1955-08-20-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKI RJALUN EN VIIKKOLEHTI)
1
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 2.75
T.TRfCKT. the ooly Finnish Uterary weekly i n Canada
Published and printed by the Vapatas Publishing .Conapaxiy
Limited* 100-102 Elm S|;reet West, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa a»
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta ..... $4.00
6 kuukautta 2.25
3 kuukautta 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . .$3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilniottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company'Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Ehn Street West, Sudbury, Ontario,
Toimittaja: K. Salo.
Asiamiehille myönneiään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOK 69 SUDBUBY, ONTARIO
Tällä kerralla voimme tiedoittaa Liekin lukijoille, että
toimitus on nyt uudelleen lomalle lähdössä — kirjoitamme
liitä maanantaina. Lehtiliikkessämme sattuneen sairastumis-tapauksen
takia joutui ,Liekin toimitus keskeyttämään lomän-s-
A yhden viikon jäljvcen ja tulemaan sairastuneen toiniitta-jiHi
tilalle. Onneksi ei sairastuminen kuitenkaan ollut pitkä-a-
kainen ja niin voi loma jatkua tämän päivän jälkeen.
Tällaisissa tilanteissa joudutaan työväen lehtiliikkeissä
antimiaan kättä toisille, vaikkapa se tuottaisikin jossakin
n^äärin haittaa omalle työlle. Uskomme lehtemme ystäAnen
ja lukijain sen myöskin hyvin ymmärtävän ja katsovan sor-
•n^irii välistä mahdolIi>esti ilmeneviä puutteellisuuksia.
* «• <-
Lehtemme uskollisille ja ahkerille kirjeenvaihtajille pyydämme
siuioa kauniit kiitokset siitä, että he ovat tänä kuuli.
ana — tavallista kuumempana — kesäaikanäkin niin hyvin
huolehtineet Liekin avustamisesta kirjoituksilla. Kun nyt
.pian ollaan kaikkein kuumimpien aikojen sivutse, kun illat
pmenevät, keholtamme monia muita Liekin ystäviä tarttu-anaan
kynään ja kirjoittamaan Liekkiin. Katsokaas, lehden
sisältö, varsinkin kaunokirjallisen lehden, on sitä mielenkiintoisempi
mitä suurempi on sen avustajain joukko. Vaikka
n.uutamat avustajat olisivat kuinka hyviä, merkitsee vaihtelu
sittenkin virkistystä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että
entisten kirjeenvaihtajain tulisi vähentää kirjoittamista.' Ei
ollenkaan, päinvastoin toivomme heidän ainakin yhtä uskollisesti
jatkavan kirjoittamista.
* « »
Ensi lauantaina ja sunnuntaina pidetään Keski-Onta-rion
yhdellä tunnetuimmalla ja vanhemmalla suomalaisasutuksella.
Beaver Lakella, suuret kesäjuhlat, joissa kulttuuri-ym.
ohjelman esitykseen ja urheilukilpailuihin osallistuvat
useiden paikkakuntien kulttuurityöntekijät ja urheilijat.
fNämä suuret aluejuhlat pidetään rauhan ja ystävyj-^den
jnerkeissä ja ovat niihin tervetulleita kaikki maanmiehemme,
niin kauemmin kuin vähemmänkin aikaa tässä maassa ol-it^
t. Juhlien tarkoituksena on rakentaa ystäxyyttä ja hyviä
fuhteita eri paikkakuntien suomalaisten kesken ja myöskin
eri ryhmiin kuuluvien suomalaisten välillä. Samalla myöskin
tarjotaan nautintoa ia virkistystä työn ja aherruksen välissä,
avartamaan henkisiä ja yhteiskunnallisia näköaloja. Erikoisesti
pyritään näillä juhlilla innostamaan nuorisoa sekä urheilu-
että kulttuurityöhön.
