1949-12-31-02 |
Previous | 2 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• • • • - • • • • «I ESTER KAUSTINEN: (KAUNOKmiÄLlJNEN VIIKKOLEHTI} l Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post omce Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy Jokaisen vliktm lauantaina 12-siyuisena. sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: raD*SVÄLTOlHIN: 1 vuosikerta .$3.00 1 vuosikerta ...... .$3.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta . . . . •.. 2.25 3 kuukautta 1.00 SUOAIEEN JA MUUALLE TJLKOAIAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . . . . .$4.50 6 kuukautta .......—$2.50 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman ilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kärjeerivaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien ou lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myöimetään 15 prosentin palkkio, . Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset oh ostettava kustantajan, nimeen: Vapaus Publishing Company LimitÄl. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Liäiited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari Jjiekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 L I E KKI 6UDBURT, ONT. -Tämä on lehtemme v. 194Q vlimehien mivtero. -Taas on yksi vuosi vaipunut menneisyyteen ja aloitamme uuden vuoden. Kuinka smmmerkityksellinen. se tulee, olemaan mikäli maailmantapahtumat ovat kysymyksessä, sitä emme tiedä, mutta sen tiedämme, että se on järjestyksessään viidestoista Liekin ilmestymisvuosi. Kinuneen neljäntoista vuoden aikana on- tapahtunut päl- . jon. Sen kuluessa on käyty maaihnanhistorian verisin ja jut- , min sota. Miljoonat ihmiset menettivät henkensä^ miljoonat menettivät kotinsa ja omaisuutensa. Muutamien hetkien ku- . lucssa tekivät pommit raunioita niistä suurenmoisista ihmis- . kätten ja aivojen saavutuksista, joita oli vuosia kestäneellä työllä saatu aikaan. , Neljäntoista vuoden aikana tapahtuu paljon ihmisten ja kansojen elämässä. Mutta paljon sinä aikana ehtii tapahtua myöskin sanomalehden ''elämässä". Liekinkin ilmestymistai-palceUa on ollut lukuisia merkkitapauksia, on ollut nousuja ' ja laskuja, mutta se on kmfenkin ponnistellut eteenpäin ja • saavuttanut sellaisen aseman tämän mantereen kaunokirjallista lukemista harrastavan suomalaisen kansan keskuudessa, että ajatuskin olla ilman Liekkiä, tuntuisi varmaankin mahdottomalta. Se on omalta osaltaan piirtänyt syvän vaon suomalaisten kulttumieläntäätt, opastanut lukuisia aloittele- . i'ia kynäilijöitä kynäilyn poluilla, antanut varmuutta jo varttuneempien kirjoittajien tuotantoon ja tyydyttänyt ainakin osittain sen kaunokirjallisen lukemisen tarpeen, mikä keskim-dessamme on vallinnut. On tosi, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä. Hän tar-vitsee myöskin jokapäiväisen työn ja raadannan lomassa joskus hetkiä, jolloin, hän voi syventyä hyvään lukemiseen. Tässä ou Uekki palvellut kaikkia lukijoitaan, ketä suuremmassa, ketä pienemmässä määrässä. Mutta tuomioUisestikaan ei lehtemme voi patvelia täydellisesti sitä kaunokirjallisen lukemisen nälkää, mikä keskuudessamme vallitsee, sillä siihen se on liian pieni. Mutta se on kutenkin tehnyt osuutensa tässä työssä pienenäkin. Jumi tämän takia Uekin ystävät voivatkin olla lehdestään ylpeitä. Ne Liekin ystävät, jotka ovat kirjoituksillaan avustaneet lebteään ja ne, jotka ovat uhranneet akansa ja energiansa sen Icvittämi^työssä, ovat tehneet arvaamattoman