Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 23, 1957

              1
I
}
•m
• • 'j..'.y.»-
f ' (Jatkoa)
AXXA-LirSA pörröttää pojan hiuk­sia
ja sanoo hiljaa tukahtuneella
äänellä: — Kiitos ystävä! Luulen kui­tenkin,
että en tarvitse sinua. Aino­kin
toivoo niin.
Poika puristaa häntä vielä kerran it­seään
vasten, sitten hän hypähtää aidan
toiselle puolelle ja katoaa sisälle. Het­ken
viipyy AnnaiLiisa vielä rapulla.
Sydämessä on niin outo olo. Se kysyy:
onko tämä onnea?
On taas aamu. Saarelan Hannes on
noussut aikaisin tai onko hän ollen­kaan
nukkunut viime yönä . . . Ei ole
ja kuitenkin on hän hetkisen ollut jon­kinlaisessa
horroksessa. Eilinen päivä
Kirj. MARJATTA Kohtahiii tielli
tuomionsa. Tyynesti on hän alistunut
ioin, jotea inatlcaid
min. Hän käi^im tgaSä ja
auton asemalle. Väksm, ctia
sikaan kävellä smneasti
. Kaiken^ vabnistuiessa
kaa varten saapuu J^Iari
Marja-Tertun' kanssa
Hän bn tuonut paketin
matkaevääksi Siina on
oli piirtynyt niin kipeää tekevänä sydä- ,Antti ei ole uskollinen. Pian hän on
meen, ' valmis etsimään lohtua huoliinsa.
Hannes käväisee Anna-Liisan huo- Anna-Liisan huoneessa on ollut tus-neessa.
Tyttö nukkuu nyt rauhallises- kallinen kohtaus. Antti on riehunut ja
t i , vaikka iltayön heittelehtkin rauhat- itkenyt, kovaa onneaan kiroten. Anna-tomasti
vuoteellaan . . . Niin, Anna- jAxsa. on koettanut selittää ja lohdut-
Liisa parka! huokaa isä, katsellen tyt- taa: — Sinähän voit laittaa jo kotia
asemalle, sillä sinun täytyy varoa kyl­mää,
koska se voi aiheuttaa kuumetta.
Isä menee takaisin tupaan. Tänään joka on sinulle* vaarallista. Ole vam^ai- hyvää j a vielä pari p u k u a k i o ^ ^
ei hänkään menisi työhön. Eilen illalla van rauhallinen. Kaikki menee vielä ÄJisa on hukkua kyyneliin kiite«ssäai
oli Antti, viipynyt Anna-Liisan luona hyvm. Siellä on turvallista ja saat le- tätiä, mutta tätt torjuu hänen kiitiieÄ^
myöhääft. Sitten he olivat isän kanssa poa. Keväällä taas käyn sinua tapaa- sa. mnkin on hyvin liikuttunut kui#
vielä puhuneet asiasta. Hannes on hiu- massa, kun tulen kevätvarastoa tilaa- katessäanhyvästinsä ja pyytäessäni
kan tyytymätön Anttiin. Toisenlaiseksi maan. Tietenkin s u i l l e s i tulee jo en- teeksi entbtätylyäkaytöstään. Myös.
oli hän pojan kuvitellut. Täytyisi mie- nemmin sinua katsomaan, kin hän lupaa tulla ke^lä;kaipa».
. — Niin kai . . . huokaa Anna-Liisa, rkiin, jolloin myöskin .pistäytyia^jööfr
Tietysti hän tulee.. V. M u t t a > m Ä § 5 t ^^
joien niin vä^nyt, en .tiedä ^mahdanl^igC:;^^^
sieltä enäärpalata: ^aSäsL tuntuu niin , pujen etjieenV ^ yielä- puristaen meni W
epätoivoiselta-ja Jiaiinaalta. Kumpaa Anna-Liisan^^ripeaa Mttä. Sitten^
saisin vain levätä —^^^nukkua pois. O l e n . kaikki ohi j a auto kiitaa- asemalle joh.
jo kauan oBut niiina§3myt. tavalla tiellä. - Anna-Liisa kää
— Yoi;,,sinua pieni tyttö! Se menee
pojan
hellä olla enemihän voimaa elämän> an­tamia
iskuja vastaan ottamaan.. Isä on
tietoinen myöskin siitä vaarasta^ että
käänt^^^
töä. Olet juuri kuin äitisi, niin haiiraan
.kalpea kuin vahanukke, joka särkyy
pienestäkin kosketuksesta.
Tyttö on ol|ut kauan huonovointinen.
On taurvauduttu lääkäriin-j Joka oli tut­kinut
sairaä|i.'*Mitään hetikohtaidta
vaaraa ei vielä ole, oli tämä miettiväi-sesti
sanonut, mutta parantolaan on
kuitenkin parasta mennä. Kotihoidos­sa
hän ei voi^ parantua täydellisesti»
Siis laitan sinne tilan tytölle. Vuosi
pari nuoren ihmisen elämässä ei ole
paljon mitään. Sitten hän voi voitta­jana
palata takaisin . . . "
Anna-Liisa on väsyneenä kuunnellut
kaan takkiin napin.
