1954-10-30-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ib PAH »MffR INSTMIM
- ' Näin voin todeta,
"-n lanassa matkal.a
vietto oli kvsy-fti"
10 vuorokaut^
a kuulua nuoriso-ao
. mutta tänä hrinä-
>i vettä ja myrshv.:
mtttelin vain ra;in-m
nuo siitä noitua
jälkeen jo so\it.
»moinen ja paanari
«ttuuft Tukholmaan
kiltani".
Tukholman nähiä.
ibussiasema siltojen
vauhtia, siitä He],
measti vierähti\it
iauniina vihersivät
seisoimme Tukhol-imia
raikkaita lau-äsymystä
jaloksa.
imatkasta ja mää-lutti
sen jommalle
a liikkeelle,
ipäähäu. Sipriste-kirkkaiden
aurin-ivat
meitä saapu-niillä
meidät sit-helmassa
saimme
sta — ikimujsiet-u
tiineelle nurmi-minulla
ihnieiel-teellisiä
kevyestä
teellisen hyviltä
teni ilmeistä. Kiinne
saavutettu,
paikkaa. Teltan
mmäisen kerran
n mckomaankin
,• etten koskaan
kuin tuona het-
-öllöttii ja kuun-teltta
oli luovu-ikä
kiitteliukin
ki tuon myötä-eä
vain." yiutta
utr.man kerran
i yönsä teltassa
vin juhlallinen,
tllistuvien mai-
Lit hitaasti Saimaamme
Suo-täuniilla
kal-häniärässäOs-kkulaha.^
au-a
kiehuu vilk-
.vilie rinteille,
ia, tclviuirhei-llö
seitsemän
a iden kielillä,
eet" läminitti-
. olisi tehnyt
mukanaolija,
n päirärt oh-itui
jokaisena
lanareita vil-tutusiuimnie
sekä vesibus-
•natka Sund-antiematkan
evästi nous*-
,'ollen. Ilma-ikein
utelias
i kesti ilma-ireän
kuusi-ttiin
tuoliin,
matkustajat
läheiysase-imme
ulkiv
joten emme
korkeuteen,
rin miellytämme
vä
JE väkivaltaiset toiiiienpiteet, joihin - N: jarinvalta turvautui pyrkimyksis-
-uomen oikeuksien rajoittamiseksi
uo ; aiosisatcia sitten, kohdistuivat moneen
tieeseen myös Hdsingin yliopistoa
vaataan. Erään varsin kohtalokkaalta
nävi^aneen tapahtumien kulun aiheuttivat
viiopiston piirissä vuoden 1903
laittomat asevelvollisuuskutsunnat
Niistä poisjääneitä ylioppilaita päätettiin
korkeimmalta taholta tulleesta määräyksestä
rangaista eroittamiseHa yliopistosta.
Muutamat yliopiston opettajat
esittivät kevääHä 1904 konsistorin
kokouksessa tämäl» Johdosta vastalauseensa,
mistä puolestaan seurasi sanottu
ien opettajien, professorien R. A.
AVrecen ja Th. Homenin sekä tri Ernst
Estlanderin, vangitseminen ja karkoit-taminen
\ enäjälle. Näin ankaraan rangaistukseen
oli suurena syynä myös se
valla.npitäjien käsitys, että mainitut yliopiston
opettajat olivat oHeet tavalla tai
toisella mukana kenraalikuvernööri
Bobrikovin murhaa suunnitelleessa salaliitonsa.
:\n€livaltaiset karkoitukset ja muut
vliopisioa kohdanneet väkivaltaisuudet
oliva: herättäneet mieltenkuohua opiskelevan
nuorison keskuudessa. Joitakin
päiviä ennen yliopiston^ lukuvuoden
avajaisia syksyllä 1904 sai yliopiston
rehtori Edv. Hjelt tietää, että opiskelijoiden
piirissä oli aikomuksena avajaistilaisuudessa
esittää vastalause tapahtuneiden
laittomuuksien johdosta. Rehtori
Hjelt lähetti tälloih ylioppilaille sanan,
ettei hän voi sallia avajaisissa sentapaista
esiintymistä, koska avajaiset on
virallinen tilaisuus. Tästä huolimatta
syyskuun 13. pnä pidetyissä avajaisissa
sattui välikohtaus, jonka seuraukset olisivat
saattaneet muodostua kohtalokkaiksi
yliopistolle silloisissa olosuhteissa.
Viiopiston juhlasaliin pidettyyn avajaistilaisuuteen
oli kerääntynyt ylioppilaita
tavallista runsaammin. Rehtori
kehoitti avajaispuheessaan nuorisoa pysymään
maltillisena, "etteivät kiihtyneet
tunteet saisi viedä ajattelemattomiin tekoihin,
jotka vain olisivat omiaan saattamaan
uusia onnettomuuksia yliopistol-lemme".
