1943-01-02-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 2 PÄIV.^NÄ 1943
, (-ii
;'4
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publlshln«t Company L i m i t e d . . 100-102
E l m Street, West, Sudbury, Ontario.
Reglstered at the Post OZflce HepU
Ottawa, as second class matter.
Tflaushinnat:
« k k . 140
a k k . . . . . „ jffl»
Y h d y s v a l t o i h i n :
1 vk. $2.50
f e kk. 1.40
Suomeen Ja muualle ulkomaille;
1 vk 93JOO
6 kk. 1.65
Irtontunerot ^ s e n t t iä
L i e k k i ilmestjry Jokaisen vUkon laua
n t a i n a 12-sivulsena, s i s ä l t ä e n parasta
kaunokirjallista luettavaa k a i k i l t a a l o i l ta.
Asiamlehllle m y ö n n e t ä ä n 20 prnsen*
U n palkkio.
p y y t ä k ä ä asiamiesvälineltä Jo tä-
D&än.
I L M O I T U S H I N N A T : Kirjeenvaihtoilmoitukset
$1.00 kerta. Avioiu'toon
menneilte onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nimenmuuttoilmoitukset 50c
kertv $1.00 kolme kertaa. Syntymäilmoitukset
$1.00 kerta. $2.00 kolme kertaa.
ET^olemanilmoitukset $2.00 kerta,
60c lisäii^Aksu^^kiitoslauseelta tai mUisto-v
ä r s y l t ä . dalutaan t i e t ä ä - ja Qsoiteil-moitukset
«»Oc palstatuuma. — T i l a p ä i s -
Umoittajler^ o n vaadittaessa l ä h e t e t t ä vä
ilmoitusmatsu etukäteen.
Yleiset ihnoitushinnat 4ee palstatuuma.
Ilmoitus, joka: j u l k a i s t a a n neljä*
kertaa samanlaisena..2fflc palstatuuma^
A l i n t l m o t t n s h i g t a . " ^ palstatuuma*
kerta ilmoittaessa.
E r i k o i s i s t a i l m o i ^ h i z m o i s t a voi tiedustella
i ä m ä n lehden konttoristav
Kustantaja: j a r p a i n a j a t Vapaus P u b l
i s h i n g CUai|iaai! Limited; 100-102 E l m
Streeti West; Sudbuxy, O x i t e r ia
T o i m t t t a i a A . P ä i v i ö.
Toimitusneuvosto. J . J ä r r t s , Bauha
tSMMi H i l j a . Alio, E. Suksi. Estez
Kaustinen. A l l i Malm. Margit LaaksA
Yrjö Salvo-ja. J a l m a r Saatt.
L i e k k i i n aijotut kirjoitukset OAOI*
lettava:
IJEKKL
r.O. Box 69 - - «ndbury. Q a i
Toimituksen kulmasta
Tämän paikan olisi nyt voinut hyvällä
syyllä jättää täyttämättä tai
täyttää jollakin paremmalla tavaralla.
Sellaisessa kunnossa on ollut tämä
"kulma" jo toista viikkoa ja varsinkin
sen jälkeen kun sitä kalkkunaa
syötiin. Lieneekö ollut syynä v^Hnan
vähyys tai kokonaan sen olemattomuus,
mene ja tiedä. On tässä vaan
tullut mieleen, eitä eiköhän olisikin
ollut paras ostaa ni: lä kalkkunara-hoilla
pitkä pullo rommia, mennä
korpeen,, tehdä nuotio kitusen juurelle
ja siinä laulella koko jouluyö, niin
eiköhän olisi mennyt vilunväreet, jäy-täjäinen
päästä ja rJuhtojaincn ruumiista.
Mutta kun ci, niin ei, kärsi
pois. Ja miltä se sitten maailma tuossa
kunnossa näyttää, ja miten niitä
töitä tehdäänSinnilläpä tietenkin,
niin on tehty monta kertaa ja joskus
kauankin. Mutta silläkin on rajansa,
sillä sinnillä, eikä se edes sovellu jo-kapaikkaan.
Niinpä jäi tekemättä
SO runokin, jonka "me itte" olimme
aikoneet tässä vuodenvaihteen kunniaksi
kyhätä. Ja monta muuta on tekemättä
jäänyt.
