Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 7, 1956

              (KAUXOKIRJAIJJXEX VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canäaa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottä\va. as
secon^ class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN;
1 vuosikerta
6 kuukautta-
^5.00
2J5
TILAUSHINNAT;
1 vuosikerta . . . . $4.00
6 kuukautta .. 2.25
3 kuukautta . . . . . . . . . 1.50
' SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 jä sen yhteydessä julkaistava muistor
värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo. *
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen. ^
Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettaya:
P. O. BOX 69
L I E K K I
SUDBURY, ONTARIO
Viime lauantaina ja sunnuntaina pidettiin Sudburyssa
<"anadan suomalais<Mv nuoren väen näytelmäkilpailut. Näitä
CSJ:n toimesta järjestettyjä nuorten näytelmäkilpailuja on
pidetty kaikkiaan neljät ja mielestämme ovat ne omiaan
saattamaan nuorta joukkoa entistä suuremmassa määrin
näyttämötyön pariin. -
Kuten edellisinäkin vuosina, 'muodostui kilpailusta
tiiliäkin vuonna onnistunut ja mielenkiintoinen, josta suurin
kiitos lankeaa kilpailuun osallistuneille nuorille, heidän oh­jaajilleen
ja kilpailun järjestäjille.
Varsinkin Sudburyn kohdalta oli tänä vuonna onnistuttu
erinouKiisesti toteuttamaan kilpailujen alkuperäistä j^eriaä-
•tetta -- uusien nuorien voimien näyttämötoiminta4jn innos--
-tamista. Sudburylaisten kahteen kilpanäytelmäänhän osal­listui
21 nuorta näyttelijää. Varsinkin kilpailun voittanee-.
.{ieen näytelmään "Vö ja päivä" osallistuneet 12 roolihenkilöä
olivat suurimmaksi o.saksi joko aivan ensikertalaisia tai vain
'muutaman kerran jollakin plkkuosalla ennemmin esiintyneitä.
. Tämä osoittaa, että entistä suuremmassa määrä.^sä ale­taan
käsittää näiden kilpailujen todellinen tarkoitus, että ei
ole niinkään paljon kysymys siitä kuka voittaa vaan .siitä.
•j»Mttii voidaan ptirhaimmalla tavalla innostaa nuoret mukaan.
H\'vä tapa onkin se, ettei pyritä ylitse siitä missä aita on
tnatalin ja hankita kilpanäytelaiiiin näyttämöillämme jo vuo­hiin
parhaina näyttelijöinä tunnettuja nuoria, vaan pyritään
niihin Sikamaan suuremmassa määrin aloittelevia voimia.
Lausumme yhteisen kiitoksen «kaikille kilpailuun osallis­tuneille
nuorille — portarthurilaisille, torontolaisille ja sud-buryaisille
— mielenkiintoisista Ja hyvistä e^silyksistä. Jat­kakaa
työtä omilla paikkakunnillanne omaksi ja koko ym­päristön
yhtei.seksi hyödyksi, kehitykseksi Ja huviksi. Par-
Ljinta menestystä arvokkaalle työllenne-
RTL — Kaikki perillä ja julkais­taan
aina vuorollaan.
Mamari — Saapui juuri.
Ilollalan poika — Tulee ehkä
seuraavaan numeroon.
Annie Ruissalo — i*erillä on ja
näkyy luultavasti seuravassa nu­merossa.
' Sara Jörö — Otetaan käsille ensi
tilas.sU.
V. Honkanen — Saimme sen tä­nään.
Kun ehdimme tuttustua sii­hen
niin ilmoitamme mielipiteem­me,
f
Täällä r^iekin kotikyläs.-ä on viime viikkojen aikana
kehitetty pääoman toimesta suurhyökkäys kaivostyöläisten
n>ainehikastu Mine-Mill unjkita vastaan. Alkuvalmisteluita
suoritettim pitkän aikaa ja jokin aika sitten pidetyn union
vuosikokouksen aikana aloitettiin varsinanen suurhyökkäys
;,ulkaisemal!a kaujipakamarin nimissä työnantajain päätös­lauselma
ja järjestämällä 7 niiehen mielenosoitus union haa-hn
edustalle ja sitten julkaisemalla paikallisessa pääoman
vluUi ajavassa Sudbury Slar-lehde.-sä kuvia tästä "uniovas-taisesta
mielenos^>ituksesta" ja useampaan kertaan edellä­mainittu
päätöslauselma, ym, uniota v;L>taan kohdistettuja
kirjoituksia.
Kail^en tiiman jälkeen .s;uUiin pari viikkoa sitten kuulla
että ()»taritu» työsuhdelautakunla on joihinkin teknillisiin
seikkoihin nojauluei\ päättänyt olla enää tunnustamatta
Mine-Mill uniota työläisten «H.luslajaksi ja että sen on näin
uudelleen ;iänestyk.><en avulla hankittava tiima edustus­oikeus.
On selvääkin, että tämän hyökkiiykson tarkoituksena
oli ja on kaivostyöläisten mainion union hajoittaminen ja
sen tilalle tyiinantajain edessä nöyrä.-ti kumartelevain mies-tt
n johtaman union as<'ttaminen.
