Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 25, 1952

              kysyin heti j
^ enemmän
se, mikä
ansakoulun iäl
uksensa koulu
meran
Silkassa,
un Alaska
nerkittävä
"^esta kotoisinl
jonj
Alaskan kanso
ven
oelman^ jossa j
köyhiä
laeus kulki hei(
eilistä ja sivi
ieys, yhdenve
elvyttää ja täj
in sanotaan 11
Pietariin
an siltä pohja
öllisiä tarpeita]
hänestä tuli Sn
luoiinonrikka
gn3euksessa"uu
:ot-imaansä siii
toiselle mielii
mkuululle kirjal
Suomen nuorua
isosa, joutui VJ
m historiaa, jolj
Isaamme, vai!
kaaasuttaii
a, että venäläis
perustamista i
ta näin lyhye
iohtama v(
ippanialle, sit(f
valloille 7,2
1896 aiheutti^
1912 -\laska5lj
lan ole niin yi
itellä. V. 193|
ovat osoittaneei
täytynyt olla jj
luvulta peräiaj
lev kertoo 170
näläisestä siirtii
m-niminen
svin retkikunta
'at tähän suu
ä aikakauslehsi
u neuvostoliitto
alovin kirjoitiij
ossa. Kun kir|
illiselta että ny
Iäinen tiedemiä
aan on osoitti
an. •Venälaisi
niemimaalta Sij
Jeringin salme
imtshatkan nie]
an niemimaalii
tuan ennen
limensä. Jo ^1
salmen kautt^j
uurta retkiiiun
)hjoisia alueiuj
a Vitus Berin^j
un retkikur
-\'aiheet ja
uotta aikaiä
unta on jäänjj
i :
livaa. Se
{, JohetiiM^J
Bhdaginin
*UTO kiitää pitkin leveää, kevätsa^
Ä teen kostuttamaa Budapestin pää-iatua
Stalin utcaa, jonka varreUa on
iuulaisa Budapestin ooppera. Saman-jitaisesU
saapuu autoja kaikUta suun-
Bflta jättäen oopperan edustalla hyöri*
^ ihmisvilinään lisää pyhäpukeisiin
Verhottuja budapestilaisia, jotka arki^?
Utöinäkin täyttävät avaran oopperan
ääriään myöten. — Tänä Utana oi^ jo
oopperatalon edustalla ilmassa erikoista
jännitystä — ovathan Unkarin musiik-iiakatemian
korkeimpien luokkien op-
Cpilasnäytteet; siellä esiintyy siis tgsoi-. •
äa perinteitä ja^ senvuoksi ,ei yleisö ple,
iajoittunut vain omaisiin ja ystäviin,
taan koko musiikkia harrastava piiri
on liikkeellä.
Ä n oopperan ala-aulaan, minuun
tarttuu sama jännittyneisyys ja odotus,
joka huokuu jokaisesta punaisesta pak­susta
plyyshimatosta, jokaisesta ooppe­ran
pylväästä jopa jokaisen-^kuuluisan
oopperatähden muotokufvista seinillä.
Kello soi ensimmäisen ,toisen ja kol­mannen
kerran, valot sammuvat, hiljai-dalla..
Niitten miehistö pelastui lähei­selle
ranoade. Kolmas laiva tuhoutui
Beringin salmessa Kap Deshnevin luo­na.
Myrsky ajoi retkikuiman laivat^eri
I suuntiin. Deshnevin laiva pl^ltyi Kap
.^Pljutorsldn nlemiinaalle ja kauppias -F.
A. Popovin laiva Kamtshatksm ranni-blle.
Retkikunnan kahdesta mutista
laivasta ei tiedetty pitkään aikaanmi-tään.
Niitten otaksuttiin hukkuneen.
Perevalov on kuitenkin kaikkien eri
lähteistä saatujen tietojen perusteella
sitä mieltä, että niitten ön täytynyt
ajautua Alaskan niemimaan ranni^Ue
ja että juuri näiden haaksirikkoutuneit-ten
alusten miehistö muodosti sen "ve­näläisen
siirtokunnan", Josta eskimot
ovat kertoneet. Tämä miehistö ei kos^
[ laan päässyt palaamaan kotiinaahan,
mutta se eli hyvissä väleissä tlmkit-in-tiaanien
"kanssa, otti vaimonsa-heidän
joukostaan ja valmisti ne työkalut, en-
Den muuta vasarat, joita nykyaikaiset
tntkijat ovat ihmetelleet, arkeologisia
iduksia tlinkit-intiaanien alueella
• suorittaessaan.
