Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 18, 1941

              Sivu 2 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 18 PÄIVÄNÄ 1941
Silmäys TnrkestaimD
Kirj. ALEXL^XDER NASAROFF
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registerea at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter,
Tilanshlnnat:
l Vfc. «2.00
6 kk. 1.10
3 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
6 kk. 1.40
Suomeen ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
6 kk. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen vnicon lau-
•mtaina 12-si.vuiseö8^ sisältäen parasta
kaimöJÖrjaUi^ta, luettavaa kaikilta aloil-
•'ta. V:'- -'0^0^' •
' AslaniiehiUe myoimetään 20 prosen­tin
palkkio.
JE^TTtäkää asiamiesvälineitä Jo tä­nään.^
.
ILMOITUSHINNAT: Kirjeenvaihto­ilmoitukset
$1:00 kerta. Aviolurtoon
menneille onnentoivotukset 40e palsta-tuuma.
Nimenmuuttoilmoitukset 50c
kert^ $1.00 kolme kertaa. Syntymä-ilmoit."
icset $1.00 kerta, $2.00 kolme ker­taa.
Ifuolemanilmoitukset $2.00 kerta,
50c lisäi>?<iksu kiitoslauseelta tai miiisto-värsyltä.
halutaan, tietää- ja Qsoiteil-moitukset
••Oc palstatuuma, Tflapäls-ilmoittajie^
on vaadittaessa i^ihetettävä
ilmoitusma'xsu etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat 40c palstatuu­ma.
Ilmoitus, joka. julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena: STOc palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma»
kerta ilmoittaessa.
Erikoisista ilmoitushinnoista voi tie­dustella,
tämän lehdfen konttoristai
Kustantaja: Vapaus PublfBbii^--Co.
Ltd. V
Toimittaja A; Päivltt. ;
Toimitusneuvosto: J. J|ryte,. it&^a^
Mäki* Hilja Alu). &. "^Sv^i, ''mer
Kaustinen. Alli Malm» Maxgit Laaks<\
Yrjö Salvo ja JalmarSaart^c
liekkiin aijotut kirjoitukset. osol< .
tettava:
P.O. Box 69 - - «H4t>ut7, Ottt
Sodan järkyttäm ja raateleman
läntisen Euroopan synkät näköalat o-vat
siinä määrin vallanneet huomionir
me, että me usein sivuutamme tärkeät
tapahtumat muualla maailmassa, mi­kä;
ei^ble suoranaisessa yhteydessä
faisMua. kanssa. Näiden tärkeiden
-tapahtumien joukossa on.se perusteel-i'UriiOT;
Mtulvan tavoin kaikki pois lakai­see'teollisuuden
nousukausi, mikä
;bn;;kii^ Venäjän laajoilla Kes-li^^
äfeiaa alueilla/
vj^llänouisukauddl^^em suu-
^e;Ri|>i k\iin pelkkä paikallinen merki-
Toimituksen
Aikana, jolloin "serviisistä" ei tah­do
löytyä mukavia ktwia, .toimittaja
toivoo hartaasti, että niitä-tulisi maa^-
ilmalta, ystäviltä — kuvia^ joista, ka--
ti koneilla voitaisiin valmistaa laatat
ja sitten käyttää. Rajoitettu tnäärä
kyllä, sillä nämäkin kuvat tulevat
kalliiksi, jopa kalliimmiksi', kuin- ser-viisikuvat,
mutta joka'numerossa
kuitenkin muutatnia. .Onhan niitä.
kyllä silloin tällöin tulluikin^.-jopa.
joskus aivan tukussa, mutta noin, yli-inalkain
hiukan cnemmän-.jajnoni-puolisempaa
mc tässä suhteessa, olem­me
odottaneet. Yhteen aikaan^ kyllä
oli tottuneen kuvämestarinkin kat •
kein, jolloin ci kuvia tulevaksi toivot-^
tukaan, tnuita nyt taas saataisiin hy­vistä
kuvista hyviä jäljennöksiä.
