1949-11-19-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
jonka niks iiiik
Prdm^mlä-npumassL..
pa-maikalta
ja at-känoiyttUa,
kun
rankiemcz Jittk-iitelt
kanootista
tntaan, jossa oH
in ruokaa, kitii-iH
tuoksuu ja
iten kieliä: E i -
aikäy että me-.
täntelöftiine jä
Hauelle, luo-liehelle:
•'
naisen silmis-/
au silloin kuin
saduista;, lau-r
i täi elokuvisr
i -jonain päivä-ihallisessami-näkevät
Sinut
ä hänen omat i
11 tietää, että
näii ajan ku-ais
naimisiin,
i täi Väisänen
)äin, josta ai-ellen
se. puuteiksi,
.Sitten
leitä suoraan
liian paljon,
i kädestänne.
vanhoiksi ja
*tte lapsesnn^
tHtämään kesämaa,
mikä
J; 4?dänvian,
uiiden ka,ns-ihtaa
siilMt.
si--sehäa;<>n
stosi iiämär-taon
SinjJsta
haitta
ivolit nai^n
Öin.kun haQ
ii-näbnyt Ja
kerran nä^'
./'" •
' • • "j .
staan (tollot
l(a joka it^
isee aaltojen
us Aardi^-
inäjoelle, |a
ata. vauht|.
joella us^-
kaikenlafe-iin
myöskiff
heinälasteil-p^
ikkakun-
'••.^if.-',~C'','^ p
sen i^iaHar^vSbi^
kämpältä! Aldtan ensiksi työmailta,
vaikkapa.v|ia|asta, !ko5ka itse olen paja-miehiä.
.t^J. pajassa tc[ki vihreää kultaa
taota, e^Jir^an rautaa ja kovaa terästä,
joista ^ b i ^ l ^ yäiineitä vihreä^
kasaan^l^ -yarten. Ei luulisi, että siinäkin
boäpte^ tarvitahan niin tmonen-koukkaa,
pulttia, rekiä, muutetaan vaatt^t, Tj^v^treetTä-ja
reki^^;gIdkojgk», joita s i ^
niuovailtea^viäyttökelpoisiksi. -^Sitten
mm
kaivajat
vielä .hjeyösen. kengitys, siinä sitä on
huvia kerr^lse^n..
Kun p a j ^ n tuodaan Tännen villiä
hevosia ,k^figitettäyiksx, niin kengitys
tapahtuu U Ä pakjfeiopilttuussa. Hevonen
sidotaan siihen kiinni J a sitten vielä
pannaan köydet, remmit j a kettingit selän
ja mahan ympäri. Yksi jalka vivutaan
ylös sitä varten tehdyllä nostolaitteella
kengitystä varten. [Mutta toisinaan
luulisi, että paja hajoaa kun lännen
v i l l i , näyt tää rajun voimansa ja v i l lin
luontoiisa vaikka onkin sidottu joka
puolelta lujasti kiinni.
Sepällä on sitten kaveri ja joskus
useampiakin, joita sanotaan "hänte-manneiksr'
tai "hälppäreiksi". En tosin
muista^ kumpi sang. on oikeaa "§uo-mea'.
mutta samapa se kummalla n i mellä
virkansa tuntevat ja osaavat moukaria
heUifttaa,.,
Sitten Itse vmrean kullan tuottajat,
eli -propsimiehet". Niin, heitä on
vaikka minkä näköisrä, kokoista ja
ikäistä. Luulen vanhempien olevan siinä
65 iä§sä j a nuoremmat ovat juuri
lähteneet mamman luota ^parrattomina
pojan juHikoina. Sellaisia he ovat ja
kaikki hyviä työntekijöitä. * Päivittäin
sjntyy propsipinoja kuin sieniä sateella.