Perevalovin kertomus perustuu to-demiäköisyyksiin,
mutta tieteeUistä ar-
•voa sille tuskin voi ahtaa. Selvää kui-
**ökin on, että Alaskan ja Siperiak koi!-
lianaan välUlä on täytynyt d i a yhteyk­siä,
koska merimatkat ^ ä t ole siellä
anottavan pitkiä ja saaristot muo^QS-
^vat tuolla alueella luonnollisia siltoja
ja Amerikan välillä. Tunnettua-
Jan on myöskin, miten merkiUbiin mat-
«oihin eskimot ovat pystyneet jäisellä
^PaseuduUa. Venäläiset, jotka ovat
«soittaneet Jäämeren alueen tutkijoina
^orta rohkeutta ja kestävyyttä, ovat
JJJ-vinkm vomeet seurata eskimoiden
Jai^ ama uuteen maailmaan saakka.
t-nnenkuin Kolumbus 'löysi' Ameri-
^ ' «^'vat Pohjolan viikingit j a Bre-kalastajat
tiettävästi jo siellä „
yneet. Alaskan löydön laita näyttää
^jri samantapainen. Ennen Vitus
*^^^giä ovat siellä jo käyneet muyt
purjehtijat, joitten nimistä maailma ei
^taan tiedä.
ettö "AJ^ s^^änei muuta sitä tosiasiaa,
Alaska nykyisin on tulevaisuuden
J T ' l^^^ kehityksen hyx^ksi monien
.^^hsuuksien, mm. suomalaisten ai-
^^^»varr^tiövattyötätfehneet; >
suus^ ja ensimmäisen oopperan —. Se-,
villan parturi — alkusoitto alkaa. Sit­ten
aukeaa esirippu ja alkaa oppilaitten
tulikoe yleisön edessä, joka tänä iltana
on kriitUlisempi kuin oopperan tavalli­sissa
näytännöissä. Tulikokeen en-sinunäiset
suoriutuvat erittäin onnistu­neesti,
yleisö on kiitollista. Senjälkeen
tulee muita kohtia eri oopperoista, joi­hin
yleisö antaa heti oman arvostelunsa;
ne voi lukea heidän suosionosoitustensa
määrästä. Monet esittäjistä ovat erit-täin^
korkeatasoisia.
..Mutta parhaat esittäjät on jätetty
väliajan jälkeen. Oopperanesitys alkaa.
Esirippu nousee.
Näyttämöllä istuu tummaan pitsipu-kuun
verhoutunut vanha noita, jonka
aarialla esitys alkaa. Kylmät \^reet
kulkevat kuulijan selkäpiitä, ääni soi
voimakkaana, milloin matalana mutta
melodisena, niilloin se laulaa korkeita
säveliä. Yleisö (kuuntelee haltioitunee­na
,on illan ainoa todellinen altto, luon­nollinen
ja kaunis, jonka voi kuulla vii­meiselläkin
piippuhyllyllä istuva kuuli­ja.
^Ohjelmalehtiset vedetään kesken
näytäntöä äänettömästi esiin ja etsitään
esittäjän nimeä. Kuulen hiljaisia kuis­kauksia
— fin — hän on suomalainen,
ja katse uppoutuu jälleen luonnollisin
elein liikkuvaan loistavan äänen halti­jaan.
Ja kun ohjelma päättyy ei suo­sionosoituksilla
tahdo olla loppua.
Esiintyjät tulevat kerta toisensa jälkeen
esiin ja suomalainen laulajatar, joka on
ainoa ulkomaalainen koko oppilasnäyt-teissä
saa yleisön kaiken kiitoksen
osakseen.
Mielenkiintoinen ilta päättyy, autot
kiitävät jälleen oopperan edustalle ha­keakseen
oopperan leveistä ovista vir-
Marco Polon nimi Mainitaan kaikkina
aikoina löytöretkien historiassa. Hän
kirjoitti maailman ehkä merkillisimmän
matkakuvauksen.
Marco Polo syntyMuultavasti v. 1254
Venetsiassa. Häi} lähti jo viiden- tai
kuudentoista ikäisenä i ^ s ä ja setänsä^
kanssa ensimmäiselle kauppamatkalleen
Aasiaan. Matka a^koi v. 1271 ja vas­ta
V. 1295 retkeilijät palasivat Venetsi­aan,
He olivat käyneet Vähässä Aa­siassa,
Arabiassa, Etu- ja Täkarlntias-sa,
Pamirissai Turkestanissa, sekä Cat-hayssa^
joka nyttenimin timnetaan K i i ­nana.
Sitten he tutustuivat alueisiin,
joita venäläiset ja englantilaiset maan­tieteilijät
tutkivat tarkemmm vasta 600
vuotta myöhemmin.
Kiinassa Marco Polo toimi 17 vuot­ta
"Kublai-kaanin palveluksessa korkea­na
virkamiehenä- Sinä aikana hän mat­kusteli
useissa Kiinan maakunnissa ja
hankki perusteelliset tiedot tuosta idän
tarunomaisesta valtakunnasta.
