1938-07-23-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2
i l
hm.
m
t t f ly
•V (
LAUANTAINA,- HEINÄKUUN 23 PÄIVÄNÄ
1938
(Canadan suomalaisteri viikkolehti)
Registered at the Post Office Dept.
Ottfiwa. as second class mati<»r.
1 vk.
6 kk.
5 kk.
1 vk.
6 kk:
Tilaushinnat;
UlkomaUle
$2.00
1.10
.60
$3 00
1.65
Irtonumerot 5 .senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen ^iikon lauantaina
12-sivulsena. sisältäen para.sta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.,
• •
Aslamleliille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineltä Jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
IM.
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto; J. Järvis; Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester
Kaustinen. Aili M£^lm, Margit Laakso
Ja Yrjö Saiva
Liekkiin aijotut kirjpltukset osoitettava:
TOIMITUKSEN PAKINAA
Yhdysvaltalainen humomti Mark
Tmain (kuollut v.\9lQ) on meille jokaiselle,
ainakin jonkun jutun verran
tuttu. Julkaisemme tässä numerossa
yhden hänen matkajutuistaan ja tulemme
niitä jatkamaan silloin tällöin.
Vakavammissa arvosteluissa, varsinkin
Europan maissa, on Twainia moitittu
Hiottelusta,, johon lieneekin syytä,
kuten juuri tämä ''Turkkilaisessa
soimassa*' osoittaa, mutta vmutcn
häntä on täytynyt kehua. On virkistyvää
täällä "murheenlaaksossa" saada
joskus vetää suunsa leveään hymyyn
ja vaikkapa iloiseen irvistykseen
jonkun kymniekan kustannuksella.
Muuten ne T^vainin matkajutut,
joita tulemme julkaisemaan, ovat
toiselta puolen jollakin tavalla opet-tavia;
niissä katsellaan monia perin
vakavina ja pyhinäkin pidettyjä asi-oita
toiselta •—• huvittavalta ja ivailuakin
ansaitsevalta puolelta, jossa
T'i('ain on osunut oikeaan.
Suoniiailicis( t kertomukset näyttävät
oleiHifi kynäilijöillemvtc miclei^
simmiä ja luontaisimmia. Syy on selvä
— ne ovat tutuimmia, siellähän
monikin on lämpimimmät ja mie-
Icnkiintoisinnnat hetkensä elänyt. Ja
epäilemättä ne suurelle osalle lukijoista
m mekin ovat haluttuja Emme pyrikään
niistä kokonaan eroon, eikä lähimainkaan,
mutta eiköhän kuitenkin
kynäilijämme löytäisi vähän eiiem-män
aiheita täältä, missä nyt elämme
ja toimimme, toivomme ja petymme,
iloitsemme ja suremme, koemme itse
ja näemme ytnparillamme mitä erilaisimpia
kohtaloita, rakennelmia ja
raunioita, hyvään päättyviä taiste-lujtd,
rakkautta, vanhuutta, nuoruutta
— hupaista ja naurettavaa,
jos surullistakin. Haluamme antaa
vain tämän viittauksen nyt, jolloin
usein istuskelemme kultaisen auringon
paahdetta paossa jossakin viihtyi^
sässä varjossa, muisteli en ja mietiskellen.
Silloin sitä mieleen tulee kai'
kenlaisia ja aikanaan se sieltä voi valua
kynän kärkeen. ~
He ovat tulleet rannalle, juosten
kuin hoikkakaulaiset linnut,
he ovat tulleet, puoUkasvuiset tytöt,
hikiseltä elo pellolta.
Koko aamun sihisivät linkkaat jyvät
olkapäille ja käsille, alas säärille—,
he ovat tulleet kultaisen, hautovan hehkun läpi,
joka lepää liikkumattomana
ruskean tuulian ja sinisen taivaan välissä.
Hr ovat tulleet, juosten ja kisaillen
kuin linnut,
he ovat tulleet heuii^ittämään merta ja taivasta,
he rakastavat :
meren ja taivaan ylhäistä silkkiä.
jota kultainen lamppu vasta vaisusti valaisee .. .
