1955-08-27-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VUKKOLBBTi)
X
UEKKI, the only Firaiish litcrary veekly in CJanada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
I/ixnited. 100-102 Eim Street West, Sudbury. Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa aa
second class matter.
LIeikki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
ITHDVSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . $5.00
6";kuukautta. r^.. .. 2J75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4JiO.
6 kuukautta 2.25-
S kuukautta . . . . . . . . . 1.50 :.^^:'y..---u- ^'
1 vuosikerta $5.50 .6 kuukautta ....$3.00
lUVfOITVSlilNNAT:
$1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilimoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen. —
Kaikki Liekille tarkoitetut mäksuosaitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus PubUsiung Company.Liinited.
Kustantaja ja painaja: Vapaiis Publishing Company-Limi-><
ted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, 0ntariö; :
Toimittaja: K. Salo. . :^ : _ .-^^^^^
Afiiamiefaille myönnetään 15 pxt>seiitin^^ p^ ' -
Liekkiin aiotut kirjoitidLset osoitettava:
L I E K
P. O. BOS
Nyt on sitten Liekin toimitul;$en K<?säloma/lopu^^
päättynyt. Sattuneen viikon keskej-tykseA takia se päättyi
viikkoa myöh-emmin kuin oli määrä päättyä. Nyt sitten- voidaan
taas yrittää vähitellen päästä:- tavalHseenr työtahtiin -iä-siksi,
joka kieltämättä on kesäaikana erinäisten sejkköjen ta^
];ia joutunutkin jossakin määrin käräimääri. ' ' ~
Luultavasti nyt useimpien Liekin lukijoidenkin kesälomat
on pidetty, samoin Liekin avustajien. Siitä syystä rohkenem-mdvin
taas odottaa kirjeenvaihdon jatkuvaa lisääntymistä ja
sen avulla Liekin sisällön monipuolistumista. 'Katsokaas; asia
cn niin, että toimitus ei yksin v«i tehdä erikoisen paljon —
•jonkiiV verran tietenkin — Liekin sisällön monipuolistuttami-
&eksi ja mielenkiintoiseksi saattamiseksi. Hyviin tuloksiin voidaan
päästä vain siten, että mahdollisimman monet henkilöt
kirjoittavat erilaisista asioista. Tervetulleita ovat niin lyhyet
kuin pitkätkin kaunokirjalliset kertomukset, .pakinat, suomennokset
ym. Suomennoksiin nähden on tärkeä seikka se,
että mainitaan alkulähde ja kirjoittaja. Ollenkaan sallittua
ti ole f e, että kopioidaan jostakin toisesta suomalaisesta leh-
<iestä kertomus ja ^lähetetään se joko omana tekeleenä tai
omana suomennoksena. Sellaista sanotaan kirjalliseksi var-iaudeksi
eikä suinkaan ole suosittavaa enempää kuin kehit-liivääkään.
* * *. ~
Kulunut kesä o:i ollut tavallista lämpiiuämpi, niin länmiin
ettei s\fllaista muista vanhemmatkaan Canadan asukkaat. Ke-
5än keskimääräinAi lämpötila, varsinkin Ita- ja Keski-Cana-dassa
on ollut huomattavasti normaalista keskitasoa korkeampi.
\'apaa-aikoina" ja kesälomia viettäessä se on ollut
-erinomainen asia. mutta monille työläisille se on merkinnyt
Aiurta lisärasitusta. Suurtcaupunkien monissa työpajoissa
i^e on tehnyt työskentelyn tavattorrian raskaaksi. Sitä on vielä
lisänn^-t se. että useinkin ovat huoneet pVsyneet yöajankin
kuumina — kunnollisia ilmavaihto- ja jäähdytyslaitteita ei
ol^kuin uudemmissa asuntotaloissa.
Jos ketkään, niin metsiityöiäiset ovat joutuneet kaikkein ankarammin
kuumuudesta kärsimään. Metsätyö on jo itsestään
h\-\-in raskasta ja rasittavaa työtä. Kun sitä Joutuu 9 0
— 1 0 0 asteen helteessä tekemään," on se suorastaan fiäännx^t-tävää.
