1950-03-25-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^iait^in. ottamalla mainitun lasin pi-
"i'-eli5t3t po^5.. Ja^inltea tämä oli mah-,
T^mn. annan Ij-^hyen selostuksen. Sil-
^""•"'-,,'1 mr. John IVilsonin omistama
oli rakenteiUa, mm puumies, joka
.^asettanut täkaverannan oven teki
-venen erehdyl^en . . . ikkunalasien pi-
^jl^iistat kuuluvat ehdottomasti huo-
-,een "sisäpuolelle, jolloin ikkunoita ei
voi poistaa särkemättä." Kääntyen Ro-
•^eit Wilsonin puoleen hän jatkoi'terä-
M^ti: '•Murhaaja särki yhtä listaa pois-
..ttaessaan listasta terävän -kaistaleen,
loukaten näinollen oikean käden etusormensa
siinä määrin, että hänen täytyi
käärrtyä lääkärin puoleen . . . Lääkäri
Norman Wiens poisti rikollisen soriBeen
syvälle painuneen kovanpuun tikun^ josta
lisäksi oli tulla vereniBvrkytys miekkosen
käteen.''
Robert \Vilson huusi raivoissaan:
-Riittää jo . . . !"
•Minä teen nyt siksi lujan selostuksen,
joka edellyttää äsken mainitsemani pidätyksen.
Rikoksen jälkeisenä päivänä
kä\in mr. Robert Wilsonin luona ja havaitsin
hänen kätensä olevan kääreessä.
Otin yhteyden kaikkiin lääkäreihin
tämän pikku vamman vuoksi ja niin
kuulemani kiiin " myöskin näkemäni
asianhaarat selvensivät minulle rikollisen.^'
. : •
'Kuulustelusalissa oli melkein niin hiljaista,
etta vain ihmisten puoliksi pidätetty
hengitys rikkoi hiljaisuuden. La-mour
jatkoi: • ^ ^ •
"Kuten aikaisemmin mainitsin ei taskuase,
jolla John Wilson murhattiin, ollut
hänen vaan kohert Wilsonin . . .
Hän ollen vaimonsa kanssa ainoat perilliset
aikoivat näin katalalla tavalla
poistaa John Wil3on päästäkseen käsiksi
hänen omaisuuteensa, joka on melko
siiuri, huomioiden hänen henkiva-kuutuksensakin;".
joka tietääkseni olisi
S10,000.''Vd.'^v:;,:>y ^ .; ,\]
ICuoli.maalislmim 17..p:iiä .2S49,\
Niin monta kertaa qjatukscfmne
tähtää haudalle,^
jossa lepäät raithähaa untail,
rakas äiti kultamme.
E
^usien
^RI PUOLILTA •maalimaa on olemassa;
toinen • toistaan-': kummallisempia
kertomuksia ihmislapslsta, Jotka
o\^t joutuneet a-illieläinten kasvatettaviksi
ja omaksuneet sekä näiden elintavat
että muut ominaisuudet. Aihetta
on romantisoivassa mielessä käytetty
kirjallisuudessakin — joku muistanee
esim. Kipbngin viidakkopojan IMowgIin,
jota sudet hoivasivat. -Niin mielenkiintoinen
kuin tällainOT asia olisikin jopa
tieteellisen tutkimuksen kohteena, ei
käytettävissä ole näihin asti ollut >-htään
varmaa todellista tapausta, johon ei sekaantuisi
mystillisiä tarinoita tai muu-,
ta sellaista.
iLokakuussa 1920 joutui kuitenkin intialainen
lähetyssaarnaaja J. A . J. Singh
tekemisiin aidon "sudenpentu"-jutun
kanssa. Matkustellessaan Midnapurin
lähistöllä hän kuuli kerrottavan, että
pensaikossa oli iltahämärässä nähty henkiä.
Asiaa tutkittiin, ja pari päivää
myöhemjnin löydettiin sudenpesä,- jossa
, susien kanssa asui kaksi ihmislasta. Ankaran
vastarinnan jälkeen nämä kuljetettiin
lähetyssaarnaajan orpokotiin.
