Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 6, 1946

              Tervehdys Rinnalle Totuus miehestä
- Olen Rinöan kanssa samaa mieltä,
että lomaa me emännät tarvitsisim­me.
Rinna tuntuu .vielä olevan lapsi
minun rinnanani. Tänä keväänä tu­lee
41 vuotta, kunjolenjiav^^^^
tarponut ensi töiksem j(&a aamu ja
kaJksi lapsisarjaa iboitanut.
Suostun fkeraaasti siihen Rinnan
,.^ittäinä|n Suomnnatk^^
kas muu olisi sopivaini^i kavaljeeriik.-
si kuin Faari. Hänestä olisi paljon
oppimista, kun häh on nii% etevä
keittptaidossakin. Meidän on nyt
vain sovittava inillä kyydfllä läihdem-me,
junalla ja laivalla vaöco lentoko­neella.
Jos ei se matikalle lälhtö ko­vin
pitkälle venyisi, niiin meötäisiin
vaJkka atomina.
Alarikin jo matkavalmisteluiihin,'
Sain tässä syksyllä'^ i^^ säkillisen
matonlkuteita. Täytyy katsoa, jos
niistä voisi koota jotain hienouksia.
Eihän meidän sopisi oikein navetta-tummuilta
nä3rttää Faarinlkaaii:i täh­den,
voida^emme hänet mukaamrne
veikisleSlä. Viimeksi kmi lahdin
mätikään^ löysin matoi&udtptissTsta
parikymmentä paria si&kisukkia,
joissa runnit olivat niin ylbääHä, että
minulle välttivät (nyt ei löytynyt
pariakaan). Silloin tulin huomaa­maan,
että lipstilkkiä ja kynshnaalia
myöskin täytyy olla, jos se Faartkin
tuke mukaan, ettei hänen tarvitse
seuraansa hävetä.
Rinnia. näyttää pleyan eiriiiomainen
sommittelemaan hienoufisiä. Antai­sit
hiuGcaa vihjeitä^ niiniull^in. Turha
sitä hattua oli huikkaan heittää, kyllä
ne lehmät <^sivat siTherh tottuneet.
. katselkaamme muotien^ historiaa,
niin hulluumpiinkin on totuttu ja
kauniina pidetty. Minusta se "hattu
Rinnan kuvaufesen perusteella tun­tui
ihanalta. Sika olisi voinut vaik­ka
kelhittyä ylemen TOUotiuutn-us.
Meidän kohrtalossaimme tuntuu
olevan koko alfön yhtälaMyyttä.
Olen minäkin.olhit joskus saimanlai-sessa
tilanteessa kuin Rinna siellä na­vetassa.
Eudon näet'kesisin kangas­ta
vazdiassakaRstkoiHSsa,^ jossa usein
ystävät käyvät. minua katsomassa.
Kun o\'en ulkopuolella on. ha&a^-niin
useammin kuin yhden kerran oyat
pistäneet haan kiinni. .Siellä'sitten
on saanut kirkua ulos paästsSl^een.
Mutta minitn täytyy- xeheälisesti
tunnustaa olevani sellainen ^ma&us-taja,
että aina kun läfadeii liikkedle,
joutuvat ku&iiveWceet '?tiupeliiinV,
Olin ollut saardia 31 vuotta, kun en-,
si kerran lähdin Ilmeelle. Meno-
.matka meni hyvin. Tulomatkalla:
laiva lähti liildkeelle oikeaan a&aan,i
mutta kun aanuiUa heräsin j a katsoin
laivan ikkunasta, niin oliaoime samas­sa
paikassa mistä illalla lähdettiin.
Laivan koneisiin oli tullut vika ja lai­va
palasi satamaan takaisin.
Kun taas lähdin toisen kerran mat­kaan
törmäsi larva pienempään aluk­seen.
Ei siinä isommadle laivalle
kuinkaan käynyt, mutta pienemmän
täytyi hinata rantaan. KohnanneUa
kerralla junat lörmäsrvät yhteen. Ih­misiä
kuoli ja loukikaantui, mutta mi­nulle
ci käynyt kuinkaan. Viime tal­vena
taas,- kun olimrmc jonkin mat­kan
menneet Vancouverin laiturista,
kääntyi laiva trfkaisin. Tällä ker-ralla
oli eräs matkustaja enSrtynyt
ja tuHut \-äärään laivaan. UsfcMlat-teko
kaiken tämän jäSceen ottaa mi-
Miesten kanslsa naiset menevät
naimisiin. Miehillä on kaksi jalkaa,
kaksi kättä ja toisinaan kaksi vai­moa,
nntutta koskaan ei enempää kuin
,,*ijdea^^p^^
Aivan kuin: turkkilaiset savukkeet,
he. ovat kaikin valmistetut samasta
malerWlista. Ainoana erona on se,
^t.tä toiset-n^^^^ yo^^L
salata asioita kuin toiset.
Yleisesti puhuen miehet voidaan
laske;a kuuluvaksi kahteen luofkkaan,
ayiomielhiin ja vänhoShinpoMin.