Monet kaikkein sisukkaimmistakin ovat siksi joutuneet
jonkin verran tinkimään tavallisista päivänurakoistaan,
jos ovat mielineet säilyttää työkuntonsa syyskauden varalle.
\ iime sunnuntaina Beaver Lakella pidetty CSJ:n Keski-On-tarion
ahiejuhla saatiin vielä viettää kauniin ja lämpimän
sään vallitessa. Lauantai-iltana riehui kyllä ankara ukkosilma,
useiden tuntien ajan. mutta siitä huolimatta muodostui jo
iauantai-illan tansseista suorastaan täysosuma. Sunnuntai oli
kirkas ja helteinen, joten väkeä kerääntyi runsaasti. Päiväjuhla,
urheiluineen, henkisine ohjelmineen, ammuntoineen ja
ruolenheittoineen tarjosi kaikille mielenkiintoista ajanvietettä,
joten kaikki olivatkin tyyt3'\\äisiä.
Kaiken kukkuraksi esittivät Sudburyn näyttelijät sunnun-tai-
iltana hauskan näytelmän "Vihtorin harha-askel", joka sai
suurelta yleisöjoukolta yksimieliset kiitokset. Erikoinen tun-onistus
tuleekin antaa nä>-ttelijöille, jotka kuumuudessa ankarasti
hikoillen niin tunnollisesti suorittr\'at tehtävänsä.
Xämä juhlat olivat mainio -osoitus siitä, mitä saadaan ai-o
l j ^ ? - r -r 7 :i c i - ; !
Sivu 2 LauanJtainau «lokuun
Laulu porolle
Piika on pohjolan talvi,
tuikea tunturin tuulia
kSiassa kivessä leipä,
särvin on jäätynyt jängässä.
Hei poro, potkihan, juokse,
aurinko alkaa jo nousta,
ukko on luomassa lunta,
kevät tuo tuomiset tullessaan.
M-mUle antaa se petäjäistä,
sinulle, jätkälle, jäkälää!
Helmi A hav a.
maa
KELTAINEN JOKI
Kiinan Kansan Päivälehti kertoi äskettäin,
että yhdeksän viime vuoden aikana
on Keltaisen joen alajuoksulle rakennettu
patoja yhteensä 1,800 kilometriä.
Patojen vahvistamiseksi on niille
istutettu 14 miljoonjia puuta'ja 66
miljoona pensasta. Nämä toimenpiteet
ovat suuresti vähentäneet tulvatuhoja
mutta ne eivät kuitenkaan ole vielä
riittäviä tulvavaaran kokonaan poistamiseksi.
Suuret lietemäärät, jotka
ovat kerrostuneet joen alajuoksulle,
ovat kohottaneet joen uomaa alinomaa.
Nykyisin ovat joen äyräät jo 3 r-^ 10
•metriä ympäröivää maata ylempänä.
Suunnitelmia on tehty joen hallitserni-seksi
täydelleen.
» » *
RAITTIUSMIES EI SAA
SYÖD.^ LEIPÄÄ
Tri Leon A. Creenberg, Yalen yliopistosta,
sanoi äskettäin Edmonttfnissä^
pitämässään luennossa, että Yhdysvaltain
ihmiset saavat leivän välityksellä
vuosittain alkoholia ruumiiseensa keskimäärin
puoli paintia kukin. Hän sanoi,
että leipä sisältää noin .25 pros. alkoholia.
Yksikään leivän syöjä ei voi
näin ollen kerskua olevansa ehdottomasti
raitis.
» •» »
3 , 0 0 0 KIELTÄ
LTXESCOrn laatimassa tilastossa sanotaan,
että maailmassa puhutaan noin
3 , 0 0 0 eri kieltä. Kiinan kieli on levinnyt
laajimmalle ja sitä äuhuu noin 6 0 0 ,
OÖO.OOO ihmistä. Se on kuitenkin jakaantunut
eri murteisiin, jotka saattavat
poiketa toisistaan niin paljon, että
niitä puhuvien on vaikea ymmärtää toisiaan.