]\IoIemmat olivat tyttöjä, toinen noin
puolentoista, toinen seitsemän vuoden
ikäing^n. Nuorempi lapsista kuoli jo
vuoden kuluttua, vanhempi tyttö. Kamala,
eU •Midnapurissa kahdeksan vuotta
ja kuoli vasta v. 1929. Lahetyssaar-
^naaja Singh piti heidän elämänvaiheistaan
päiväkirjaa, joka myöhemmin jou-
'tui I>enverin yliopiston professorin R.
M. Zinggin käsiin. Seuraava selostus
pohjautuu hänen niiden perusteella toimittamaansa
tutkimukseen.
Singhin päiväkirjan arvoa pidetään
tieteen kannalta erittäin suurena. Näiden
lasten kohtalohan oli eräänlainen
"Vaietkaa kirottu ihminen, te, te tulette
tämän vielä muistamaan!" huusi
Robert Wilson raivoissaan ja hänet vie-:
tiin telkien taakse odottamaan tuomiotaan
sekä vaimonsa siirrettiin myös
odottamaan ;seuraavaan päivään muodollista
kuulustelua.
"Herrat, suokaamme syyllisiksiepäil-lyille
tilaisuus puolustukseen lakimiehen
kautta. Tällä tavoin menetellen noudatetaan
^ikeuskäsitteet kirjaimellisesti.
Olen kaildieen valmis tarpeen tiiJlen."
Salapoliisi Lamour poistui oikeussalista
ja parin päivän kuluttua oli hänen etevyytensä
todisteena siitä, etta rikollis-maailman
sekä hänen välilläni jatkuva
kamppailu toi jälleen laakerin hänen
sei^leeseensä.
|a5an!mireLnui»n!!!iu;!!i!imnimii!in«nii)iHiiiii!n«äif!nitHiuin!!iiHmMiHiHUi!mi)i!i!H
H •
s
Sydämellinen kiitos kaikille tuttavilleni, Jotka ovat muistaneet
minua monin eri tavoia pitkällisen sairauteni aikana.
I Kiitos "Kaikkii"-kuorolle kukista Ja rahalahjasta, jonka sain
j lähtiessäiii Röehesteriin.
I Kiitollisuudella teitä kaikkia muistaen:
I , . TAmi.IICONEN . I
I 361 Dulferi^ • PoFt.Ariliur, OaaSario i
H Ä ÄKUTS U
Pyydänime sukulaisia ja tuttavia saapumaan tyttäremme
Q-ofin ^tafiambz
'^-.atilaisuuteen Glinton-iiaaltlia, 2605 East .Pender St., Vancouver, B. C.
:'ihtikuun 10 prnä 1950 klo 8 illalla. .
Vihitään Yancouverin Heights United kirkossa, Ingleton ja Albert satu-
•-'1 kulmassa, Mo 7 illalla.
Alma ja Alfred W. Jolmson
4115 E. HastiHgS St.
Vancouver, B. C
*5!!i< •
koe, JoiJa^lsta tiedemies ei' humaanisuus-'
•syistä voi-.t^tdä/vaikka'odoitaisi siitä
kuinka kiintoisia tuloksia. Täom luonnon
järjestämä koe antoi pätevän vastauksen
iki'\^n!iaan kysymykseen, mikä
ihmisen keliityksessä on perinnöllfetä ja
mikä taas edustaa hankittuja ominaisuuksia.
"Sudenlapsilla" el ollut puhekykyä;
he pystyivät vain jäljittelemään
muutamia ympäristössään kuulemiaan
ääniä. Tämä osoittaa, miten välttämätön
edellytys ihmisyhteiskunta on
puheky\yn kehitykselle. Suden liasvat-tamat
lapset kulkivat neljällä jalalla,
kämmeniään ja jalkapohjiaän käyttäen.