.Suola ja mcrihapot ja fuätänevät levät
tuoksuvat aamuhämärässä meressä,' ,
lokit ja kalat, valkoiset kivet ja piikivet
loistavat hämmennetyssä, suolaisessa vedessä —,,.
ja heidän keltaiset hiuksensa liehuvat tuulessa,
heidän punaiset, multaiset kätensä
sukeltavat tuuliseen, himmeään veteen —
He ovat tulleet rannalle, juosten
kuin hoikkakaulaiset linnut,
he ovat tulleet laulamaan ja leikkimään
ja rakastamaan merta —,
vdkokylkinen karja kidkcQ savisin sorkin
rannan haihtu%\aa viivaa,
jonka yllä sini kohta loimottaa tummana ja syvänä
korkeuden, voitnasta.
VILJO KAJAVA
Kapteeni Niilo Mäkelä, yksi Canadan
parhaimmista pojista, joka
taisteli urhoollisesti Espanjan kan-sanriritaman
riveissä Jasistihyökkääjiä
vastaan ja haavoiHui
kuukausia sitten nifn vaikeasti, ettei
toipunut siitp., vaan kuoli sairaalassa
/t.,k. lJ:wpMi^änä.
Maailman suurpankit
Jos otetaan huomioon ottolainauksen
suuruus, saadaan maailman suurpankeille
seuraava suuruusjärjestys:
1. Federal Reserve Bank, Ne\v York,
3,361 milj. dollaria, 2 Midland Bank,
2,480 miij., 3. Barclays Bank 2,166
railj. 3. Chase National Bank 2,G70
milj., 5. Lloyds Bank 2,049 milj., 6.
AV^strainster Bank 1,843 milj. T.National
City Bank 1,712 milj., S. National
Provincial Bank 1,602 milj.. 9.
Guaranty Trust Co. 1,450 milj., 10.
Pank of America 1,357 milj. 11. Federal
Reserve Bank, Chicago, 1,062
milj. ja 12. Continental Illinois National
Bank 1.007 milj. Kaikki muut
pankit ovat mainituiss<i suhteissa miljardin
alapuolella. Luvut tarkoitta-
MAJAKOITA SAHARASSA
Ranskan hallitus on pystyttänyt Saharan
erämaan halki' valkeiksi maalattuja
jä hyvin valovoimaisia maja-koita
50 mailin päähän toisistaan
lentokoneiden ohjaamista varten. Yö-leimossa
nämä majakat havaitaan yli
20 mailin etäis>'>'destä.
-oOo-
ERÄS AMERIKALAINEN
sähköyhtiö valmistaa toisaalta "vehnänjyvän"'
kokoisia kirurgisia lamppuja
ja toisaalta miljoonan kilon ve-sivoimageneraattoreita
Boulderi patoa
varten.
vat pankkien. asemaa joulukuun 31
päivänä 1937 ja englantilaisten pankkien
ottolainaus on laskettu silloisen
kurssin 4.9975 miikaan..
TURHAA KYSELYÄ
Poika: "Kakas, saanko painaa pienen,
hy\'in pienen suudelman noille
punaisille huulillesi?"
Tyttö: "Mitä tuossa turh:ui kyselee..."
Anstraalialainen ammattikilpasouta
ja-mestari George Cook veneineen
Oniarto-järvdlä ''treenailemassa" Ca- pjiiuja varten.
/iUekkmitpmu^^^ rekmnel-
Jyt sillä, että,hän £i tiedä mitä mi
pelio. Että kän^ei.ple joutunut vielä
sMaisem tila,nteeseen että olisi tarvin-
}zut pelätä. Ja pfttpa vielä sanomat
niinkin, että vain ,heikkoluonteiscl
pelkäävät, sillä terveestiajatfelevan
rehelliseni ihmisen ei .tarvitse pelätä
mitään eikä.missään.