\'anhat kulttuurikielet, arabia
ja hebrea. elävät uutta kukoistuskautta.
KIRJEENVAIHTOA
Agricola — Kaunis kiitosi Sopinee
jo seuraavaan numeroon.
Mainari
kerralla.
Loput seuraavalla
Lukijoille —: Tässä numerossa
loppuu Marjatan kaunis ja surullinen
keftoinus "Ikuisen ikeen alla",
sen tilalla aloitamme seuraavassa
numerossa kilpakirjoituksen ''Kaksoset",
kirj. A. K:nen. Kuten
kaikille on tunnettua, A. K:nen
on mainio kertoja ja siksi varmaan
jokainen haluaa alusta lähtien lukea
hänen kilpakirjoituksensa.
kaan silloin, kun niin nuoret kuin vanhatkin
ovat yhteistoiminnassa, kun mukana
ovat niin urheilijat kuin henkisen
kulttuurin vainiolla ahertavatkin. Tällä
tavoin järjestetyissä juhlissa on kaikilla
nueluista katsottavaa ja myöskin
tehtävää ja ne vetävät kaikkia puoleensa.
Tällä tavoin meidän tulisi jatkaa
edelleenkin, yhä parantaa ja lujittaa
yhteistyöskentelyä.
BERTOLD BRECHT JA
SIVISTYKSEN VIHOLLISET
V. 1933, sinä yönä, kun Saksan valtiopäivätalo oohet
tiin, lähti Brecht vaimonsa kanssa maanjakoon
Kun natsit v. 1934 riistivät häneltä Saksan kar.salaiso^
keudet, he perustelivat toimenpidettään viittaamalla runoon
'Legenda kuolleesta sotilaasta", jonka Bre.:iit oli
kirjoittanut jo 15 vuotta adkafeemmin Brecht, joka ole>-
keli silloin Skandinaviaisa kirjoitti tästä rimostaaa 'Vainottu
hyvällä perusteella."
Brecht on kirjoittanut senjäJkeen paljon runoja kertomuksia
ja näytelmiä. Mutta on mielenkiintoista etteivät
vain natsit ole vainonneet häntä hänen nmojensa
-tähden, vaan että jälleen lainattiin erästä hänen runoaan
kun häiien v. 1947 täytyi New Yorkissa olla vastaamassa
surullisenkuuluisan epäamerikkalaista toimintaa tutkivan
komitean edessä. Tällä kertaa oli kysymys "Opin
ylistyksestä" joka sisältyy hänen v. 1932 kirjoitiamaan-sa
näytelmään "Äiti".
Bertold Brechtin elämä on cllut täynnä monenlaisia vai
heitä ja muutoksia. Hän syntyi v. 1898 tehtaajijohtajan poi
kana ja opiskeli Munchenissä lääke- ja luonnontieteitii. En
simmäisen runonsa hän kirjoitti työskennellessään ensimmäi
sen mäailmaiisodan viimeisenä vuonna sanitäärina erääss
sairaalassa. Hänen ensimmäinen näytelmänsä 'Rummu
yössä" syntyi epäonnistuneiden Saksan vallankumousten \-ai
kutuksesta ja kuvaa kotiinpcöaajan kohtaloa. Tästä»näytd
mästään sai Brecht V. 1923 Kleist-rpalkinnon.
Taloudellisten ongelmien opiskelulla aloitti Bredit Chica
gon lihamarkkinoita koskevan teoksensa. Selostukset, jotk
eräs amerikkalainen pörssiivälittäjä Wienissä hänelle antoi
eivät riittäneet kuitenkaan pörssimekanismin selostamiseen
Näytelmä jäi katkelmaksi, mutta Brecht Q U täten aloittanu
yhteisiknnnallisten olosuhteiden tutkimisen.