Ne eivät pyrkineet ollenkaan pystyasentoon,
ja "neljällä jalalla" ollessaan ne
olivat tavattoman vikkeliä. Kamala
oppi seisomaan vasta oltuaaii kolme'
vuotta ihmisien seurassa ja saatuaan
jatkuvasti hierontaa, mutta hänen käyntinsä
oli kauan hidasta ja,lam^änen piti
juosta, hän laskeutui heti "neljälle jalalle-'.
Monet biologit ovat, pitäfieet
pystykäyntiä perittynä jlmjönä, mutta
tämä tapaus osoittaa, että ympäristpn
vaikiitus, matkiminen ja oppiminen on
tässäkin välttämätöntä. (Pääskynen
osaa lentää harjoittelematta ja mehiläinen
oppii eristettynäkin surisemaan
.mutta ihminen oppii niinkin perustavat
seikat kuin pystykäynnin ja puhumisen
ainoastaan vuorovaikutuksessa itsensä
ja ympäristön, kesken.
Miten suuresti elämä susien parissa
oli lasten elintapoihin vaikuttanut, sitä
osoitti mm. se, että närhä olivat aluksi
^ aivan ilmeisrä "yöeläimiä". 'Merkittävä
oli myös heidän vettä kohtaan tuntemansa
kammo: vasta viiden vuoden kuluttua
Kamala alkoi leildtellä vedellä.
Suolan käyttöön tottuminen vaati myös
viisi vuotta, sokeri sen sijaan maistui
alun alkaen. Erittäin me!:killiseitä tuntui
lasten täydellinen tunteettomuus
kuumalle ja kylmälle. He nukkuivat
kylmimmälläkin säällä ilman peittoa ja,
torjuivat sen yltään. Tässäkin tuli
muutos vasta, kun Kamala alkoi ottaa
esimerkkiä toisten lasten elämästä.
Kamalan "ihmiseksi tulemisen" hi-ftanfta
kuvaa se, että huolellisesta kasvatuksesta
huolimatta hän osasi kolmen
vuoden kuluttua puhua vasta muutamia
yksinkertaisia sanoja, kuten "kyllä" ja
"ei". V. 1926 häh osasi käyttää jo noin
kolmekymmentä sanaa. Hidas edistyminen
ei ollut suinkaan haluttomuutta;
päinvastom hän puheli alinomaa seinille,
puille ja leikkikaluilleen.
; ^fuita muutoksia: halu liikkua yöllä
vaihtui "vasta v. 1924 pimeänpeloksi,
v^tteiden repiminen v. 1926 haluksi
saada vaatteita (lapsi tahtoi nyt olla
toisten kaltainen). Viidentenä vuonna
, löytämiensä jälkeen hän osasi puhutella
toisia lapsia nimeltä ja hänen Isas-vonsa
alkoivat kuvastaa iloa ja kärsimystä.
Aikaisemmin hän ei ollut koskaan
nauranut — kyyneliä hänen oli
havaittu vuodattavan sisarensa Amalan
kuollessa, mutta kasvot eivät olleet siiloinkaan
ilmaisseet tunteita.
Tämän "sudeniapsen" kehityksen hitautta
on syytä korostaa, koska ihmisen
kehitystä nsein pidetään itsestään selvänä
asiana eikä juuri ajatella, miten
suurta saavutusta esim. yksistään äidinkielen
oppiminen tmeille merkitsee. Kamalalta
meni nom seitsemän vuotta, en-'
•nen kuin hän kehittyi sille tasolle, min-
YMysvaltoissa on
paijoii työttömiä'
Yhdysvaltain hallituksen taholta on
ilmoitettu, etta maassa oli maaliskuun 1
p:nä 4,648,000 työtöntä työläistä, eli
yksi jokaista 12 työssäolevaa kohti.
Työttömien luku maaliskuun 1 p:nä
oli 204jOCK) suurempi kuin tammikuun
i p:na.
kä lavallinen ihmislapsi saarattaa en-
. simini,iseRä. ikävuotenaan:. pysty-asento^
puhekykyä |a ymmirtävä suhtautuminen
:y?mpäristöön. • Tämä a\'aa emien-
• aavistamattomia näköaloja, inhimillisten
ominaisuuksien laatuun |a kasvatuksen
tehtävien struruuteen.
