Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 30, 1955

              (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLESTV
f-
LTEKKI, the only Finnish literary wedcly. in Cfinada
Pi^dished and printed by the Vapaus'PublishiJäg -Gompany
Iiimlted,. 100-102 Elm Street \7est, Sudbury» Öntaiio
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second elass matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 siviiiseha.
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAVSHINN-AT: . YHpTSVAItTOIHIN: .
1 vuosikerta ...:.,..».$4iM) ^ . 1.vuosikerta . . . . . . . . $5.00'
6 kuukautta 2J25 6 kuukautta ^ . 2.75
8 kuukautta . . . . . . . , . 1.50 ' - ^ - i:
SUOMEEN JA M17pAI4^^I^
1 vuosikerta .$5.50 - kuukautta . , . . . . . . .$3,00
lIAIOtTVSmNNAT:
$1.00 palstatuumalta. Häivin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja'^n yhteydessä julkaistava miiisto-värsy
$1.00 j^ kiitos $1.75. KirjeenvaihtoilmoitvOcset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TOapäisilmottajeh
on lähetettävä maksu etukäteeni,
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustcuitajan liimeen: Vapaus Publishing Company I4biited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Pubiishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
AsiamiehUle myönnetään' 15 prosentin palkkio.
Liekkiin laotut kirjoitukset osoitettava:
LI EKKI
P. O. BOX 69 SIJpBURT, OKTABIp
Suomal. Irectemi^ a-pommista
Sunnuntaina, toukokuun 1 pnä kokoontuvat miljoonat
maailman työtätekevät ihmiset vappujuhliin j'a -mielenosoi­tuksiin.
Euroopassa ovat työläiset puolueisiin 'katsomatta
omaksuneet vapun yhteiseksi juhlapäiväkseen jo moiiien vuo­sikymmenien
ajan. Aina jh kaikissa paikoissa ei tätä työläis­ien
vuotuista juhlapäivää ole vietetty yhtenä jouklyOjaa mutta
eri tilaisuuksiinkin kokoontuneina ovat yleensä -kaikki työ-läisetset
omaksuneet sen omaksi juhlapäiväkseen. Suomessa
esim. on tänäkin vuonna sekä vasemmistoon että oikeistooni
Ikuuluvien työläistea yhteisiä ja myöskin erillisiä juhlia ja
mielenosoituksia.
Tällä qpantereella, mistä toukokuun ensinnmäisen päivän
juhliminen on saanut alkunsa, ei se ole saavuttanut läheskään
«iin laajaa työtätekevien joukkojen huomiota kuin Euroo­passa.
Useissa kaupungeissa kuitenkin ammattiliitot ja va-semmistolaiset
työväenjärjestöt järjestivät vappujuhlia.
Me Suomesta tämie saapuneet emme luonnollisestikaan
ole voineet unohtaa vanhoja vapuibviettoperinteitä ja siksi me
täälläkin haluamme kokoontua vappujuhliin ja niissä lausua
julki kaikkein lähimmät ja tärkeimmät työkansan vaatimuk­set
ja yhdessä miljoonien imuiden kanssa osoittaa seisovamme
esittämiemme vaatimusten takana.. Niinpä uskomme tänäkin
vuonna kaikkien suomalaisten täällä Canadassa kokoontuvan
vapputiläisuuksiin, joissa kaikkien yhteisenä vaatimuksena
tulee olemaan rauhan vakiinnuttaminen ja onnellisen elämän
takaaminen kaikille ihmisille.
CBC:n televisio-oh^Unassa on
tullut tunnetuksi näytteUjätär ja
^ laulajatar Phyllis Marshall/j^ia
PJ^asiässa esiintyy perheenäidin
ja emännän osissa.
Ei jNalunnut eHjdon-sil^
ta vapautta ^
M Ala., ilmoitettiin
huhtiknun^ll. pnä, että 27-vuotias bas­solaulaja
örville F. Qray, joka on van­kilassa
kärsimässä ryöstöstä langetettua
,10 vuoden tuomiota, pn hylännyt hä-
Pelle tarjotun ehdonalaisen vapauden.
