Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 14, 1950

              Syvällä -sirralla Ja--telfearalls kaSpauIc-'
IsspBolesaiae
mMlibai laiolou niEaeai fesälssaam Fort;
Mammomdiissa, B . C , Jbiiiakuim 9. pzmM,
1949. lIä®'oI5'syatjBiyt .STOmessBi O a -
Häntä kaillf
Esä, läänea Ito- Klaar, ElsS
Ftfm • klikkien -feUtäm-M -kumpu,
jäljellä slnmta cw2.
Äarr^sekalleiun nnMa
iäti rmmtossani. mi. • -
• Saipauiksia ataoitstsaasEis, "että isäasssae
Emil _ Emrt, MiiiMum
k u o l i ForJ^ÄEtlteäii-GeE.«E»l^ES2KsaIassa.
Joölukmia 2 i ^:aiä Mäm ®Ii sjiaty-ayt
Siieaessa- Bfeltialla-, Vaaszm .lää>
BBissä, toiakoIoMm S |&:tJä; 18?2, ®Mea laaol-lessaapr.
TI' v. 1 Idi., 15 -prBi- mmmm,.
kaa i ^ r h e l i i s e B täällä Camadaissa, Joista
Einar'HoracpsyÄessa, -OnL, Eim© T®-
ff©Bit«^sa, ©at. Ja Ä3PV© Calgasyssa, ^ t a
•selja. ylksi •^eli perlieiHeeffi- iffljMu^issa-,
Mian. Ja siitmri. jtmMio y s ^ v i a sskä, to­vereita
STOSsessa Ja .täällä- "Ca-ma-öaa^
Nukkuos rauhassa isä kulta,
mainen matkasi päättyi multaan.
Siellä rauhaisa on maata,
nukkua, maailman myxskylöistä,
elon raskaan kyyneleistä,
makeasti alla maan.
Öisinylläs tähdet valvoo,
tuttavasti tuikuttaa.
Muistos kallis meitä seuraa ainiaan.
P®iljasä Einar, Ein® Ja
Asrvo perlieliaeem.
Päättyi veli suita päivien haave ja työ,
työ raskas raatajan harmaa.
Nyt ummes on silmä jok' ohjasi tien,
sun käydessä elontaivalta-varmaa.
V e l i Arvid p s r k e l a e e B,
K I I T O S
Lausumme sydämelliset kiitokset kai­kille,
jotka ottivat osaa sm-uumme. Kii­tos
kauniista lauluista. CSJ:n Port
Arthurin osaston sskakuoro "Kaiulle",
viulusoolosta Wm. Lyyskille^ Tyyne Siil-manille
vainajan muistolle omistamas­taan
runosta ja Wm. Laineelle kauniis­ta
muistosanoista.
Kiitos kantajille ja CSJ:n Port Art­hurin
osastolle kahvitarjoilusta hau­tauksen
jälkeen. Kiitos kauniista kuk­kaseppeleistä
osastolle. Kaiku-kuorolle
ja Vapaus Publishing Co. Ltd:lle sekä
yksityisille sukulaisille ja ystäville, jotka
kaimistitte vainajan arkun kauniilla
kukilla.
Kiitos myöskin niille jotka antoivat
autonsa käytettävälcsi hautaus-saatossa.
E i n a r , E i n o j a A r v o H i l l m an
siunausta lähde kun lepopäivänä työtä
tekee. Ja sen vuoksi olen minä mypiyt
kaivannon.
— Olette myynyt?
— Täällä oli mies, Joka tarjosi minulle
kaksituliatfa dollaria, j a minä tein kau­pat,
selitti hän yhtä toivottomana kun
ennen. Huonosti unSnun kuitenkin olisi
'EIDÄX on k€ksittä%'ä jokia, misi,
lausui mr.. Barieg %aores£Biieena
johtokunnan kokouksessa. — Vanhat
ei\iit enää mene kaupaksi. Onko teil­lä
mitään "eMottiksia, Maxwel!?