Mutta jospa se onkin niin, että luoja
kaikkivaltias tahtoo tätä erikoista
lempilastaan näin vanhan vuoden lopussa
vähän rääkätä ja sitten pukata
hänet karaistuna ja kirkastettuna
uuden vuoden taipaleelle. Siis vain
siunausta, josta kiitos. .Imen — AP.
Jääkauden merkit Umm Kuollut
Kirj. HILDA HUNTUVUORI
Li»sikallisella hunajaa pyydystetään
enemmän kärpäsiä kuin tunny-rillisellä
etikkaa. — Itaämaalaincn
sanalasku.
Parhain voimistcluvälinc on ihmisruumis
itse jäsenineen.
Tuhansia vuosia sitten oli koko
Pohjois-Eurooppa summattoman
paksun mannerjään peitossa. Tätä
aikaa sanotaan jääkaudeksi.
Kun jäätyminen oli laajimmillaan,
ulottui mannerjään eteläreuna Britanniasta
Saksan halki Etelä-Venäjälle.
Viimeisenä jääkautena — jää^
kausia oli näet monta — oli jään syrjä
pohjoisempana. Se kulki Jyllannin
niemimaan ja Pohjois-Saksan halki
Puolaan ja sieltä Vienanjoen suulle.
Ilmaston lauhtuessa rupesi tuo
paksu mannerjää sulamaan ja silloin
sen reuna vetäytyi yhä pohjoisemmaksi.
Sulaminen oli kuitenkin niin
hidasta, että jään syrjä siirtyi keskimäärin
vain 200—300 metriä vuodessa
pohjoiseen päin^ Siksi kuluikin
vuosituhansia jään reunan vetäytyessä
Saksasta Lapin äärille. E-simerkkinä
mainittakoon, että jään
sulaminen Suomenlahden rannalta
Salpausselän kohdalle vei tuhannen
vuotta. Meidän maassamme ei jään
sulamisreiina suuntautunut lännestä
itään, vaan lounaisesta koilliseen.
Jään sulaessa syntyi hirvittäviä virtoja,
jotka syövyttivät jäähän syviä
uomia ja tempasivat mukaansa kal-liolohkareita
hieroen ne kappaleiksi.
Jääji reunassa noitten kymien
tuoma sora ja kivet painuivat pohjaan,
mutta hienon hieno lieju kulkeutui
veden mukana kauemmaksi
muodostaen savikerroksia veden pohjaan-
Kesällä sulaminen oli suurempaa
ja savea syntyi enemmän kuin
talvella, jolloin savi oli toisen väristäkin.
Näistä savikerroksista tutkijat
laskevat tarkalleen ajan, aivan
kuin puitten vuosilustoista. Niinpä
tiedetään, että Salpausselkä syntyi
noin V . 8800 e.Kr. Silloin oli tavallista
kylmempi ajanjakso, niin' että
jään reuna pysyi paikallaan pari \iio-sisataa.
Virtojen tuoma sora vaipui
koko tämän ajan samaan paikkaan
ja niin syntyi suuri harjanne, Salpausselkä,
jonka suunta näyttää tarkalleen
mannerjään silloisen eteläreunan.
Jyväskylän kohdalla jään reuna
oli V . 8280 ja Kaskisten—Vaasan
linjalla v. 7800 e.Kr. Noin v. 7500
Suomen jääkausi päättyi, mutta vielä
tänäkin päivänä näkyy kallioitten
pinnoissa syviä uurteita, jotka suuntautuvat
luoteesta kaakkoon. Ne
ovat noitten mahtavien jäävirtojen
jälkiä- Kansa kertoo määrättömästi
tarinoita jättiläisistä, jotka vihansa
vimmoissa ovat heitelleet suuria kiviä
tasaisten lakeuksien keskelle. Todellisuudessa
ovat nuo irtonaiset kivet
kalliolohkareita, joita jääkauden
mahtavat virrat kuljettivat mukanaan.
Suunnattomien jäävuorien sulaessa
merien vesi kohosi tavattomasti.