suuren työn. Heidän ansiostaan Liekki on elänyt ja ke- Itittmyt siksi, mikä se on tänä päivänä. Ilman avustajia, levittäjiä ja puolestaptthuji<i ^ näkään khtl menesty. Meidän on aina pidettävä mielessämme se, että Liekki on sellainen lehti, miksi sen avustajat ja puolestapuhujat sen tekevät. Liekin sisältöä voidaan vielä rikastuttaa paljon, sen levikkiä voidaan vielä kohottaa paljon avustaja^ ja levittäjäkunnan yhteisen toiminnan kautta. Lehtemme saama vankka jalansija tämän mantereen suomalaisten keskuudessa on takeena sen edelleen kehittymiselle ja menestymiselle. Ovatko lukijat huomanneet, että he saavat tänä vuonna S3 Liekin numeroa? Vuodessa pitäisi olla vain S2 vHk^ koa, mutta nyt kuitenkin on käynyt niin, että niitä on 53. Asia on siten, että Liekki ilmestyi tämän vuoden 1 päivälle päivättynä ja sen viimeinen numero on päivätty 31 päivälle, - niin tämä tekee sen, että numeroita tulee S3. Suomme mielellämme Liekin lukijoille tämän "ekstra'* numeron. Se on ikäänkuin uuden vuoden lahjana siitä hyvästä työstä, mitä itsekukin Liekin ystävä on lehdelleen tehnyt »kiUuneen vuoden aikana^ Jokainen lukija, asiamies ja kirjoittaja on tehnyt työtä liehtcttsä hyväksi ja älkäämme missään nimessä unohtako uuden vuoden lupauksia tehdessämme feh^ syntynyt mies Kunniallinen mies, oikein viimeistä piirtoa myöten kunniaHinen mies, on syntynyt väärinä vuosina, jos hän on syntjmyt meidän aikäkaudellanime. Sen on saanut nähdä ja kokea japanilainen tuomari, Jositada Jamagutsi, kunnian mies viimeistä piirtoa myöten^ Kun hänen vaimonsa jutteli, että perheen hengissä pitäniisefcsi olisi myytävä vanhoja vaatteita ja jotain muuta, vähemmän tarpeellista, että voitaisiin mustasta pörssistä - ostaa vähän lisää-ruokataTpeita, puhui tuomari Jamagutsi vakavasti: ''Kuinka henkilö, joka tuomitsee toisia samasta rikoksesta, voi käyttää mustaa pörssiä?/' Ja tuomarin perhe ei käyttänyt mustaa pörssiä. Ne ruokatavarat, joita hänen isänsä lähetti pojalleen Kiusun saarelta, antoi tuomari perheensä toisten jäsenten ravinnoksi. Itse hän 'ei niihin koskenut, vaan eli säännöstellyllä ravinnolla. Tuomari Jamagutsi oli äärimmilleen alirjivittu. Tuon tuosta hän pyörtyi. Elokuussa hän sairastui tuberkuloosiin ja lokakuussa hän kuoli. Päiväkirjaansa hän oli kirjoittanut mm. seuraavasti: ''Elintarvikkeiden sännöstelylait ovat huonoja lakeja, mutta niin kauan kuin ne ovat voimassa, ihmisten on niitä noudatettava. Minä tiedän, että on olemassa tuomareita, jotka käyttävät mustaa pörssiä ja ovat olevinaan rehellisiä. Tuntoni puhtaana minä astun kuolemaan, unohtaen vastukset ja surut." 'On kauheaa olla kunniallisen miehen vaimo näinä aikoina", lausui hänen vainionsa. Tässä japanilaisen tuomarin kohtalossa saattaisi olla koko joukko tuumi-misen aihetta siellä.ja täällä. Sellaiset lait, jotka tekevät melkein jokaisesta lain rikkojan, ovat todella huonoja lakeja. • Apina sai paljon pahaa \ aikaan tunnissa Yorkshiressa Englannissa, Hull-nimi-sessä kaupungissa pääsi äskettäin eräässä yksityisessä eläintarhassa, oleskellut valkoinen apina irti ja tunnin aikana/ mitä se oli vapaana, se Puri kahta henkilöä, jotka yrittävät ottaa sitä kiinni ja saivat sen piiritetyksi puuvajaan; hävitystä useiden ta^ lojen makuuhuoneissa; rikkoi seinämaalauksia eräässä teatterissa; särki poslii-niitavar< »ta ja heitteli ketttovehkeitä sinne tänne erään talon keittiössä; hyppeli katrfta katolle sadan lapsen takaa-ajaraana ja l<^uksi taistdi raiv<&kaas-ti kahta