— Me %'oimme al\'an hyvin %ielä
käj^tää vanhaa hiusvettämmej pääke-misti
arveli, matta ehdotan, että an­namme
sille hiukan enemmän lääkkeel­le
haiskahtaen tuoksun. Voisimme l i ­sätä
siihen esim. hiukjm tulikiveä ja
Idarboola. 'Ihmiset harrasta^^a^ :aiy-kyääa
sellaisia hajuja.
— Se sopii, mr. Baring^ sanoi. —- X y t
on siis kysymys vain mainostuksesta,
'Kuinka paljon rahaa meillä <jn Tielä tä­tä
vuotta varten varattuna?
— 'Kaksisataakolnifikymmentätuhat-ta,
imainospäällikkö tiedoitti vilkais­tuaan
papereihinsa.
— No niin, siinä tapauksessa pa-
V nemme likoon koko summaa. Utadesta
hiusvesimerkistä täytyy muodostua o i ­kein
sananparsi, jota varptisetkin 'ka­toilla
piipittävät. Ensiia kuusi viikkoa
jokin' salaperäinen-- ImsB, - -^rsyimjs- -,
• merkki- perässä,, ja-- 5stt^n= esatsemäätem •.
arvoituksen, ratkaisu. Tehkää ;ehdo-tuksia,
hyvät herrat.
- Kun'kenelläkään ei tUBtmist sopi^da
ehdotuksia-. ©leijan ' fesMäyänä, • uskosi
pikakirjoittaja, mF,..'RosSj korottaa ää--
nensä.
—' Ehdotan--seuraavaa: "Minkä-'ta-^
kia Fienosam munkit käyttivät .pitkää
partaa?"
—Hy\^ä,. johtaja; huudalitl^r—--Oifeiii. . •
hyvä,- j a vasta.us tuke kuulmnsan: • .
bs-ka. heidän., vii^sik-ymiaeaiä kestä-
On iämecUheu kirkm- iaivi^öj, '
nua, -smä. hy-.ii, -•Onk^" teillä "ed'es "^-a- ' "^'^"^^^^ ^^^^^'<^sim p^i<u!.
rällisuuttä,-auo-rt^^mTes?-* • " . . . ' " '
— Kaksituhatta dollaria.
— Jopa' on kasautunut paljon. M r .
Bäriny--hohotti halveksivasti- — J a
kuinka suuri on pälkkaime täällä?
^ —-r-NeljäkymmeHtikahdeksan^ dolla­ria
viikossa.
-—-Eipä olekaan hullumpi palkka,
'tekee melkein dollarin^ tunnissa, jos
osaan laskea oikein. X y t on kello vas­t
a yksitoista, mutta saatte koko päivän
palkaB. Xuori nues, koettakaa ensin
hanlikia itsellenne itsenäinen a s e o i a ja
.tulkaa sitten ' uudelleen ..puheiilem.
iglutta nyt katoatte tästä huoneesta ja
^oko talosta — ja-nopeasti,
.-Jö' muutanaieii päivien kuluttua äl-
.'.koi suur! . mainostaistelu. - Kaildden ~ ' ^ ^
" sanomalehtlea-etusivmlla j a mainospla- Mainen malsoi ta&aislm
- kasteissa:-Ipi^livat sahat: **aiiiikä. t a - , ^ a m a i s a amistllfesen •
kia--KeBis^anVrinimkit-käyttivät p! " „ . , ^. • ' , ,
*• • ^» " Suffolkm kantin a\'iistysvirasto New
partaa?" _ ^ • . . ...... .. , , . .
, .- _iP ariniv-a.-lk^o B. iJtm^ rlu \t^ii i•a ..n-l ause-muuttu.i Y, or,k is.s a ,s ai-«raana paivana taka•i sm -
-^sa•n a•i ^"-"j^a r~r e"k•£s•i.''-':'•"•-. •--•a-Hurt^t-Wa—v at t-1e cveh•tji-v^a. t korkoj^e n,, ka-•n s•sa 's en, •av ust.u..k.^se n, m• mtkta
se antoi vuosia sitten eräälle naiselle,
joka on olkit kuolleena jo 13 vuotta.
- Juuri• ennen kuolemaansa tämä n a i - ,
nen luovutti George iVashingtonia k u ­vaavan,
maalauksen avisstusvirastolle.