Vanhapoika on~salaperäisyyden mas-sa>:
joka on kokonaan epäiljksenver-
4ioäma. Aviomies taas on joko taval­linen,
ihmeteltävä, tai lohdutuspal-kinto.
,
Aviomiehen tekeminen miehestä on
suurinta taidetta, mitä sivistynyt
maarhna tuntee. Se vaatii tiedettä,
kuvanveistotaidetta, hevosälyä, us­koa,
toivoa ja armeliaisuutta — eri­koisesti
juuri armeliaisuutta.
: Vaatii ihmeteltäviä psy^kologiaa,
että pehmeä, untuvainen,. herkkä- ja
hajuvesiltä" tuoksuva nainen nauttii
suudelfessaan isoa, köng>elöä. ja. tu­pakalta
haisevaa olentoa — miestä.
Jos nainen imartelee itniestä, pelot­taa
se tätä kauheasti ja jos ei nainen
häntä imartele, väsyttää se tniestä
hirveästL Jos nainen antaa miehen
lähenneflä* i t s ^ n , ^ väsjrttää. se mie­hen
lopuksi ja ellei, nihi se väsyttää
miehen alkuunsa... ,
Jos nainen. on aina ;yhtä midtä
miehen kanssa,, menettää .niies mie­lenkiintonsa
naista kohtaan. Josta^s
nainen rirtdee miehen karissa,- lakkaa
-mies ihailemasta händä. Jos nainen
u^oo^a^kki, mitä mies sanoo, luulee
mies naista narriksi ja ellei nainen
u^o, luulee nues naista.kyyniHisek-
^si. Jos naisdla on päällään loista­van
värikäs puku, ei mies halua men­nä
ulos hänen kanssaan. Jos taas.
naisella ori hyvin yksinkertainen.ptr-ku,
lähtee mies mielellään ulos, mut-^
ta töllistelee' koko illan: naisia, jotka
ovat loistavasti ja räJkeävärisesti.
-pvetutr. •
. Jos nainen osallistuu .miehen kans­sa^
^ämän koihin, hyväksyy ihänen
iupakoimisensa ja ryypi^elynsä,
luuleexnies naisen tarkoittavan antaa
h ä s ^ n ^ n ä raitiolle.. Jos taas nai^
nen vastustaa tupakoimista j a ryypis-kefyä,
agattelee mies naisen olevan
liian dMaattorimaisen.
Jos nainen on vanhanaikamen,
ajattdee mi€s,:että naisella ei ai-
-Volar Jos taas nainen on nv^yaikai-nen
ja kehittynyt, luulee mies, ettei
naiseHa oje sydäntä. Jos nainen on
3^5^«^Är^^ ikävöi mies älykästä
naista ja, Jos taas nainen on älykäs,^
Ikävöi mies le&kitoveria.
Mies on aivan kuin mato. ,Hän
Koska F aarista on tullut hyvin ''ylösotettu" ja puhuttu mes,.
n-in julkaisemme tässä hänen talonsa kw Komea on talo kuin
jättiläisen linna, jotta käyhMhän Vain tytöt'keskustelua Paarista.
Muuien Faarl saisi taas kirjoittaa parranpärlnöitään ja antaa ty­töille
mhetta •puhmniseen. .
Reumaattiset taudit ovat yhtä
vanhoja kuin ihmiskiintakin. Jo 3a-vikaudellakin
kärsivät kraiiset niistä,
kuten on havaittu ihmisfossiil€»ja tut­kittaessa.
•
Reumaattiset taudit ovat vielä
yleisemmät kuin tuberkuloosi ja syö­pä.
Ruotsissa, esirnerkiksi saa vuo­sittain
3,ÖCK}Jhmistä valtion avustus­ta
nivelrettmatianin takia. - M a a ^
lasketaan olevan kaikkiaan 60,000
-asukasta, jotka kärsivät; reuiiiziatti-sista
kivuista ja «joille, valtio. uhraa
. $Ä),000,000 vuosittaan;. Samanlai^:
nen tilanne on Tanskassa ja Englan­nissa.
Ruotsalaiset lääkärit .-ovatkiirmit-täaeet
erikoishuoniipta reuma^s-ten
tautien tutikinuseen ja hennovat
päässeensä tutk«ni&sissaan niin pit­källe,
että reirmatismilie. on keksitty
lääke. Heidän mielipiteensä mu-'
kaan reumatismi. on ilmastosuhteis-ta
aiheutuva tauti.-
Aivan samalla tavalla . kuin liie
puhumme troc^illisista - taudeista,
voidaan reumatismista myöskin: pu­hua.
Reumatismi troopillisessa i l -
riiastossa on hyviri harvinainen — ai­van
samoin, kuin troopilliset-taudit
ovat harvinaisia. pcJhjoismalssa. ..
•Näin ollen siis on loogillista aja­tella
mermä troopillisiin maihin pa­rantamaan.
röMiiatismiaan. - - Mutta
on paljon sellaisia, ihmisiä, .jotka
vät talouddlisista syistä voi sitä., teh­dä..,
;
-Etelä-Ruotsissaj Lundin yli<^isto-kaupungissa
Tj-htyi Gunnar. Edstrrön
niminen lääkäri miettimääiL ylläole-yaaikysymystä..