siviilihenkilöä ja yhtä poliisia vastaan kiinniötettaessa. Apina saatiin lopuUä ahdistetuksi erään talon keittiöön. >Mutta «men-kuin se saatiin kiinni, paiskeli se keittiössä padat ja pannut ja muut pienemmätkin esineet pitkin seiuiä. Kaksi päätä tiappelee' ruumiin kontrollista • * Waslungtom'n akvanumissa oh siamilainen Sue — kap&onna, jolla on kaksi päätä, mutta yksi ruumis. Suella on omat probleeminsa, samoin kuin kaikilla muillakin eläimillä. Tomen pää haluaa Suen joskus kulkevan oikealle päin, ja toinen vasemmalle. Se syö vuorotellen molemmilla suillaan ja tavallisesti se pää,- joka ensin saa idean, kontrolloi useinkin ruumista. dä myöskin lupaus työskennellä yhä enenevällä tarmolla tulevanakin vuonna Liekin hyväksi. Siis MENESTYKSEIJJSTÄ UUTTA VUOTTA KAlKTIXBl "'Me lähdimme kerta, kyntäen xierta, cvaraan maailmaan Näin Imdanime vieläkin tänään, ine muistamme sen päivän ja hetken kun jätimrne jäähyväiset jonnekin; Utiksi me lähdimnie, poistuimme pois jostakin, mikä muka oli meille rakas lii kallis — arvokasta? Miksi—? Se dli elämän jano--r-ja liteliaisuus näkemään, kuulemaan, koskettamaan jotain uutta . . . Mikä on elämä? Taas tuo vanha, kulunut kysymys ~ fraasi jonka jokainen vastasyntynyt äännähtää aukaistcssaan elämän portin. . Kuluivat vuodet, tulivat, vieden miestä, suurin sHtnin, kostein katsein, känsäisin kourin tunsimme . elämän rautaisen otteen. Miksi me lähdimme — ja jälleen? Joku sanoo: "Sd'oli määrätty tie, ken on elämäti määrääjä — me itsekö?'' Kuljimme äkkiä murskattujen vtuistojen yli ~ Sieltä kaukaa saimme surusanomia — sydän — sydän —- kesiä . . \ Rautaisten moukarien tahdissa takoi tasaisesti pieni verikappale — sydän: miksi ine lähdimme? Tuli äkkiä ikävä jonnekin — jotakuta . . Pois tieltä! Meillä ei ole aikaa ikävään, elämän lankamyllyssä opimme omat kovat, kivettyneet traditiomme. Puolueitten, maansydämeh losk^^ jä nousuvesi velloi sielujamme, me haimme'^ hapuilimme jälleen ja sormemme huitoi hikipajoissa, ajatuksemme, askeleemme olivat raskaat. Miksi me lähdimme? Elämän 7nelskeen musiikki soi soraääniä , . . me haimme hätäiloa kapakoista, syitä syntisten luolista! Miksi te lähditte? kysyivät äidit ja heidän sydämensä särkyi. Politiikan poljento löi tahtia juuri keksittyjen koneiden kanssa. Me väsyimme, tuli harmaiUt hiuksia, voihkaisu —r^ ylikuormitetusta rinnasta: TÄMÄNKÖ TAKIA ME LÄHDIMME? • • • • . ^ • "Isä, saammeko pi^n uuden auton?" ".^iti, saammeko j^m'Muden keittouimin?' *%apset, me ^fnme jaksa nyt, 9ne olemme väsyneitä . . ." Olimmeko väsyneitä 2S vuotta sitten? Nuoruusvuosien sarja htlkee jilmim sielumme ^ihnkn edessä . ^ja^y aallot-löhiUm^ tekevästi-^ me nauroimme vaan! Läpi esteitten oli päästävä, politiikan pyörä Pyörii i' Miksi sinä olet? Mikä sinä sitten olet? Ihminen kaikessa yksinkertaisimdessaan. Eräänä peHvänä palaa isä kotiin tavallista Väsyheempänä. Ihfniskasvot ovat usein väsyneet, niitten piirteisiin on kirjoitettu elämän-lain synkäf sanat. r Poskipäitten pienet hikikarpalot juoruavat jotain, ennen hymyilevä suu vetäytyy irooniseeh irvistykseetf: "Lapset, äiti _ pyörät pysähtyi LAKKO!'' ^ tuli Maan metallinen aivosto askartelee . . . missä? Työtätekevän jankon jauhamisessa, saada sen mcLSsat polvilleen pilkkahinjialla, Juudaksen petetyillä penmir^eillä — lainavaatteet — lainaleipä. SIVU 2 lAvmrmjA, JOULTJKUDN 31 PÄiviiNÄ. 1949
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 31, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1949-12-31 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki491231 |