Ny t-on. todettUj. että-maalaus on -Gilbert
Stuartlii alkuperäinen, maalaus, jonka
hinta, on $&^G0O—$150,000 välillä.
- ja oimesta mfm sydämem iyö,
04 kuinkd mkmimikmii fatä yöiä^
mi on kuiit täymm suuria kaipausta
ja ikmccHhcfi tmem- od&tmta
— sieiufil imm- kiiikeepl sen myötä.
Ia liiOHto wi nyt ou alaston,
ktmn lioMckcssa' sadun maaksi saa.
Kiilu' siiisifsuuPta fäkdet vilkuttaa »
ja kaiken yllä ranka o^h
Öi talviy sinä ehkä sittenkin
poveesi kätket smiren sulaisuuden.
N'yt aMvistan scB ikmcen il^snunden:
Talviyi^ssä avain updcn kaitp-ungin,
KERTTU MARTiXSOX.
ii
'siSä toisinaan,.-katupojat lauloivat sitä
kaduilla-: ja'.kujilla -ja •.näyttelijät ilals-duttivat-
j^leisöä-laskemalla leikkiä. Fien^
' '-.-ossH - munkkien.-pitkistä parroista, fCuu-
. 'deimm-- -vitkohy-;löpiiIa'"- johtaja Baring'
' M.emskdi-tyyty^Täis^ä-.' Msiään.
• ^ .•jSlaiiuos.- ota; oiizilstuhut erinomai- •
sesti-,-.. .'mallaili? hän '.iloisena maisiospääl-
- l i k ö l e e n . . - Ensi:-maahantaina- julkai-
-.•seifim€,"v-asta«kse3i,. -
'•Mutta.kun . hän: summnteLiaamuna
ai,-^i -..-tavaiimukaisestl .-sanomalehden,
neidsn - kokeiden jälkeen onnisttii kek- ; oiäki Mn.-.etusivuiia-^seuraavan jättiläis-
" siä,lääkÄiusvesi Fienosa." --Hyvfc' kek­sitty,
nuori.mies. -Mikä •teidän, nimen­ne
oikeastaan olikaan?
— Ross, pikakirjoittaja ilmoitti vaa­timattomasti.
— ii3'vä, mr. Ross, johtaja sanoi ar­mollisesti,
tullcaa kokoultsen jälkeen
luokseni. Jos teiOä o n joitakin toivo­muksia,
koetan ne täyttää. Mmä tar­vitsen
nopeaälyisiä miehiä.
Puoli tuntia myöhemmin nuori mies
ilmautui johtaja Baringin yksityiskont-toriin.
— Nyt muistan teidät paremmin,
nuori mies, johtaja Bering sanoi. — Te-hän
saitte paikan konttorissani rouva­ni
suosituksesta?
— N i i n sain, herra johtaja.
— No, onko teillä joitakin erikoisia
toivomuksia?
— Tahtoisin mennä naimisiin tyttä­renne
kanssa.
— Eikö muuta? Mr. Baring ihmet­teli
otsaansa rypistäen.
— 'Herra johtaja, me rakastamme
toisiamme, j a Dolly on luvannut tiiliä
omakseni. Teidän rouvanne on myös
puolellamme.
— Asia kerrallaan, hy\*ä herra. K u u l ­kaahan,
kun minä ennen muinoin puh­distin
kenkiä Broadwaylla, olin kuo-lettavasli
rakastunut Asta Nielseniin,
mutta en kuitenkaan saanut häntä.
— Mutta Dollyhän rakastaa minua.
— Eikä Asta Nielsen rakastanut m i -
käynj^, kun ei minulla ollut kumppania,
että olisi voinut puhua ihmisten kans­sa.
— 'Minä. olisin halusta ruvennut osak­kaaksi.
— Olisitteko? Jospa olisin tiennyt
sen I Janne kyllä olisi tuon voinut arva­ta,
mutta minä olen niin.tyhmä.
J a sitten lisäsi hän entiseen tapaansa,
vaikka' ääni liikutuksesta oli jäädä
kurkkuun:
— Se o l i saamarin viisas poika!