Epäilemättä ystävämme voisivat
Ichteänsä kuvillakin enemmän rikas-tuttaai
jos ottaisivat sen "sydämen
asiakseen" ja jos olisivat oikein scl-
- villa miten, mikä se sopii ja mikä se
. kelpaa. Sitä on kyliä hiukan vaikea
. lyhyesti selittää, mutta kun käyttää
hiukan ajatusta ja siihen yhdistää tai­teellista
tajuntaa, niin se asia selviää
jokaiselle itsestään. Kaikkialta löy­tyy
sitä ja tätä merkillistä, kaunista
ja rumaa — juuri niin, rUmakin on
joskus kaunista. — Tämä paikka, tä­mä
esine, on se ja sc, siitä, ja siitä
merkillinen • . Tämä ihminen, tä­mä
ukko, tämä. mies, tämä poika —
tämä mummu, tämä nainen, tämä äi­ti,
tämä kaunis tyttö, neitonen . . .
on tehnyt, kokenut, kestänyt, osaa,
taitaa — sitä ja sitä, niin ja näin . . .
Kuva, ja sitten selostus sen mukana.
Joskus ei kuva tarvitse mutita kuin
nimen tai lyhyen maininnan, mutta
joskus taas vasta selostuksen kautta
kuva saa asianomaisen merkityksen
ja.arvon^
Udella on vain viitteitä, jotka pyr-tunnettiin
Keski-
'Äöliä Turkestanin nimellä- Nyt se
•:PiV: -.iäettuna Turkmenin, Usbekin,
Jj^Ea^^ukin ja Kazanin neuvostotasa-
' vätitMiin. Kokoonsa nähden muo-
*<ä«5§tkvat nämä tasavallat kokonaisen
iviltSfönhan Neuvostoliitossa; niiden
^ji^&^set alueet ovat lähes yhtä suuret
kiif]fe; piiolef' Yjidysvalloista ja hiiden
rllgiueet ovat; äärettömän rikkaat kai-uketölaatuisiih
luonnonrikkauksiin näh-
* * *
Näistä-rikkauksista^ h e-jetUin
näillä alueilla äskeisiin vuosiin
,^jäia]^^.i5j., vuosisadan olosuhteissa.
Ne olivat "Venäjän aasialaisena taka-yhtenä
köyhinmiistä ja v ä -
' hinanän kehitetyistä alueista: Nii­den
alkuasukkaat — turkmenit, us-tiekit,^
kirgiisit ja muut turkkilais-ta-taäriläis-
mon^lialaiset kansallisuu­det
.harjoittivat alkeellista maanvil­jelystä
ja karjanhoitoa. Monet niis­tä,
:erikois^tt,^^juuri kaxgiisit, olivat
paimentolaisia.
> Mutta, hiljattain, ikäänkuin taika-
. .sauvan iskusta, on tämä jiimalain hyl-
.kimä maa tullut yhfäikkiä kiireelli­sen
teollisuustoiminnan valtaamaksi,
missä toiminnassa käytetään kahden­nenkymmenennen
vuosisa:dan viimei­simpiä
mienettelytapoja.
Kiiorma-autot ryntäävät sinne ja
tänne, nostokurjet, kaivauskoneet ja
satoihin tuhansiin kohoavat miesten
ja naisten työarmeijatt kaivavat ja
poraavat öljyä, kuparia ja vaikka mi­tä
etsien, punertavissa, aurinkoisissa
puoierämaissa, joissa kymmenkunta
vuotta. sitten ei rauhaa häirinnyt
muuta.kuinsillom tällöin yksinäinen
kirgiisiratsastaja tai Afganistaniin tai
Mongoliaan matkalla ollut arvokas
karaeeliifcarav^ni.
Kahdeksan XTJOtta on Neuvostohal­litus
työskennellyt Keski-Aasian ta­savaltojen
industrialisoinnissa paljon
suuremmalla tarmolla kuin on kos­kaan
ilmennyt Euroopan Venäjällä.
Se ei ole säästänyt, kirjaimellisesti sa­noen,
pääomasijoituksissa eikä työ­voimassa
ja vastoinkäymisistä huoli­matta
on saavuttanut valtavia tulok­sia.
Vuoteen 1928 verrattuna on
näidctn tasavaltojen teollisuus- ja
kivat avartamaan sitä alaa, missä ku­vat
voivat liikkua ollakseen monipuo­lisia,
mielenkiintoisia ja opettaviakin.
Ei aina tarvitse etsiä kauneuksia ja
merkillisyyksiä kaukaa, oman elä­mämme
piiristä niitä kyllä löytyy.
SicUä niille on aivan ehtymätön läh­de,
kun vaan on kuvaajia, ja kertojia.
Ja jos ne ovat itselleen lähettäjälle ja
lältiy m paristolle tuttuja, niin miiUle
ne ovat outoja ja ehkäpä esille vedet­tyinä
hyvinkin mielenkiintoisia.