Saksassa tunnettu runoilija tuli kuuluisaksi myös kansain
välisesti, kun ,hänen Kerjäläisoopperansa" esitettiin Berlii
rissa V. 1928. Siitä Jahtien on hänen näytelmiään eskettj
yli 20 maassa. r |
Brecht käsitteli runoudessaan välittömästi päivän fcehtäviä,
Hänen lauseensa "Siellä missä huomaatte väärinkäytöksei
korjatkaa se", onkin monien hänen runojen.sa sanottavana.
~ Erä^t-arvokkaimpia Brechtin .teoksista; on leräässa natsien
"keskitysleirissä illegaalisesti julkaistu vihkonen, joka sisältää
iirechtln runoja ja sitaatteja eri näytelmistä, esim näytel
mistä "Äiti" ja ''Toimenpide". Nämä lainaukset oliva^t vangi
•muististaan kirjoittaneet, keränneet ja levittäneet.
Kun kysyin Brechtiltä, miten hän halusi itsestäin kirjoi
tettavan, hän sanoi heti: "Kuvatkaa minut yksinkertaisesi
sellaisena kuin olen, opettajana". Brechtin oppilaat — lyyri
kotj näytelmänkirjoittajat, näyttelijät, ohjaajat ja dramatiir
git — voivat kertoa paljon Brechtin valmiudesta ja kjvystäj
neuvoa, auttaa ja opettaa. Mutta hänen kuvansa opettaja
na olisi epätäydellinen ettemme näkisi häntä opiskelevani
aina etsivänä, kysyvänä, kokeilivana ja itseäänkehittäväna,
Brecht opettaa esimerkillä ja hän opettaa ja opettelee nautin-j
rolla.
Seurasin Brechtiä senjälkeen. kun hän oli t-lustunut
.Mao Tse-tungin filosofiseen työhön "Ristiriidasta'. Hän ei
päiväkausiin keskustellut, pitänyt ainotakaan teatreriharjoi-tusta
eikä- lukenut yhtään kirjaa tutkimatta uusia .tiitojaai:
j a tarkistamatta jokaista ajatusta, lainattua tai on:aa. Hä
nelle tuotti tyydytystä oppia tuntemaan asiat \as-i^ohtai-
:;uuksissaan.
Koskaan en ole nähnyt Brechtin opettavan rtem.. Hänellä
on. ihmeellinen tapa opettaa siten, että meisrX tuntuu
siltä kuin olisimme itse keksineet sen, mikä on hänen opetuksensa
tulosta. Se kunnioitettava tapa, jolla hän pimun opp-^
laansa, nuoremman, - opettelevan ja vielä vähän lalta^J^
kanssa, on humanismin kouluesimerkki.
KysvTnykseen, voidaanko oppia kirjoittamaan runoja,
vastasi Brecht kerran: "Kyllä, jos on kysymys runoilijasta •
:Mutta nuori runoilija, joka työskentelee hänen luonaan op-
I.ilaana, kehittyy hänen avullaan omien yksilöllisten tsip"
rnustensa öiääräämään suuntaan. Hän suosittelee yhtä opi-kelemaan
Sapphoa ja toista Walt Whitmania, jotakuta tutu^-
lumaan AVilden ja toista Gorkin tuotantoon. Brechtiila
aina aikaa puhua nuorten kirjailijoiden kanssa heidän t\o-tään,
antaa heille neuvoja ja auttaa heitä ammattikysvTii} ^
sissä. Kaikilta oppilailtaan hän vaatii kuitenkin aareton
ahkeruutta ja todellisen humanismin oppimista.
Kätke Ruii:^^-
MONIKIELINEN MAA ^
Yhdysvalloissa on nykyisin toistakymmentä "'''J^JJ
ulkomailla syntxmyttä valkoihoista asukasta, ja ' ^
l.ymmentä miljoonaa amerikkalaista puhuu
takin muuta k
väestönlaslkennan
val-
— K. s.
iljoonaa kotiRieitri.-u
kieltä kuin englantia. Vuonna 1940 5uon ^
man mukaan silloisesta U 8-miljoonaisesta ^^^^
töstä lähes 22 miljoonaa käytti kotikielenään jotakm
kieltä kilin englantia. Luvuissa on otettu huomioon vaffl
koihoistä rotua olevat amerikkalaiset. . ^.