N i i n vähältä joutua osakkaaksi kulta-kaivantoon
en ole koskaan ennen enkä
sen koommin ollut.
• kirj.aiimlla. varustetun ihnoituksen: • ^
. "I*ienosan.. munkit käyttivät pitkää
partaa sen takia, että. parranajo muo­dostui
heille tuskaliiseksi." -Kokonaisen,
vuosisadan kestäneiden kokeilujen jäl­keen
heidäB onnistui- vihdoinkin' saada-
•aikaan . 'Ros's'-|iartasaippua j a - s i l l o in
parranajo muodostui nantinoolisi. Sen
jälkeen he aina esiintyivät leuka sileä-
Milanossa, -Italiassa hyökkäsivät ryö­värit
äskettäin erään myöhäisen kulki­jan,-
kimppuun kadulla... Uhri. rupesi ker­tomaan-
ryöväreille kuinka, kovan onnen
lapsi hän ön j a ryövärit heltyi^iit niin,
että. eivät ottaneetkaan^'hänen lomp^-
koaan, vaan lahjoittivat hänelle vielä
1,000 liraa.
Liekin kirjoituskilpailu kestää helmi­kuun
25 päivään.
na. yi
Pidettyään koko sunnuntaipäivän jäävät edes dollarit perheeseen, huoka-j*
ääpussia päänsä päällä jaksoi mr. B a ­ring
maanantaiaamuna mennä toimis­toonsa.
Kun mr. Ross .yhtäkkiä ilmes­tyi
hänen yksitybkonttoriinsa, oli hän
saada sydähhalvauksen.
—- Teidän menettelynne, nuorimies,
on alhaista, niin alhaista, että vain hä­vyttömyytenne
vie siitä voiton. E n ­nenkuin
annan heittää teidät ulos, tah­don
sanoa . . .
— Älkää vaivautuko turhaan mr.
Baring, koska kuulemani mukaan olet­te
sairas. E n ole millään tavalla hävy­tön,
olen vain ottanut varteen neuvon­ne
ja itsenäistynyt. Sitäpaitsi, imai-noskeksintöhän
oli alkujaan minun.
— Aivan oikein, mutta ne kolme-kymmentättuhatta
dollaria, jotka olen
jo käyttänyt mainostukseen, olivat m i ­nun,
alutta etteivät rahani menisi ko-konaan
hukkaan, otan haltuuni koko
kirotun partasaippuanne myynnin ja
annan teille kymmenen prosenttia voi­tosta.
— Puolet voitosta j a Dolly, muuten
en suostu.
— -Mikä tässä muukaan auttaa? N i in
si johtaja Baring masentuneena. — J a
tarvitaanhan meidänkin perheessämme
yksi teidänkaltaisenne kirottu k e l m i . . .
^ ! i s ! E ! i u ( i u u i u i s i i ! 3 i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i m u : i t ! s i ; ! i ! n i i i ! i ) i i i i i i i i n t ! i i i i ! i i i i i i i ) ! i i i ! i i i n n t^
i ' ' . ' • I
B
3
I vuotta 1 päivä tammi-
I kuuta 1950.
1 Täfnä seitsemänkymmentä vuotta
i ei 00 eletty turhaan ja suotta.
1 Elon tiellä jo paljon on mhty,
j sen polkua jota onipi käyty.
I Käsi hellänä hoivaat sä vielä
I elon polvea kasvavaa.
I Siksi toivotamme vuosia vielä
I ja onnea elämän tiellä.
I EILÄ, A D A J Ä W Ä L T E B
3
5
WebsfeK; Comers, B . C.
r,jiKi!n!iinn!i.'ii!!njti:miJiiiii!iti!n!iiiiiiii!isjJt!iiiii!i!Jijiiii(iiiiiiiiiiiiiiJii»i)iiHHiiin.
Täten lausun parhaat kiitokseni Soon Suomalaisten Naisten Klubille
siitä arvokkaasta joulupaketista, minkä sain tänne parantolaan
J O H M BIMTALUOMÄ
Essex C o i i a i Y S a n a t o r i um Windsoi% Ontario
LAUANTAINA, TAMMIKIHM 14 PÄIVÄNÄ, 195*0 SIVU II