-• CHINA' LONG
Veriaajisa vailla
xxmreTuuieon la
'malmun siähLden
Merkillinen kurkku, joka
kasvaa aina 2 jalkaa pitkäksi
ja \ ^ in 2—3 tuumaa
läpimitaltaan. Se
on sileä, tumman vUireä,
sisältä valkea j ^ liy\ia
murea. Mhimiä tuntemamme
melkein sieme-netön
kasvi. Kasvaa hy-sin
epäsuotuisissakin
olosuhteissa. Kun China
liong tekee vain hj,nin
vähän siemeniä, on niitä
vähän varasiOSSSK 10C
paketti 40c unsoi posti-vapaasti.
VAPAASTI meiaap iso
v,l950 siemen- ja taämi-
Idrjamme. Isompi kuin
'^kifökaan ennen. -
74
DOMINION SfEp' HOUSE
C f D R G E T 0 Ä Ä.V>K, 1 . ' . -
Lähettäkää
0' . i i ^
Se on ihanteellinen lahja syntymäpäivien,
merkkivuosien, häiden,
pääsiäisen ja muiden juhlapäivien
yhteydessä.
SALia "C" LAHJAPAKETIN
(Tammikuun 1 p:stä lähtien)
S pauaaa,kahvia
Kokonaispaino 10 paunaa
:Kjycsi'Uij^
SALin '
canadalaisille lähettäjille
TYPE "A"
• • HINTA SmSS-
.6 paunaa kahvia ^
5 paunaa valk. riisiä ,
2 pakettia kuivattuja hedelmiä
1 pauna kuivattuja luumuja
1% unssia kaneelia
Kokonaispaino' 19 'paunaa
TYFE " i ,» 5?
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuivattuja hedelmiä
1 pauna kuivattuja luumuja
1% unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 paunaa
Hinnat ja sisältö muutoksen alaisia
Tilatkaa pakettinne tänään meiltä:
Vmpam' Trmel Ageney
EBVnN SUKSI'
Valtuutettu asiaiaiii^
1950 SIVU 11
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 25, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-03-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500325 |
Description
| Title | 1950-03-25-11 |
| OCR text | ^iait^in. ottamalla mainitun lasin pi- "i'-eli5t3t po^5.. Ja^inltea tämä oli mah-, T^mn. annan Ij-^hyen selostuksen. Sil- ^""•"'-,,'1 mr. John IVilsonin omistama oli rakenteiUa, mm puumies, joka .^asettanut täkaverannan oven teki -venen erehdyl^en . . . ikkunalasien pi- ^jl^iistat kuuluvat ehdottomasti huo- -,een "sisäpuolelle, jolloin ikkunoita ei voi poistaa särkemättä." Kääntyen Ro- •^eit Wilsonin puoleen hän jatkoi'terä- M^ti: '•Murhaaja särki yhtä listaa pois- ..ttaessaan listasta terävän -kaistaleen, loukaten näinollen oikean käden etusormensa siinä määrin, että hänen täytyi käärrtyä lääkärin puoleen . . . Lääkäri Norman Wiens poisti rikollisen soriBeen syvälle painuneen kovanpuun tikun^ josta lisäksi oli tulla vereniBvrkytys miekkosen käteen.'' Robert \Vilson huusi raivoissaan: -Riittää jo . . . !" •Minä teen nyt siksi lujan selostuksen, joka edellyttää äsken mainitsemani pidätyksen. Rikoksen jälkeisenä päivänä kä\in mr. Robert Wilsonin luona ja havaitsin hänen kätensä olevan kääreessä. Otin yhteyden kaikkiin lääkäreihin tämän pikku vamman vuoksi ja niin kuulemani kiiin " myöskin näkemäni asianhaarat selvensivät minulle rikollisen.