Tarkan laskelman tekeminen Yhdysvaltain alue« a F
t 27 päivinä, 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 27, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-08-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550827 |
Description
| Title | 1955-08-27-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VUKKOLBBTi) X UEKKI, the only Firaiish litcrary veekly in CJanada Published and printed by the Vapaus Publishing Company I/ixnited. 100-102 Eim Street West, Sudbury. Ontario Registered at the Post Office Department, Ottawa aa second class matter. LIeikki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. ITHDVSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . . $5.00 6";kuukautta. r^.. .. 2J75 TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta $4JiO. 6 kuukautta 2.25- S kuukautta . . . . . . . . . 1.50 :.^^:'y..---u- ^' 1 vuosikerta $5.50 .6 kuukautta ....$3.00 lUVfOITVSlilNNAT: $1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilimoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 Ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. — Kaikki Liekille tarkoitetut mäksuosaitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus PubUsiung Company.Liinited. Kustantaja ja painaja: Vapaiis Publishing Company-Limi->< ted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, 0ntariö; : Toimittaja: K. Salo. . :^ : _ .-^^^^^ Afiiamiefaille myönnetään 15 pxt>seiitin^^ p^ ' - Liekkiin aiotut kirjoitidLset osoitettava: L I E K P. O. BOS Nyt on sitten Liekin toimitul;$en K-ttelijöille, jotka kuumuudessa ankarasti hikoillen niin tunnollisesti suorittr\'at tehtävänsä. Xämä juhlat olivat mainio -osoitus siitä, mitä saadaan ai-o l j ^ ? - r -r 7 :i c i - ; ! Sivu 2 LauanJtainau «lokuun Laulu porolle Piika on pohjolan talvi, tuikea tunturin tuulia kSiassa kivessä leipä, särvin on jäätynyt jängässä. Hei poro, potkihan, juokse, aurinko alkaa jo nousta, ukko on luomassa lunta, kevät tuo tuomiset tullessaan. M-mUle antaa se petäjäistä, sinulle, jätkälle, jäkälää! Helmi A hav a. maa KELTAINEN JOKI Kiinan Kansan Päivälehti kertoi äskettäin, että yhdeksän viime vuoden aikana on Keltaisen joen alajuoksulle rakennettu patoja yhteensä 1,800 kilometriä. Patojen vahvistamiseksi on niille istutettu 14 miljoonjia puuta'ja 66 miljoona pensasta. Nämä toimenpiteet ovat suuresti vähentäneet tulvatuhoja mutta ne eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä tulvavaaran kokonaan poistamiseksi. Suuret lietemäärät, jotka ovat kerrostuneet joen alajuoksulle, ovat kohottaneet joen uomaa alinomaa. Nykyisin ovat joen äyräät jo 3 r-^ 10 •metriä ympäröivää maata ylempänä. Suunnitelmia on tehty joen hallitserni-seksi täydelleen. » » * RAITTIUSMIES EI SAA SYÖD.