Uteliaisuutenne varmaankin panee
kysymään,, että kuinka paljon parhaat
miehet ansaitsevat. Paperipuukoordis-ta
maksetaan $3.80 ja Ijampäliä kuuluu
olevan neljän koordin, toiset kolmen,
kahden ja yhden koordin miehiä (injkä
tarkoittaa/sitä; että imiehet katkaisevat
näin nijonta; kodrdia päivässä). Minä
kuitenkin uskon, että elvätköhän ne neljän
koordin; miehet voi joskus jäädä
pienemmille tuloille j a yhden ja kahden
koordin miehet toisina päivinä p^rjem-mille.
niutiten peijakkaan vaikea sanoa,
mitä kukin ansaitsee, sillä maksu-osoitisstaan
ei kukaan halua näyttää,
mutta ylläolevasta,saa koko -lailla "fif-tiintuun";
Isun'On vain utelias ja hyvä
kynämies^ -
Sitten illat, kuinka ne täällä kuluvat?
Xe kulirvat hyvin kun vain olisi a i na
ilta. -Täällä pv^t omat touhunsa ja
TOSI MONT RÖSÄ
JATKIJy^gLSTI HEDELMOIVX
J A B«NSYTÖN
KÄÄPXe^ENSAAN MANSIKO
. Antaa siemqnrstä ;istutettuoa:jiedelniän
^QsimmäisenS vuonna. Helppo kaavittaa
. Pemsoa'kasvaa noin jalan k a r k u i ' -
seksi. Se ei fcvia rönsyjen muodossa.
Kesiävä T-|a mfKiivuotmen. Hed^mdi
runsaasti -aikaisesta keväästä tappavaan,
pakkaseen osti. Mansikassa; o i
hy\m herknliinen piaku ja luoksL .
muistuttaa 'viUiinäns']^kaa; se on rikas
ja jnebuinen. ^Pensaat kasvavat aie-'
västi tmiheiks! ja ovat siten myö» t o - (
:isiep^ttsa:t4 kafrism^n; hedelmäpuu- '
tarhan tai kukkatarhan reunoilla. Se
M.,iiiy5s .näkyvä mt^kkukasvi; Vaikka
RoRtiihansikat ovat pienempiä
kuin ina:rkktiu>it^' varten ; kasvatettavat :
mansikat", "iiitn ne ovat'kiiitcnkiri pun-tempia
-kuin-. mitkäun .innut ipeidiin .
tuntepjani^e siemcnistS kasvatettavat
oiansikat,: sivuuttaen' populäärieet aolc-maclj,
ex.: j«\ muiit lajiu ' Sen harvinni-
?pn • pensasinup^o ja; oivallinen maku
-panee tSm^u. lajin omaan' luokkäatisa
(Okaisessa kotiptuutafhassa. , Siemehva-rajoitettu.
Tilatkaa nikaiein.
(Paketti 2Sc)'(3 pakettia .50c) posti-
• vapaasti. „ ,
JtMÄtSEKSl MeidHn iso vuoden 1950
^Kirj.Tönö j;;:s - :V.-g?-^: f |;;
rientcjpsa. Ensin työstä tultuapestään noa, että kehun liikaa, mutta pysykäämme
vain totuudessa. Sattuiihan sitäi
tetään kuivaushuoneeseen. Sitten istu- ettei ruoka toisiuaan ole tyydyttävää,
taan vähän aikaa, tupakoidaan j a kes- Silloin alkaa mieskämpässä käydä keskustellaan
useimnuten. päivän työtou- kustelu ruoan huonoudesta j a valitaan
huista. Sitten soi «triankeli", eli '*gong- edustajista isännän -puheille. Yksi ta-gong".„
j^ka kutsuu illalliselle. paus. Edustajista meni jossakin Onta-
M^initsen tässä välillä ruoasta, koska rion kämpällä isännän puheille ja sanoi,
ollaan menossa syömään, jatkan sitten että ruokaa pitäisi parantaa ja että. -vaikk?! kuinka paljon, joita en muista
Utatouhuista syönnin jälkeen. Olemme *\mpjakkaa'' on liian usein.- Kämppä- enkä kaikkia tiedäkään,
päässeet itse kukin omalle paikallemme isäntä Q|ti heti kohteliaasti suruun osaa Kun \'äsyy.korttipelurien takana sei«
ruokapöytään. Mitäkö täällä korvessa ja sanoi: /Toistamme mojakan, mitä samaan, niin voi m^nnä lukemaan sa-muuta
poistetaan??' n^
Palaamme mieskämppään.^^^^^:^^ ra kevat, tqiset keskustelevat^^j^
pääohjelma on pokkerin peli. Mutta joka m^jsyimml^ >
kun siihen ei mahdu kuin 8 miestä, niin Talst isoi ruc^k^Uoi.^^^ K ^
toiset ovat vuoron perään 'ftakapirui-f
' ' k e l a a n inuul suomalaiset ^yieiitsä,^
ymmärrä, paitsi tämän maan suomalaiset
j a erikoisesti ne, jotka kämpillä k u l -
keyat.