Kun puhe oli päättynyt, nousi
maisteri Antti Sarvi, joka oli istunut
lähellä katederia, rehtorin kiellosta huo-itseämme
ja sitten alkoi taas jalkamat-ka,
korkealle, korkealle. Puolen tunnin
verran astelimme puiekuttaen ylös rinteitä,
missä myös reppuselkäiset norjalaiset
retkeilijät ja pienet lammaslaumat
vaelsivat päämääräänsä kohti. Sää oli
parhaintaiajia, aurinko kuumempi kuin
alhaalla. Rakoille prfoi Aunenkin pieni
' nenu' Norjan vuoristoja samoilles-samme.
Meillä oli päämääränä Ringerike ja
tavoitteena vuoristonäköak ja kuounat-kin
saavutimme. Tyytyväisin mielin astelimme
takaisin, ihailhmne maisemia,
löimme kättä suvisen luonnon kanssa.
Mutta ilmaradan istumakaveriksi minä
otin suomalaisen, p a j a r i , paanari, väliaikainen.
Kyllä siinä oli koko seurueen
suu rr.essingiasä, kun me kaksi saman
pyöryiäistä marjaa aloimme liukua alas
ja näkemiin kavereille toivoteltiin.
loppu se alkoi tulla näistä riemukkaista
ja samalla leppoisista retkistä
korian vuonoihin ja vuoristoihin. Varattu
aika oli eletty siihen pisteeseen,
että tdtta kääröön ja Helsinkiin. Mie-uala
vähän matalapaineinen — ero
ja jäähyväiset, tuttuja kyllä minulle.
Luku kelimme levottomina, katselimme
vielä kertaalleen lähinmaän ympäristön,
laulelimme jäähyväisiä, Oslon taivas
Puok taan tiputteli meille jäähyväisiksi
muutamia pehmeitä vesipisaroita.
inkiin saavuttuani huomasin
vain ttä taas kerran oli ihana kesäloma
vierähtänyt muistojen joukkoon.
O! r ollut Oslossa ulkomaalaisena.
limatta lukemzan yliopiston vt. sijaiskanslerille,
rehtoriHe ja opettajakunnalle
osoitettua suomenkielistä kirjelmää,
jonka sitten muuan toinen maisteri luki
ruotsiksi. Rehtori Hjelt poistyi juhlasalista.,
samoin sijaiskansleri Danielson,
useimmat yliopiston opettajat ja osa ylei
söä. Rehtori antoi ulko-ovella oleville
vahtimestareille määräyksen poistaa puhujat
ja tyhjentää sali. Vahtimestareita
ei .kuitenkaan päästetty sisään saliin.
Jotkut yliopiston opettajat ja suuri osa
yleisöä oli noussut seisaalleen kuullakseen
vasUlauseen, joka päättyi sanoihin:
" E i koskaan ole mieliala keskuudessamme
uuden työvuoden alkaessa ollut
vakavampi kuin nyt, emmekä pidä rauhallista
työtä mahdollisena yliopistossa,
ennenkuin yliopiston opettajat ja oppilaat
ovat jälleen päässeet täysin nauttimaan
niitä oikeuksia, jotka heille Suomen
lakien ja inhimillisen oikeuden mukaan
kuuluvat."
Vastalausetta tervehdittiin voimakkain
hyvä-huudoin, mutta myös eräin
vihellyksin. m\
Palattuaan Nikolainkirkossa pidetystä
tavanmukaisesta avajaisjumalanpal-veluksesta,
joka mielenosoituksen aikana
oli alkanut, osa ylioppilaista tuli rehtori
Hjeltin kehoituksesta takaisin juhlasaliin,
missä rehtori moitti vakav n sanoin
ylioppilaita ja ilmoitti sitten, että
heillä nyt on tilaisuus esittää, niitä
heillä on sydämellään. Kukaan ei kuitenkaan
enää noussut puhumaan lukuunottamatta
sijaiskansleri Danielso-nia,
joka ankarassa sävyssä nuhteli oppilaita.
Kohta avauspäivän jälkeen jätettiin
rehtorille muutaman sadan ylioppilaan
sdlekirjoittama kirjelmä, jossa allekirjoittajat
ilmoittivat kannattavansa vastalauseen
lukijoita. Viimeksimainittujen
asia oli sillä välin käsitelty yliopiston
kurihpitotoimikunnassa, joka antoi heille
muistutuksen. Eikä rehtori Hjeltkään
säästynyt sellaiselta. lUusi keni:aaliku-vernööri
Obolenski näet katsoi, että ava-jaistilaisuulessa
ylioppilaiden esitys, "joka
oli suunnattu viranomaisten toimenpiteitä
vastaan", näytti perustuvan rehtorin
sitä ennen pitämään puheeseen,
joka sisälsi "samantapaisia lausuntoja
kuin ylioppilaiden esitys". Kenraalikuvernöörin
asennoituminen sai p>arhaansa
koettaneen rehtori Hjeltin jo suunnittelemaan
virasta eroamista, mutta yliopiston
of>ettajien yksimielisestä toivomuksesta
häh lopulta jäi paikalleen.
