Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 19, 1949

              r n
SV»
- ^
' l i
1.1
' r
> 1
is St:
r
I
i -a
l i
S» 1 • 1
5
S
'M I •
neuvojiji ohjeita
Published and prijsted by t h e Vapaus Polfli^biDg Con^any.
Registered at Oie Post Office Depsurtm C>t%wa^ ^ s ^ nd
clasä maiter. '. "
Liekki Ilmestyy Jokaisen viikcm lausmtalxia I S r i d v u i J ^^
t|ei:|„ parasta kaundkkJaUista luettavaa kalkuta äldtH^. "
XII.AUSHBNNAT: YHDTS^AJL^C^iBINt
1 vuosikerta ...........$3.00 1 vuosikerta i . . . . $ 3 . 75
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta^ .. . . . - . . 2i25
3 kuukautta 1.00;
8lf€K»IEEN 3A lÄiraTAIXE XHuBiOSeLMSJUEt
1; vuosikerta . . . . . . $ 4 ^ , 6. kuukautta :$2.50
OJKOIXUSHKI^AT:
75 s e n t t i ä palstatuumalta. HalVin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leniajQ^
ilmoitus $3.00 Ja s en yhteydessä j ^ & a i s ( : ^ « icoatetor.
$1;00 Ja kiitos ^.00. Kirjeenvaihtoiläbieul^et $1.50. ) ^
imat pysjh^tä iimoii^klBistä;' on
]öhgtettäv^:maBs^^ '
^jsiamleliille niyönnetäätt palkkio.
B:aikki UekiUe tar)tolte£u^ on ostettava.- kus­tantajan
h i m e ^ : Vapiiu» Fufot^thlngr C t o n ^ ä n y r x^
Kustantaja J a painaja: Vapaus Publishing Corn Limited.
10U>10^ E l m Street Sudbräy. Ontario.
Toiinittalk: J . W.Sfeiari
Idekkiln aiotut kirjoitukset osoitettava:
K 6. BOX e» L I E K K I
•3
Ihonhoitoon ikivanha tap%eikä,suin­kaan
jokuv nykypäiyiien turhamaisista
keksinnöistä. Fäinyastoin on sanotta­va,
että nykyään, on %c^^
s^ti oikem perusteltu jV tietieeUisiin
tutkimuksun nojautuyaaj terveydenhoi­toa-
Tosiir vielä m<eidäatt p^vmäm
ki?i on a^iilasaiiiel.^l^^^ jotka
leTmaayat ih^phoijdpn eräänlaiseksi syn-tiseksi^^
urhn.ud^k«i /Tulee niifl^n kes­kiaikainen
käsitys saunasta, joka ai­koinaan
tuomittiin hirvittäväksi k.eret-
V. 1&46. ilmestyi "»^mgissä A. Gottlund
pajassa" l e t o T T i i n i ^ jota
tuon '^Mrj^pajjan" <»nfe^
kuuhi G. A.^ ^ k l u i M i '^Si^ftm^ ehsimäiiör
alussa hän s a B ^ : ''Tällit Di,ii)e^y^^^
iiuen suo^^aK^a 'I^pitoi^ii^ yala^ti^
kansanseavyll^j Herroisfa öäri^ulri;^
aöHnalt^ pijlMim
sesta, ja 'ta^k<^uik$esta; k ^ m f i i e täss^ jo^rtäAi^^
»iistä pitkisl^ pujbldstif^ ^•••/:::'-^^''^''^r^^
Mutt% sitten- kirjoituksessa "Puheen 3atkb&*
5öi^sSr"lhonho^ ^^f""* °t "'Taloja B ^ * * " » ^*ö<^
henkriekohtaista puhtautta ja t«rvey- n,.eKutt<w^ tp.m.tt^a 1^
t V__- . - 1 . t . ; 'mika tämmöisten Lento-lehtieiT päätarkoitus" pi||
nimittäin "tieon ja valistuksen ieyittämiiieii';; Jtluft
tyy niitä «muitakin: H^ijäii piteä; muka^^
maaii ja hyödyttämään L
denhoitoa. Ihon tehtävät ovat moni­naiset.
Se on suojaava peite, myös
eräänlainen lämmÖnsäätäjä, K^un huo­koset
avautuvatj iho luovuttaa lämpöä
"ja supistuessa iho pidättää lännpöä.
