Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 23, 1955

              HLOJL-VAPYÖRÄISET kuomuvau-nut
matkasivat vaivalloisesti ky-
]ä>tä kylään pitkin pölyisiä teitä.
Isokokoinen harmaa vaunuhevonen,
ionka kylkiluut törröttivät korkeina
nahan alla ja silmät vuotivat vetät, höl-tieli
vastahakoisesti eteenpäin mo-
ALEX.\XDRU SAHIA: kuolema
kv
la
vaksi kidaksi avattuun suuhunsa, Cher-taivutti
vartaloaan eteenpäin kohot-neen
kertaan paikatuissa valjaissaan, taen käsivartensa sivuille, niin että hän
\aunut kuuluivat Mihail Cherlasille
temppujentekijälle, joka oli talonpoi­kien
suuri ilo ja hauskutus.
Xiin pian kuin hän ilmaantui jonkin
kylän kujille, uutinen liikkui kuin sa­lama:
Cherlas, temppujentekijä, on
tullut: Ja lapset juosta vilistivät hen­gästyneinä
joka suunnalta näkemään
häntä hurraten vaunuille, kunnes ne
pysähtyivät majatalon eteen kylän kes­kelle.
...
Kuomun alta tuli esiin Mihail Cher­las,
hänen leveät hartiansa olivat ku­maraiset
ja kasvot vanhat ja kurttui­set,
i^än otti ujosti päästään vanhan
huopanattunsa ja kumarsi tervehdyk­seksi.
Mielettöminä ilosta lapset huusivat
hänelle: "Tervetuloa, Cherlas! Näytä
meille miekkojasi, anna meidän katsoa
niitä! . . . "
Temppujentekijä hymyili herttaisesti
ja liittyi lasten seuraan astuen huolelli­sesti
varoakseen tönäisemästä ketään,
kun he riehuivat hänen ympärillään.
Hän otti fukön heiniä-säkistä vaunuis­taan
ja antoi sen hevoselleen pyyhkien
samalla hellävaroin sen kosteita kipeitä
silmiä.
Ihmisiä alkoi saapua.
Pian koko kylä oli kokoontunut hä­nen
ympärilleen; Cherlas nähden ylei­sönsä
innon aloitti esityksensä viipy­mättä.
Kun ei ollut mitään näyttämöä, hän
ikiipesi tuolille ja alkoi niellä lasinpaloja
ja vetää värikkäitä nauhoja, sormuksia,
kananmunia ja lantteja nenäsään, ja
hänen taikurinkätensä viittauksesta i l ­mestyi
kaksi valkoista kyyhkystä hä­nen
kuluneeseen hattuunsa.
Kyläläiset olivat autuaallisen onnel­lisia.
He takoivat käsiään yhteen kai­kin
voimin ja huusivat kurkun täydel­tä:
"Bravo, Cherlas, vielä vielä . . .
bravo, vanha kunnon Cherlas!"
Esityksensä päätteeksi hän tavalli­sesti
nieli nuo kolme miekkaansa, mikä
oli kaikkein «lielenkiintoisin numero
hänen ohjelmassaan.
Sillä hetkellä, jolloin hän veti' vyös­tään
kiiltävät auringossa säihkyx^ät
miekkansa, hänen yleisönsä kävi vaka­vaksi
seuraten levottomana taikurin
jokaista liikettä.
Alkajaisiksi Cherlas heilutti niitä i l ­massa
ja kilautti niitä yhteen katsojien
päiden yläpuolella. Ja sitten hän nieli
ne yhden toisensa perästä. Kun viimei­nen
miekka oli pistetty hänen ammotta-
— • «, . • .
"Valehtelija I Temppujentekijä pet­kuttaa.
Hänen miekkansa eivät ole
oikeita. Antaa hänen niellä minun
pistimeni, jos hän haluaa meidän usko­van
häntä.'
"Se on oikein! Xielköön päällikön
pistimen. Hän rosvoaa meitä. Cherlas
on huijari!'
Sadat talonpojat kiljuivat ilmoille
kapinointiaan. Kylän poliisipäällikkö
astui pöyhkeillen väkijoukon läpi kdliti
taikurin tuolia.
näytti yläpäästään painavammalta ris­tiltä.