Grayn sanotaan selittäneen, että hän
kuuluu vankilan kyartettiin ja jos hän
-vastaanottaisi ehdonalaisen vapauden,
niin kvartetti lakkaisi olemasta.
klÄIEENVAraTOA • * •
Huomautamme että viime
Viime viikon alussa kuoli Yhdvsvalloissa aikakautemme
suurin tiedemies prof. Albert Einstein 76 :v>uo4en ikäisenä.
Prof. Einstein oli syntynyt Saksassa,- mistä hän kuiten­kin
joutui pakenemaan natsiterroria, koska hän oli lämmin­sydäminen
ja ihmisrakas, suora jä reliehrheri, eikä voinut
ibyyäksyä toisten ihmisten sortamistav toisteli toimesta. Sak­sasta
paettuaan hän asettui asumaan Yhdysvaltoihin, missä
hän ei myöökään varsinkin viime vuosien arkana nauttinut
valtapiirien suosiota, joskin hänen suurnutensa turvasi hänelle
koskemattomuuden. * . v .i:?*.^!-
Prof. Einstein kehitti aikais^iJ^jina .isosinaan n.s. suh­teellisuusteorian,
joka ^T|4 S^ÖSt^^iF^ suuria näköaloja
tieteen alalla. Hän on"^ ni^röÄnr^^tälyt^johtavaa o
atomienergian ihmisen'käyttöön valtaamisessa-ja juuri hänen
työnsä tuloksien pohjalla valmistettiin ensimmäinen atomi-
|x>mmi.. . v. ' ?:<^^
Olisi kuitenkin suuri vääryys aikakautemme suurinta
tiedemiestä kohtaan, jos uskottaisiin hänen atomitutkimuk-sissaan
pyrkineen atomipommien ja atomiaseiden valmista­miseen,
atomivoitnan käyttämiseen maailman tul»anilseksi.
I^invastoin on asia. Prof. Einstein työskenteli atomienergian
ihmisen käyttöön valtaamiseksi tarkoituksiella tehdä
ten elämä helpommaksi ja o^^nellisemmaksi. Hän oli iärkky-mätön
sodan vastusta}|i ja ihmisten veljeyden ystävä j a siksi
h ^ e n sydämensä yboÖkm verta, nähdessään ^työnsä suuria
, tuloksia" käytettävän ja^^elleen stiunniteUavain käyttää ih­misten
ja sivistyksen tuhoamiseksi.
Prof. Einsteinin sotavastainen kanta selviää seuraavasta
lausunnosta, joka kuuluu hänen moniin sotavastaisiin lau­suntoihinsa:
s V i
"Halveksin sitä, joka tuntee mielihyvää anarssimi-numerossa
alkaneesta jatkokerto-mijksesta
"Harmaiden tupien vai­heilla",
kirj. Iris, oli epähuomiossa
jäänyt pois nierkintä "kilpÄirjoi-tus^',
vaikka ennemmin änainitsim-mekin
siitä. Nyt korjaamme
erehdyksen. .
pitkien kilpakirjoitusten julkai­semista
koskeviin kysymyksiin ha­luamme
anelä vastata, että niitä
julkaistaan sitä mukaa kuin tila
sallii. Kaikkia ei millään sovi
aloittaa samaan aikaan. Lyhem-imistä
selviämme nyt parissa nu­merossa,
,jot^ piakkoin saamme
kuulla myöökin mitkä kirjoitukset
ovat voittaneet,
U. S. — Pannaan seuraavaan.
Naapurin emäntä — Perillä on
ja sijansa saa.
Ulkoministeri — Sama kuin
edellä.