^' . : • 'Kuulustelusalissa oli melkein niin hiljaista, etta vain ihmisten puoliksi pidätetty hengitys rikkoi hiljaisuuden. La-mour jatkoi: • ^ ^ • "Kuten aikaisemmin mainitsin ei taskuase, jolla John Wilson murhattiin, ollut hänen vaan kohert Wilsonin . . . Hän ollen vaimonsa kanssa ainoat perilliset aikoivat näin katalalla tavalla poistaa John Wil3on päästäkseen käsiksi hänen omaisuuteensa, joka on melko siiuri, huomioiden hänen henkiva-kuutuksensakin;". joka tietääkseni olisi S10,000.''Vd.'^v:;,:>y ^ .; ,\] ICuoli.maalislmim 17..p:iiä .2S49,\ Niin monta kertaa qjatukscfmne tähtää haudalle,^ jossa lepäät raithähaa untail, rakas äiti kultamme. E ^usien ^RI PUOLILTA •maalimaa on olemassa; toinen • toistaan-': kummallisempia kertomuksia ihmislapslsta, Jotka o\^t joutuneet a-illieläinten kasvatettaviksi ja omaksuneet sekä näiden elintavat että muut ominaisuudet. Aihetta on romantisoivassa mielessä käytetty kirjallisuudessakin — joku muistanee esim. Kipbngin viidakkopojan IMowgIin, jota sudet hoivasivat. -Niin mielenkiintoinen kuin tällainOT asia olisikin jopa tieteellisen tutkimuksen kohteena, ei käytettävissä ole näihin asti ollut >-htään varmaa todellista tapausta, johon ei sekaantuisi mystillisiä tarinoita tai muu-, ta sellaista. iLokakuussa 1920 joutui kuitenkin intialainen lähetyssaarnaaja J. A . J. Singh tekemisiin aidon "sudenpentu"-jutun kanssa. Matkustellessaan Midnapurin lähistöllä hän kuuli kerrottavan, että pensaikossa oli iltahämärässä nähty henkiä. Asiaa tutkittiin, ja pari päivää myöhemjnin löydettiin sudenpesä,- jossa , susien kanssa asui kaksi ihmislasta. Ankaran vastarinnan jälkeen nämä kuljetettiin lähetyssaarnaajan orpokotiin. ]\IoIemmat olivat tyttöjä, toinen noin puolentoista, toinen seitsemän vuoden ikäing^n. Nuorempi lapsista kuoli jo vuoden kuluttua, vanhempi tyttö. Kamala, eU •Midnapurissa kahdeksan vuotta ja kuoli vasta v. 1929. Lahetyssaar- ^naaja Singh piti heidän elämänvaiheistaan päiväkirjaa, joka myöhemmin jou- 'tui I>enverin yliopiston professorin R. M. Zinggin käsiin. Seuraava selostus pohjautuu hänen niiden perusteella toimittamaansa tutkimukseen. Singhin päiväkirjan arvoa pidetään tieteen kannalta erittäin suurena. Näiden lasten kohtalohan oli eräänlainen "Vaietkaa kirottu ihminen, te, te tulette tämän vielä muistamaan!" huusi Robert Wilson raivoissaan ja hänet vie-: tiin telkien taakse odottamaan tuomiotaan sekä vaimonsa siirrettiin myös odottamaan ;seuraavaan päivään muodollista kuulustelua. "Herrat, suokaamme syyllisiksiepäil-lyille tilaisuus puolustukseen lakimiehen kautta. Tällä tavoin menetellen noudatetaan ^ikeuskäsitteet kirjaimellisesti. Olen kaildieen valmis tarpeen tiiJlen." Salapoliisi Lamour poistui oikeussalista ja parin päivän kuluttua oli hänen etevyytensä todisteena siitä, etta rikollis-maailman sekä hänen välilläni jatkuva kamppailu toi jälleen laakerin hänen sei^leeseensä. |a5an!mireLnui»n!!!iu;!!i!imnimii!in«nii)iHiiiii!n«äif!nitHiuin!!iiHmMiHiHUi!mi)i!i!H