Lapsi- ja nuorisoelokuvista puheen
kuntoon sillä aikaa, kun minä olen kuin
vieraisilla. Sehän on kaikin puolin va­paa
tuo laitos. Sään-siellä parhaan huol­lon
mihin minulla,x»n mahdollisuus ja
sitten palaan tak£usm terveenä.
Sinun on. niin hyvä sanoa, tuskai­llee
Antti, sinun, joka olet sairas. Tie­dätkö
mitä se merkitsee minulle, ter­veelle
ja elinvoimaiselle- ihmiselle?'Kai­kesta
kieltäytymistä. 'Ei, sitä en voi!
Parempi olisi kuolema kuin hiljainen
kiduttava elämän tuska. Sitten on hän
Jä katsomaanitaakse . ; ..sinne jäikotl^]
ohi, kun sinä saat levätä siellä. Älä vä-, pieni ja köyhä, mutta kultainen.fcoii.
sytä itseäsi ajattelemalla. Ole levoUi-1 Sinne jäivätjsä j a sisarukset, s i jsil
nen, se merkitsee paljon tulevaisuuteeiL Anttif'
n^den . . . Ja nyt hyvästL" Sitten Antti einUuttuUut.enää illallamoiSK.
määräaikana on auto odottamassa. Sillä ^taait liyvästelemään, peljäten sen K)]e. ^
lähdeinme kohti uutta elämää ja uusia vait Anna-LiiSalle Kian rasl^ta. Anni-I
kohtaloita. *
Ovi sulkeutuu ja Anna-Liisa jää yk­sin.
Hiljaa istuu han paikallaan^ Kat­se
siirtyy sormessa olevaan kihlasor­mukseen.
Ajatuksissaan hän pyörittää
sitä melkein ]äpinäk3^ässä sormessaan^
johon siitä ei vielä ole tullut näkyvää
merkkiä.
taas intohimoisesti hyväillyt Anna-Lii Isä palaa kotiin ostoksien, kanssa.
saa. Viimein' oh hän rauhoittunut ja -i*ieni kyynel on vierähtänyt Anna-Lii-lähtenyt
kotiinsa tai ruokailupaikkaan­sa.
Olihan liuomenna uusi päivä. Työn
ja touhun keskellä hän ehkä jaksaisi
hetkiseksi unohtaa tuskansa. J a —
san kalpealle poskelle. Isä näkee sen,
mutta ei ole huomaavinaan mitään,
vaan kattaa pöydän. Hän on tuonut
jotakin- hyvää Anna-Liisalle, pieniä so-
Liisa, tuntee nyt ikävän ja kaipai
täyttävän rintansa kipeää tekev^I^.tus.^
kalla. Hän aivan vaikeroi hiljaa.^, ^
Mitä tuokaan elämä-hänelle?,.Et:kai'|
koskaan eäää onnea jä iloa! .Ke \^[\
ovat kaikki jääneet taakse — ilot^le. J
netkin.
Topi on vaiti. _Hän ei halua tunjöfui, j
tuä Anna-Liisan sydänsuruja lohdutEiif
maan. !Niin vieras on hän tytön, sydäv]
messä. Kuitenkin-hän puristaa",To^« *
sevasti Annä->Lii^n.kättä. Piahsitten j
ollaankin asemalla. Siellä hän phjaa
tytön vaunuun J a laittaa k a Ä kun» J
elokuvia, jossa on lapsia, varhaisnuoria
j a nuorisoa näyttelijöinä ja aiheena on
m j n . . nuorisorikollisuus tms. Nuoriso
suorastaan ryntää näitä katsomaan o-
Voi isä/ sinä olet niin hyvä, ktus-kaa^
Anna-Liisa, kyynelten valuessa kal­pealle
poskelle.
—No älähän nyt . . . Tässä sinulle
on pieni lahja ^matkalle ajankuluksi.
jestpi kotoin^ äsiöitäv^^^^^^P^
menevät toimiinsa,/kaksoset, Martta ja
Mattf^öuluun. Isa keskustelee Annä-
Liisäri kanssa kodin huollosta. Joitakin
taksuen, että koska näyttelijöinä on suurempia töitä häh aikoo.antaa jonkin _
nuorisoa, se sopii myös heille kjtsotta- vaimon tehtäväksi - siivouksen loppu- p'ie^*\irja, jota voHukeaTj^rit^s^
vaksi. Mutta suurirf osa juuri näistä-on viikolla ja vaatteiden pesun Muu- ^nta. Keräsen täti antoi suklaalaati-aivan
sopimattomia. Ne ovat hälyy- ten ehkä selviämme näissä hommissa ja
tyshuutoja kasvattajille virheelhsestä a- palaathan sinä- jonkin ajan kuluttua,
senteesta ja usein niissä alleviivataan- hän lohduttelee tyttöä.