Juuri niin on tullut sanotuksi, mutta
eipäs sanota enää, sillä olemme
saanut hyvän opetuksen. — Joo, meidän
kalkjkl .z?ö^/- mitti kivittcUfnaan
—Jokainen omalla tavallaan ja
jättivät meidät yksin • kotiin. M eitä
huvittikin kotiin jääminen, sillä meillä
oli mieleistä lukemista ja tiesimme
että siilon on rauhallisin aika lukea
kun on aivan yksin. Lukeminen hu-vittikin
niin kauan kun ilta alkoi hämärtää.
Oliimne juuri aikeissa laittaa
lamppuun tulen kun päivän kajossa
ei enää hyvin ttähnyt. Mutta emme
ehtinyt vielä tulta raapaista kun ulkoa
kuului kummallista kopiuqa. Kurkistimme
tdos ikkunasta ja näimme
kuinka iso musta karhu teki tutia-
, vuutta maitokannujen kanssa tyhjentäen
ne perusteellisesti. Kun maito
loppjii, tuli se portaan 'eteen ja tarkasti
paloöljy kannun, muita sitä se ei
tykännyt juoda, vaan kaatoi sen maahan.
Sitten se tallusteli ympäri pihaa
ja tulipa vielä ja kurkisti ikku-nasia
sisään ennenkuin lähti metsään
takaisin. Ja uskottekos, me pelkäsimme,
Seisoimme sunä ikkunan ääressä
em^nekä uskaltanut hengittää-käänja
syd-än läpätti kuin lampaan
saparo, kunnes karhu lähti pois. Sitten
vasta pääsimme liikkumaan }^
painuimme suoraan petille — ei, em-tne
uskaltama nukkua, mutta maka-^
simmc ja kuuntelimme kunnes väk*
kotiintui huveista. Seuraavana ilUna
sen näki toisetkin ja ampuivat 'sen.
— Tulimme juuri katsomasta sitä raatoa
ja mielemme tekisi viettää oikfci
karhun peijaiset. Virittää nuotin JJ
hyppiä rntiaanitanssi sen raadon
parilla siitä hyvästä kun peloitta m
dät niin fäydellisesii. Jääköön p^^^
jäiset kuitenkin pitämättä, siliä kst
se muisto mielessä säilyy H f aa»
siakin, kun kerran opimme tunii-^
maan mitä on pelko. Olkoofipa toiset
kuinka rohkeita tahansa, niin ^
tunnustamme, että olemme arka P
osaamme pelätä.
SIRPA SERKKXJ.
Kaikk
fonta ja
eikä äiti
riään, ko
litii, että
hojen viu
hittaisiv:5
la pidet tl
sitä tilaa,
taessahn..
'•siunatuk:
ritsi tämi-i
ha; se o
etenkin •.UI
kiiiiltiin n
van iiniss
uneksi use.
siihen,: et 1
, liäntcä kyll
kijä, joka
neliä oli 1
biiin, että
jakiin hän
paistavan ]
puiliin, niin
polvilleen k
hyvästä; nii
telemaan tii
vät' mitkää
neet.Tämä
onnellisen y
tuleva isuude
dessään kuii
eivät he vo
telia, millaisi
esimerkiksi
noutamaan,
heistä ollut ;
takanaan jok
palvelus, eikä
Entisyyden i
ajatteleminen
jotka häiritsi
rauhaansa, ja
aprikoivat si
apukeinon, n
nutä he eivä\
sen ke/(si satt
Eräinä päi
metsään virk
.vön jäkeen.
osta kin löysi
nisiä marjoja
ollut ennen nä
tamia marjoja
W t ä ne ei\
i^än.ei kiinnitt
h sitten hän i
pensaan luo, n
aasansa. Siellä
Seppä oli repä
ja puhui
;-01ettaim
noi vaimo, joU;
oiuisto tallella,
^^litä se Oi
^ Viinaa! s
^3en suutaan.
^ Viinaa? S
^"t puhuttavan.
^PPä kummissa
~~ Jollet mui
^^"i^tat.kai, ett
toässä!