^ LEIPÄÄ Tri Leon A. Creenberg, Yalen yliopistosta, sanoi äskettäin Edmonttfnissä^ pitämässään luennossa, että Yhdysvaltain ihmiset saavat leivän välityksellä vuosittain alkoholia ruumiiseensa keskimäärin puoli paintia kukin. Hän sanoi, että leipä sisältää noin .25 pros. alkoholia. Yksikään leivän syöjä ei voi näin ollen kerskua olevansa ehdottomasti raitis. » •» » 3 , 0 0 0 KIELTÄ LTXESCOrn laatimassa tilastossa sanotaan, että maailmassa puhutaan noin 3 , 0 0 0 eri kieltä. Kiinan kieli on levinnyt laajimmalle ja sitä äuhuu noin 6 0 0 , OÖO.OOO ihmistä. Se on kuitenkin jakaantunut eri murteisiin, jotka saattavat poiketa toisistaan niin paljon, että niitä puhuvien on vaikea ymmärtää toisiaan. \'anhat kulttuurikielet, arabia ja hebrea. elävät uutta kukoistuskautta. KIRJEENVAIHTOA Agricola — Kaunis kiitosi Sopinee jo seuraavaan numeroon. Mainari kerralla. Loput seuraavalla Lukijoille —: Tässä numerossa loppuu Marjatan kaunis ja surullinen keftoinus "Ikuisen ikeen alla", sen tilalla aloitamme seuraavassa numerossa kilpakirjoituksen ''Kaksoset", kirj. A. K:nen. Kuten kaikille on tunnettua, A. K:nen on mainio kertoja ja siksi varmaan jokainen haluaa alusta lähtien lukea hänen kilpakirjoituksensa. kaan silloin, kun niin nuoret kuin vanhatkin ovat yhteistoiminnassa, kun mukana ovat niin urheilijat kuin henkisen kulttuurin vainiolla ahertavatkin. Tällä tavoin järjestetyissä juhlissa on kaikilla nueluista katsottavaa ja myöskin tehtävää ja ne vetävät kaikkia puoleensa. Tällä tavoin meidän tulisi jatkaa edelleenkin, yhä parantaa ja lujittaa yhteistyöskentelyä. BERTOLD BRECHT JA SIVISTYKSEN VIHOLLISET V. 1933, sinä yönä, kun Saksan valtiopäivätalo oohet tiin, lähti Brecht vaimonsa kanssa maanjakoon Kun natsit v. 1934 riistivät häneltä Saksan kar.salaiso^ keudet, he perustelivat toimenpidettään viittaamalla runoon 'Legenda kuolleesta sotilaasta", jonka Bre.:iit oli kirjoittanut jo 15 vuotta adkafeemmin Brecht, joka ole>- keli silloin Skandinaviaisa kirjoitti tästä rimostaaa 'Vainottu hyvällä perusteella." Brecht on kirjoittanut senjäJkeen paljon runoja kertomuksia ja näytelmiä. Mutta on mielenkiintoista etteivät vain natsit ole vainonneet häntä hänen nmojensa -tähden, vaan että jälleen lainattiin erästä hänen runoaan kun häiien v. 1947 täytyi New Yorkissa olla vastaamassa surullisenkuuluisan epäamerikkalaista toimintaa tutkivan komitean edessä. Tällä kertaa oli kysymys "Opin ylistyksestä" joka sisältyy hänen v. 1932 kirjoitiamaan-sa näytelmään "Äiti". Bertold Brechtin elämä on cllut täynnä monenlaisia vai heitä ja muutoksia. Hän syntyi v. 1898 tehtaajijohtajan poi kana ja opiskeli Munchenissä lääke- ja luonnontieteitii. En simmäisen runonsa hän kirjoitti työskennellessään ensimmäi sen mäailmaiisodan viimeisenä vuonna sanitäärina erääss sairaalassa. Hänen ensimmäinen näytelmänsä 'Rummu yössä" syntyi epäonnistuneiden Saksan vallankumousten \-ai kutuksesta ja kuvaa kotiinpcöaajan kohtaloa. Tästä»näytd mästään sai Brecht V. 1923 Kleist-rpalkinnon. Taloudellisten ongelmien opiskelulla aloitti Bredit Chica gon lihamarkkinoita koskevan teoksensa. Selostukset, jotk eräs amerikkalainen pörssiivälittäjä Wienissä hänelle antoi eivät riittäneet kuitenkaan pörssimekanismin selostamiseen Näytelmä jäi katkelmaksi, mutta Brecht Q U täten aloittanu yhteisiknnnallisten olosuhteiden tutkimisen. Saksassa tunnettu runoilija tuli kuuluisaksi myös kansain välisesti, kun ,hänen