Hän esitti itselleen
kysymyksen: "Eikö tropiikkia voida
tuoda. Ruotsiin?" Kysymys kuulosti
k^urtelee vähän aikaa ja- lopulta
-joku kana nyppää hänet. — Westem
Ontario Gazette. ;
• Ylläoleva saa aikaan vahvan epäi­lyn
siitä, että sen on joku nainen kir-joittaliut.
' .
nua TOÄtkatoveratsenne?
Otin oikein uudestaan tarkastetta­vakseni
Liekissä olleen Faarin kuvan.
Voi miten komea huumorinpiJke asuu
Faarin ^imänurkassa. Ja entäs se
muhkea parta! Parta onkin miehen
kuimia, vaikka eipä sillä, kyllä se voi
lurjukser^kin leukaan kasvaa. (Mut­ta
minun mielestäni parraton mies on
kuin nuoltu vasikka). Ja sitten ne
köpötysohjcet. Jotkut sanovat niitä
liian suolaisiksi (ja taisi joku sen
suolan t ^ a Liekin tilauksenkin heit­tää,
mutta tähän sanoo sananlasku,
että joka leikistä suuttuu, siltä miel­tä
puuttuu). Suolasta taas- suoma­lainen
runous sanoo, että suolanen
ja sakea, se ompi köyhän makea, jo­ten
Faarin resepti oli hyvä, muuta ei
voi sanoa.
No jiiin, Rinna ja Faari, jään o-dottamaan
onatkasuunnitelmien to­teutumista.
Mutta tuossa juolahti
mie^.eeni, että Faarilla taitaa olla
muorikin, kuinkas sitten käy? Mutta
muorille sanon, että hän saa olla y l ­peä,
kun Faarista näin toisetkin Ij-k-käävät,
ISO-lSO.KTTi.
h3nt*in .mutki'kkaalta, mutta kän-oli
Varnia, että se voidaan tdhdääten,
että tutkitaan troopillista ilmastoa
tieteellisesti ja yritetään löytää, mikä
tässä ilmastossa on sellaista,-mää
vaikuttaa parantavasti reumatismiin
ja näin menetellen ehkä löydetäaa
ratkaisu kysymykseen.
• Troopillisen ilmaston tutkimusten
, perulleella rakennettiin Lundin: sai­raalan
eräcoiiien huone. -Hucmeea
- ilma on tarkoin säännöstelty. • Tänä
on Tro^illinen huone.
' Tärnä:*kqkeili&uone on vanBteUn-kaksii^
ertaisilla seinillä, • lattioiBavja
katolla, ijoiden välissä on ilmaier-ros.
Huoneen ilma vastaa suunml'"
leen Forto Ricon ilmastoa. .Dna
• huoneeseen puhalletaan 'katossa
. vista aukoista, ., Useissa-j^j^i&msa
huoneessa on erikoisia theipostaat--
teja, jotka säännöstelevät iiTOaaoiin,
että huoneessa ei ole hituistakaaa
toa- Tarpeellisen määrän- uUrsviHr
lettisäteitä varaa potilaille sitävarten
huoneessa oleva lamppu, miti piA:|
täätf .käytännössä noin puoli tuntia'
joka päivä.
' Troopillisessa huoneessa öitÄ^
'monia, tärfieitä havaintoja jakobi'v
tä: Näinä; havainnot te^y^':
etupäässä potilaiden ruumiinläD-pöön,
herigitykseen,- sydämen^ toiin|n-'
taan ja vereen. Xaikkein nueltakäi^.
niUävin on se huomio, e t t ä Ä^
kilin potilas- on mennyt mapS^
iliubneeseeni..ei hänestä ehäa l o j ^
retrmaattisen kuumeen b&ifxt^l
Nämä bakteerit, jo&a \^:at t*ö
' voimakkainrmastakin heniilosta^*
van avuttoman; eivät elä edes i»»»:;
1ä hetkeäkään kÄ&oisesti *
^mistetussa troopiUisessa ilnastosa.;
: Tälläaävalla öri Ruotsissa para»:
nettu lukuisia reumaattisia, taa^
sairastavia h^löitä. Mikävi^*
meellisempää, kenessäkään -pafi^
neessa ei ole ilmennyt mitään ^aiB-,
seurauksia. Terveinä ja iloisina P»*,
rantuneet potilaat ovat menneet ma­kaisin
jokapäiväisiin askare2iui*
Katollisina he mu»^^^^^'^'J*^^
Tneellistä hoitoa, minkä
pienessä Lundin kaupungissa,^;
sä aurinko paistaa lämptma^^
tuskin enempää kuin kolme ^
kautta iniodesta. -Tämä
kaupunki, tai < ^ ^ ^ ^
gin sairaalassa ole^-a ^ ^ "^
huone toi heille terveyden j a l l^
se on myöskin miljoonien reun»-
ihmisten P»-;
tisia tauteja potevien
ran lumisen toivo.
MITÄ ON D l P L O > I ^ ^ j
Katkaista toisen miehen
veistä käyttämättä.