Ylioppilaiden piirissä kuohunta jatkui
koko syksyn. Useaan otteeseen aiottiin
ryhtyä luentolakkoon koko yliopistossa.
Tältä kuitenkin vältyttiin nun. sen
vuoksi, että karkoitetuille opettajille
myönnettiin armahdus rehtori Hjeltin ja
eräiden muiden viranomaisten väsymättömien
ponnistelujen ansiosta. — A.
Humber-joen tulviessa Woodbridgessa Ken Johnston ja hänen poikansa jdi^tuivat
lähtemään kotoaan ja kiipeämään puuhun, jossa he viettivät yön. Puusta käsin
he näkivät kotinsa ajautuvan virran mukana ja tuhoutuvan. Perheen äiti ja neljj
lasta pelastettiin jo aikaisemmin*
3,000 VUODEN TAKAISIA LÖYTÖJÄ
SUOMALAINEN KAIVOS . . .
(Jatkoa 1. sivulta)
puolella Vuolijoen pitäjässä, keskellä
asumatonta kainuulaista korpea, kuten
edellä jo tuli sanotuksi. Lähestyköönpä
sitä miltä suunnalta tahansa, niin aina
on korpi vastassa. Mutta vaikka se on
korven keskellä, niin silti se ei ole sen
kätkössä. Jo kauas se näkyy maantiellä
matkaajan silmään. Korkealla taivaanrannalla,
yläpuolella korven siintävien
metsien, se näkyy korkeine kaivos-torneineen
ja nykyaikaisine valkoisine
monikerroksisine kivitaloineen, kuin mikäkin
sadun kaupunki. Kun se sukel-tautuu
esille, niin matkamies aivan hätkähtää,
luullen näkevänsä kangastuksen.
Mutta kun saapuu Vuolijoen kirkonkylään,
niin huomaa, että kaikki sittenkin
on todellisuutU, eikä kangastusta.
Vanhaa, mutkittelevaa ja kaiUisU
kainuulaista maantietä rakennetaan ny-
Kuluvan kesän aikana on eri puolilla
Puolaa suoritettu laajassa mittakaavassa
arkeologisia kaivauksia, joihin myös
alan ylioppilaat ovat huomattavassa
määrin osallistuneet.
'Bilosliwiessä, eräässä Wyrzyskin alueen
kylässä (Bydgoszozin voivodikun-ta),
on löydetty pronssi-, luu- ja sarvi-esineiden
osia ja jätteitä, joiden on huolellisten
tutkimusten jälkeen havaittu
kuuluvan varhaisrautakauteen, pomme-rilaisen
kulttuurin piiriin ja olevan pe-paikka.
Se sijaitsee Oulujärven etelä-kyaikaiseksi
autotieksi, jossa saa käyttää
aikanaan suurimpia mahdollisia nopeuksia.
Autoja liikkuu paljon. Oulun-jokilaaksosta
tuleva korkeajännitelinja
halkoo maisemaa. Vaikka "kaivoskaupunki"
on vielä kaukiama, niin silti kuumeinen
elämän^ke tuntuu'jo täällä asti.
Uusi elämä on alkanut näillä hfljaisilla
rannoilla.
Mutta kun saavutaan viimein itse
"kaivoskaupunkiin", niin silmät revähtävät
auki. E i luulisi sellaista nähtävää
löytyvän ^kainuulaisesta korvesta. Mahtavia
kaivosrakennuksia ja -laitteita.
Monikerroksisia, hienoja, kaikilla nykyajan
mukavuuksilla varustettuja kivitaloja,
katuja, kahviloita, elokuvat, koulut
ym. Ja kaikki tämä on noussut kädenkäänteessä,
kuin sadun taikasauvan
iskusta.
Kaikki tfedämme, miten suurta osuutta
talouselämässämme näyttelee täiiän-astisista
suurin kaivoksemme Out(^um-pu.
Otamäen kaivoskaupungissa on
kaikki tdit/ niin suurpiirteisesti, ^ tä
näyttää siltä, kuin siitä odotettaisiin
vieläkin enemmän. Toivokaanune, että
se täyttää hyvin siihen asetetut toiveet.