^ Karlskronj
^ärrä sinua, mi
~~ Sitten olet
^öi eukko.
Ja sen juuri oi
oli keksintö
tohta niarj
•!^"kolle syödä, ,
kaikki söivät
pudotti mai
-'^^^^^li hän, ei tie
^>Mestä oppia,
^^"'^'^e kukaan. "
Kolme vuotta \
>'^^ta, kun La
pitemmälle i
^^lä ker.
^^^•^isuusmahdol
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 23, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-07-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380723 |
Description
| Title | 1938-07-23-02 |
| OCR text | Sivu 2 i l hm. m t t f ly •V ( LAUANTAINA,- HEINÄKUUN 23 PÄIVÄNÄ 1938 (Canadan suomalaisteri viikkolehti) Registered at the Post Office Dept. Ottfiwa. as second class mati<»r. 1 vk. 6 kk. 5 kk. 1 vk. 6 kk: Tilaushinnat; UlkomaUle $2.00 1.10 .60 $3 00 1.65 Irtonumerot 5 .senttiä Liekki ilmestyy jokaisen ^iikon lauantaina 12-sivulsena. sisältäen para.sta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta., • • Aslamleliille myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää asiamiesvälineltä Jo tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co. IM. Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto; J. Järvis; Rauha Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester Kaustinen. Aili M£^lm, Margit Laakso Ja Yrjö Saiva Liekkiin aijotut kirjpltukset osoitettava: TOIMITUKSEN PAKINAA Yhdysvaltalainen humomti Mark Tmain (kuollut v.\9lQ) on meille jokaiselle, ainakin jonkun jutun verran tuttu. Julkaisemme tässä numerossa yhden hänen matkajutuistaan ja tulemme niitä jatkamaan silloin tällöin. Vakavammissa arvosteluissa, varsinkin Europan maissa, on Twainia moitittu Hiottelusta,, johon lieneekin syytä, kuten juuri tämä ''Turkkilaisessa soimassa*' osoittaa, mutta vmutcn häntä on täytynyt kehua. On virkistyvää täällä "murheenlaaksossa" saada joskus vetää suunsa leveään hymyyn ja vaikkapa iloiseen irvistykseen jonkun kymniekan kustannuksella. Muuten ne T^vainin matkajutut, joita tulemme julkaisemaan, ovat toiselta puolen jollakin tavalla opet-tavia; niissä katsellaan monia perin vakavina ja pyhinäkin pidettyjä asi-oita toiselta •—• huvittavalta ja ivailuakin ansaitsevalta puolelta, jossa T'i('ain on osunut oikeaan. Suoniiailicis( t kertomukset näyttävät oleiHifi kynäilijöillemvtc miclei^ simmiä ja luontaisimmia. Syy on selvä — ne ovat tutuimmia, siellähän monikin on lämpimimmät ja mie- Icnkiintoisinnnat hetkensä elänyt. Ja epäilemättä ne suurelle osalle lukijoista m mekin ovat haluttuja Emme pyrikään niistä kokonaan eroon, eikä lähimainkaan, mutta eiköhän kuitenkin kynäilijämme löytäisi vähän eiiem-män aiheita täältä, missä nyt elämme ja toimimme, toivomme ja petymme, iloitsemme ja suremme, koemme itse ja näemme ytnparillamme mitä erilaisimpia kohtaloita, rakennelmia ja raunioita, hyvään päättyviä taiste-lujtd, rakkautta, vanhuutta, nuoruutta — hupaista ja naurettavaa, jos surullistakin. Haluamme antaa vain tämän viittauksen nyt, jolloin usein istuskelemme kultaisen auringon paahdetta paossa jossakin viihtyi^ sässä varjossa, muisteli en ja mietiskellen. Silloin