Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 1, 1948

              oonakaupunid
K : E N N U K S ET
ipupuolella huoinat-m
ja Xewark (Xij.
u linnoitus ja muu-
5ä. Siellä oU majoj.
iläinen sotalaivasto.
ikaupunkina ja pait-iellä
oli oikeustalo,
ja noin seitsemän-
"raves Sinicoe a\-asi
in 1792. Edustajat
Jnttiin. Mutta kua
igiksi, niin hallitut.
iin alettiin rakentaa
in 12 taloa, lukuun-
>sa. Parlamenttiiab
5sä ja käsitti kakg
-25 jalkaa. Naida»
*joka toimi hallina,
aavan vuoden kesä-un
toon. Kuvernööri
rkista ja häntä \-aj-
:auhtanoihin puetut
("speaker") valtik-oa
oli koetettu tuo
kylän harvalukuiset
neet paikalle.
nentti tämän talon
huhtikuussa 1813.
tivät ja loput, paloi
•
t ihmettelivät pu-ckia,
luullen hänen
rkkinä, kuten inti-itajan
valtikan he
e Toronton viettä-a
ne ovat nähtä\i-kentaa
samalb pal­ttua.
Se oli raken-
T m i n se paloi. Tui'
ja huonekalut saa-uhoutui.
ettiin Front-kadul-lä
käytiin ehkä tä-t.
Silloin oli kj-sy-i
kirkonmaat. Ku-maasta
kuului kir-rotestanttista
kirk-an
eri uskontokun-
:s kirkolle suuresti
teiden ja muiden
kun suuret maa-liinsanottu
-lamiiy
t joutuneet muu­ta
käyttivät omay
:sesta edesvastuul-tissa
johti \ViIliai2
loja eikä väsp}!
väittelyn alaisesu
:un töryt huomas;-
jtustaja.niinhi^'
na valitsijat äänes-a.
Mutta kunhan
isa parlamentbsa-nmäiseksi
porrnt^'
S34. .snnialb "i^'
parantunut. vaJa
,sa .Macki'n;.ie oli
han <^'|
takai 5in
2Uv. j()s<:i
ihniu.um
I. j(>s>a h;in .M'(f«
dssa ja Montrti-j
iytcUiin oikeväH-j
vanhainkoUaakio-j
Liittohallituksen tultua Otta\ya tydi
pää.kaupuniiiksi v. ^ 1S67. .-Silloin
iluku Ontarion maakunnassa oli
lanut suuresti. Pienet, Korven kes-le
raivatut kylät kasvoivat-kauppa­isi
ja s^^^'^ PJa" kaupungeiksi. Jokai-alaiv-
a toi lisää siirtolaisia^uroopan
ijta ia asutuksen kasvaessa uusia
:tysalueita nniodostettiin.
Umajisn lisMntyessä Ontarion
jamenttiin kävi vanha. talo ahtaak-ja
siksi nähtiin tarpeelliseksi uuden
. ajanmukaisen talon rakentaminen,
ykyinen parlamenttitalo
M A R J A H E L E N :
Martin Andersen N exo
Työn ja ihmisyyden runoilija
Vanha.
pseksi
Uusi.
ttiin huhtikuun 4 päivänä 1892 ai'
vaan lOkeen maakunnan lainlaa-iakunnan
istuntoon. Se sijaitsee
ns-puistossa. entisen Kings coUe-paikalla.
Se on rakennettu Gredit
le\ii ruskeanpunaisesta kivestä roo­lien
tyyliin ia on runsaasti koris-kelttiläis-
germaanilaistyylisin ki-ieistoksin.
Se on rakennettu E-muo-ii
ja sen lattiapinta-ala on 76,-
neliöjalkaa. etusivun pituus 490
. Rakennuksen katto on sinivih-
Vermontin liuskakivestä. 46 ton-kuparia
on käytetty rakennuksen
iteisiin. Sisäänkäytävä on kolmi'
isriDen. runsailla veistoksilla koristet-jen
pylväiden kannattama, joihin k i -
tuotu Oranc:e-villestä. I t ä - ja län-
""~^^ä on mahtavat pylväsholvit.
^eisaulassa on muutamia maailman
^'^pia malmiluhkareita, kaikki On-kaivoksista.
Hopeaa Cobaltista,
^> Timminsistä ja nikkeliä Sud-
^"^ ^-mpäristöliä.