Kerjäläisoopperansa" esitettiin Berlii rissa V. 1928. Siitä Jahtien on hänen näytelmiään eskettj yli 20 maassa. r | Brecht käsitteli runoudessaan välittömästi päivän fcehtäviä, Hänen lauseensa "Siellä missä huomaatte väärinkäytöksei korjatkaa se", onkin monien hänen runojen.sa sanottavana. ~ Erä^t-arvokkaimpia Brechtin .teoksista; on leräässa natsien "keskitysleirissä illegaalisesti julkaistu vihkonen, joka sisältää iirechtln runoja ja sitaatteja eri näytelmistä, esim näytel mistä "Äiti" ja ''Toimenpide". Nämä lainaukset oliva^t vangi •muististaan kirjoittaneet, keränneet ja levittäneet. Kun kysyin Brechtiltä, miten hän halusi itsestäin kirjoi tettavan, hän sanoi heti: "Kuvatkaa minut yksinkertaisesi sellaisena kuin olen, opettajana". Brechtin oppilaat — lyyri kotj näytelmänkirjoittajat, näyttelijät, ohjaajat ja dramatiir git — voivat kertoa paljon Brechtin valmiudesta ja kjvystäj neuvoa, auttaa ja opettaa. Mutta hänen kuvansa opettaja na olisi epätäydellinen ettemme näkisi häntä opiskelevani aina etsivänä, kysyvänä, kokeilivana ja itseäänkehittäväna, Brecht opettaa esimerkillä ja hän opettaa ja opettelee nautin-j rolla. Seurasin Brechtiä senjälkeen. kun hän oli t-lustunut .Mao Tse-tungin filosofiseen työhön "Ristiriidasta'. Hän ei päiväkausiin keskustellut, pitänyt ainotakaan teatreriharjoi-tusta eikä- lukenut yhtään kirjaa tutkimatta uusia .tiitojaai: j a tarkistamatta jokaista ajatusta, lainattua tai on:aa. Hä nelle tuotti tyydytystä oppia tuntemaan asiat \as-i^ohtai- :;uuksissaan. Koskaan en ole nähnyt Brechtin opettavan rtem.. Hänellä on. ihmeellinen tapa opettaa siten, että meisrX tuntuu siltä kuin olisimme itse keksineet sen, mikä on hänen opetuksensa tulosta. Se kunnioitettava tapa, jolla hän pimun opp-^ laansa, nuoremman, - opettelevan ja vielä vähän lalta^J^ kanssa, on humanismin kouluesimerkki. KysvTnykseen, voidaanko oppia kirjoittamaan runoja, vastasi Brecht kerran: "Kyllä, jos on kysymys runoilijasta • :Mutta nuori runoilija, joka työskentelee hänen luonaan op- I.ilaana, kehittyy hänen avullaan omien yksilöllisten tsip" rnustensa öiääräämään suuntaan. Hän suosittelee yhtä opi-kelemaan Sapphoa ja toista Walt Whitmania, jotakuta tutu^- lumaan AVilden ja toista Gorkin tuotantoon. Brechtiila aina aikaa puhua nuorten kirjailijoiden kanssa heidän t\o-tään, antaa heille neuvoja ja auttaa heitä ammattikysvTii} ^ sissä. Kaikilta oppilailtaan hän vaatii kuitenkin aareton ahkeruutta ja todellisen humanismin oppimista. Kätke Ruii:^^- MONIKIELINEN MAA ^ Yhdysvalloissa on nykyisin toistakymmentä "'''J^JJ ulkomailla syntxmyttä valkoihoista asukasta, ja ' ^ l.ymmentä miljoonaa amerikkalaista puhuu takin muuta k väestönlaslkennan val- — K. s. iljoonaa kotiRieitri.-u kieltä kuin englantia. Vuonna 1940 5uon ^ man mukaan silloisesta U 8-miljoonaisesta ^^^^ töstä lähes 22 miljoonaa käytti kotikielenään jotakm kieltä kilin englantia. Luvuissa on otettu huomioon vaffl koihoistä rotua olevat amerikkalaiset. . ^. Tarkan laskelman tekeminen Yhdysvaltain alue« a F t 27 päivinä, 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-27-02