Hyökkäys on kuitenkin yhtä toivoton kuin oli Suotnen
lyönanlajain suurhyökkäys kansan elintason alas lyömiseksi,
jonka Suomen työväestö -murskasi 19 päivää kestäneen
$lvu 2 Lauantaina, hublikuun 7 paivana. 1956
yleislakon avulla perusteellisesti..Mine-
Mill union lähes 20.000 jäsentä käsit­tävät
hyvin selvästi, että heidän yksi­mielisyytensä,
unionsa ja sen tarmok­kaiden
johtajien ansiosta on se. että
Sudburyn alueella t)n tänä päivänä Ca­nadan
korkein palkkataso.
Kaivostyöläiset ovatkin jo antaneet
ymmärtää, että pääoman hyökkäys tu­lee
kohtaamaan heidän yksimielisen ja
päättävän vastarintansa ja että he tule­vat
siiilyttämään hyvän ja kunniak­kaan
unionsa, vaikkapa se vaatisi sa-n\
anlaisia toimenpiteitä kuin vaati
Suomen työnantajain hyökkäyksen tor­juminen
Suomen työläisiltä. Uskotta­vaa
kuitenkin on. ja se olisi myöskin
koko yhteiskunnan edun nnikaista. että
pääoman edustajat [^erääntyvät todetes-
?aan työläisten — muutamia raukka­maisia
hajoittajia lukuunottamatta —
seisi>van yksimielisesti unionsa ja yh­teisten
etujensij puolustajina.
K. S.
Calijarnian yliopiston tahtitieteen
professori Samuel Herreck Los An­gelesin
labbraioriossa tarkfist ele-viassa
välineittensa avulla toisessa
taivaankappaleissa tapahtuvia il- :
miöitä.
VIISAS LÄÄKÄRI
Tulipa kerran lääkärin luo hyvin l i ­hava
nltes.rHän huohotti ja alkoi vali­tella
lihavuuttaan ja vaivojaan.
Lääkäri katseli häntä tarkkaavasti
koetti valtimoa ja sanoi päätänsä pudis-ta/
n:
—- Turhaan sinä. hyvä ystävä, tuh­laat
rahojasi lääkkeisiin. Sinulla on elin­aikaa
'jäljellä vain neljäkymmentä päi­vää.
raksukainen itki. Hän kiiruhti kotiin­sa
ja heitäytyi sänkyyn eikä suostunut
puhumaap kenenkään kansaa. Lopulta
hän laskeutui matolle, voiteli itsensä ja
rukoili kaikkivoipaa lAllahia pyyhki­mään
pois hänen syntinsä. H?ia lakkasi
syömästä ja juomasta ja ajatt'li vain si­tä
päivää, jolloin hän kohtaa jumalan­sa.
Knnenkuin 40 päivää oli kulunOt,
hän kuoli.
KIRJEENVAmTOA
_ n _ B it ^ JK t • N m
Tri George K. Beadle, yhdysvaltain iieieen^distämis.
yMistyfcsen presidefiiti seliiti vHme vuomia, etf$ Vhdvsial.
loissa siihen mennessä suoriteiut atomipommikokeilut olivai
aiheuftfltieet SOfiOO perinnöllistä muutosta maan väestön
keskuudessa, johtuneena radioaktiivisesta pölystä. II iin edeU
^ ken sajwi, että 99 pros. näistä nmutoksista on haitallisia yi
etiä niiden aiheuttamia vahinkoja ei voida korjata. Tätä
- kysymystä käsiteltiin Donald Dayn kirjoituksessa, joka :iO 7
1955 jiäkaistiln ''Suomen kuvalehdessä** otsikolla ''Atomi­pommi
ja vaaleaveriköt", jonka pääosiltaan 'julkaisemme
sittraavassa:
JÄÄKAUSI ja atomipom-mit, pohjoismaiset vaaeaveriköt ja
etelän tummat naiset: onko *näillä toisilleen vastakkai­silla
asioilla jotakin tekemistä Yhdysvaltain ätöriiitiedennei-ten
puuhien kanssa? •
\*iime viikkoina Yhdysvaltain tiedemiehet .ovat räjäyt­täneet
14 pommia Nevadan autiomaassa. Näiden k()keidea
kokonaiskustannukset nousevat satoihin miljooniin dollarei­hin.
Kokeiltavina oli suuria pommeja ja pieniä pommeja
Jääkaappeja ja nukkeasukkaita myöt.en täjdellisiii kote-ja,
pommisuojia, autoja ja tankkeja sijoitiettiin eri elUi.iyyk-siHe
])ommeista. Jotkin selviytyivät ehjinä räjälidyksi.vta,
toiset tuhoutuivat. Kalliita automaattisia elokuvakameroita
oli sijoitettu betonisiin suojiin pttämaah kuvia räjähdyksi^td
Lehdistö sai luvan olla todistamassa muutamia räjäh­dyksiä,
armeija oli läsnä kaikissa, ja etäämmällä olevista
kohdista seurasivat niitä turistit autoistaan, ja sati^jen niai-l:
t;n pääs.sä olevien kaupunkien, kuteii Lös Angelesini asukkaat
tarkkailivat laivasta nähdäkseen näiden satojen niiijoonieii
dollareiden rakettien leimahdukset taivaalla.