F/c/ö muistutus — Annetaan nyt
jo loppua toistaiseksi sen "yksin
vaiko kaksin" .asian. Eihän mie­lenkiintoistakaan
asiaa voida lop-pumattcmiin
pohtia.
sesta suljetuissa rivistöissä musiikin
tahdissaT^ Hän on saanut aivot vain
epähuomiossa, selkäranka olisi hä­nelle
kyllin riittänyt. Tämä ihmis­kunnan
häpeä pitäisi poistaa niin
pian kuin mahdollista. K<Hnennon
" mukainen sankaruus, mieletön väki­valta,
surkea kiihkoisänmaallisuus —
; miten suuresti niitä vihaankaan,
' kuinka halveksittavalta ja alhaiselta
sota iminusfa tuutunkaan. Mieluum­min
antaisin leikata itseni kappa­leiksi
kuin osallistuisin npihin kur-
: V jiin toimiin/'
Maailman kaikki oikeamieliset ihmi­set
tuntevat jkärsineensä korvaamatto-
"man menetjrksen suuren tiedemiehen ja
lämminsydäanisen oikeuden ja ihmisyy­den
ystävän poistuttua joukostamme.
c c ?
K. S.
-,'3 ;i t £ i . . i V S J
(Kappal^ lalmm Erik Castrenin kirjoitelmasta
The Present Lanr of IVar.and NeutraUty'\ Suomalai.
sen. Tiedeakatemian kokoelmista Juku
(el:'"Kauko-^ohjaitavat ammukset ja^a^^
- • Sivu 2(MJ \ :
II^OKi^pSSA 1945^^^^ pullotti jkaksi atomipam.
säkiin japaniin. V^kutu^et ojllvat tuh^ Laajoja, myös
sairaaloita käsittäviä osia^^^t^
^tas#e ja kyinm
tai myöheminin ; erilaisiin radioaktiivisuuden aiheuttamiin
orgaanisiin sairauksiin sekä niahdollisesU myös ppmmien
svTihyttämieri myrkyllisten kaasujen vaikutuksesta. Radio­aktiivisen
säteilyn ,vaikutuksf,t tuntuivat jonkin ajan kulut-tua-
pommiäi pudottaftiisesta. Muutamaa päivää myöhenimin
Japani antautui ia ,^pta saat iiii päätökseen. Kymmenkunta
päivää ennen ensimniäisen ponimin pudottamista Yhdysvallat
: oli yhdessä Ison Britannian ja Kiinan karissa lähettänyt Ja­panille
varoituksen, jossa vaadittiin antautumista ehdoitta,
mikäli Japani halusi säästyä täydelliseltä tuholta. Tähän uh­kavaatimukseen
ei vastattu, vavkka jälkeenpäin onkin saatu
tietää Japanin tuohon aikaan päättäneen lopettaa sotatoimet,
aritautumispäryän ollessa vielä määräämättä; Japanin, soti­laallinen
asema näytti sangen toivpttonial ta jo ^^enn^^^ atomi-,'
porimiien pudotusta 'eikä japani ölet täva^ti öl Jsi käuän- voinut
jatkaa sotaa. YMgvaUoiUa ei ollut useanapia^atomijppmm
vaikka jymerikkaläiset f'
vat uudella hävityksellä. Käyttää kyllä siltä, että atomipom-niien
käyttö jonkinverran lyhensi sotaaV multa ei ole lain­kaan
selvää, säästettiinkö tällöin^ ihmishenkiä, tässä takauk­sessa
sotilaita, uhraaunaU^
Näiden kahden atomipommin aiheuttamia kärsimyksiä
ja tuhoa on suhteellisesti iliioiteltu. Mainittakoon, että erääs­sä
Tökicon tavallisin pommein suoritetussa ilmahyökkäyk­sessä
(keväällä 1945) tuhoutui huomattavasti useampia ih­mishenkiä
ja aiheutui suureinpia vaurioita kuin konsanaan
Hiroshinvan ja Nagasakin tapauksissa. Eräät 'Saksan suu­rista
kaupungeista tuhoutuivat 90-prosenttisesti toisen maa­ilmansodan
jatkuvien pommitusten aikana, ja monet Japa­nin
kaupungeista kärsivät suhteellisesti katsoen enemmän
kuiri Hiroshuna j a Nagasaki. Mutta se seikka, että oli käy­tetty
uutta asetta, joka itsessään* oli tuntuvasti tehokkaampi |
kuin kaikki ennen tunnetut, oli ilmeisesti omiaan herättämään
huolestumista ja pelkoa. Noissa kahdessa mainitussa kaupun­gissa
oli aivan varmasti sotilaallisia kohteita, mutta pommit
pudotettiin alueille, joilla sijaitsi oleellisesti _ taloudellisia ja
hallinnollisia elimiä, siis pääasiassa ei-sotilaallisia kohteita.