Esitän tässä joitain nimityksiä, joilla
annetaan ymmärt^ minkälaista pokke-:
ria kulloinkin pelataan. Korttien jakaja
aina nciäärä^ pelin: Siis piela^taatt
-fhaipQöKa"i toinen pelaa ehkä "loqppb-l
i a " ja edelleen "omahaa", " p i s ^ ",
«oklal^oniaa", "pienet kädessä», «toinen
vUli", "viimeinen y U l i " , ".k^k^n^Di; ja
kääntö", ''loopaoli j a losaus", ."sapsiii*v
"suulaini" Jne. Kj^ä nimityksf|on
syödään? Sen varmaankin kaikki kaupunkilaiset
haluavat tietää ja onpa farmarikin
utelias kuulemaan. Kyllä täällä
syödään ruokaa, sellaista, että eivät
monet kaupunkilaiset eivätkä farmarit
useinkaan syö parempaa ja monipuoli- na" höystellenmehevaiä puheillaan pe-senipaa.
En-rupea tässä selostamaan
ruokalajien nimiä, sillä en edes kaikkien
ninuä tiedäkään, mutta kaikki tietävät
hyvän j a huonon ruoan eron ja metsissä
syödään nykj^än sitä paremman puoleista
ruokaa.
On totta, että ruoan suKteen on monella
eriäviä mielipiteitä' ja joku voi sa-
Juoppouden ensi
askeleita
Miehet kun hauskoja kertoilee,
jiiomajuttuja nauraen tnuistelee,
niin lapset ne hartaina kuuntelee,
kaihomielin he aikaansa vartoilee.
Ktm aikuiseksi me kasvamme kerran,
niin tahdomme ottaa viel' saman verran
Elämästä tahdomme nauttia hilloin
ja kapakkaan askeleet ohjaamme illoin.
"Aikuisten lailla juomme varmaan
ja iloiten vietämme iltamme armaan.
Riemulla tällä rajaa el piissään
kun tarjoilija pulloja kantaa Ihää.
Hiimalaä tätQ jos rlittäm
niin elämäH ht(ölei vffrmqfin ei paina.
Hurraa te veikot siellä ja täällä,
älkää: olko 7tyt nurjalla päällä
Nyt pojat ja tytöt ne yhdessä maistaa,
vaikkq elämä aamulla pahalta haistaa.
Kun päätä niin helkkaristi kivistää
ja se siunattu smm kautta 'ftlos livistää.
Ei tnäistu nyt ruoka, ei hiivitä työ,
päässä kun kiskoo, hakkaa ja lyö.
J^phmelo seuraus iloista illan,
otti hyt'kaiken johdon ja vallan.
Tähän 7nä juoniini tahdon nyt lopettaa,
kohmelo kava kun mua nihi opettaa.