Niinpä valtamerien pinta nousi kokonaista
150 metriä. Tästä oli seurauksena,
että ihmisten viljelemät laajat
ranta-alueet jäivät meren alle. Pohjanmeri
tuli kaksi kertaa entistään
suuremmaksi ja Englannin kanaali
irroitti Britannian mantereesta. Nyt
vasta syntyi Persianlahti, joka ennen
tätä valtavaa veden nousua oli ollut
viljavaa tasankoa. Jääkauden aikana
Itämeri oli suolaton sisäjärvi,
josta meni valtamereen Keski-Ruot-sin
halki kulkeva joki. Mutta jääkauden
päätyttyä alkoi valtameri
työntää suolaista vettään matalampien
kohtien yli Itämereen. Xäin
syntyivät Tanskan salmet noin v.
5600 e.Kr.
/
Jääkauden päättymisestä oli vielä
toinen seuraus. Nuo hirvittävät jäävuoret
olivat painaneet maan kallio-kuorta
alaspäin- Nyt kun niitten
paino oli poissa, alkoi maan kuori
pyrkiä entiselleen ja siis kohota. Ensin
alkuutt tämä maan kohoaminen
lienee ollut hyvin suurta, vähitellen
se sitten pieneni, mutta ei ole vieläkään
päättynyt. Varsinkin Pohjanlahden
rannalla se on selvästi havaittavissa
tänäkin päivänä. Ranta etenee
yhä merelle päin, kun maan kohoaminen
synnyttää uutta maata meren
pohjasta. On laskettu, että Merenkurkun
kohdalla kohoaminen on
noin 90 cm. sadassa vuodessa, mutta
vähenee asteettain kaakkoa kohti
ollen Karjalan kannaksella vain 10
cm. Tuhansien vuosien aikana tämä
seikka on merkillisellä tavalla muuttanut
maamme sisäjärvien muotoa.
Suur-Saimaa, Muinais-Päijänne ja
Näsijärvi ovat ennen laskeneet Poh-
• janlahteen, siis luoteeseen. Maan
kohoamisen takia lasfeujoet kuitenkin
madaltuivat ja lopulta tukkeutuivat
kokonaan. Järvien vesi alkoi nyt
kovasti nousta. Ja kun maan kohoaminen
niitten pohjpi^jäässä oli
^urempi kuin eteläpäässä^ rupesi vesi
voimakkaasti- painamaan järvien
etelärantoja, puhkaisten itselleen lopulta
uudet laskuruomat: Vuoksen,
Kymin ja Tammerkosken. Vanajave-si
ei vain löytänyt uutta lasku jokea,
siksi järvi fcokonaisuudessaan- "vaelsi"
eteläänpäin peittäen suuria aloja
entistä kuivaa maata. Vanajave-den
eteläpäästä on löydetty kantoja
järven pohjasta, kun taas-muinoinen
pohjoisranta on selvästi näkyvissä
kuivalla maalla nykyiseii rannan pohjoispuolella.
Myöskin Laatokan seudun maatu-missuhteissa
on tapahtunut perinpohjaisia
muutoksia- Laatokan entinen
laskuväylä kulki näet Käkisalmen
vaiheilta Heinjoen koskien kautta
Viipurinlahteen. Mutta tämäkin
uoma madaltui ja Laatokan vesi alkoi
kovasti nousta. Toiselta vuosituhannella
e.Kr. järvi vihdoin puhkaisi
itselleen uuden lasku-uoman:
Nevan, joka siis S3mtyi nyt vasta.
Kun ensimmäiset ihmiset noin
4000 vuotta e.Kr. saapuivat Suomeen
oli maa ihan toisen näköinen kuin
nykyään, koska meri silloin oli 40
metriä korkeammalla. Suuret alat
nykyisistä rannikoista olivat meren
pohjana ja sisäjärvemme vallan toisen
muotoisia kuin nyt. Lisäksi mahtava
ikimetsä kohisi kaikkialla. Vain
siniset selät ja hyllyvät suot tarjosivat
laajoja näköaloja.