Mitä suuremmalla joukolla me annamme kannatuksemme
iiäille rauhan ja ystävyyden juhlille, sitä suurempi tulee
i»:iden merkitys olemaan. Jo yksin niiden taloudellinen on-r.
istuminen tulee merkitsemään sitä, että tulevaisuudessa voidaan
tehdä entistä tehokkaammin kaikenlaista kasvatus- ja
jkulituurityötä tällä alueella, .\ntakaamme siis yksimielinen
kannatuksemme CSJ:n Keski-Ontarion aluejuhlille, jotka
pidetään ensi lauantaina ja sunnuntaina Beaver Lakella.
* • •
Viimeaikaiset maailman tapahtumat osoitta\-at, että rauhan
ja hwäntahdon voimat ovat pääsemässä \x)itolle maail-tiian
asioiden järjesteh^. Raakuutta, sotaa ja ihmisten tu-ihoamista
kanrrattavat virnat oxa.i joutuneet perääntymään
miljoonien ja miljoonien sopua ja rauhaa vaath^ien ihmisten
painostuksen edessä. Tuhoa ja hävitystä uhkaavat myrSky-
Joan F airjax, CBC:n näköra-diolaulajatar,
tulee pitämään
lomaa Labor Day'Viikonloppuna,
mutta palaa studioonsa jo
keskiviikkona, esHntyäkseen
ohjelmassa samana iltana.
PAL.\VAA RAKKAUTTA
Nuori sievä sairaanhoitajatar Norah
Lyne Lintonissa, Englannissa, tahtoi
tavata komeaa palosotilasta, johon oli
•tutustunut tanssiaisissa. 'Hän nosti puhelimen
kuulotorven ja pyysi "paloasemalle".
— ]Mistä soitetaan? kvyssyyii ' keskus-neiti.
Lintonin sairaalasta, vastasi Norah.
^linuutin parin kuluttua saapui sairaalaan
neljä ulvovaa paloautoa ja kaksi
"piiskaa" sekä viitisenkymmentä palomiestä,
jotka alkoivat etsiä palopesäkkeitä.
Mutta he tapasivat vain Norahin
puhelimen äärestä.
— .Annoimme kvllä tvtölle vä
nuuskaa siitä, että hän soitti niin taitamattomasti,
mutta kukapa sellaiselle
kaunottarelle viitsii olla oikein vihainen,
sanoi palopäällikkö todettuaan, että ky-svTuys
olikin vain lemmenpalosta.
«• « »
ESPARANTISTIT KOOLLA
Äskettäin kokoontui Bolognassa, Italiassa,
1,700 esperantistia, jotka edustavat
36 maata. -Kokouksesa keskusteltiin^
esperanton levittämisestä kaikkialle
maailmaan. Esperanton kehitti maailmankieleksi
puolalainen lääkäri ja filosofi
Louis Lazarus Zamanhoi v. 1887.
» » »
VESI VEI K^X.ÄT
Kolmetoista ihmistä hukkui ja noin
200,000 joutui kodittomaksi Uttar-
Pradesh maakunnassa Intiassa elokuun
alkupäivinä sattuneissa tulvissa. Vesimassat
huutoivat pois noin 200 kylää.
Ainakin 2.000 taloa tuhoutui ja paljon
eläimiä hukkui.
KIRXEENVAmTOA
_ if il ic tmmmmmm
Mainari — Kun ei ollut muita
pakinoita tällä kerralla, niin jätämme
seuraavaan.
yyt puuttuu ystävien pakinat,
kuten jo edellämainittu huomautus
osoittaa. Keholtamme pakinanikka-reita
katselemaan kynän käteensä
ja pistämään mustaa valkoiselle.
pilvet ova4 alkaneet hajaantua ja ihmisten
mieliä lämmittää toivo rauhanomaisen
ja onnellisen tulevaisuuden
toivo.
K. S.
Reservnuufnantin sana Linnan
"Tuntemattomasta sotilaasta"
VÄIXÖ LIXN.AIN "Tuntemattomassa sotilaassa ovat
tunteneet itsensä ja toverinsa ne sadat tuhannet Suomea
miehet, jotka vuosina 1941—1944 kokivat sodan etulinjaa
todellisuuden. Sellainen, joka väittää kirjan etulinjan soti.
laista antamaa ku\'aa vääräJcsi, ei joko koskaan ole itse ollut
siellä tai on sitten pöyristyttävässä yksinkertaisuudessaan
yhä vieläkin senaikaisen sotapropagandan lumoissa.