Ryy fpyä en ota minä minkäänlaista,
viskiäybiiriä —en mitään maista.
Tällainen lupaus On ensiimnainen,
toinen ja kolmas on samanlainen.
Kaikkeen tähän tottuu kuin ehtii,
jos joukossa menee jä muodissa rehkii.
Jos kapakkaan käytte yhteen ja toiseen
niin loptiksi totutte eläpiään moiseen.
Alkphooli kun orjakseen ottaa,
niin eihän se tahdo uhrejaan jättää.
Kokemukset katkerat saatte te kokea,
paha kun tarttumfian pn niin nopea.
Rentuksi sorrutte ennen pitkää,
eikä sillain voi teitä auttaa mikäqn.
Elämänne ei ole kallalla silattu
jos se pn vielä viinafla pj^otiu.
Jos alatte juomarin juttuja toistaa
njift turmiotanne ette voi väistää.
K. mLTQmA.
Iin kulkua. Siinä kuulee suoifialaisten
osoittavat kahdeksaa. Ruokakello kutsuu
miehet kahville. Sanomalehdet,
'l^irjat j a pokkerin peli jäävät ja nouda-
''ILMESTYY
UUDEN VUODEN NUMERONA JOULUK. 24 PNA
Tä^^ ntnnerQssa julkaistaan yksityisten, järjestöjen ja JUkelaitosten
uuden vuoden onnitteluja. Onnitelkaa ja tervehtikää ystäviänne ja
tuttavianne uuden vuoäen johdosta.
Halvin joukkqtervjBhdys erikoisessa^ kehyksj^^^ on $6.00 ja tavallisen
ykisityisent«n;räidyk5wi hinta
KERÄÄJÄN NIMI 5;, .•
PAIKKAKUNTA
KIBJOITTAK44 NIMENNE ^ E L V i l Sp
NIMI
• . — • •
•< •
, . ' • • 7 ,
'm
L^UA2!^TA?NA, ^m^LBASKmrS, 19 PÄIVÄNÄ, 1949 SIVU 9
^ v-i.t^.K.-:.:,,.V/,:.^V..•..;.n^ii,:^J:l'-v^,^^~•,^^^ i l i i i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 19, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-11-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491119 |
Description
| Title | 1949-11-19-09 |
| OCR text | jonka niks iiiik Prdm^mlä-npumassL.. pa-maikalta ja at-känoiyttUa, kun rankiemcz Jittk-iitelt kanootista tntaan, jossa oH in ruokaa, kitii-iH tuoksuu ja iten kieliä: E i - aikäy että me-. täntelöftiine jä Hauelle, luo-liehelle: •' naisen silmis-/ au silloin kuin saduista;, lau-r i täi elokuvisr i -jonain päivä-ihallisessami-näkevät Sinut ä hänen omat i 11 tietää, että näii ajan ku-ais naimisiin, i täi Väisänen )äin, josta ai-ellen se. puuteiksi, .Sitten leitä suoraan liian paljon, i kädestänne. vanhoiksi ja *tte lapsesnn^ tHtämään kesämaa, mikä J; 4?dänvian, uiiden ka,ns-ihtaa siilMt. si--sehäa;<>n stosi iiämär-taon SinjJsta haitta ivolit nai^n Öin.kun haQ ii-näbnyt Ja kerran nä^' ./'" • ' • • "j . staan (tollot l(a joka it^ isee aaltojen us Aardi^- inäjoelle, |a ata. vauht|. joella us^- kaikenlafe-iin myöskiff heinälasteil-p^ ikkakun- '••.^if.