Vanha Sing Singin vankilanjohtaja
vastustaa kuolemanrangaistusta
Kun Lewis E, Lavves saapui Ossi-ningiin,
New Yorkissa, kylmänä kevättalven
päivänä 1920, yleisenä vitsinä
oli, että nopein tapa päästä pois
Sing Singin vankilasta on tulla sinne
vankilan johtajaksi. Siihen saakka
johtajan virka-ajan keskiarvoinen
pituus oli ollut 11 kuukautta. Tuo
harmitti silloista kuvernööriä, .Alfred
E. Smithiä, joka antoi viran
Lawesille. Smithin tekemä valinta
osottautui hyväksi, sillä Lawe5 erosi
57 vuotiaana, oltuaan virassaan 21
vuotta.
Tällä virka-ajallaan Lawesista tuli
maan huomatuin penoloogi ja samalla
myös kyvykkäin. Kirjat, sanoma-
Kuka on kuollut?
Se olet sinä!
Sinä, pikkutalon emäntä.
Sinä, joka itsepintaisesti luteet,
että sinulle kuuluu vain —^4yÖ,
Se an Itiin ltwnnostaan Jankeava
asia; että sinun pitää ainq-heUua..
Kyllä siellä teidän.firtissä kmu-tuolikin
-on; oikein van&anmkaineti
kiekurainen keinutuoli, sorvt^um kädensijoin
ja pitupuin, sdliänm, johon
ihminen {sopii hyvin jako. nH^^i-maansa
myöten —• mutto-kttinkavio-nesti
sinä siinä istut?
En minä ainakaan ole sinua siine.
nähnyt, en totisesti olekaan f
Muut siinä istuvat. Lapset siin^
soudatteleval itseään. Itäntä siim
torkahtaa harva se ilta. Vieraat dii-nä
istuvat ja kertovat kylän viin-e tapahtumia,
ja jos simdla on apuuzis-tyttönen,
iiähdään hänetkin siinä,
mutta sinua ci koskaan. Eips h:m
koskaan.
Miksi sinä niin keinutuolia kartzt?
VastaiA9:
Siksi, ettet jouda itseäsi souda":t':-
lemaan.
Eikä sinun tule mieleesrkään seUai-nen
huUutUs, että ^ keinutuoli -sinuUs-.
kin kuuluisi.
Mutta nyt minä sanon simdle:
\sar:
Istu.
Ja sanon vie^ä toisen kerriTK-•'.•ar-niemmaksivakuudeksi:
Istu.
Ja kuule:. -
.Ota jakkam jalkaisi,aUejdpi£-^na
itsesi niin mukavaan asentoon, eitä
se tuntmi autuutena luissasiia lihoissasi.
Sillä katsos:
Et sinä sitten enää keimttrtoikja
istit, kun kuollut olet.
Ja. ellet nyt pian rupea silloin tällöin
istahtamaan ja tiostamaan idsy-neitä
jalkojasi jakkaralle, niin pvm
sinua saadaan vainajana itkeä.
Kuollaanhan täältä, sehän on ^eivä,
mutta, nuo lapset vielä niin kciin
tarvitsevat sinua, et vielä joutjisi
pois.
Miksi siis kierrät ja kaarrut .'itä
keinutuolia? Istu siihen ja lepuuta
raskaita jalkojasi pallituolUla. Lapset
kyllä lennättävät isen- pallin siificf >:-
teesi, kun tulevat näkemään, että litä
todella tarvitset.
Nosta jalkasi siihen jakkaralle,
nenkuin ne tuntuvatkaan raskailta,
niin siihen viipyy monta iloista terveyden
vuotta, ennenkuin nc toddla
alkavatkaan painaa.
IMPI ARON AHO
lehtiartikkelit ja julkiset^puheet. samalla
kun ovat lisänneet hänen mainettaan,
ovat kiinnittäneet kansakunnan
huomiota rikoksiin ja rangaistuksiin
suuremmassa määrässä
kuin kukaan ennen häntä kykeni
kiinnittämään. Lawes on kauan ja
tarmolla taistellut kuolemanrangais- l
tuksen lopettamiseksi, vaikka h ä n on
samalla aikaa ollut pakotettu johtamaan-
enemmän kuin 300 rikollisen
telotusta. Mutta melkein jokaisen
teloituksen jälkeen hän on uudistanut
syytöksensä, että yhteiskunta i i -
se on kaikista syyllisin kun on s a l l i nut
rikosten syiden jatkua.