Tällä en tahdo sanoa sitä, että Mrjailijan kuvaus olisi
sodan täydellinen peilikuva. Onhan kysymys kertomataiteesta
ja se asettaa omat vaatimuksensa. Kirjailija kertoo sodasta
niinkuin hän itse on sen kokenut ja tuntenut. Hän tuo
esille sen, mikä häneen on sj^vimmin vaikuttanut ja vaikenee
siitä, mikä kokonaisuuden kannalta on epäolennaista. Mutta
juuri näin syntyykin vuosieii 1941—1944^sodan pelkistetty
y.eiskuva ja vieläpä monensa suhteessa osuva kuva sodasta
yleensäkin.
Joita kirjailija todella p\-styisi antamaan pätemän yleis-kuvan,
on hänen käsiteltävä sodan ja sen rintamasotilaitten
elämän (ja kuoleman) monia eri puolia. Niin esiintyy lässa
teoksessa sankaruutta ja pelkuruutta, rehevää huumoria ia
syvää katkeruutta rinta rinnan. Mutta samalla ne myös kai.k-k:
palvelivat kirjailijan teokselleen asettamaa tarkoitusta:
osoittaa sodan mielettömyys ja edistää siten rauhan asiaa.
Tämä tarkoitus tulee m^^ös varmasti selväksi jokaiselle, joka
ajatuksella lukee "Tuntemattoman sotilaan".
Tässä on myös syy siihen, miksi kaikkein kovapäisimmat
sotaintoilijat ovat ankarasti hyökänneet Linnan teosta vastaan.
Hieman järkevämmät taas yrittävät johtaa Tukijoita
harhaan erikoisesti korostamalla "Tuntemattoman sotilaan"
henkilöitten erinomaista urhoollisuutta tai heidän taistelussa
osoittamaansa suurta taitavuutta tai sitten puhumalla teoksesta
jonkinlaisena suomalaisia rintamasotilaita käsittelevänä
psykologisena tutkielmana.
Tähän on sanottava, että "Tuntemattoman sotilaan'
henkilöt ovat sekä rohkeudessaan että taistelutaidossaan huomattavasti
yläpuolella todellisuuden. Kysymyksessä on kirjailijan
käyttämä tehokeino, jonka tarkoituksena ei suinkaan
ole herättää jonkinlaista sankaripalvontaa, vaan kärjistää
sellaisia paljastavia vastakohtaisuuksia, jotka osoittavat sodan
järjettömyyttä, \-astaavasti kuvauksen psykologinen osuvuus
jos mikään hyvin tehokkaasti auttaa tunkeutumista itse
sodan olemukseen.
Sodan omakohtaisesti kokeneelle "Tuntematon sotilas"
palauttaa järkyttävällä tavalla mieleen sen toivottoman uni-j.
ikujan, johon oli aivan huomaamattaan joutunut. Rintamasotilaan
elämä on itse asiassa elämää kahden kuoleman välimaastossa.
Edessä ovat vihollisen monenlaiset surmanvehkeet,
takana kuolemantuomiot pika- ja kenttäoikeuksien julistamina
tai ilman sitä. Tuo jälkimmäinen mahdollisuus saattaa
elia'sodassa melko harvinainen, mutta kuten "Tuntematto-n:
assa sotilaassa", sen järkytys tuntuu paljon laajemmalle ja
paljon voimakkaampana kuin vihollisluodin aiheuttama kuo-kma.
Itse asiassa se Linnankin romaanissa yllätti miehet ole-nassaolollaan.
Melkein kaikki "Tuntemattoman sotilaan" miehet lähti-
\ ät sotaan siinä uskossa, että kysymyksessä oli isänmaan puolustaminen.