Jokohan nyt kiinnitetään tähän
puoleen yhteinen huomio? — AP.
maataloustuotannon arvo _ kohonnut
enemhiän kuin kuusikertaiseksi. Tur­kestanin
väkiluku oii myöskin kohon­nut
hämmästyttävästi. Vuonna 1914
asui siellä yhdeksän miljoonaa sielua,
kahdeksan miljoonaa alkuasukkaita
ja miljoona venäläisiä. Nyt on väki­luku
yli 15 miljoonaa. Seitsemän
viime vuoden aikana pn väkiluvun
kasvu ollut neljä kertaa suurempi
kuin Euroopan Venäjällä.
Yenäjäri Keski-Aasian niineraali-fikkaudet
käsittävät pääasiassa öljyä,
hiiltä, rautaa, molybdenumia (mikä
on erittäin tärkeätä terästeollisuudes­sa)
ja kaikenlaatuisia metalleja sekä
rikkiä (tulikiveä). Erikpisestikin o-vat
äskettäiset kupari- sinkki, lyijy
ja tinalöydöt karuilla Balkashjärven
rannoilla ja^Kazakin tasavallassa niin
valtavan rikkaat, että Neuvostolii­ton
metalliteollisuuden (rautaa ja te­rästä
lukuunottamatta) tärkein tuki­piste
on päätetty siirtää mainittuun
tasavaltaan- Uusien öljyalueiden Na-git-
Daghin tienoilla,. Turkmenien ta­sa
vallassa^ sanotaan^ myöskin omaa­van
suuria rikkauksia;.sillä ne yksis­tään
— lukuunottamatta maan mui­ta
öljyniaita— saattavat muodostua
maailman tärkeimmiksi öl^-yn tuotta­jiksi.
Kaikkieö näiden luonnonrikkauk­sien
hyödyllinen käyttäminen on jär­jestelty
suursuuntaisesti ja edistyy
täydellä vauhdilla. Kaiken lisäksi
on neuvostohallitus valtavasti lisän­nyt
puuvillan viljelystä, mikä on pit­kän
aikaa ollut: tärkein elinfceino.
Vuosien 1934 ja 1940 välisenä .^aika­na
kohosi Usbekin tasavallan, vuotui­nen
puuvillasatp noin 175 prosentil­la.
Kun täiiän lisäätte viiden valta­van
vesisähkövoima-aseman rakenta­misen,
suuren määrän puuvilla- ja ,
muita tehtaita, tuhannet mailit uutta
rautatietä ja uusia autovaltateitä, i l -
mailuasemien ja lentoliikennelinjojen
avaamisen — niin on teillä hajanai­nen
käsitys mitä Keski-Aasiassa on
-t^ty viimeisten seitsemän vuoden ai­kana.
• »• «
Tämä kehitys on käänteentekeväl­lä
tavalla muuttanut m^an olemuk­sen.
Turkestan on tänään jyrkkien
vastakohtien maa. Sen kaukaisem­milla
alueilla vallitsee vielä keskiajan
ilmapiiri; paimentolais-kirgiisit har­joittavat
vielä moniavioisuutta ja a-suvat
iänikuisissa likaisissa villatel-toissaan.
Mutta läheisyydessä ko­hoaa
hurjalla vauhdilla, jotkut kuu-dessakin
kuukaudessa, uusia ja suu­ria
asutuksia, joissa on sähkövalot ja
kaasukeittiöt sekä käsittäen niinkin
paljon kuin 30,000 asukasta. Van­hat
kaupungit — Samarkand, Tash-kent;
Kokand jne — ovat laajentu­neet
suhteettomasti Euroopan Venä­jältä-
saapuneilla hallintoviranomai­silla,
insinööreiltä, työmiehiHä ja eri­näisillä
"seikkailijoilla. Näiden kau­punkien
vanhat osat vanhoine mos-keijoineen,
itämaisina basaareineen,
kapeine ja mutkaisine katuineen ovat
kasaan ahdettuina korkeiden asuinra­kennusten,
tehtaiden, neuvostopalat-sien
ja asfaltilla päällystettyjen val­takatujen
varjossa. Turkestanin suu­rin
kaupunki, Tashkent, on nyt nyky­aikainen
maailmankaupunki, jossa on
600,000 asukasta.
Industrialisoinnin yhteydessä on
neuvostohallitus suorittanut joitakin
todella suuremmoisia rakennustöitä.