H • s Sydämellinen kiitos kaikille tuttavilleni, Jotka ovat muistaneet minua monin eri tavoia pitkällisen sairauteni aikana. I Kiitos "Kaikkii"-kuorolle kukista Ja rahalahjasta, jonka sain j lähtiessäiii Röehesteriin. I Kiitollisuudella teitä kaikkia muistaen: I , . TAmi.IICONEN . I I 361 Dulferi^ • PoFt.Ariliur, OaaSario i H Ä ÄKUTS U Pyydänime sukulaisia ja tuttavia saapumaan tyttäremme Q-ofin ^tafiambz '^-.atilaisuuteen Glinton-iiaaltlia, 2605 East .Pender St., Vancouver, B. C. :'ihtikuun 10 prnä 1950 klo 8 illalla. . Vihitään Yancouverin Heights United kirkossa, Ingleton ja Albert satu- •-'1 kulmassa, Mo 7 illalla. Alma ja Alfred W. Jolmson 4115 E. HastiHgS St. Vancouver, B. C *5!!i< • koe, JoiJa^lsta tiedemies ei' humaanisuus-' •syistä voi-.t^tdä/vaikka'odoitaisi siitä kuinka kiintoisia tuloksia. Täom luonnon järjestämä koe antoi pätevän vastauksen iki'\^n!iaan kysymykseen, mikä ihmisen keliityksessä on perinnöllfetä ja mikä taas edustaa hankittuja ominaisuuksia. "Sudenlapsilla" el ollut puhekykyä; he pystyivät vain jäljittelemään muutamia ympäristössään kuulemiaan ääniä. Tämä osoittaa, miten välttämätön edellytys ihmisyhteiskunta on puheky\yn kehitykselle. Suden liasvat-tamat lapset kulkivat neljällä jalalla, kämmeniään ja jalkapohjiaän käyttäen. Ne eivät pyrkineet ollenkaan pystyasentoon, ja "neljällä jalalla" ollessaan ne olivat tavattoman vikkeliä. Kamala oppi seisomaan vasta oltuaaii kolme' vuotta ihmisien seurassa ja saatuaan jatkuvasti hierontaa, mutta hänen käyntinsä oli kauan hidasta ja,lam^änen piti juosta, hän laskeutui heti "neljälle jalalle-'. Monet biologit ovat, pitäfieet pystykäyntiä perittynä jlmjönä, mutta tämä tapaus osoittaa, että ympäristpn vaikiitus, matkiminen ja oppiminen on tässäkin välttämätöntä. (Pääskynen osaa lentää harjoittelematta ja mehiläinen oppii eristettynäkin surisemaan .mutta ihminen oppii niinkin perustavat seikat kuin pystykäynnin ja puhumisen ainoastaan vuorovaikutuksessa itsensä ja ympäristön, kesken. Miten suuresti elämä susien parissa oli lasten elintapoihin vaikuttanut, sitä osoitti mm. se, että närhä olivat aluksi ^ aivan ilmeisrä "yöeläimiä". 'Merkittävä oli myös heidän vettä kohtaan tuntemansa kammo: vasta viiden vuoden kuluttua Kamala alkoi leildtellä vedellä. Suolan käyttöön tottuminen vaati myös viisi vuotta, sokeri sen sijaan maistui alun alkaen. Erittäin me!:killiseitä tuntui lasten täydellinen tunteettomuus kuumalle ja kylmälle. He nukkuivat kylmimmälläkin säällä ilman peittoa ja, torjuivat sen yltään. Tässäkin tuli muutos vasta, kun Kamala alkoi ottaa esimerkkiä toisten lasten elämästä. Kamalan "ihmiseksi tulemisen" hi-ftanfta kuvaa se, että huolellisesta kasvatuksesta huolimatta hän osasi kolmen vuoden kuluttua puhua vasta muutamia yksinkertaisia sanoja, kuten "kyllä" ja "ei". V. 1926 häh osasi käyttää jo