Vaikka ei kyennytkään lakkautta
maan kuolemanrangaistusta Sing Sin
gissä, Lawes onnistui siellä saair.aai
aikaan useita uudistuksia. Yhdeltii
puolen hän poisti paljon siitä leväpe
räisyydestä, mikä ennen, häntä anto'j
tilaisuuden lukuisille vankien kar-J
kaamisille, mutta toiselta puolen haa .
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 2, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-01-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430102 |
Description
| Title | 1943-01-02-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 2 PÄIV.^NÄ 1943 , (-ii ;'4 (Canadan suomalaisten viikkolehti) Published and printed by the Vapaus Publlshln«t Company L i m i t e d . . 100-102 E l m Street, West, Sudbury, Ontario. Reglstered at the Post OZflce HepU Ottawa, as second class matter. Tflaushinnat: « k k . 140 a k k . . . . . „ jffl» Y h d y s v a l t o i h i n : 1 vk. $2.50 f e kk. 1.40 Suomeen Ja muualle ulkomaille; 1 vk 93JOO 6 kk. 1.65 Irtontunerot ^ s e n t t iä L i e k k i ilmestjry Jokaisen vUkon laua n t a i n a 12-sivulsena, s i s ä l t ä e n parasta kaunokirjallista luettavaa k a i k i l t a a l o i l ta. Asiamlehllle m y ö n n e t ä ä n 20 prnsen* U n palkkio. p y y t ä k ä ä asiamiesvälineltä Jo tä- D&än. I L M O I T U S H I N N A T : Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.00 kerta. Avioiu'toon menneilte onnentoivotukset 40c palsta-tuuma. Nimenmuuttoilmoitukset 50c kertv $1.00 kolme kertaa. Syntymäilmoitukset $1.00 kerta. $2.00 kolme kertaa. ET^olemanilmoitukset $2.00 kerta, 60c lisäii^Aksu^^kiitoslauseelta tai mUisto-v ä r s y l t ä . dalutaan t i e t ä ä - ja Qsoiteil-moitukset «»Oc palstatuuma. — T i l a p ä i s - Umoittajler^ o n vaadittaessa l ä h e t e t t ä vä ilmoitusmatsu etukäteen. Yleiset ihnoitushinnat 4ee palstatuuma. Ilmoitus, joka: j u l k a i s t a a n neljä* kertaa samanlaisena..2fflc palstatuuma^ A l i n t l m o t t n s h i g t a . " ^ palstatuuma* kerta ilmoittaessa. E r i k o i s i s t a i l m o i ^ h i z m o i s t a voi tiedustella i ä m ä n lehden konttoristav Kustantaja: j a r p a i n a j a t Vapaus P u b l i s h i n g CUai|iaai! Limited; 100-102 E l m Streeti West; Sudbuxy, O x i t e r ia T o i m t t t a i a A . P ä i v i ö. Toimitusneuvosto. J . J ä r r t s , Bauha tSMMi H i l j a . Alio, E. Suksi. Estez Kaustinen. A l l i Malm. Margit LaaksA Yrjö Salvo-ja. J a l m a r Saatt. L i e k k i i n aijotut kirjoitukset OAOI* lettava: IJEKKL r.O. Box 69 - - «ndbury. Q a i Toimituksen kulmasta Tämän paikan olisi nyt voinut hyvällä syyllä jättää täyttämättä tai täyttää jollakin paremmalla tavaralla. Sellaisessa kunnossa on ollut tämä "kulma" jo toista viikkoa ja varsinkin sen jälkeen kun sitä kalkkunaa syötiin. Lieneekö ollut syynä v^Hnan vähyys tai kokonaan sen olemattomuus, mene ja tiedä. On tässä vaan tullut mieleen, eitä eiköhän olisikin ollut paras ostaa ni: lä kalkkunara-hoilla pitkä pullo rommia, mennä korpeen,, tehdä nuotio kitusen juurelle ja siinä laulella koko jouluyö, niin eiköhän olisi mennyt vilunväreet, jäy-täjäinen päästä ja rJuhtojaincn ruumiista. Mutta kun ci, niin ei, kärsi pois. Ja miltä se sitten maailma tuossa kunnossa