Yhdysvaltain hallituksen tarkoitus oli todennäköisesti saada
aikaan tiettyjä psykologisia vaikutuksia. Tällaiseen otaksu­maan
antavat aihetta eräiden amerikkalaisten lausumat selcä
se tosiasia, että näitä atomipomriieja ei pu^ptettu muihin,
sotilaallisesti todella tärkeisiin kohteisiin. Amerikkalaiset
näyttävät olevan sitä mieltä, että atomipommin käytäntöön-otto
toisessa maailmansodassa oli luvallista. Ei ole vain täy­sin
selvää, antavatko he näille pommituksille oikeutuksen
kostovälineinä, vai sillä perusteella, että on sallittua käyltää
millaisia aseita hyvänsä vihollista vastaan, vaiko k.o. pom­mien
suuren sodanpäättämistehokkuuden vuoksi.
Toisen maailmansodan jälkeen yleinen mielipide näyttää
kaikissa maissa kääntyneen atomiporiimin kä^^ttöä vastaan.
Monet rauhan järjestöt sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin
konferenssit-Tukholmassa 1948 ja Ottawassa 1952 ovat teh­neet
päätöksiä, joissa tuomitaan atomiaseet. Mutta valtiot
eivät vielä ole kyenneet sopimaan tavasta^ jolla sellaisten
aseiden kielto toteutettaisiin ja sen noudattamista tehok­kaasti
valvottaisiin.
Mitä tulee, atomiaseiden käytön laillisuuskysymykseen,
haluamme mainita, että eräät kirjoittajat (esim. Femvick Yh­dysvalloissa)
sallivat atomipommin käyttämisen, vaikkakin
he toisaalta myöntävät, että se pitäisi kieltää. Saman asenteen
otti vuonna 1945 Inter-American Juridical Committee.
Useimpien kirjoittajien (esim. Spaight Englannissa) mielestä
kuitenkin jo vallitsevat laitkieltävät "tämän aseen- ja täl­lainen
katsantokanta tuntuukin oikealta. Ratkaiseva tekijä ei
suinkaan ole se, että atomiponimia vastaan on vaikeata kek­siä
puolustuskeinoja; tämähän ainoastaan Jisää sen sotilaal­lista
tehokkuutta. Ei liioin voida varauksitta hyväksyä väi­tettä,
että.tämän aseen käyttö aiheuttaa tarpeetomia tai suh­teettoman
tuuria kärsimyksiä ja hävitystä tuhöväikutuksen
suurenemisen johdosta. Vakavampaa laatua ori se tosiasia,
että sotilaallisten ja siviilikohteiden välinen ero häviää ato­miaseita
käytettäessä, että on mahdotonta säästää sairaaloita
ja muita erityisesti suojattuja rakennuksia ja alueita sekä
tämänlaiset vihollisuudet että" kauhusodankäyntinä kiel­lettyjä.
Tämä pitää todennäiköisesti paikkansa jriuri siitä ta­vasta,
jolla atomipommia käytettiin toisessa maailmansodas­sa.
Mutta atomiaseita voidaan aivan hyvin käyttää myös
muilla tavoin: nimittäin oleellisesti sotilaita ja sotilaallisia
kohteita vastaan. Atomipommien koko ja voiiriakkuus saatta­vat
vaihdella ja vastaus kysymykseeqtime riippuu kokonaan
siitä, kuinka niitä käytetään kussakin yksityistapauksessa-
On olemassa kuitenkin eräs tekijä, joka asettaa kyseenalai­seksi
atomiaseiden käytön laillisuuden, ja se koskee pota-
Sivu 2 lAuaniai^a« huhtikuun 30 päivänä^ 1955