noin kolmekymmentä sanaa. Hidas edistyminen ei ollut suinkaan haluttomuutta; päinvastom hän puheli alinomaa seinille, puille ja leikkikaluilleen. ; ^fuita muutoksia: halu liikkua yöllä vaihtui "vasta v. 1924 pimeänpeloksi, v^tteiden repiminen v. 1926 haluksi saada vaatteita (lapsi tahtoi nyt olla toisten kaltainen). Viidentenä vuonna , löytämiensä jälkeen hän osasi puhutella toisia lapsia nimeltä ja hänen Isas-vonsa alkoivat kuvastaa iloa ja kärsimystä. Aikaisemmin hän ei ollut koskaan nauranut — kyyneliä hänen oli havaittu vuodattavan sisarensa Amalan kuollessa, mutta kasvot eivät olleet siiloinkaan ilmaisseet tunteita. Tämän "sudeniapsen" kehityksen hitautta on syytä korostaa, koska ihmisen kehitystä nsein pidetään itsestään selvänä asiana eikä juuri ajatella, miten suurta saavutusta esim. yksistään äidinkielen oppiminen tmeille merkitsee. Kamalalta meni nom seitsemän vuotta, en-' •nen kuin hän kehittyi sille tasolle, min- YMysvaltoissa on paijoii työttömiä' Yhdysvaltain hallituksen taholta on ilmoitettu, etta maassa oli maaliskuun 1 p:nä 4,648,000 työtöntä työläistä, eli yksi jokaista 12 työssäolevaa kohti. Työttömien luku maaliskuun 1 p:nä oli 204jOCK) suurempi kuin tammikuun i p:na. kä lavallinen ihmislapsi saarattaa en- . simini,iseRä. ikävuotenaan:. pysty-asento^ puhekykyä |a ymmirtävä suhtautuminen :y?mpäristöön. • Tämä a\'aa emien- • aavistamattomia näköaloja, inhimillisten ominaisuuksien laatuun |a kasvatuksen tehtävien struruuteen. -• CHINA' LONG Veriaajisa vailla xxmreTuuieon la 'malmun siähLden Merkillinen kurkku, joka kasvaa aina 2 jalkaa pitkäksi ja \ ^ in 2—3 tuumaa läpimitaltaan. Se on sileä, tumman vUireä, sisältä valkea j ^ liy\ia murea. Mhimiä tuntemamme melkein sieme-netön kasvi. Kasvaa hy-sin epäsuotuisissakin olosuhteissa. Kun China liong tekee vain hj,nin vähän siemeniä, on niitä vähän varasiOSSSK 10C paketti 40c unsoi posti-vapaasti. VAPAASTI meiaap iso v,l950 siemen- ja taämi- Idrjamme. Isompi kuin '^kifökaan ennen. - 74 DOMINION SfEp' HOUSE C f D R G E T 0 Ä Ä.V>K, 1 . ' . - Lähettäkää 0' . i i ^ Se on ihanteellinen lahja syntymäpäivien, merkkivuosien, häiden, pääsiäisen ja muiden juhlapäivien yhteydessä. SALia "C" LAHJAPAKETIN (Tammikuun 1 p:stä lähtien) S pauaaa,kahvia Kokonaispaino 10 paunaa :Kjycsi'Uij^ SALin ' canadalaisille lähettäjille TYPE "A" • • HINTA SmSS- .6 paunaa kahvia ^ 5 paunaa valk. riisiä , 2 pakettia kuivattuja hedelmiä 1 pauna kuivattuja luumuja 1% unssia kaneelia Kokonaispaino' 19 'paunaa TYFE " i ,» 5? 4 paunaa kahvia 2 paunaa valk. riisiä 1 paketti kuivattuja hedelmiä 1 pauna kuivattuja luumuja 1% unssia kaneelia Kokonaispaino 11 paunaa Hinnat ja sisältö muutoksen alaisia Tilatkaa pakettinne tänään meiltä: Vmpam' Trmel Ageney EBVnN SUKSI' Valtuutettu asiaiaiii^ 1950 SIVU 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-25-11