Kylmän viiman sattuessa supistuu iho
"kananlihalle." \
Mutta lisäksi iho on aJneenvaihdun-nottu,
mutta radnestikin ti^käla täyttää", Si}lä?Spaiti
Ui n^onesti, että he^^
joutava. Mutta on niitÄ väHstä^ n ^ Parempiakin ]
jotka isomniassakin äsioissar; oyat paljahtaiim
Osoituksella siUä^^^^ kuinka: ptefiestäkinasi^tay^^^^^^
kiksi metsästykseen lähdöstä, saa aikaan 7melenkii^tjmen
kuvaukseih mffdäjm fä»}än mmeran Ystävien pakin^m : ^
mainio Jtittu. Joka sen tukee, niin v i^iden ktrijet^ikse
oH-^ itse elänyt tapauksen, sillä, niin mielenkiintoisesti. jfL
asiaUisesti se Ml kirjoitettu. ;
Jntim kirjoittaja on. valinmit iminioti aikeeitkin^^^^^
pGrh0laan on metsäsiysaifii^ metiossia jo^ sellaiset jutitpkiinr-nostavat
jtmri nyt täUärajanhe^^^
Aiheita ei siis tar,vits€ hakea ja synnyttää keinotekens^
ti — vaikka sellainen luonnollfsesti on sallittua — kos^nHr
Ihoa toiminnan tehostan??s^si siiiiä sä töfesä, :^ laitc^a^
itsessään ^ r a Ä s i a . ^ - - ^^
fä löytyy ttiin lä/feltä. Nyt voi emiterklksi kirjoittafft^
systä, el tosin vain y^sinkertois^tl sen kqrmmdesta kos^
tendesta, vaan jostakin, asiasta, jpkä liittyy syksyyn, täi jos­sa
Joisin sanoen syksy ojf määräävänä tekijänä. Yksi sellair
ncn qn edellämainittu metsästys^ mi(ita aiheita ovat esimer­kiksi
peruna:innosto, josta joku voi kertoa hauskasti päivän
tapaukset, samoin elpnkorjnusta tai muista syystöistä ja as­kareista.
Samoin on l<tita talvella^ jona vuodefi^ikatia ovat omat
työnsä ja touhunsa. Talviqikeifa Offlukuisia ja vaihteleviq.
Tämä ci luonnollisestikqan tarkoita sitä, että syksyllä pitäisi
välttäntättä kirjoittaa voin syksyisistä aiheista tai talvisin
talviqiheista, sillä talvella voi kirjoittaa yhtä hyvin kesäisistä
aiheista ja piäinvastoin. Eikä aiheiden myöskään tarvitse ol­la
vuodenajoista, ne vaivat oUa mitä tahansa, kunhan nc ovat
Sopivia julkaistaviksi. -
Hyvänä esimerkkinä kirjo'tiisaiheisfa voimme myöskin
mainita tässä numerossa olevan kirjoituksen, nimeltään "Vik-reätt
kullan kaivajat''. Se on kuvaus metsäkämpältä ja se on
myöskin kirjoitettu mielenkiintoisesti. Koko kämppäelämä
aukeaa siinä lukijan eteen sellaisenaan kuin se on. Samoin
on kirjoitus "Kaksikymmenvuotinen kala?nuisto", 7nissä ker-
Ihpfcerrokset ovat: ^ s\
O^askesi:
sarveiskerros, Bilak.errQs. „
: Verinahka: . -•' ,'. ,
nystykenros, yefk^k^
; I^fflttalaineu ku^d ;
Saryeisfceri^i^sen ^uitasolut mjijittiur
vat v^ikeltje^n phu&siv siipmi^jksi, jojbka
rissa; palijiiij^^t^^^ Dtnjrj; oginjine liiyöskiri ^unhöljise
. hea paiivpisessäi trtj^o äijii^it^^^^
ta 1^3^ l a ^ e ^ ^. TVÄ';säÄ^
kului; anujMa: yu ^Uiilin j ö^
kaikkajs^niani.st.a- m^iii^aii; k ^ tiili; äi
' Ivuoinkaahjea kuulla, ^feä; ijailjIpiÄkiaaji etfnä;täh^rtalohj
•koi-yiin; niitt njrt- täija?iam^ sa|<>sipss^ jä tyyyäniiö^'
väittpie kansaa »sttiat k c ^ pakinöijen'ja t^k
kuulita ja lukea jol^ayiik;kp kaikkea mit^; täpäiiVuu tai&
la (!),.. .'^ • •
Sitten*: tullaa^ lelUJrinii^hiin. "SaÄoimrhe viimein iri
rotaan kalastuksesta kaksikymmentä vuotta sitten. AiJieita Jaan ihonkin hoitoa. Mutta lisäksi on
siis on paljon myöskin elävästä elämästä, joten aiheiden ei
aina, ollakseen mielenkiintoisia, tarvitse olla mielikuvituksen
synnyttämiä. Monelle voi ehkä olla helpompi kirjoittaa mie­likuvituksellisesta
aiheesta kuin itse kokemastaan ja elämäs­tään
olevasta tosiperäisestä aiheesta ja taas päinvastqiti. Jo­kainen
kirjoittaja voi itse ratkaista tämän puolor asiassa.