Description
Title | 1949-12-31-02 |
OCR text | • • • • - • • • • «I ESTER KAUSTINEN: (KAUNOKmiÄLlJNEN VIIKKOLEHTI} l Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post omce Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy Jokaisen vliktm lauantaina 12-siyuisena. sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: raD*SVÄLTOlHIN: 1 vuosikerta .$3.00 1 vuosikerta ...... .$3.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta . . . . •.. 2.25 3 kuukautta 1.00 SUOAIEEN JA MUUALLE TJLKOAIAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . . . . .$4.50 6 kuukautta .......—$2.50 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman ilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kärjeerivaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien ou lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myöimetään 15 prosentin palkkio, . Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset oh ostettava kustantajan, nimeen: Vapaus Publishing Company LimitÄl. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Liäiited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari Jjiekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 L I E KKI 6UDBURT, ONT. -Tämä on lehtemme v. 194Q vlimehien mivtero. -Taas on yksi vuosi vaipunut menneisyyteen ja aloitamme uuden vuoden. Kuinka smmmerkityksellinen. se tulee, olemaan mikäli maailmantapahtumat ovat kysymyksessä, sitä emme tiedä, mutta sen tiedämme, että se on järjestyksessään viidestoista Liekin ilmestymisvuosi. Kinuneen neljäntoista vuoden aikana on- tapahtunut päl- . jon. Sen kuluessa on käyty maaihnanhistorian verisin ja jut- , min sota. Miljoonat ihmiset menettivät henkensä^ miljoonat menettivät kotinsa ja omaisuutensa. Muutamien hetkien ku- . lucssa tekivät pommit raunioita niistä suurenmoisista ihmis- . kätten ja aivojen saavutuksista, joita oli vuosia kestäneellä työllä saatu aikaan. , Neljäntoista vuoden aikana tapahtuu paljon ihmisten ja kansojen elämässä. Mutta paljon sinä aikana ehtii tapahtua myöskin sanomalehden ''elämässä". Liekinkin ilmestymistai-palceUa on ollut lukuisia merkkitapauksia, on ollut nousuja ' ja laskuja, mutta se on kmfenkin ponnistellut eteenpäin ja • saavuttanut sellaisen aseman tämän mantereen kaunokirjallista lukemista harrastavan suomalaisen kansan keskuudessa, että ajatuskin olla ilman Liekkiä, tuntuisi varmaankin mahdottomalta. Se on omalta osaltaan piirtänyt syvän vaon suomalaisten kulttumieläntäätt, opastanut lukuisia aloittele- . i'ia kynäilijöitä kynäilyn poluilla, antanut varmuutta jo varttuneempien kirjoittajien tuotantoon ja tyydyttänyt ainakin osittain sen kaunokirjallisen lukemisen tarpeen, mikä keskim-dessamme on vallinnut. On tosi, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä. Hän tar-vitsee myöskin jokapäiväisen työn ja raadannan lomassa joskus hetkiä, jolloin, hän voi syventyä hyvään lukemiseen. Tässä ou Uekki palvellut kaikkia lukijoitaan, ketä suuremmassa, ketä pienemmässä määrässä. Mutta tuomioUisestikaan ei lehtemme voi patvelia täydellisesti sitä kaunokirjallisen lukemisen nälkää, mikä keskuudessamme vallitsee, sillä siihen se on liian pieni. Mutta se on kutenkin tehnyt osuutensa tässä työssä pienenäkin. Jumi tämän takia Uekin ystävät voivatkin olla lehdestään ylpeitä. Ne Liekin ystävät, jotka ovat kirjoituksillaan avustaneet lebteään ja ne, jotka ovat uhranneet akansa ja energiansa sen