Tämän atomi-ilotulituksen eräänä tarkoituk.seiia oli jat-kuva.
sti lujittaa amerikkalaisten hermoja. ^
Viiden• vuoden kuluessa amerikkalainen yleisö on tot­tunut
ajatukseen, että se elää atomipommin-'maaitmas>a.
.Amerikkalaiset pitävät yllä Strategic A i r Conimaindiaan, imn-
(mikonejoukkoja, joilla oh tukikohtia ympäri rriaail-maa, ja
jotka kykenevät kuljettamaan atomipommeja mihin maailman
kolkkaan tahansa kahdeksan tunnin kuluessa sotatoimien
alkamishetkestä.
Yhdysvaltain suuret kaupungit tuntevat nyt olevansa
hyökkäykselle alttiita ensimmäisen kerran histprian.-a aikana.
Ihmiskunta cn taantunut 2000 vuotta sotilastaktiikassa, ja
nykyään, kuten silloinkin, sötaä käydään siviiliväestöä vas­taan.
Satoja miljoonia dollareita on Jo käytetty AVashing-tonin,
New Yorkin Ja Chicagon turvallisuuden listiämiseen,
Ja kuitenkin ne ovat yhä alttiina atomihyök-käykselle.
Saksalainen filosofi Nietzsche, joka julisti, että täydel­lisen
elämän' saavuttaa elämällä vaarallisesti, ei voinut aavis­taa,
että länsimaisen siviilisaation olisi pakko omaksua tämä
teoria näin pian hänen kuolemansa Jälkeen. - Mutta vaaral­linen
elämä', niin epämukavaa kuin se joillekin: onkin, on
jo pysyvä ilmiö. Ja amerikkalaiset niin kuin mUutkio .kannat
alkavat vähitellen tottua siihen.
Mutta etkö Nevadan atomiponumikokeiden takana ole
Jokin muukin hyvin varjeUu salaisuus? 'Miksi muuten niin
tarpeettoman paljon pommeja räjäyteitiin tänä keväänä?
Yhd^-svalloissa asuu nykyään monien kan^j<5" ju ro^""
Jen jälkeläisiä, valkoisia ja värillisiä. Euroopan valkoihois­ten
eri vivahteet, .Afrikan mustien eri lunrnnuvsasteet, Lähi-idän
ja Aasian ruskea ja keltainen sekä Amerikan intiaanien
lämmin punainen- vivahdus sekoittuvat toisiinsa hitaasti,
hyvin hitaasti sekä laillisen että laittoman kanssakäymisen
myötä.
Minkä väriseksi tavallinen amerikkalainen muuttuu tu­hannen
vuoden kuluessa, on täj-sin arvailun varassa, mutta
koska valkoihoisuus on heikoin kaikista ihmisen rotuominai­suuksista,
ei tulevaisuuden amerikkalainen ole ainakaan vai.
koinen. jos kehitys jatkuu nykyiseen tapaan.
Jotkut tiedemiehet pohtivat parhaillaan kysymystä,
Saattaisiko atomipommi vaikuttaa moniväriseen .Amerikan
kansaan samalla tavoin kuin jääkausi vaikutti; Pohjois-Ku-roopan
alkuperäisiin asukkaisiin. -
PohjoLs-Eurooppa on ainoa alue maaa pinnalla, niisU
on lähtöisin vaaleatukkaisia ja valkoihoisia ihmisiä.
\'uosia sitten keskusteltiin tästä omituisesta to.siasuuta
Tarto.^sa erään eestiläisen professorin kanssa. Hiinellä oli
mielenkiintoinen teoria. Hän sanoi, että toisiaan seuranneet
jääkaudet, jotka hävittivät pohjoiset vuorijonot, vapauttuat
eri metallien sisältämiä radioaktiivisia aineita. Näden >ätfil\.
hän sanoi, valkaisi varhaisten asukkaiden pigmentin ja s}""
r.ytti sen valkoihoisen, .sinisilmäisen Ja vaaleatukkai.^en ro­dun,
jonka jälkeläiset kerran asuttivat niinkin eteläi.set maat
kuin Persian, Kreikan ja Pohjois-Afrikan. Vanhat mcniiolien
aikakirjat kertovat, kuinka'suurin osa Dshingiskaanin tuhoa­mista
kansoista oli vaaleita ja sinisilmäisiä.
Sucmessa tämän eestiläisen profesforin teoriaa käy p<^^
haiten tutkiminen. Maailmansotien välisenä aikana y.^tävam
Hannes Kolehmaisen kanssa tekemilläni monilla kalastu.-
r:atkoilla tutkiskelin Suomen kiinsaa. Joillakin seuduilla
tapasimme perheitä Ja kokonaisia ryhmiä suomalaisia, joifl*""
hiukset olivat jokseenkin valkoiset, joiden silmät olivat aiN-an
1
c
m
f CI
l 1
(
i t
i <
l
f
h