näyttää, ja miten niitä töitä tehdäänSinnilläpä tietenkin, niin on tehty monta kertaa ja joskus kauankin. Mutta silläkin on rajansa, sillä sinnillä, eikä se edes sovellu jo-kapaikkaan. Niinpä jäi tekemättä SO runokin, jonka "me itte" olimme aikoneet tässä vuodenvaihteen kunniaksi kyhätä. Ja monta muuta on tekemättä jäänyt. Mutta jospa se onkin niin, että luoja kaikkivaltias tahtoo tätä erikoista lempilastaan näin vanhan vuoden lopussa vähän rääkätä ja sitten pukata hänet karaistuna ja kirkastettuna uuden vuoden taipaleelle. Siis vain siunausta, josta kiitos. .Imen — AP. Jääkauden merkit Umm Kuollut Kirj. HILDA HUNTUVUORI Li»sikallisella hunajaa pyydystetään enemmän kärpäsiä kuin tunny-rillisellä etikkaa. — Itaämaalaincn sanalasku. Parhain voimistcluvälinc on ihmisruumis itse jäsenineen. Tuhansia vuosia sitten oli koko Pohjois-Eurooppa summattoman paksun mannerjään peitossa. Tätä aikaa sanotaan jääkaudeksi. Kun jäätyminen oli laajimmillaan, ulottui mannerjään eteläreuna Britanniasta Saksan halki Etelä-Venäjälle. Viimeisenä jääkautena — jää^ kausia oli näet monta — oli jään syrjä pohjoisempana. Se kulki Jyllannin niemimaan ja Pohjois-Saksan halki Puolaan ja sieltä Vienanjoen suulle. Ilmaston lauhtuessa rupesi tuo paksu mannerjää sulamaan ja silloin sen reuna vetäytyi yhä pohjoisemmaksi. Sulaminen oli kuitenkin niin hidasta, että jään syrjä siirtyi keskimäärin vain 200—300 metriä vuodessa pohjoiseen päin^ Siksi kuluikin vuosituhansia jään reunan vetäytyessä Saksasta Lapin äärille. E-simerkkinä mainittakoon, että jään sulaminen Suomenlahden rannalta Salpausselän kohdalle vei tuhannen vuotta. Meidän maassamme ei jään sulamisreiina suuntautunut lännestä itään, vaan lounaisesta koilliseen. Jään sulaessa syntyi hirvittäviä virtoja, jotka syövyttivät jäähän syviä uomia ja tempasivat mukaansa kal-liolohkareita hieroen ne kappaleiksi. Jääji reunassa noitten kymien tuoma sora ja kivet painuivat pohjaan, mutta hienon hieno lieju kulkeutui veden mukana kauemmaksi muodostaen savikerroksia veden pohjaan- Kesällä sulaminen oli suurempaa ja savea syntyi enemmän kuin talvella, jolloin savi oli toisen väristäkin. Näistä savikerroksista tutkijat laskevat tarkalleen ajan, aivan kuin puitten vuosilustoista. Niinpä tiedetään, että Salpausselkä syntyi noin V . 8800 e.Kr. Silloin oli tavallista kylmempi ajanjakso, niin' että jään reuna pysyi paikallaan pari \iio-sisataa. Virtojen tuoma sora vaipui koko tämän ajan samaan paikkaan ja niin syntyi suuri harjanne, Salpausselkä, jonka suunta näyttää tarkalleen mannerjään silloisen eteläreunan. Jyväskylän kohdalla jään reuna oli V . 8280 ja Kaskisten—Vaasan linjalla v. 7800 e.Kr. Noin v. 7500 Suomen jääkausi päättyi, mutta vielä tänäkin päivänä näkyy kallioitten pinnoissa syviä uurteita, jotka suuntautuvat luoteesta kaakkoon. Ne ovat noitten mahtavien jäävirtojen jälkiä- Kansa kertoo määrättömästi tarinoita jättiläisistä, jotka vihansa vimmoissa ovat heitelleet suuria kiviä tasaisten lakeuksien keskelle. Todellisuudessa ovat nuo irtonaiset kivet kalliolohkareita, joita jääkauden mahtavat virrat kuljettivat mukanaan. Suunnattomien jäävuorien sulaessa merien vesi kohosi