sitä mieleen tulee kai' kenlaisia ja aikanaan se sieltä voi valua kynän kärkeen. ~ He ovat tulleet rannalle, juosten kuin hoikkakaulaiset linnut, he ovat tulleet, puoUkasvuiset tytöt, hikiseltä elo pellolta. Koko aamun sihisivät linkkaat jyvät olkapäille ja käsille, alas säärille—, he ovat tulleet kultaisen, hautovan hehkun läpi, joka lepää liikkumattomana ruskean tuulian ja sinisen taivaan välissä. Hr ovat tulleet, juosten ja kisaillen kuin linnut, he ovat tulleet heuii^ittämään merta ja taivasta, he rakastavat : meren ja taivaan ylhäistä silkkiä. jota kultainen lamppu vasta vaisusti valaisee .. . .Suola ja mcrihapot ja fuätänevät levät tuoksuvat aamuhämärässä meressä,' , lokit ja kalat, valkoiset kivet ja piikivet loistavat hämmennetyssä, suolaisessa vedessä —,,. ja heidän keltaiset hiuksensa liehuvat tuulessa, heidän punaiset, multaiset kätensä sukeltavat tuuliseen, himmeään veteen — He ovat tulleet rannalle, juosten kuin hoikkakaulaiset linnut, he ovat tulleet laulamaan ja leikkimään ja rakastamaan merta —, vdkokylkinen karja kidkcQ savisin sorkin rannan haihtu%\aa viivaa, jonka yllä sini kohta loimottaa tummana ja syvänä korkeuden, voitnasta. VILJO KAJAVA Kapteeni Niilo Mäkelä, yksi Canadan parhaimmista pojista, joka taisteli urhoollisesti Espanjan kan-sanriritaman riveissä Jasistihyökkääjiä vastaan ja haavoiHui kuukausia sitten nifn vaikeasti, ettei toipunut siitp., vaan kuoli sairaalassa /t.,k. lJ:wpMi^änä. Maailman suurpankit Jos otetaan huomioon ottolainauksen suuruus, saadaan maailman suurpankeille seuraava suuruusjärjestys: 1. Federal Reserve Bank, Ne\v York, 3,361 milj. dollaria, 2 Midland Bank, 2,480 miij., 3. Barclays Bank 2,166 railj. 3. Chase National Bank 2,G70 milj., 5. Lloyds Bank 2,049 milj., 6. AV^strainster Bank 1,843 milj. T.National City Bank 1,712 milj., S. National Provincial Bank 1,602 milj.. 9. Guaranty Trust Co. 1,450 milj., 10. Pank of America 1,357 milj. 11. Federal Reserve Bank, Chicago, 1,062 milj. ja 12. Continental Illinois National Bank 1.007 milj. Kaikki muut pankit ovat mainituiss'>'destä. -oOo- ERÄS AMERIKALAINEN sähköyhtiö valmistaa toisaalta "vehnänjyvän"' kokoisia kirurgisia lamppuja ja toisaalta miljoonan kilon ve-sivoimageneraattoreita Boulderi patoa varten. vat pankkien. asemaa joulukuun 31 päivänä 1937 ja englantilaisten pankkien ottolainaus on laskettu silloisen kurssin 4.9975 miikaan.. TURHAA KYSELYÄ Poika: "Kakas, saanko painaa pienen, hy\'in pienen suudelman noille punaisille huulillesi?" Tyttö: "Mitä tuossa turh:ui kyselee..." Anstraalialainen ammattikilpasouta ja-mestari George Cook veneineen Oniarto-järvdlä ''treenailemassa" Ca- pjiiuja varten. /iUekkmitpmu^^^ rekmnel- Jyt sillä, että,hän £i tiedä mitä mi pelio. Että kän^ei.ple joutunut vielä sMaisem tila,nteeseen että olisi tarvin- }zut pelätä. Ja pfttpa vielä sanomat niinkin, että vain ,heikkoluonteiscl pelkäävät, sillä terveestiajatfelevan rehelliseni ihmisen ei .tarvitse pelätä mitään eikä.missään. Juuri niin on tullut sanotuksi, mutta eipäs sanota enää, sillä olemme saanut hyvän opetuksen. — Joo, meidän kalkjkl .z?