^^;llä on useita suuria maalauksia
^•^en uudisasukkaiden elämää Siel-myöskin
niiden miesten muoto-jo;
kh ensinnä nostivat äänensä
5''^^il!e vaatimaan it.^emäärää-misoi-
•^'i Canadalle ja joita aivan oikein
-'••'''aan-faihers of Confederation" —
''^'^allituk..en isät
iRak
nistui ja - M a c k f «^
W ' ' ' ' ' ' ' '^-^^ huonetta. Sen
. - )va.s,tta;i 17.S.000 — 200,000
IJ' =^^'3P'Mvria. Lainlaatijakun-
^ ollessa >e • •
2voinna; .
on aina istuntojen
"^^^tijakunnan istuntosalin seinät
•''"°"^iil<una- ja tammilcvyku-lenJu
-? ""^'"^^^ olevin
Peitiäl '^^^^'yst^lty. Lat-
^ P^l^Mi punainen malto. Pu- »JQhtaJi^ n tuoi
Suomessakin aletaan jo lopulta tuntea
Martin Andersen Xe.xötä, Pohjois-mai-den
suurinta elossa olevaa kirjailijaa,
moninkertaista Nobel-palkintoehdokas-ta,
jonka syrjäyttäminen on tapahtu­nut
ainoastaan hänen sosialististen mie­lipiteidensä
vuoksi. Vasta viime vuosien
kuluessa on meillä julkaistu hänen suu­ria
romaanejaan, sellaisia kuin syvää
elämänviisautta ja lämmintä inhimilli-
. syyttä huokuvat teokset "Ditte ihmis­lapsi"
ja "Muistot.'' ( Tähän kirjoittajan
huomautukseen voimme lisätä, että mei­dän
suomalaisten keskuudessa Canadas-
'sakin tunnemme häntä jo jonkun verran,
sillä hänen romaaniaan "Dittlc- ihmis­lapsi'
'oli hiljattain saatavana Vapauden
kirjakaupasta, mutta se myytiin kohta
loppuun.)
Valitettava kuitenkin on, että kirjai­lijan
kaksi voimakkainta yhteiskunnal­lista
tilitysromaania, "Pelle Valloittaja"
ja ''Marten Punainen", jotka kuuluisi­vat
jokaisen ajattelevan ihmisen käteen,
odottavat vieläkin suomenkielistä asu-aan.
— Mutta kirjailija ci puhu meille
ainoastaan suurten romaaniensa väli­tyksellä.
Hän on pitkän ja rikkaan elä-viäjisä
aikana julkaissut lukuisia eläviä
matkakertomuksia; silloin tällöin näem­me
lehdissä hänen marxilaisutrtta kasit-tcleviä
artikkeleitaan tai nuorisolle koh-distamiaan
kirjoituksia. Tämä jo lähes
80-vuotias kirjailijavanhus on aina ol­lut
erikoisen lähellä nuorisoa. Maail-mankirjallisuuäcssa
ei ole montakaan
hänen veroistaan proletaarilapscn ja pro-letaarinuoren
ymmärtäjää, sillä hän on
itse^okenut saman nuoruuden ja scn'^
probleemat.
Dominigosta ja se cp mahonkia. — Op­paana
oleva vahtimestari istutti minut
siihen ja käski kertoa terveisiä Canadan
kimalaisille kertoa sen. että olen
saanut istua samalla tuolilla, jolla Eng­lannin
kuningas avasi Ontarion lainlaa-tijakunnan
istunnon 1939. Tässä sen
nyt sitten kuulitte!
X i i n paljon on rakennuksessa katse­lemista,
ettei niitä kaikkia ehdi näke­mään
yhdellä eikä kahdellakaan käyn­nillä,
mutta voin vakuutaa. että maksaa
vaivan käydä sitä katsomassa. Ulko-oven
edessä on kaksi Sevastopolista tuo­tua
tykkiä, joita myös kannattaa kat­sahtaa.
Vaikka tämä rakennus on iso jn oli
aikoinaan tarpeeksi tilava, osoittautui se
kuitenkin ahtaaksi ja niin valmis:ui l i ­särakennus,
jossa nykyään maakunnan
eri virastoilla on huoneistonsa, ."^en oven
edessä on ranskalaisesta .sotalaivasta
' X e Prudent" sotasaaliina Loui.sbur^in
taistelu.ssa 1758 otettu tykki.
Puistossa kesäisin on ihania kukkais­tutuksia
ja keväällä crilaatui.-et j . " eri­koisella
huolella horidctut tulpaanit ovat
kaupunkilaisten ihailemia.
::?Ionct patsaat koristavat pui-^toa.
Kuningafar Victorian ja useiden Onta­rion
pääministerien kunniaksi on .>icll;i
muistopatsaat. Länsipäässä rakennusta
on William Lyon .Mackenzielle pysty­tetty
muistomerkki. Riel-kapinassa.