Tässä asennossa hän viipyi muu­tamia
minuutteja, ristittynä ilmaan.
Näytöksen loputtua talonpojat vis­kasivat
muutamia pikkukolikoita hänen
taikurinhattuunsa, kukin halunsa
kukkaronsa niukaan . . .
Cheriasin elämä ei ollut aina ollut
tällaista. \T;sitoista vuotta sitten hän
oli kilpaillut maailman suurimpien tai­kurien
kanssa. Sirkusten impressaarit lu^t, että me uskomme sinua, sinun pi-ja
toimitusjohtajat kaikkialla Euroo- tää niellä minun pistimeni eikä omia
passa olivat tarjonneet hänelle mieliku- langanpätkiäsi. Olen nähnyt sinunlai­siasi
markkinoilla rosvoamassa ihmisil­tä
heidän rahansa. Mutta täällä minä
edustan virkavaltaa enkä anna sinun
petkuttaa meitä.'
"Oikein! Cherlas on petkuttaja.
Hänen pitäisi hävetä, senkin täinen
vanha taikuri! Hyi!
Väkijoukko alkoi viheltää lähestyen
rai^kkaana Cherlasia. Taikurin häm­mentynyt
katse harhaili katsojien päi­den
yli. Hän ei ollut koskaan ollut sel­laisessa
tilanteessa. Miksi he solvasi-
Jos maailman
jaatikot sulaisi
Norjan napatieteellisen insti­tuutin
julkaisusarjassa on tunnettu
norjalainen napaseutututkija. prof.
Adolf Hoel julkaissut mielenkiin­toisen
artikkelin jäätikköjen leviä­misestä
ja merkityksestä maapal­lolla.
Artikkelin mukaan on Nor­jassa
Euroopan mantereen suurim­mat
jäätiköt — suunnilleen 5,000
neliökilometriä eli 1.5 pros. maan
sääliä. Nyt hän- d i s i voinut vannoa,
että mies hymyili hänelle ystävällisesti.
Kun hän kääntyi poispäin; näki hän
Shubinayn juoksevan itseään, kohti
tanssien ja käsiään liinassa heiluttaen;
Hän näytti kevyeltä kuin ruskea perho­nen
aamuisen auringon paisteessa.
vituksellisia palkkioita. Suurissa pää­kaupungeissa
oli ollut erillä julisteita,
jotka esittivät hänen piirteitään valta­van
kokoisiksi suurennetuina. Luon­teenlaadultaan
huolettomana hän ei
vaivannut koskaan itseään ajatuksilla
vanhuudesta.
Vuodet ovat vierineet jättäen hänet
heikoksi ja sairaaksi. Ja äkkiä Cherlas
oli vanha, kÖ3'^hä ja yksinäinen. Ku­kaan
ei nyttemmin välittänyt hänen
nauhoistaan ja kyyhkysistään. Ja mitä
tulee hänen kolmeen miekkaansa, jotka
hän nieli aina kahvaan saakka, temppu
tjTupäisi ulkomaiden .hienostunutta
yleisöä. Ja niin hänet oli jätetty syr­jään.
Hän oli palannut kotiin.
Pienet maaseutukaupungit ja kylät
olivat ottaneet hänet innostuneesti vas­taan.
Uudet maineen päivät olivat al­kaneet
Cherlasille, vaikka kunnia olikin
nyt halpaa, karkeata ja hyödytöntä.
Hän antoi esityksiään taivasalla lähellä
väsynyttä hevostaan ja kuomuvaunu-jaaji
ilman, että mitkään julisteet olivat
ennakolta ilmoittaneet hänen tulostaan.
Hänen täytyi. ansaita leipäpalasensa
• • •
'Muutamia päiviä sitten hän oli py­sähtynyt
erääseen kylään ensimmäistä
kertaa. Tästä johtui, että väkeä oli
kokoontunut h>'vin runsaasti. Kuul­tuaan
aikaisemmin muilta hänen ih­meellisistä
tempuistaan he olivat nyt
tulleet näkemään niitä itse.
Cherlas oli kiivennyt vanhalle tuo­lilleen,
missä hän oli kaikkien nähtä­vissä,
ja alkoi esityksensä. Hän tunsi
itsensä onnelliseksi. Aina siitä saakka
kun hän oli aloittanut vaelluksensa
maaseudulla, hän ei ollut kohdannut
näin suurta innostusta. Se muistutti
hänelle noista maineen hetkistä, joita
hän oli kokenut suurissa länsimaisissa
sirkuksissa. Ja nyt hän keskittyi temp­puihinsa.