Icvittämi^työssä, ovat tehneet arvaamattoman suuren työn. Heidän ansiostaan Liekki on elänyt ja ke- Itittmyt siksi, mikä se on tänä päivänä. Ilman avustajia, levittäjiä ja puolestaptthujiMutta «men-kuin se saatiin kiinni, paiskeli se keittiössä padat ja pannut ja muut pienemmätkin esineet pitkin seiuiä. Kaksi päätä tiappelee' ruumiin kontrollista • * Waslungtom'n akvanumissa oh siamilainen Sue — kap&onna, jolla on kaksi päätä, mutta yksi ruumis. Suella on omat probleeminsa, samoin kuin kaikilla muillakin eläimillä. Tomen pää haluaa Suen joskus kulkevan oikealle päin, ja toinen vasemmalle. Se syö vuorotellen molemmilla suillaan ja tavallisesti se pää,- joka ensin saa idean, kontrolloi useinkin ruumista. dä myöskin lupaus työskennellä yhä enenevällä tarmolla tulevanakin vuonna Liekin hyväksi. Siis MENESTYKSEIJJSTÄ UUTTA VUOTTA KAlKTIXBl "'Me lähdimme kerta, kyntäen xierta, cvaraan maailmaan Näin Imdanime vieläkin tänään, ine muistamme sen päivän ja hetken kun jätimrne jäähyväiset jonnekin; Utiksi me lähdimnie, poistuimme pois jostakin, mikä muka oli meille rakas lii kallis — arvokasta? Miksi—? Se dli elämän jano--r-ja liteliaisuus näkemään, kuulemaan, koskettamaan jotain uutta . . . Mikä on elämä? Taas tuo vanha, kulunut kysymys ~ fraasi jonka jokainen vastasyntynyt äännähtää aukaistcssaan elämän portin. . Kuluivat vuodet, tulivat, vieden miestä, suurin sHtnin, kostein katsein, känsäisin kourin tunsimme . elämän rautaisen otteen. Miksi me lähdimme — ja jälleen? Joku sanoo: "Sd'oli määrätty tie, ken on elämäti määrääjä — me itsekö?'' Kuljimme äkkiä murskattujen vtuistojen yli ~ Sieltä kaukaa saimme surusanomia — sydän — sydän —- kesiä . . \ Rautaisten moukarien tahdissa takoi tasaisesti pieni verikappale — sydän: miksi ine lähdimme? Tuli äkkiä ikävä jonnekin — jotakuta . . Pois tieltä! Meillä ei ole aikaa ikävään, elämän lankamyllyssä opimme omat kovat, kivettyneet traditiomme. Puolueitten, maansydämeh losk^^ jä nousuvesi velloi sielujamme, me haimme'^ hapuilimme jälleen ja sormemme huitoi hikipajoissa, ajatuksemme, askeleemme olivat raskaat. Miksi me lähdimme? Elämän 7nelskeen musiikki soi soraääniä , . . me haimme hätäiloa kapakoista, syitä syntisten luolista! Miksi te lähditte? kysyivät äidit ja heidän sydämensä särkyi. Politiikan poljento löi tahtia juuri keksittyjen koneiden kanssa. Me väsyimme, tuli harmaiUt hiuksia, voihkaisu —r^ ylikuormitetusta rinnasta: TÄMÄNKÖ TAKIA ME LÄHDIMME? • • • • . ^ • "Isä, saammeko pi^n uuden auton?" ".^iti, saammeko j^m'Muden keittouimin?' *%apset, me ^fnme jaksa nyt, 9ne olemme väsyneitä . . ." Olimmeko väsyneitä 2S vuotta sitten? Nuoruusvuosien sarja htlkee jilmim sielumme ^ihnkn edessä . ^ja^y aallot-löhiUm^ tekevästi-^ me nauroimme vaan! Läpi esteitten oli päästävä, politiikan pyörä Pyörii i' Miksi sinä olet? Mikä sinä sitten olet? Ihminen kaikessa yksinkertaisimdessaan. Eräänä peHvänä palaa isä kotiin tavallista Väsyheempänä. Ihfniskasvot ovat usein väsyneet, niitten piirteisiin on kirjoitettu elämän-lain synkäf sanat. r Poskipäitten pienet hikikarpalot juoruavat jotain, ennen hymyilevä suu vetäytyy irooniseeh irvistykseetf: "Lapset, äiti _ pyörät pysähtyi LAKKO!'' ^ tuli Maan metallinen aivosto askartelee . . . missä? Työtätekevän jankon jauhamisessa, saada sen mcLSsat polvilleen pilkkahinjialla, Juudaksen petetyillä penmir^eillä — lainavaatteet — lainaleipä. SIVU 2 lAvmrmjA, JOULTJKUDN 31 PÄiviiNÄ. 1949 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-31-02