Esimerkiksi Keski-,\asian puuvflla-
Kotieläimiä
Minulla oli pikku^ ystävä. Joo, \<i\^
oli, mutta ei ole enää, sillä minä ta­poin
sen. Kauheata! Mutta pjtolus.
tuksekseni vöin kuitenkin selittää eitä
en tarkoittanut tehdä sitä pahaa, se
tapahtui vahingossa Minäkö nyt fh-döih
tahdoin . . . eihän toki!
Niin, kesytin itselleni pienen ystä.
vän muutamissa päivissä. Pidin-siiti
ja sekin, näytti pitävän minusta, kos­ka
joka aamu tuli tervehdyskäynmlk
luokseni, kun toiset vielä nukkuivat.
Öisin se liikkui ahkerasti ja piti sei-laista
pirstinkiä, että herätti ministe-rini,
joka 'kiroten heitti sitä kengäl­lä,'
ktin ei kiimtJienpää asetta sattunut
käden Jifdtiuville. Mutia minä vaan
käännyin toiselle kyljelle ja ajatte­lin:
ystävääni hän yritti, mutta sepä
on niin kovin pieni, ei sitä kenkä ta­voita!
Niin ajattelin, vaan en uskal­tanut
ääneen sanoa, sillä olisin voinut
saada samasta saappaasta.
Aamusella tidi ystäväni korviaan
heilutellen ja katseli kirkkailla silmil­lään,
Jhan kuin: selitellen, kuinka lä­heltä
päätä se kejtkä ohi meni-
Mutta sitten yhtenä aamuna ci ys-
Jävääni kuulunutkaan, ja kun menin
aamupesulle, niin-löysin sen pesuva­dista.
Illalla olin unohtanut vedsn
vatiin ja sinne oli pikku ystävm
hukkunut. Ihan teki mieli itkeä, mut­ta
en kehdannut, kun ministerikin sat­tui
parahiksi keräämääni ~
Sureskelin hiljaisuudessa koko päi­vän.
Mutta kun minä: olen niin f -
läinten ystävä, etten tule toimeen il­man
kotieläimiä edes metsäkämpäl-lä,
niin otin ja kesytin kissan — ja
se kesyi melkein yhtä nopeasti kuin
edellinenkin. Se on sen puolestO: pa-rempi,.
etteti, voi sitä, tappaa, kom
se on liian suuri, pesuvatiin hukku­maan.
Tämä ystäväni on myöskin öi­sin
ahkera, mutta sen ^netelöimistäu
ministerikään, pidä pahana, koska st
metsästää ystävävainajani heimovel­jiä.
Joo, niitä on täällä runsaasti,
mutta ei enää yhtään niin kaunista jo.
viisasta, kuin oli se yksi. En ole näh­nyt
kauniimpaa valkokankaallakaan
Nyt minä mietiskelen — ja mitä­hän
lukija arvelee — että tulisikohan
minusta eläintenkesyttäjää, onko ir.i-nulla
.siihen edellytyksiä, vai onko
tämäkin taas vain t74rhaa itserakkaut­ta.^
.iinakin viimdlä on nyt kokemis­ta
Olen kesyttänyt^ ei ainoastaan B-ren,
mutta myöskin • kissan, joka hyr­rää
nyt tyytyväisenä jalkojeni juu­ressa,
vaikka ensin oli repiä silmU
päästäni.
SIRPA-SERKKU.
i.
l
f <
viljelyksen edistämistä varten on ra­kennettu
sarja valtavia kastelukana­via.
Keski-Aasian punertava maa on
varsin voimakasta ja rikasta. Missi
vaan on vettä, siellä pursuu kasvulli­suus;
viljaa> puuvillaa ja herkullisia
hedelmiä kasvaa loistavan runsaasti.
Mutta suurin osa maasta on vedetön­tä
puolerämaata- Neuvostohallitii*
ratkaisee tämän probleeman erittäin
ratkaisevalla tavalla. Suurin raken­nettu
kastelukanava — Suuri Ferghi-nan
kanaali, Usbekin eteläosassa ji
Tadshukin. tasavallassa — on 3Sw
km. pituinen. Tulvaamisportteineen
ja sähköllä toimivine veden nostolait-teineenon
se rakennustaidon ihm^'
työ. Yksistään tämä, kastelukanava
antaa vettä yli miljoonan eekkerin
suuruiselle alueelle, mikä oli ennen
erämaata. Moiset rakennustyöt, c-livatpa
ne kastelukanavia tai autoval­tateitä
jossakin Pamiirin ylänkönjaa-i
uhmaavassa vuoristossa, ovat suorit­taneet
työarmeijat, jokien .lukumäärä