Paluumatkallaan Polo joutui meri­taistelussa
genovalaisten vangiksi ja sa­neli
laajan matkakuvauksensa vankito­verilleen,
pisalaiselle Rusticianolla,^*oka
kirjoitti sen ranskaksi. Se on ilmesty­nyt
suomeksikin. Monia sen kohtia pi­dettiin
aikaisemmin liioiteltuina ja mah­dottomina,
mutta myöhempi tutkimus
on osoittanut hänen pysyneen melko us­kollisena
todellisuudelle.
Polon kuolinvuodeksi mainitaan v.
1324. f - ^. :'
taavat ihmiset koteihinsa. Minä kier­rän
suuren oopperarakennuksen ja jään
odottamaan Ulan sankaritarta. Ja sieltä
hän vihdoin pujahtaa siipirakennuksen
pienestä ovesta ^vaatimattomasti, kuten
tulevien suurten tuleekin. Hän on^An*
neli Aärika, joka antoi lupaavan ja suu­ren
suosion saavuttaneen ensikonsertin
kolnie vuotta sitten Helsingissä ja joka
Budapestin Festivaalissa erittäin kor­keatasoisessa
kansainvälisessä laulukil­pailussa
sai kolmannen palkinnon.
Työnnän käteni Annelin kainaloon,
hän on tyytymätön lauluunsa, kenraa­liharjoitukset
olivat menneet paljon
loistavammin j a omasta mielestään hän
ei antanut parastaan, mutta saatan ker­toa
hänelle, että musiikkiarvostelijat,
joiden aition vieressä satuin istumaan,
olivat olleet haltioissaan kuten yleisökin
siitä huolimatta, että hän omasta mie­lestään
"epäonnistui". Poikkeamme
pieneen tyypilliseen budapestiläiseen
kahvilaan mustalaisorkestereineen, ti­laamme
dupla fäkätän — kaksinkertai­sen
annoksen väkevää kahvia (fäkätä
merkitsee vain mustaa) jä ihania unka-.
rilaisia pikkuleivoksia, juhlimme Unka­rin
Musiikki-Akatemian ylimmän kurs-sivuoden'
voitokasta päättymistä, ja
muistelemme kotoisia asioita, jotka ovat
niin kaukaisia siellä pikku kahvilassa.
Paljon lähempänä ovat menneet kaksi
vuotta Budapestin musiikkielämässä ja
tulevaisuudenkuvat sAiraavaksi vuo­deksi.
Anneli Aarika, jonka taiteellinen ura
uhkasi keskeytyä kotimaassa, koulutus­mahdollisuuksien
puutteessa, sai v. 1949
kesällä kutsun tulla täydentämään opin­tojaan
kansandemokraattisen Unkarin
musiikkikorkeakoulussa. Ja niin mat­kusti
hän osallistuakseen ensin kansain- .
välisiin laulukilpailuihin, jotka järjes­tettiin
festivaalin yhteydessä ja johon
osallistuivat Neuvostoliiton ja kansan*
demokratioiden samoinkuin useiden ka­pitalistimaidenkin
parhaat nuoret lau­lajattaret.
Näissä kilpailuissa hän jo
herätti yleistä huomiota erikoisesti un­karilaisten
musiikkiarvostelijoiden pii­rissä,
jotka jo tiesivät, että heillä olisi
mahdollisuus seurata hänen lahjojensa*
kehitystä ainakin vuoden ajan, joksi hä­nelle
oli varattu valtion stipendi.
Syksyllä hän pyrki sitten musiikki-akatemian
viilbeistä edel}iselle luokalle,
pääsi sisäänpääsytutkintoon ja hyväk­syttiin
parhan arvosanoin koulun oppi­laaksi,
ankara arvostelulautakunta, jo­ka
hyväksyi kymmenistä pyrkijöistä
vain muutaman, oli niin haltioissaan tä­män
kaukaisen pohjolan tulokkaan lau-luim,
ettei vain antanut täyttä kymp­piä
hänelle, vaan jopa tavallisuudesta
poiketen seisaalleen nousten puhkesi
raikuviin suosionosoituksiin.
Ja siten ensi kerran elämässään Anne­l
i antautui täydellisesti musiikkiopinto-jensa
pariin. Hän sai asunnon, pienen
yksinasuttavan huoneen musiikkikor­keakoulun
oppilasasuntolasta ja kun
joskus poikkesin hänen vieraakseen, oli
talo kuin soittorasia, yhtäaikaisesti soi­vat
lukemattomat instrumentit ja mitä
erilaisimmat harjoittelivat mies- ja
naisäänet iltamyöhään tuossa muusik­kojen
j ^ laulajien talossa.