Joukko hurrasi heti alusta saakka.
Hyvä, vanha Gherias! Kelpo veikko!
Heidän riemunsa saavutti huippunsa.
pinta-alasta. Alppien jäätikköiden
laajuus on 3.600 neliökilometriä ja
Kaukasian jäätikköjen 2.000 km.
Euroopan suurimmat jäätiköt si-
"Kuul^e, MihaU Cherias, jos sinä ha- jaitsevat Huippuvuorilla ~ 35.124
km eli 60 pros. saarten pinta-alasta,
ja seuraavaiksi suurimmat Islannis­sa
— 12.500 km eli 12 pros. saaren
pinta-alasta. Kuningatar Maudin
maan jäätikköjen pinta-ala on ko­konaista
2.756.000 km.
Suurimman laajuutensa Norjan
jäätiköt saivat VV. 1740—42, jolloin
maassa vallitsivat erittäin epäedul­liset
ja kylmät ilmasto-olosuhteet.
1920-luvulla jäätiköt alkoivat vä­hetä,
ja jos siitä lähtien alkaneet
suotuisat ilmasto-oölsuhteet edel­leen
j atkuvat, lasketaan Norjan
vät häntä, kykenisi nielemään hänen
miekkansa? Voisiko poliisipäällikkö
tehdä sen? Kaikkein todennäköisem­min
ei. Hän mietti, pitäisikö uhmata
heitä, vai olisiko hänen annettava heille
miekkansa koeteltaviksi. Kukapa us­kaltaisi
niellä ne,-jotta voisi häpäistä
hänet?
,.. ..^ „ , . , jäätikköjen katoavan yhden suku-vathanta?
Kuka noista, jotka syy".- polven ajassa jäljettömiin.
Mitä seuraisi, jos ilman lämpene­minen
jatkuisi ja maapallon kaikki
jäätiköt sulaisivat. Jäätiköt sitovat
suunnattomia vesimääriä. Jos ne
sulaisivat kokonaan, muuttuisi
ma^ltten j a merien muoto radikaalis­ti,
mikä toisi mukanaan valtavan-mittaisia
katastroofeja koko maa-
Hänen hevosensakin näytti ällisty- pallon väestölle. Grönlannin jäätik-neeltä
ja höristeli korviaan. - ^öjen pinta-ala on lähes 2 milj. km
Vihdoin taikuri kohotti käsivartensa paksuus 2.000 m. so. sen tiljivuus
kolme miekkaa oikeassa kädesään. Hän 4 j^jjj kuutiokilometriä. Etelä-
P"^"^- mantereen pinta-ala on 14 m i l j . km
"Nämä ovat miekkoja. Ottakaa ne melkein kokonaan 2.000 m
käsiinne ja koetelkaa niitä. Neljän- paksuisen jäätikön peittämä. Kuu-kymmenen
vuoden ajan olen työntänyt tiotilavuus siis n. 28 milj. km. Jos
ne alas kurkkuuni. En ole koskaan otetaan mukaan kaikki maapallon
pettänyt ketään. Olen rehellinen." Ja jäätiköt, saadaan niiden tilavuu-hän
ojensi miekat katsojille. Mutta desta mielikuvituksellisia lukuja,
he eivät tahtoneet kuulla häntä, kukaan jos kaikki nämä jäämassat sulaisi-ei
halunnut koskea miekkoihin, jotka yat, kphoaisi maapallon merien pin-jäivät
ylös ilmaan hänen ojennettuun ta kokonaista 60 m. Tämän seurauk-käteensä.
sena kaikki maapallon alavat ran-
Poliisipäällikkö vastasi: "Meitä ei- nikkotasangot, joilla asuu suurin
vät kiinnosta sinun miekkasi. Me tah- osa ihmiskunnasta, vaipuisivat ve-domme
sinun nielevän minun pistimeni den alle. Näin kävisi myös valta-ja
sitten me uskomme sinua." osalle Suomen asutusalueista. Prof.