Fennian kapinassa ja ensimmiiisessä
maailmansodassa katuneille 4S Hi>zh-land
rykmentin sotilaille on myöskin
muistomerkit.
Hän ei <J!C milloinkan ollut niitä jot­ka
sulkeutuvat ummehtuneisin luku­kammioihin,
hän on aina olhtt siellä mis­sä
raikkaat, karkaisevat tuulet puhal­televat,
missä katsotaan eteenpäin ja
missä kokonaisuus on ollut kehitysti-lassa.
* • * ^
Martin .-\ndersen Xe.NÖ syntyi 1S69
köyhässä työläiskodissa Köpenhaminan
Kristianshavnissa, missä häntä varhai­sempina
lapsuusvuosina ympäröi suur­kaupungin
laitaosien elämä. Perhe muut-parenipaan
tulevaisuuteen. Tanskan
miehiiysiiikana kirjailijan oli pakko siir­tyä
Ruotsiin, missä hän julkaisi suu­ren
vanhuudenteoksensa \Morten Punai­sen".
Tämä teos on tavallaan jatkoa
30 vuotta aikaisemmin ilmestyneeseen
"Pelle Valloittajaan". Se kertoo mitä
Pellestä, rclormistjsestä sosialidemo­kraatista
täytyi tulla, mihin hänen täy­tyi
jähmettyä, sekä Mortenista uuden
sukupolven miehestä, j o h ^ kirjailija
uskoo ja joka on valmis ottamaan täy­den
askeleen eteenpäin.
'Morten Punainen" paljastaa -Ander­sen
Ne.xön suuruuden salaisuuden —
ikuisesti nuorekkaan elinvoiman. Kir-
. jailija ei ole jäänyt "kunniavanhuksena"'
lepäämään laakereillaan tai kangistunut
miehuutensa voimanpäivien luomuksen
•Pelle \'alloittajan" mukana. Hänellä
tui kuitenkin Bornholmin saarelle, mis-- on tarmoa kaiken aikaisemmin sanoinan-lä
isän suku oli kotoisin. Siellä Martin
vietti lapsuutensa aurinkoisimmat päi­vät.
Hän käy paimenessa ja tältä ajal­ta
on peräisin hänen läheinen yhteen­kuuluvaisuutensa
luontoon. Täällä hän
vahvistuu sekä ruumiillisesti että henki­sesti,
saavuttaen näin itseluottamusta.
.Aloitettuaan varhain ansiotyön kodin
ulkopuolella Martin oli mutamia vuosia
suutarin opissa ja yrittelee muillakin
ruumiillisen työn aloilla. Työn ohella
hän opiskelee ja pääsee Askovin
kansankorkeakouluun Jyllannissa, jon­ka
kurssin lopetettuaan hän antautuu
.opettajakutsumukselle. Vaikea sairaus
katkaisee kuitenkin tämän uran nopeas­ti
ja pakoittaa hänet hakeutumaan ete­lää
kohti. Mutta mistä matkavarat?
Nuoren Xexön on nyt turvauduttava
kynäänsä ja näin kasvaa vähitellen kir­jailija,
joka on näyttänyt, mitä parhain
ja lahjakkain nykyajan ihminen ajatte­lee.
— Jo korkeakouluaikanaan kirjaili-sa
uiJdelldenaEvioil^tiin . nykyi^'yden
pohjalta. J a . h ä n tekee tämän verratto­man
läpitunkevasti ja terävästi. "Mor-ten
Punaisen' miehuuskausi on juuri
tänä päivänä ja hänessä Andersen Xe-
.NÖ elää edelleen meidän aikamme tais­televan
nuoruuden keskellä, täynnä vir­keyttä
ja elämänviisautta.
* * *
Martin Andersen Xe.KÖ on kerran sau­nonut,
että hänen on ollut itse "taistel­tava"'
itselleen kirjallinen tyyli j a muoto.
-Alkaessaan kirjoittaa "hän tunsi verrat­tomasti
enemmän elämää ja ihmisiä
kuin kirjallisuutta". Hänen kirjailija-lahjakkuutensa
ei tämän vuoksi olekaan
loppuunsa hiotun tyylitaituruuden va­rassa.
Hänellä on ihmeellisen elävä,
luonnosta pulppuava kyky kertoa näke­mänsä
ja kuulemansa. — Xe-\ö vastaa
•Muistoissaan" niille, jotka kysyvät,
miten tullaan kirjailijaksi.
, , , .. ••Muuan kööpenhaminainen tukku-la
oh joutunut kosketuksiin maansa su- , . . . . . , .