Heidän omat kokemuksensa tapahtumista olivat
a'van riittämättömät sen ratkaisemiseen, oliko taisteluun lähteminen
todella välttämätöntä, ja siksi he uskoivat, mitä
heille asiasta sanottiin. Siksi he myös siinä vaiheessa näkij
ä t kuolemankin vain edessäpäin. Mutta kun heille sodan
jatkuessa yhä selvemmin alkoi paljastua, että he olivat joutuneet
petetyiksi ja että sodalla olikin toisia päämääriä, silloin
he alkoivat myös tajuta, että heidän täkänäänkin oli kuolema
\almiina iskemään. .Mitään perääntymistietä ei ollut olemassa.
Senjälkeen he tappelivat vain pakosta säilyttääkseen
oman henkensä, mikäli se suinkin oli mahdollista.
Väinö Linnan kirjan sankareiden ja koko Suomen kansan
suuren^ onnettomuuden syy on juuri siinä, että he heräsivät
liian myöhään havaitsemaan koko totuuden sodasta.
Tietämättä itse sitä, mitä maailmassa tapahtui, olivat he
tapropagandan helppoja uhreja. Siten jokainen, joka todeha
\mmärtää romaariin sisällön, ymmärtää myös miten välttämätöntä
jokaiselle ihmiselle on pysyä jatkuvasti aikansa
tasolla ja toimia samalla sotaa tarkoittavia pyrkimyksiä ^ar
taan. Rauhan hyväksi on tehtävä työtä rauhan aikana.
sodan tultua voi herääminen, kuten "Tuntemattoman io^^'
kan" rintamamiehille, olla jo liian myöhäistä.
Hienoa sokeria ryhtyivät hollantilaiset valmistamaan v-
1647. Saksalainen kemisti ]\Iarggraf huomasi v. 1747. etta
sokeria voi valmistaa myös valkojuurikkaasta. —
ensimmäinen sokeritehdas ^perustettiin v. 1755 Turkuun.^
simmäiset \Titykset sokerijuurikkaiden viljeleniiseks» -
messa tehtiin noin sata vuotta sitten Sääksmäen Voipa as-" •
'' • nle
Suhtebsa lähimmäisiisi hillitse itsesi, ole oma ^er^as^
oikeudenmukainen. Muista, että olet altis erehdyksille. -
ta sitä varsinkin silloin, kun muodostat epäsuotuisan arv
telun jostakin.
Ch. Wagner.
Sivu 2 Lauantaina, elokuun 20 päivänä. 195S
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 20, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-08-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550820 |
Description
| Title | 1955-08-20-02 |
| OCR text | (KAUNOKI RJALUN EN VIIKKOLEHTI) 1 YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75 T.TRfCKT. the ooly Finnish Uterary weekly i n Canada Published and printed by the Vapatas Publishing .Conapaxiy Limited* 100-102 Elm S|;reet West, Sudbury, Ontario Registered at the Post Office Department, Ottawa a» second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta ..... $4.00 6 kuukautta 2.25 3 kuukautta 1.50 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . .$3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilniottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company'Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Ehn Street West, Sudbury, Ontario, Toimittaja: K. Salo. Asiamiehille myönneiään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P. O. BOK 69 SUDBUBY, ONTARIO Tällä kerralla voimme tiedoittaa Liekin lukijoille, että toimitus on nyt uudelleen lomalle lähdössä — kirjoitamme liitä maanantaina. Lehtiliikkessämme sattuneen sairastumis-tapauksen takia joutui ,Liekin toimitus keskeyttämään lomän-s- A yhden viikon jäljvcen ja tulemaan sairastuneen toiniitta-jiHi tilalle. Onneksi ei sairastuminen kuitenkaan ollut pitkä-a- kainen ja niin