Joukko melusi jälleen. Hoel ei kuitenkaan ennusta näin
"Se on oikein! Antakaa hänen niel- synkkiä näköaloja ihmiskunnalle,
lä päällikön pistin. Hän on petkutta- Tällaiset muutokset näet tapahtu­nut
meitä ja ryöstänyt meiltä raham- vat pitkien geologisten aikakausien
me." killuessa, joten ihmisillä on r i i t t ä -
Taikuri näki, että hänen olemassa- västi aikaa soveltautua uusiin olo-olonsa
oli vaarassa, hänen kymmenien suhteisiin.
vuosien aikana hankittu maineensa iki­ajoiksi
tahrattu. Pistettyään miekat
vyöhönsä, miekat, jotka olivat olleet-kun
taikuri välkytti kolmea miekkaan- maailman kuuluja, hän otti poliisipääl-sa
auringossa. Ja sitten miekat kato- likön pistimen vapisevin käsin.
sivat taikurin kurkkuun. Uudet suo­sionosoitukset
puhkesivat ilmoille.
Äkkiä, alkoi väkijoukosta kulua kä­heä
kiljimta;
MUSTIKOITA
Olkaa varmat, että lähetätte MARJANNE, oikeaUe TälitysIiiMieelle,
mistä saatte koriieimmatlmarkkinahiiuiat.
ME MAKSAMME CPB:n EXPRESS MONEY ORDERIIXA JOKA TÄlVA
PIKAISEN MARSUN SAADAKSENNE LÄHETTÄKÄÄ
MUSTIKKANNE SUORAAN OSOITTEELLA
ANSPACH
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä Royal Pankista
Kirjoittakaa ja pyytäkää lähetysleimasin ja tyyny.
GEO. C. ANSPACH CO., LIMITED
Ontario Food Market, Qneensway, Toronto 14, Ontario
(25-2-9-16-23-30-6-13-20)
Hän käänteli sitä epäilevästi. Se ei
säkenöinyt auringossa. Se oli rasvai­nen.
Cherlas pyyhki sitä hihaansa.
Poliisipäällikkö hymyili- ivallisesti.
Väkijoukko odotti ymmällä.
Taikuri näytti horjuvan tuolillaan.
Hän otti pistimen kahden sormensa vä­liin
ja alkoi viedä sitä alas kurkustaan,
Xieltyään puolet siitä hän nopeasti kis­kaisi
sen ulos. Hän pyyhki sitä jälleen
hihaansa ja työnsi sen sitten kokonaan
sisäänsä. Ainoastaan kahva ja keltai­set
tupsut olivat ulkopuolella ja heilui­vat
hänen leukansa päällä. Hän levitti
käsivartensa ja värisi kuin satutettu
lintu, joka koettaa ponnistautua siivil­leen.
CM>Tskyiset suosionosoitukset puhke­sivat
kuuluville. Talonpojat huusivat
kuin mielipuolet: "Bravo, Cherlas, elä­köön
Cherlas!*'
(Epätoivoisella liikkeellä Cherlas tart­tui
pistimen kahvaan, ja sillä hetkellä
hän veti sen ulos, suihkusi verivirta
AmerikJkalaineii joutui
linnaan Japanissa^
Heinäkuun 6 p n ä ilmoitettiin To­kiosta,
e t t ä Robert Buda niminen
amerikkalainen'liikemies on luovu­tettu-
Amerikan konsulaatin turvis­ta
Japanin viranomaisille, ja jou­tuu
nyt kärsimään 6 vuoden tuo­mion
japanilaisen liiketoverinsa
murhasta.
Buda luovutettiin Yhdysvaltain
konsulaatin turvista sen jälkeen,
kun Japanin korkeinoikeus hylkäsi
hänen tekemänsä vetoomuksen tuo­mion
kumoamisesta.
hänen kurkustaan.
Hän tahtoi puhua. Hän änkytti sää-littävästi
ja sitten taikuri kaatui maa­han
lähelle poliisipäällikön pistintä ja
omaa näyttämöään — pientä tuolia.
(Julkaistu ensi kerran Sahian toi­mittamassa
romanialaisessa aika­kauslehdessä
"Vapaa Sana", 1 p.
toukokuuta 1934. Suomennettu
kokoelmasta "Kertomuksia", julk.
vuonna 1953.)
siTii 11