Alkoi ankara opiskelu, ei vain yksin­omaan
laulun opiskelu, vaan myöskin
unkarin kielen, jota Anneli nyt jo laut
laa aivan erinomaisestL Hän sai mu-siikkiakatemian
arvostetuimman laulun­opettajan,
josta on muodostunut hänen
tavattoman hyvä ystävänsä, jolle voi
kertoa kaikki huolet ja murheetkin. A n ­neli
on hänen lahjakkain oppOaansa, jol-
. le opettaja uumoilee suurta uraa^^
Kirjoituksia Jouluun
iLehtiliikkeemiue ;]iiustannukseUa il«
mestyy taas tänä vuonna suosittu joulu-lehU,
"Joulu''. Saadaksemme siitä kai­kin
puolin onnistiineen, kehoitamme
kaikkia kynäilyn harrastajia osallistu­maan
sen sisällön luomiseen^ lähettää
mällä kirjoituksensa siihen.
Kirjoitusten ^iheet saavat luonnolli­sesti
olla muitakin ettei vaik^ jouluaihei­sia,
sillä "Joulun" ei nimestään päät­täen
tarvitse olla välttämättä yksino­maan
joululehti.
Kaikkien kirjoitusten tulisi olla toi­mituksessa
viimeistään marraskuun 15
p:nä, mutta mitä ennemmin, sitä pa­rempi.
Lähettäkää kirjoitukset — j
myöskin runot osoitteella:
"JOULU"
* Box 69.
Sudbury, Ont.
Jo ensinunäisenä opiskeluvuotena sai
wAnneli Aarika korkeimmat arvosanat
molemmissa puolivuotistutkinnoissa ja
sai niitten ansiosta stipendin seuraavaa
vuotta varten, jonka hän siis tänään
' päätti oopperan oppilasnäytteellään.
Paitsi varsinaisia akatemian musiik-kiopintojaan,
on hän näiden kahden
vuoden aikana esiintynyt useita kertoja
Ukikärin yleisradiossa, laulanut levylle
suomalaisia kansanlauluja, ja laulanut
useissa unkarilaisissa juUatilaisuuksis»
sa tehden siten itsensä tunnetuksi myös­kin
Unkarin kansan keskuudessa.
Mutta tälmn ei päättynyt Unkarissa
oleskelu. Musiikkiakatemian ooppera­luokille
lisättiin vielä kolmas kurssi ja
nyt oli jo Annelille vuoden stipendi
eteenpäin. Sen lisäksi oli ooppera kiin­nittänyt
hänen huomiota ja oppilas-näytteiden
tuli ratkaista laulaisiko hän
ensi vuonna oopperassa stipendiaattina.
Rattoisa keskustelumme päättyi ja
poistuimme keskiyön aikaan kahvilasta
kulkien pitkin Budapestin keväisiä ka­tuja,
joiden päivittäinen vilkkaus oli
muuttunut unisten jalankulkijoiden no­peisiin
kotiinpaluuaskeliin.
Ja jonkin aikaa oopperaluokan näyt­teiden
jälkeen sai 'kolme parasta oppilas­ta
taskuunsa sitoumuksen seuraavaksi
vuodeksi stipendiaattina oopperaan, hei­dän
joukossaan luonnollisesti Anneli
Aarikakin. Sitoumuksen yhteydessä al­koivat
roolien harjoittamiset ja näyttä*
. möharjoitukset.
Alkoi syksyn vilkas kulttuurielämä,
Annelille alkoi musiikkiakatemian v i i ­meinen
lu<^ka, harjoittelu puolivuotis-tutkintoottj
jossa Imnen tuli .estttää|
Trubaduurin Azs^nen osaa, sekä sa­manaikaisesti
oopperaesitykset. «Lisäksi
hän valmlstauttiu Schubert konserttiin,
jonka hän antaa joittenkin toisten.nuor­ten
taiteilijoiden kanssa. Päivät kulu­vat
työn parissa aamusta iltaan.
Syksyn näytäntökautena hän esiintyi
eräässä unkarilaisessa oopperassa, johon
minun pitkän jonotuksen jälkeen on­nistui
saada lippu. Siinä liän liikehti
ystävällisen taloudenhoitajan hahmossa,
lauloi ja näytteli, mutta kaikki tuntui
niin sujuvalta, että hermostus ystävä­ni
puolesta katosi minustakin kokonaan.
Quintettiä laulaessa,'vaikka hänen ää­nensä
ei lainkaan ollut kovempi muita,
saattoi kuitenkin selvästi kuulla hänen
matalan, syvältä rinnasta tulevah lau­lunsa,
i
Hänen toisen oopperaosansa ensi-iltä
oli helmikutm loppupuolella, jolloin en
eiiää ollut kuulemassa hänen onnistu-,
mistään, mutta muistan vain sen, että
hän sai partituurin käsiinsä paria päi*
's
4 j'