Olemme maininnut aikaisemmin kirjpituskilpailusta, mi­kä
julkaistaan pian Liekin kirjoittajille. Se on parhaillaan
sHunnitteiila ja uskomme, että se onnistuit, sillä tä/tän saak­ka
ovat kaikki kirjoituskilpailut onnistuneet hyvin. Pitem­pään
aikaan ei kai mitään kirjoituskilpailua ole ollut, joten
se on jo siltäkiti kannalta mielenkiintoimn. Toivotnme sen
vetävän laajat kirjoittajien joukot taas Liekin ympäriHe. Pa­rasta
on ehkä aloittaa se vasta uudelta vuodelta, sillä kohta
ovat joulukiireiden ajat, jolloin ei paljon ehdi ajatella kir­joittamista.
Mutta joulun jälkeen on ehkä monella useita hy­viä
aiheita kin„ sillä jouluhan tuo mukanaan yhtä ja toista^
eikä vain lapsille, vaan myöskin aikuisille.
h i l s e i l y j h p ^ ^ S» B i ^ ; -l^q»^ aikaarisäkkiii;Ä
josta heidän täytyy ottaa tarkoin vaarin. 'TäitSkfif ^iv
P^eWn^ii Ms^län pi^^^oJlai-yarMin valveella-^in l i
yr.r^lla, ja y^tenää;» haiukfeua kaiö: koirat- yöUä,^fäarän
puvilla.. ^ Kaijan, pitää tuhina ystävänsä ja tuttiinsa (l
-joitansa) jä heitäkin palv^emafi kMtenkin ilman-liebä
mistak, hei jän pitää kunnioittamaaii hyviä ja moittia pi
ja, olkoon suurista tahik pienistä, mutta 3tiiin^^
taijolla ja siivolla; Saöalla sanot^il: "Sanäti-Toiiiit^ji^
tää olla variksen silmä, jäneksen korva, kärpän kieli; Bi
vaino, ja miehen ^ydän, hänen: sydämessään pitää#ytyä
mqn rakkautta ja miehen rohkeutta. IVlUttäiliijotenlda
nen pitää kaikissa harjpittamaän rehellisyyttäT:ja tbtuu
Kuitenkin on hänellä lupa välisteenkin vähä vflleheUa^^jp!
muuten niin hätä-varaksi; mutta peittäköön'myös^iHoin..
kensä leveällä hälinällään. Vään ei sillä kyllä 1 , Jläflen.pi
myös hyvin tuntea aikansa siveellisyyttä, fcir^aliisiiutta
muuta luonnollisuutta, saattarnan-lukijoitansa eteenpäifl
ei taaksepäin. Hänen pitää kuin paimenen kiilkea::liarjai
eillä ja toisella jalallaan sdstä ennen aikaa-nsakkiii: f^lj
kyllä vaaitaan, paljon tarvitaan! Ja kaikesta-i:iä3tä: öän
työstään ja vai vastaan, kaikesta hänen huole:ila; ja kmU
nukseslaan häntä usseen pilkataan ja riauretaan,;söiiiiata
ja_ häväistään, monesti syyttönnästi (muutamasta Helen ta
painon virheestä, jotka kesken kiireen ovat jäänieet iänel
tahi toiselta keksimätäk'; tahi panetellaan häntä kirjoittänef
toisella tavalla kuin on ennen kirjoitettu, eli taN^attoraas
toisella puheen-murrella. Ja kosl^ totuus monesti oöiip*
syvemmissä kerroksissa tilalle. Nila-kerroksessa
sijaitsevat ihon yärihiqkka;-
set, joiden määrä vaihtelee rodun, iän
vieläpä amniatinkin mukaan.