-',~C'','^ p sen i^iaHar^vSbi^ kämpältä! Aldtan ensiksi työmailta, vaikkapa.v|ia|asta, !ko5ka itse olen paja-miehiä. .t^J. pajassa tc[ki vihreää kultaa taota, e^Jir^an rautaa ja kovaa terästä, joista ^ b i ^ l ^ yäiineitä vihreä^ kasaan^l^ -yarten. Ei luulisi, että siinäkin boäpte^ tarvitahan niin tmonen-koukkaa, pulttia, rekiä, muutetaan vaatt^t, Tj^v^treetTä-ja reki^^;gIdkojgk», joita s i ^ niuovailtea^viäyttökelpoisiksi. -^Sitten mm kaivajat vielä .hjeyösen. kengitys, siinä sitä on huvia kerr^lse^n.. Kun p a j ^ n tuodaan Tännen villiä hevosia ,k^figitettäyiksx, niin kengitys tapahtuu U Ä pakjfeiopilttuussa. Hevonen sidotaan siihen kiinni J a sitten vielä pannaan köydet, remmit j a kettingit selän ja mahan ympäri. Yksi jalka vivutaan ylös sitä varten tehdyllä nostolaitteella kengitystä varten. [Mutta toisinaan luulisi, että paja hajoaa kun lännen v i l l i , näyt tää rajun voimansa ja v i l lin luontoiisa vaikka onkin sidottu joka puolelta lujasti kiinni. Sepällä on sitten kaveri ja joskus useampiakin, joita sanotaan "hänte-manneiksr' tai "hälppäreiksi". En tosin muista^ kumpi sang. on oikeaa "§uo-mea'. mutta samapa se kummalla n i mellä virkansa tuntevat ja osaavat moukaria heUifttaa,., Sitten Itse vmrean kullan tuottajat, eli -propsimiehet". Niin, heitä on vaikka minkä näköisrä, kokoista ja ikäistä. Luulen vanhempien olevan siinä 65 iä§sä j a nuoremmat ovat juuri lähteneet mamman luota ^parrattomina pojan juHikoina. Sellaisia he ovat ja kaikki hyviä työntekijöitä. * Päivittäin sjntyy propsipinoja kuin sieniä sateella. Uteliaisuutenne varmaankin panee kysymään,, että kuinka paljon parhaat miehet ansaitsevat. Paperipuukoordis-ta maksetaan $3.80 ja Ijampäliä kuuluu olevan neljän koordin, toiset kolmen, kahden ja yhden koordin miehiä (injkä tarkoittaa/sitä; että imiehet katkaisevat näin nijonta; kodrdia päivässä). Minä kuitenkin uskon, että elvätköhän ne neljän koordin; miehet voi joskus jäädä pienemmille tuloille j a yhden ja kahden koordin miehet toisina päivinä p^rjem-mille. niutiten peijakkaan vaikea sanoa, mitä kukin ansaitsee, sillä maksu-osoitisstaan ei kukaan halua näyttää, mutta ylläolevasta,saa koko -lailla "fif-tiintuun"; Isun'On vain utelias ja hyvä kynämies^ - Sitten illat, kuinka ne täällä kuluvat? Xe kulirvat hyvin kun vain olisi a i na ilta. -Täällä pv^t omat touhunsa ja TOSI MONT RÖSÄ JATKIJy^gLSTI HEDELMOIVX J A B«NSYTÖN KÄÄPXe^ENSAAN MANSIKO . Antaa siemqnrstä ;istutettuoa:jiedelniän ^QsimmäisenS vuonna. Helppo kaavittaa . Pemsoa'kasvaa noin jalan k a r k u i ' - seksi. Se ei fcvia rönsyjen muodossa. Kesiävä T-|a mfKiivuotmen. Hed^mdi runsaasti -aikaisesta keväästä tappavaan, pakkaseen osti. Mansikassa; o i hy\m herknliinen piaku ja luoksL . muistuttaa 'viUiinäns']^kaa; se on rikas ja jnebuinen. ^Pensaat kasvavat aie-' västi tmiheiks! ja ovat siten myö» t o - ( :isiep^ttsa:t4 kafrism^n; hedelmäpuu- ' tarhan tai kukkatarhan