voi loma jatkua tämän päivän jälkeen. Tällaisissa tilanteissa joudutaan työväen lehtiliikkeissä antimiaan kättä toisille, vaikkapa se tuottaisikin jossakin n^äärin haittaa omalle työlle. Uskomme lehtemme ystäAnen ja lukijain sen myöskin hyvin ymmärtävän ja katsovan sor- •n^irii välistä mahdolIi>esti ilmeneviä puutteellisuuksia. * «• <- Lehtemme uskollisille ja ahkerille kirjeenvaihtajille pyydämme siuioa kauniit kiitokset siitä, että he ovat tänä kuuli. ana — tavallista kuumempana — kesäaikanäkin niin hyvin huolehtineet Liekin avustamisesta kirjoituksilla. Kun nyt .pian ollaan kaikkein kuumimpien aikojen sivutse, kun illat pmenevät, keholtamme monia muita Liekin ystäviä tarttu-anaan kynään ja kirjoittamaan Liekkiin. Katsokaas, lehden sisältö, varsinkin kaunokirjallisen lehden, on sitä mielenkiintoisempi mitä suurempi on sen avustajain joukko. Vaikka n.uutamat avustajat olisivat kuinka hyviä, merkitsee vaihtelu sittenkin virkistystä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että entisten kirjeenvaihtajain tulisi vähentää kirjoittamista.' Ei ollenkaan, päinvastoin toivomme heidän ainakin yhtä uskollisesti jatkavan kirjoittamista. * « » Ensi lauantaina ja sunnuntaina pidetään Keski-Onta-rion yhdellä tunnetuimmalla ja vanhemmalla suomalaisasutuksella. Beaver Lakella, suuret kesäjuhlat, joissa kulttuuri-ym. ohjelman esitykseen ja urheilukilpailuihin osallistuvat useiden paikkakuntien kulttuurityöntekijät ja urheilijat. fNämä suuret aluejuhlat pidetään rauhan ja ystävyj-^den jnerkeissä ja ovat niihin tervetulleita kaikki maanmiehemme, niin kauemmin kuin vähemmänkin aikaa tässä maassa ol-it^ t. Juhlien tarkoituksena on rakentaa ystäxyyttä ja hyviä fuhteita eri paikkakuntien suomalaisten kesken ja myöskin eri ryhmiin kuuluvien suomalaisten välillä. Samalla myöskin tarjotaan nautintoa ia virkistystä työn ja aherruksen välissä, avartamaan henkisiä ja yhteiskunnallisia näköaloja. Erikoisesti pyritään näillä juhlilla innostamaan nuorisoa sekä urheilu- että kulttuurityöhön. Mitä suuremmalla joukolla me annamme kannatuksemme iiäille rauhan ja ystävyyden juhlille, sitä suurempi tulee i»:iden merkitys olemaan. Jo yksin niiden taloudellinen on-r. istuminen tulee merkitsemään sitä, että tulevaisuudessa voidaan tehdä entistä tehokkaammin kaikenlaista kasvatus- ja jkulituurityötä tällä alueella, .\ntakaamme siis yksimielinen kannatuksemme CSJ:n Keski-Ontarion aluejuhlille, jotka pidetään ensi lauantaina ja sunnuntaina Beaver Lakella. * • • Viimeaikaiset maailman tapahtumat osoitta\-at, että rauhan ja hwäntahdon voimat ovat pääsemässä \x)itolle maail-tiian asioiden järjesteh^. Raakuutta, sotaa ja ihmisten tu-ihoamista kanrrattavat virnat oxa.i joutuneet perääntymään miljoonien ja miljoonien sopua ja rauhaa vaath^ien ihmisten painostuksen edessä. Tuhoa ja hävitystä uhkaavat myrSky- Joan F airjax, CBC:n näköra-diolaulajatar, tulee pitämään lomaa Labor Day'Viikonloppuna, mutta palaa studioonsa jo keskiviikkona, esHntyäkseen ohjelmassa samana iltana. PAL.\VAA RAKKAUTTA Nuori sievä sairaanhoitajatar Norah Lyne Lintonissa, Englannissa, tahtoi tavata komeaa palosotilasta, johon oli •tutustunut tanssiaisissa. 