\*erinahassa on runsaasti hermoja,
veri- sekä imusuonia. Sen syvemmässä
kerroksessa sijaitsevat tali, hius- ja
hikirauhaset.
Ihoa on yleensä kolmea päätyyppiä:
normaali, kuiva ja rasvainen iho. Nuori
terve iho on tiukka ja sileä. Mitä van­hemmaksi
ihminen; käy sitä veltom-maksi
l^feL kuivemmaksi iho muuttuu.
Iho menettää iän, yleisterveyden hei-kontumisen
ja ulkonaisten olosuhteiden
(lämpö, lika, pöly) kimmoisuuttaan.
iuleiskunnon korkealla pitäminen,
tarpeellinen ulkoilu raittiissa ilmassa,
ruuansulatuselinten terve toiminta sekä
oikea työn jä levon vaihtelu ovat täval-
Lcvityskantpanjan jälkeen tuli vie{ä "useita mtsia tilauk­sia,
mutta kun ne eivät tulleet ajoissa, ei mitä voitu enää Äw-kea
kampanjan tilille. Mutta joka tapauksessa, JJekHl^ ne käynnissä tap^tuisi keskeytystä, pide-
''hauiaaavat" aivan yhtä paljon. Pidetäänpä yllä Uekm les tään kouhia vanhassa rakennukset sii-huomioitava
todellinen ihonhoito, jon­ka
päätehtävänä on puhtaus ja aiheen
vaihdon vilkastuttaminen.
Vesi vanhin voitehista, pätee ihon­hoidossakin.
Vedellä ja saippualla tie­tysti
suoritamme puhdistuksen, riiutta
ihon suhteen ei tämä riitä, puhdistuksen
on oltava tpdellista"syvämuokkausta,"
johon vain ensiluokkainen rasva pystyy.
_—oOo—
Koululautakunnan
päätöslause
Erään kunnan koululautakunta tuli
siihen johtopäätökseen, että kunta tar-vttsi
uude^ koulun. Asiasta pidettiin
kokous ja pitkän keskustelun tuloksena
sjTityi seuraavaTpäätöslause:
'Täätettäköön, että N . . . n koulupii­riin
täytyy rakentaa uusi koulu. Mutta
rakennustarpeiden korkeitten hintojen
johdosta päätettäköön, että-uusi koulu
rakennetaan siitä materiaalista, mistä
vanha koulu on rakennettu ja päätettä­köön
edelleen, että ettei lasten koulun-
, pali& kuulla, niin ellei hänellä ennen ollut
niin karttuu heitä kyllä, vielä — luäksikin. Onkos tiiftsitle
kumma," jos vanhemmat ja vakavammat miehet, jotta P
tävät kunniansa arvonsa suurempana, eivät uskallakaan tair
moiseen kinaan." •
Myöhemmissä "Suomalaisen" kirjoituksissa Gott^^
lohduttelee ammattiveljiään: "Puhuttiin viimein mi?iälai
set Viikkolaisten ja heijän toimittajoihensa olla P^iJ^J.
jän mielestämme, jos he hyödyttäisivät maairmiehian-^
mutta ei se ole sillä sanottu että ne kaikki ovat semmöt^e
eikä myös meijänkään semmoiseksi tulevan. Heijä« t<»
mittajansa ovat ihmisiä niinkuin muutkin luotut
voilla, luonnolla ja haluilla kuin lukiansakin." JpJ^ ^'
myöskin antaa pieniä huomautuksia: : v ^
"Mutta eikös sitten vaaitakmitääri lukioihen
mti^stö Siljalleen ama edeUeenJnn^ vaikka varsinamen kam'
panja onkin loppunsa. '
hen saakka, kunnes uusi koulu «n val-sivir2
immJ^....
mis.
— Ei veikkoset! Vaajitaan teijänkin puolesta tok ka^^V^
syyttä ja ystävällisyyttä; imltta ennen kaikkea lukijato
mieltä ja ymmärrystä, Li^ieekohän tuo paljon vaaitt»?
Kohdista harrastuksesi kaikkeen kauniiseen! destaelää hyvyyskiuihmke^
veytensä.-^E.von FeuchtefsHebe». jj