reunoilla. Se M.,iiiy5s .näkyvä mt^kkukasvi; Vaikka RoRtiihansikat ovat pienempiä kuin ina:rkktiu>it^' varten ; kasvatettavat : mansikat", "iiitn ne ovat'kiiitcnkiri pun-tempia -kuin-. mitkäun .innut ipeidiin . tuntepjani^e siemcnistS kasvatettavat oiansikat,: sivuuttaen' populäärieet aolc-maclj, ex.: j«\ muiit lajiu ' Sen harvinni- ?pn • pensasinup^o ja; oivallinen maku -panee tSm^u. lajin omaan' luokkäatisa (Okaisessa kotiptuutafhassa. , Siemehva-rajoitettu. Tilatkaa nikaiein. (Paketti 2Sc)'(3 pakettia .50c) posti- • vapaasti. „ , JtMÄtSEKSl MeidHn iso vuoden 1950 ^Kirj.Tönö j;;:s - :V.-g?-^: f |;; rientcjpsa. Ensin työstä tultuapestään noa, että kehun liikaa, mutta pysykäämme vain totuudessa. Sattuiihan sitäi tetään kuivaushuoneeseen. Sitten istu- ettei ruoka toisiuaan ole tyydyttävää, taan vähän aikaa, tupakoidaan j a kes- Silloin alkaa mieskämpässä käydä keskustellaan useimnuten. päivän työtou- kustelu ruoan huonoudesta j a valitaan huista. Sitten soi «triankeli", eli '*gong- edustajista isännän -puheille. Yksi ta-gong".„ j^ka kutsuu illalliselle. paus. Edustajista meni jossakin Onta- M^initsen tässä välillä ruoasta, koska rion kämpällä isännän puheille ja sanoi, ollaan menossa syömään, jatkan sitten että ruokaa pitäisi parantaa ja että. -vaikk?! kuinka paljon, joita en muista Utatouhuista syönnin jälkeen. Olemme *\mpjakkaa'' on liian usein.- Kämppä- enkä kaikkia tiedäkään, päässeet itse kukin omalle paikallemme isäntä Q|ti heti kohteliaasti suruun osaa Kun \'äsyy.korttipelurien takana sei« ruokapöytään. Mitäkö täällä korvessa ja sanoi: /Toistamme mojakan, mitä samaan, niin voi m^nnä lukemaan sa-muuta poistetaan??' n^ Palaamme mieskämppään.^^^^^:^^ ra kevat, tqiset keskustelevat^^j^ pääohjelma on pokkerin peli. Mutta joka m^jsyimml^ > kun siihen ei mahdu kuin 8 miestä, niin Talst isoi ruc^k^Uoi.^^^ K ^ toiset ovat vuoron perään 'ftakapirui-f ' ' k e l a a n inuul suomalaiset ^yieiitsä,^ ymmärrä, paitsi tämän maan suomalaiset j a erikoisesti ne, jotka kämpillä k u l - keyat. Esitän tässä joitain nimityksiä, joilla annetaan ymmärt^ minkälaista pokke-: ria kulloinkin pelataan. Korttien jakaja aina nciäärä^ pelin: Siis piela^taatt -fhaipQöKa"i toinen pelaa ehkä "loqppb-l i a " ja edelleen "omahaa", " p i s ^ ", «oklal^oniaa", "pienet kädessä», «toinen vUli", "viimeinen y U l i " , ".k^k^n^Di; ja kääntö", ''loopaoli j a losaus", ."sapsiii*v "suulaini" Jne. Kj^ä nimityksf|on syödään? Sen varmaankin kaikki kaupunkilaiset haluavat tietää ja onpa farmarikin utelias kuulemaan. Kyllä täällä syödään ruokaa, sellaista, että eivät monet kaupunkilaiset eivätkä farmarit useinkaan syö parempaa ja monipuoli- na" höystellenmehevaiä