'Hän nosti puhelimen kuulotorven ja pyysi "paloasemalle". — ]Mistä soitetaan? kvyssyyii ' keskus-neiti. Lintonin sairaalasta, vastasi Norah. ^linuutin parin kuluttua saapui sairaalaan neljä ulvovaa paloautoa ja kaksi "piiskaa" sekä viitisenkymmentä palomiestä, jotka alkoivat etsiä palopesäkkeitä. Mutta he tapasivat vain Norahin puhelimen äärestä. — .Annoimme kvllä tvtölle vä nuuskaa siitä, että hän soitti niin taitamattomasti, mutta kukapa sellaiselle kaunottarelle viitsii olla oikein vihainen, sanoi palopäällikkö todettuaan, että ky-svTuys olikin vain lemmenpalosta. «• « » ESPARANTISTIT KOOLLA Äskettäin kokoontui Bolognassa, Italiassa, 1,700 esperantistia, jotka edustavat 36 maata. -Kokouksesa keskusteltiin^ esperanton levittämisestä kaikkialle maailmaan. Esperanton kehitti maailmankieleksi puolalainen lääkäri ja filosofi Louis Lazarus Zamanhoi v. 1887. » » » VESI VEI K^X.ÄT Kolmetoista ihmistä hukkui ja noin 200,000 joutui kodittomaksi Uttar- Pradesh maakunnassa Intiassa elokuun alkupäivinä sattuneissa tulvissa. Vesimassat huutoivat pois noin 200 kylää. Ainakin 2.000 taloa tuhoutui ja paljon eläimiä hukkui. KIRXEENVAmTOA _ if il ic tmmmmmm Mainari — Kun ei ollut muita pakinoita tällä kerralla, niin jätämme seuraavaan. yyt puuttuu ystävien pakinat, kuten jo edellämainittu huomautus osoittaa. Keholtamme pakinanikka-reita katselemaan kynän käteensä ja pistämään mustaa valkoiselle. pilvet ova4 alkaneet hajaantua ja ihmisten mieliä lämmittää toivo rauhanomaisen ja onnellisen tulevaisuuden toivo. K. S. Reservnuufnantin sana Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" VÄIXÖ LIXN.AIN "Tuntemattomassa sotilaassa ovat tunteneet itsensä ja toverinsa ne sadat tuhannet Suomea miehet, jotka vuosina 1941—1944 kokivat sodan etulinjaa todellisuuden. Sellainen, joka väittää kirjan etulinjan soti. laista antamaa ku\'aa vääräJcsi, ei joko koskaan ole itse ollut siellä tai on sitten pöyristyttävässä yksinkertaisuudessaan yhä vieläkin senaikaisen sotapropagandan lumoissa. Tällä en tahdo sanoa sitä, että Mrjailijan kuvaus olisi sodan täydellinen peilikuva. Onhan kysymys kertomataiteesta ja se asettaa omat vaatimuksensa. Kirjailija kertoo sodasta niinkuin hän itse on sen kokenut ja tuntenut. Hän tuo esille sen, mikä häneen on sj^vimmin vaikuttanut ja vaikenee siitä, mikä kokonaisuuden kannalta on epäolennaista. Mutta juuri näin syntyykin vuosieii 1941—1944^sodan pelkistetty y.eiskuva ja vieläpä monensa suhteessa osuva kuva sodasta yleensäkin. Joita kirjailija todella p\-styisi antamaan pätemän yleis-kuvan, on hänen käsiteltävä sodan ja sen rintamasotilaitten elämän (ja kuoleman) monia eri puolia. Niin esiintyy lässa teoksessa sankaruutta ja pelkuruutta, rehevää huumoria ia syvää katkeruutta rinta rinnan. Mutta samalla ne myös kai.k-k: palvelivat kirjailijan teokselleen asettamaa tarkoitusta: osoittaa sodan mielettömyys ja edistää siten rauhan asiaa. Tämä tarkoitus tulee m^^ös varmasti selväksi jokaiselle, joka ajatuksella lukee "Tuntemattoman sotilaan". Tässä on myös syy siihen, miksi kaikkein kovapäisimmat sotaintoilijat ovat ankarasti hyökänneet Linnan teosta vastaan. Hieman järkevämmät taas yrittävät johtaa Tukijoita harhaan erikoisesti korostamalla "Tuntemattoman sotilaan" henkilöitten erinomaista urhoollisuutta tai heidän taistelussa osoittamaansa suurta taitavuutta tai sitten puhumalla teoksesta