• . . . ,.. kauppias oh mieltynyt erääseen kir-loisten
aatevirtausten. Tanskan viela - . , . , ...
un on puu tuotu San (Jatkuu)
haparoivan sosialismin kanssa. Mutta
voimakkaimmat vaikutteensa sosialisti­sesta
liikkeestä Xe.NÖ saa tutustuessaan
erääseen saksalaiseen työläiseen, josta
tulee hänen hyvä ystävänsä.
Tämän sanat: "\Venn du einmal Dich-ter
wirst. dann vergese nicht das Prole-tariatl"
(Jos sinusta tulee kirjailija, niin
älä unohda proletariaattia.) olivat en­teelliset.
Xe.xö ei toisiaankan unohta­nut
.alkueräänsä, proletariaattia.
* * *
•Pelle Valloittaja", kirjailijan voima­kas
esiinmurtautumisteos ilmestyi vuo­sina
1906 — 1910 neljänä niteenä ja
käännettiin senjälkeen parillekymmenel­le
kielelle ja sitä on pienessä Tanskassa
myyty jo yli satatuhatta kappaletta.
Tämän romaanin vaikutus oli mullis;
tava. Se oli tcKiellinen nerätysh^uto
Skandinavian työväestölle ja ennakko­luulottomalle
älymystölle. "•Pelle" on
kuvaus työläispojan ja nuorukai.sen ke­hityksestä
miehuuteen, eriiäksi työväen­liikkeen
johtohenkilöksi. Se on uudenai­kaisen,
sosialistisesti ajattelevan kirjaili­jan
teos. •• Pelle' edustaa .Andersen Xe­xön
tuotannos.sa voimaa, "Ditte ihmis­ia
lapsi" — työläistytön ja -naisen kuvaus
on taas lähinnä sydämen runoutta. Mo­lemmille
romaaneille on yhteistä laj)sen
ja nuoren ihmisen ankara taistelu ole­massaoloista
nykyaikaisen yhteiskunnan
jiiirissä. Samalla tavoin kuin "Muistoi.s-sa'.
jotka perustuvat kirjailijan omaan
cliimään, ei näi-ssiikään tcoksi.s5a köy­hyyttä
kuvata koskaan sääliä herättä­vällä
tunteellisuudella. Xämä nuoret ih­miset
ovat nousevan luokan tiedonja­noisia
jäseniä, joilla on luja luottamus
jaani ja kirjoitti minulle kiitoskirjeen,
mutta vastattuani hän vetäytyi syr­jään.
Hän pettyi huonon käsialani vuok­si,
hänen nuorimmalla konttoriapulai-sellaankin
oli kauniimpi käsiala. Pal­joakaan
paremmin ei ole niiden laita,
jotka luulevat, että ahkera lukeminen
on tärkeintä. Useat älymystöläiset ovat
lähestyneet minua luettuaan kirjojani,
mutta vetäytyneet pettyneinä takaisin
vähäisen lukeneisuuteni takia. E\ kerta
kaikkiaan ole aikaa noukkia kaikkia elä­män
korvikkiiva,- jos aikoo elää itse
elämää. Eräs nainen sanoi äskettäin:
— ' E i kiitos, en syö milloinkaan kanaa;
saan koko ruumiini kananlihalle vähäi-simmästäkin
määrästä:' •— Kixjaili-ja,
joka lukee paljon ja maalari, joka
juoksee kaikissa näyttelyissä ei tunne
aineenvaihdonnan lakeja paremmin kuin
tämä rouva . . . En ole milloinkaan tun­tenut
syyllistyneeni siihen, että olisin
lukenut vain pysyäkseni mukana. -Arki­päivät
ovat työntäyteisiä, ja lepopäivät
kuuluvat ihmisile, omaisille ja muille.
Yhdessäolo vaimon ja lasten kanssa on
minulle parastakin kirjaa arvokkaam­paa.'
• — Kerloes.saan, mitä ihmi.set ovat pi­täneet
hänen kirjoistaan, Xcxö esittää
tapauk.scn, joka kenties on omiaan .siia-maan
monen kirjailijan ajattelemaan
kirjailijanvastuutaan. -Muuan korkean
muncheniläisen virkamiehen ])Uoliso kir­joitti
kuolinvuoteellaan:
"Herra .Andersen Xcxö, Olen viisi-kymmentäviisivuotias
ja elänyt koko
elämäni hyvissä taloudcllisi.s.sa oloissa;
minulla ei ole ollut aavistustakaan köy­hyydestä
ja puutteesta, ennenkuin puo­li
vuotta sitten sain käsiini romaaninne
"'iii
• > ti
. i'hl
'''--li
' i Hl,
11
m
LAU.AXT-AIXA, TOUKOKUUN I PÄIVÄNÄ, 1948 SEVU 3