ö^/- mitti kivittcUfnaan —Jokainen omalla tavallaan ja jättivät meidät yksin • kotiin. M eitä huvittikin kotiin jääminen, sillä meillä oli mieleistä lukemista ja tiesimme että siilon on rauhallisin aika lukea kun on aivan yksin. Lukeminen hu-vittikin niin kauan kun ilta alkoi hämärtää. Oliimne juuri aikeissa laittaa lamppuun tulen kun päivän kajossa ei enää hyvin ttähnyt. Mutta emme ehtinyt vielä tulta raapaista kun ulkoa kuului kummallista kopiuqa. Kurkistimme tdos ikkunasta ja näimme kuinka iso musta karhu teki tutia- , vuutta maitokannujen kanssa tyhjentäen ne perusteellisesti. Kun maito loppjii, tuli se portaan 'eteen ja tarkasti paloöljy kannun, muita sitä se ei tykännyt juoda, vaan kaatoi sen maahan. Sitten se tallusteli ympäri pihaa ja tulipa vielä ja kurkisti ikku-nasia sisään ennenkuin lähti metsään takaisin. Ja uskottekos, me pelkäsimme, Seisoimme sunä ikkunan ääressä em^nekä uskaltanut hengittää-käänja syd-än läpätti kuin lampaan saparo, kunnes karhu lähti pois. Sitten vasta pääsimme liikkumaan }^ painuimme suoraan petille — ei, em-tne uskaltama nukkua, mutta maka-^ simmc ja kuuntelimme kunnes väk* kotiintui huveista. Seuraavana ilUna sen näki toisetkin ja ampuivat 'sen. — Tulimme juuri katsomasta sitä raatoa ja mielemme tekisi viettää oikfci karhun peijaiset. Virittää nuotin JJ hyppiä rntiaanitanssi sen raadon parilla siitä hyvästä kun peloitta m dät niin fäydellisesii. Jääköön p^^^ jäiset kuitenkin pitämättä, siliä kst se muisto mielessä säilyy H f aa» siakin, kun kerran opimme tunii-^ maan mitä on pelko. Olkoofipa toiset kuinka rohkeita tahansa, niin ^ tunnustamme, että olemme arka P osaamme pelätä. SIRPA SERKKXJ. Kaikk fonta ja eikä äiti riään, ko litii, että hojen viu hittaisiv:5 la pidet tl sitä tilaa, taessahn.. '•siunatuk: ritsi tämi-i ha; se o etenkin •.UI kiiiiltiin n van iiniss uneksi use. siihen,: et 1 , liäntcä kyll kijä, joka neliä oli 1 biiin, että jakiin hän paistavan ] puiliin, niin polvilleen k hyvästä; nii telemaan tii vät' mitkää neet.Tämä onnellisen y tuleva isuude dessään kuii eivät he vo telia, millaisi esimerkiksi noutamaan, heistä ollut ; takanaan jok palvelus, eikä Entisyyden i ajatteleminen jotka häiritsi rauhaansa, ja aprikoivat si apukeinon, n nutä he eivä\ sen ke/(si satt Eräinä päi metsään virk .vön jäkeen. osta kin löysi nisiä marjoja ollut ennen nä tamia marjoja W t ä ne ei\ i^än.ei kiinnitt h sitten hän i pensaan luo, n aasansa. Siellä Seppä oli repä ja puhui ;-01ettaim noi vaimo, joU; oiuisto tallella, ^^litä se Oi ^ Viinaa! s ^3en suutaan. ^ Viinaa? S ^"t puhuttavan. ^PPä kummissa ~~ Jollet mui ^^"i^tat.kai, ett toässä! ^ Karlskronj ^ärrä sinua, mi ~~ Sitten olet ^öi eukko. Ja sen juuri oi oli keksintö tohta niarj •!^"kolle syödä, , kaikki söivät pudotti mai -'^^^^^li hän, ei tie ^>Mestä oppia, ^^"'^'^e kukaan. " Kolme vuotta \ >'^^ta, kun La pitemmälle i ^^lä ker. ^^^•^isuusmahdol |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-07-23-02