tavattomasti. Niinpä valtamerien pinta nousi kokonaista 150 metriä. Tästä oli seurauksena, että ihmisten viljelemät laajat ranta-alueet jäivät meren alle. Pohjanmeri tuli kaksi kertaa entistään suuremmaksi ja Englannin kanaali irroitti Britannian mantereesta. Nyt vasta syntyi Persianlahti, joka ennen tätä valtavaa veden nousua oli ollut viljavaa tasankoa. Jääkauden aikana Itämeri oli suolaton sisäjärvi, josta meni valtamereen Keski-Ruot-sin halki kulkeva joki. Mutta jääkauden päätyttyä alkoi valtameri työntää suolaista vettään matalampien kohtien yli Itämereen. Xäin syntyivät Tanskan salmet noin v. 5600 e.Kr. / Jääkauden päättymisestä oli vielä toinen seuraus. Nuo hirvittävät jäävuoret olivat painaneet maan kallio-kuorta alaspäin- Nyt kun niitten paino oli poissa, alkoi maan kuori pyrkiä entiselleen ja siis kohota. Ensin alkuutt tämä maan kohoaminen lienee ollut hyvin suurta, vähitellen se sitten pieneni, mutta ei ole vieläkään päättynyt. Varsinkin Pohjanlahden rannalla se on selvästi havaittavissa tänäkin päivänä. Ranta etenee yhä merelle päin, kun maan kohoaminen synnyttää uutta maata meren pohjasta. On laskettu, että Merenkurkun kohdalla kohoaminen on noin 90 cm. sadassa vuodessa, mutta vähenee asteettain kaakkoa kohti ollen Karjalan kannaksella vain 10 cm. Tuhansien vuosien aikana tämä seikka on merkillisellä tavalla muuttanut maamme sisäjärvien muotoa. Suur-Saimaa, Muinais-Päijänne ja Näsijärvi ovat ennen laskeneet Poh- • janlahteen, siis luoteeseen. Maan kohoamisen takia lasfeujoet kuitenkin madaltuivat ja lopulta tukkeutuivat kokonaan. Järvien vesi alkoi nyt kovasti nousta. Ja kun maan kohoaminen niitten pohjpi^jäässä oli ^urempi kuin eteläpäässä^ rupesi vesi voimakkaasti- painamaan järvien etelärantoja, puhkaisten itselleen lopulta uudet laskuruomat: Vuoksen, Kymin ja Tammerkosken. Vanajave-si ei vain löytänyt uutta lasku jokea, siksi järvi fcokonaisuudessaan- "vaelsi" eteläänpäin peittäen suuria aloja entistä kuivaa maata. Vanajave-den eteläpäästä on löydetty kantoja järven pohjasta, kun taas-muinoinen pohjoisranta on selvästi näkyvissä kuivalla maalla nykyiseii rannan pohjoispuolella. Myöskin Laatokan seudun maatu-missuhteissa on tapahtunut perinpohjaisia muutoksia- Laatokan entinen laskuväylä kulki näet Käkisalmen vaiheilta Heinjoen koskien kautta Viipurinlahteen. Mutta tämäkin uoma madaltui ja Laatokan vesi alkoi kovasti nousta. Toiselta vuosituhannella e.Kr. järvi vihdoin puhkaisi itselleen uuden lasku-uoman: Nevan, joka siis S3mtyi nyt vasta. Kun ensimmäiset ihmiset noin 4000 vuotta e.Kr. saapuivat Suomeen oli maa ihan toisen näköinen kuin nykyään, koska meri silloin oli 40 metriä korkeammalla. Suuret alat nykyisistä rannikoista olivat meren pohjana ja sisäjärvemme vallan toisen muotoisia kuin nyt. Lisäksi mahtava ikimetsä kohisi kaikkialla. Vain siniset selät ja hyllyvät suot tarjosivat laajoja näköaloja. Vanha Sing Singin vankilanjohtaja vastustaa kuolemanrangaistusta Kun Lewis E, Lavves saapui Ossi-ningiin, New Yorkissa, kylmänä kevättalven päivänä 1920, yleisenä vitsinä oli, että nopein tapa päästä pois Sing Singin vankilasta on tulla sinne vankilan johtajaksi. Siihen saakka