V Ähnä-iiiisak
lenpäiväri aikana la^^ itseään
; v a l n i i i t s i l ä a sahoö
menevänsä iMiupp^^
kasvattajan vastuuta, vieläpä osoite­taan,
että syy4 nuorisokirjallisuuteen
johtuvat kasvattajista. Elokuvia kat-.
seleva nuoriso ottaa jisein tämän aivan
kon. Hän lupasi tulla vielä illalla hy­västelemään.
'
Kiitos isä! Topikin tulee kaupun-vauhtia.
. >
Hetkisen vielä viipyy tuskainen katse^
Anna-Liisan silmissä. Päivän tafiälh.
tumat ovat kuitenkin vieneet hänen voi-mansa
niin, että pian hän nukahtaa-ro
pää jpainuu luottavasti pojan'olkapääDe.,|
Poika korjaa häneii asentoaan ja aiiöal
hyväilevän katseensa kulkea tytön iaS'7
vojen yli. Ajatukset askartelevat
suuden ja pienen kasvintoverin j'mpa-kirjaimellisesti,
jopa katsoo-vapautu- illallista varten ja ehkä jotakin sinuUe-vänsa
omasta vastuustaankin. On help- kin; hän sanoo.
po syyttää vanhempia oman elämän isän mentyä koputetaan hiljaa ovien
vaikeuksista. Nuorisolla on muuten- ja sisälle tulee Topi, naapurin punapää,
kin taipumus tähän, niin että sitä ei Hyvän päivän sanottuaan hän rientää
enää efokuvien avufla tarvitse korostaa, heti Anna-Lifsan vierellejiunin viereen,
joskin kasvattajien on hyvä tuntea vas- '
tuunsa.
Aivan e^koisen onnistuneena lasten'
elokuvana pidän H e i s i n p ä Kiinan elor
kuvaviikolla esitettyä kiinalaista '^Veli
j a sisar*' elokuvaa. Se on reahstinen
tavalla^ joka vastaa lasten vaatimuksia, veljelt^i, että joudut lähtemään. Joko
siinä käsitellään jokapäiväisen elämän menet tänä iltana?
missäTVnna-Liisa on juuri laittanut kah­vin
kiehumaan.
Ensiksi hän puristaa vain Anna-Lii­san
kättä, sitten viimein alkaa puhella
hiljaisesti:
-^Tulin hyvästetemään . . . Kuulin
probleemeja, sisarusten suhdetta toi­siinsa,
vanhempien ja isovanhempien
suhdetta lapsiin -jne. mielenkiintoisestj,
s e l k ^ t i ja rakentavasti. Tässä eloku­vassa
pii juuri se, mitä lasten elokuvalta
on-vaadittava: että se osoittaaa joka-imivaisen
elämän mielenkiintoisuuden
ja auttaa ratkmsemäan sen probleeme­ja.
Kasvattajien oliäi siis syytä tänä elo­kuvan
valtakautena kohottaa .äänensä
lasten puolesta:, enemmän kotimaisia
lasten elokuvia ja elokuvia, jotka ovat
lapsille sopivia, jotka auttavat hddän
sopeutumisponnistelujaan elämässä ja
virittävät heidän^ rakkauttaaöi arkiseen
— Jo ; . . Siellä tulee kuulema aa--
mulla jokii asemalle vastaan.^ Tohtori
on kaiken järjestänyt. Helpompi on
sitten mennä, muuten tuntuu kaikki
niin yhdentekevältä.. .Noin minun nyt
sitten kävi. Heti -nuoruusvuosinani,
eläfnäni onnellisimpana ollessa joudun
tuonne! Et usko miten olen padoillani
. . . Eli niin paljon itseni kum.isän ja
sisarusteni tähden — myös Antin. Hän
on niin ;suruissaan tästä kaikesta.
— Niui, pieni tyttö, sanoo Topi, hy­väillen
Anna-Liisan kalpeaa kättä. Ko­vaa
se on varmaan läikille teille ja ~
myös-mmuj^e. Olen niin yllättynyt kai­kesta
. . . Mutta kuulehan! Minä tu-elämäSn.
Entistä valppaammin olisi Ien kaupunkiin ja samalla voin olla si-kasvattajien
syytä valvoa, millaisia ^eto- nulle matkaseurana. Minähän et ole kos-kuyia
lapset käyvät katsomassa ja tässä kaan ollut poissa kotoa. MinuÖa on
mielessä valvottava myöÄ ^okuvatuo-_ asioita, jotica kuitenkm täytyisi lähiai-
^tantoal - ' koina toimittaa. Otan auton mukaani
1 J
Tecumsehssa, Ont, päättyivät paatfii tuhoisaan-tidipa-taon,
jossa paloi kuoliaaksi kaksi lasta ja yksi ZS-vuotias
nauten. Ainakin kymmenen henkilöä sai jpalohaaooja yvu
vammoja. YUä tulen uhriksi joutunut S-vuotias Sharon
ochetz, ' - . V - . .
S t i i i i i i