puheillaan pe-senipaa. En-rupea tässä selostamaan ruokalajien nimiä, sillä en edes kaikkien ninuä tiedäkään, mutta kaikki tietävät hyvän j a huonon ruoan eron ja metsissä syödään nykj^än sitä paremman puoleista ruokaa. On totta, että ruoan suKteen on monella eriäviä mielipiteitä' ja joku voi sa- Juoppouden ensi askeleita Miehet kun hauskoja kertoilee, jiiomajuttuja nauraen tnuistelee, niin lapset ne hartaina kuuntelee, kaihomielin he aikaansa vartoilee. Ktm aikuiseksi me kasvamme kerran, niin tahdomme ottaa viel' saman verran Elämästä tahdomme nauttia hilloin ja kapakkaan askeleet ohjaamme illoin. "Aikuisten lailla juomme varmaan ja iloiten vietämme iltamme armaan. Riemulla tällä rajaa el piissään kun tarjoilija pulloja kantaa Ihää. Hiimalaä tätQ jos rlittäm niin elämäH ht(ölei vffrmqfin ei paina. Hurraa te veikot siellä ja täällä, älkää: olko 7tyt nurjalla päällä Nyt pojat ja tytöt ne yhdessä maistaa, vaikkq elämä aamulla pahalta haistaa. Kun päätä niin helkkaristi kivistää ja se siunattu smm kautta 'ftlos livistää. Ei tnäistu nyt ruoka, ei hiivitä työ, päässä kun kiskoo, hakkaa ja lyö. J^phmelo seuraus iloista illan, otti hyt'kaiken johdon ja vallan. Tähän 7nä juoniini tahdon nyt lopettaa, kohmelo kava kun mua nihi opettaa. Ryy fpyä en ota minä minkäänlaista, viskiäybiiriä —en mitään maista. Tällainen lupaus On ensiimnainen, toinen ja kolmas on samanlainen. Kaikkeen tähän tottuu kuin ehtii, jos joukossa menee jä muodissa rehkii. Jos kapakkaan käytte yhteen ja toiseen niin loptiksi totutte eläpiään moiseen. Alkphooli kun orjakseen ottaa, niin eihän se tahdo uhrejaan jättää. Kokemukset katkerat saatte te kokea, paha kun tarttumfian pn niin nopea. Rentuksi sorrutte ennen pitkää, eikä sillain voi teitä auttaa mikäqn. Elämänne ei ole kallalla silattu jos se pn vielä viinafla pj^otiu. Jos alatte juomarin juttuja toistaa njift turmiotanne ette voi väistää. K. mLTQmA. Iin kulkua. Siinä kuulee suoifialaisten osoittavat kahdeksaa. Ruokakello kutsuu miehet kahville. Sanomalehdet, 'l^irjat j a pokkerin peli jäävät ja nouda- ''ILMESTYY UUDEN VUODEN NUMERONA JOULUK. 24 PNA Tä^^ ntnnerQssa julkaistaan yksityisten, järjestöjen ja JUkelaitosten uuden vuoden onnitteluja. Onnitelkaa ja tervehtikää ystäviänne ja tuttavianne uuden vuoäen johdosta. Halvin joukkqtervjBhdys erikoisessa^ kehyksj^^^ on $6.00 ja tavallisen ykisityisent«n;räidyk5wi hinta KERÄÄJÄN NIMI 5;, .• PAIKKAKUNTA KIBJOITTAK44 NIMENNE ^ E L V i l Sp NIMI • . — • • •< • , . ' • • 7 , 'm L^UA2!^TA?NA, ^m^LBASKmrS, 19 PÄIVÄNÄ, 1949 SIVU 9 ^ v-i.t^.K.-:.:,,.V/,:.^V..•..;.n^ii,:^J:l'-v^,^^~•,^^^ i l i i i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-19-09