jonkinlaisena suomalaisia rintamasotilaita käsittelevänä psykologisena tutkielmana. Tähän on sanottava, että "Tuntemattoman sotilaan' henkilöt ovat sekä rohkeudessaan että taistelutaidossaan huomattavasti yläpuolella todellisuuden. Kysymyksessä on kirjailijan käyttämä tehokeino, jonka tarkoituksena ei suinkaan ole herättää jonkinlaista sankaripalvontaa, vaan kärjistää sellaisia paljastavia vastakohtaisuuksia, jotka osoittavat sodan järjettömyyttä, \-astaavasti kuvauksen psykologinen osuvuus jos mikään hyvin tehokkaasti auttaa tunkeutumista itse sodan olemukseen. Sodan omakohtaisesti kokeneelle "Tuntematon sotilas" palauttaa järkyttävällä tavalla mieleen sen toivottoman uni-j. ikujan, johon oli aivan huomaamattaan joutunut. Rintamasotilaan elämä on itse asiassa elämää kahden kuoleman välimaastossa. Edessä ovat vihollisen monenlaiset surmanvehkeet, takana kuolemantuomiot pika- ja kenttäoikeuksien julistamina tai ilman sitä. Tuo jälkimmäinen mahdollisuus saattaa elia'sodassa melko harvinainen, mutta kuten "Tuntematto-n: assa sotilaassa", sen järkytys tuntuu paljon laajemmalle ja paljon voimakkaampana kuin vihollisluodin aiheuttama kuo-kma. Itse asiassa se Linnankin romaanissa yllätti miehet ole-nassaolollaan. Melkein kaikki "Tuntemattoman sotilaan" miehet lähti- \ ät sotaan siinä uskossa, että kysymyksessä oli isänmaan puolustaminen. Heidän omat kokemuksensa tapahtumista olivat a'van riittämättömät sen ratkaisemiseen, oliko taisteluun lähteminen todella välttämätöntä, ja siksi he uskoivat, mitä heille asiasta sanottiin. Siksi he myös siinä vaiheessa näkij ä t kuolemankin vain edessäpäin. Mutta kun heille sodan jatkuessa yhä selvemmin alkoi paljastua, että he olivat joutuneet petetyiksi ja että sodalla olikin toisia päämääriä, silloin he alkoivat myös tajuta, että heidän täkänäänkin oli kuolema \almiina iskemään. .Mitään perääntymistietä ei ollut olemassa. Senjälkeen he tappelivat vain pakosta säilyttääkseen oman henkensä, mikäli se suinkin oli mahdollista. Väinö Linnan kirjan sankareiden ja koko Suomen kansan suuren^ onnettomuuden syy on juuri siinä, että he heräsivät liian myöhään havaitsemaan koko totuuden sodasta. Tietämättä itse sitä, mitä maailmassa tapahtui, olivat he tapropagandan helppoja uhreja. Siten jokainen, joka todeha \mmärtää romaariin sisällön, ymmärtää myös miten välttämätöntä jokaiselle ihmiselle on pysyä jatkuvasti aikansa tasolla ja toimia samalla sotaa tarkoittavia pyrkimyksiä ^ar taan. Rauhan hyväksi on tehtävä työtä rauhan aikana. sodan tultua voi herääminen, kuten "Tuntemattoman io^^' kan" rintamamiehille, olla jo liian myöhäistä. Hienoa sokeria ryhtyivät hollantilaiset valmistamaan v- 1647. Saksalainen kemisti ]\Iarggraf huomasi v. 1747. etta sokeria voi valmistaa myös valkojuurikkaasta. — ensimmäinen sokeritehdas ^perustettiin v. 1755 Turkuun.^ simmäiset \Titykset sokerijuurikkaiden viljeleniiseks» - messa tehtiin noin sata vuotta sitten Sääksmäen Voipa as-" • '' • nle Suhtebsa lähimmäisiisi hillitse itsesi, ole oma ^er^as^ oikeudenmukainen. Muista, että olet altis erehdyksille. - ta sitä varsinkin silloin, kun muodostat epäsuotuisan arv telun jostakin. Ch. Wagner. Sivu 2 Lauantaina, elokuun 20 päivänä. 195S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-20-02