johtajan virka-ajan keskiarvoinen pituus oli ollut 11 kuukautta. Tuo harmitti silloista kuvernööriä, .Alfred E. Smithiä, joka antoi viran Lawesille. Smithin tekemä valinta osottautui hyväksi, sillä Lawe5 erosi 57 vuotiaana, oltuaan virassaan 21 vuotta. Tällä virka-ajallaan Lawesista tuli maan huomatuin penoloogi ja samalla myös kyvykkäin. Kirjat, sanoma- Kuka on kuollut? Se olet sinä! Sinä, pikkutalon emäntä. Sinä, joka itsepintaisesti luteet, että sinulle kuuluu vain —^4yÖ, Se an Itiin ltwnnostaan Jankeava asia; että sinun pitää ainq-heUua.. Kyllä siellä teidän.firtissä kmu-tuolikin -on; oikein van&anmkaineti kiekurainen keinutuoli, sorvt^um kädensijoin ja pitupuin, sdliänm, johon ihminen {sopii hyvin jako. nH^^i-maansa myöten —• mutto-kttinkavio-nesti sinä siinä istut? En minä ainakaan ole sinua siine. nähnyt, en totisesti olekaan f Muut siinä istuvat. Lapset siin^ soudatteleval itseään. Itäntä siim torkahtaa harva se ilta. Vieraat dii-nä istuvat ja kertovat kylän viin-e tapahtumia, ja jos simdla on apuuzis-tyttönen, iiähdään hänetkin siinä, mutta sinua ci koskaan. Eips h:m koskaan. Miksi sinä niin keinutuolia kartzt? VastaiA9: Siksi, ettet jouda itseäsi souda":t':- lemaan. Eikä sinun tule mieleesrkään seUai-nen huUutUs, että ^ keinutuoli -sinuUs-. kin kuuluisi. Mutta nyt minä sanon simdle: \sar: Istu. Ja sanon vie^ä toisen kerriTK-•'.•ar-niemmaksivakuudeksi: Istu. Ja kuule:. - .Ota jakkam jalkaisi,aUejdpi£-^na itsesi niin mukavaan asentoon, eitä se tuntmi autuutena luissasiia lihoissasi. Sillä katsos: Et sinä sitten enää keimttrtoikja istit, kun kuollut olet. Ja. ellet nyt pian rupea silloin tällöin istahtamaan ja tiostamaan idsy-neitä jalkojasi jakkaralle, niin pvm sinua saadaan vainajana itkeä. Kuollaanhan täältä, sehän on ^eivä, mutta, nuo lapset vielä niin kciin tarvitsevat sinua, et vielä joutjisi pois. Miksi siis kierrät ja kaarrut .'itä keinutuolia? Istu siihen ja lepuuta raskaita jalkojasi pallituolUla. Lapset kyllä lennättävät isen- pallin siificf >:- teesi, kun tulevat näkemään, että litä todella tarvitset. Nosta jalkasi siihen jakkaralle, nenkuin ne tuntuvatkaan raskailta, niin siihen viipyy monta iloista terveyden vuotta, ennenkuin nc toddla alkavatkaan painaa. IMPI ARON AHO lehtiartikkelit ja julkiset^puheet. samalla kun ovat lisänneet hänen mainettaan, ovat kiinnittäneet kansakunnan huomiota rikoksiin ja rangaistuksiin suuremmassa määrässä kuin kukaan ennen häntä kykeni kiinnittämään. Lawes on kauan ja tarmolla taistellut kuolemanrangais- l tuksen lopettamiseksi, vaikka h ä n on samalla aikaa ollut pakotettu johtamaan- enemmän kuin 300 rikollisen telotusta. Mutta melkein jokaisen teloituksen jälkeen hän on uudistanut syytöksensä, että yhteiskunta i i - se on kaikista syyllisin kun on s a l l i nut rikosten syiden jatkua. Vaikka ei kyennytkään lakkautta maan kuolemanrangaistusta Sing Sin gissä, Lawes onnistui siellä saair.aai aikaan useita uudistuksia. Yhdeltii puolen hän poisti paljon siitä leväpe räisyydestä, mikä ennen, häntä anto'j tilaisuuden lukuisille vankien kar-J kaamisille, mutta toiselta puolen haa . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-01-02-02