Muodostukoon siitä seHainen sampo, joka
jauhaisi maallemme kauan taloudellista
hyvinvointia.
räisin viidenneltä vuosisadalta ennen
ajanlaskumme alkua. Lähistöltä on
myös löydety hautapaikka, jolla sijait
see samalta ajalta peräisin olevia poltto-hautoja
sekä hbman varhaiflemmalta
kaudelta peräisin olevia ruukunmuotoi-sia
uurnia.
Krakovan Wawelin linnassa suoritetut
kaivaukset ovat tuoneet esiin arvokkaita
löytöjä, kuten hyvin säilyneitä puisia
rakennusten perustoja ja lukuisia erilaisia
artikkeleita, jotka ovat peräisin
Pu(^an valtion varhaisemmalta kaudelta.
Erikoisen maininnan £.rvoisia ovat
löydetyt puu ja maavallitusten osat samoin
kuin varhais- ja jälkikeskiajalta
peräisin olevat haudat* •
Biskupicen kylästä (Miechowin alue
Krakovan voivodikunnassa) on löydetty
saviruukkujen muotoon valettuja hauta-uurnia,
jotka olryat eriuäin. tyypUlisiä
pronssikaudelle. Ix>ytojen arvellaan
olevan peräisin noin vuodelta 1,100 ennen
ajanla^umme alkua ja l ö y t i ^ i -
kalla suoritetaan nyt kaivauksia laajassa
mittakaavassa.
Varhaisen asutuksen merkkejä on
löydetty myös Rakowin kylästä (Glub-czycen
alue Opolen voivodikunnassa) ja
alkututkimuksissa on päädytty arvioon,
että po. asutus on ollut paikkakunnalla
noin w . 1,200—1,000 ennen ajanlaskumme
alkua. Myö^ tnuuallaOpdlessa,
varsinkin Ostrowski8sa, on tehty suuria
arkeologisia kaivauksia ja tutkimuksia.
Nintenomaan ensimmäiset kaivaukset
toivat esiin mielenkiintoisia todisteita
varhaisen puolalaisen asutuksen kauppa-suhteisU.
Yhdessä aikaisempien vuosien
kuluessa tehtyjen löytöjen perusteella
voidaan nyt päätellä, että Opolel-la
oli laajat kauppasuhteet mm- Kievin,
Böömin ja Kiinankin kanssa. Kauppa
Kiinan kanssa tapahtui arabialaisten
kauppiaiden välityksellä.' - . >
Lanantalna, lokaknim 30 p i h r i a i , ltS4
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 30, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-10-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541030 |
Description
| Title | 1954-10-30-03 |
| OCR text | ib PAH »MffR INSTMIM - ' Näin voin todeta, "-n lanassa matkal.a vietto oli kvsy-fti" 10 vuorokaut^ a kuulua nuoriso-ao . mutta tänä hrinä- >i vettä ja myrshv.: mtttelin vain ra;in-m nuo siitä noitua jälkeen jo so\it. »moinen ja paanari «ttuuft Tukholmaan kiltani". Tukholman nähiä. ibussiasema siltojen vauhtia, siitä He], measti vierähti\it iauniina vihersivät seisoimme Tukhol-imia raikkaita lau-äsymystä jaloksa. imatkasta ja mää-lutti sen jommalle a liikkeelle, ipäähäu. Sipriste-kirkkaiden aurin-ivat meitä saapu-niillä meidät sit-helmassa saimme sta — ikimujsiet-u tiineelle nurmi-minulla ihnieiel-teellisiä kevyestä teellisen hyviltä teni ilmeistä. Kiinne saavutettu, paikkaa. Teltan mmäisen kerran n mckomaankin ,• etten koskaan kuin tuona het- -öllöttii ja kuun-teltta oli luovu-ikä kiitteliukin ki tuon myötä-eä vain." yiutta utr.man kerran i yönsä teltassa vin juhlallinen, tllistuvien mai- Lit hitaasti Saimaamme Suo-täuniilla kal-häniärässäOs-kkulaha.^ au-a kiehuu vilk- .vilie rinteille, ia, tclviuirhei-llö seitsemän a iden kielillä, eet" läminitti- . olisi tehnyt mukanaolija, n päirärt oh-itui jokaisena lanareita vil-tutusiuimnie sekä vesibus- •natka Sund-antiematkan evästi nous*- ,'ollen. Ilma-ikein utelias i kesti ilma-ireän kuusi-ttiin tuoliin, matkustajat läheiysase-imme ulkiv joten emme korkeuteen, rin miellytämme vä JE väkivaltaiset toiiiienpiteet, joihin - N: jarinvalta turvautui pyrkimyksis- -uomen oikeuksien rajoittamiseksi uo ; aiosisatcia sitten, kohdistuivat moneen tieeseen myös Hdsingin yliopistoa vaataan. Erään varsin kohtalokkaalta nävi^aneen tapahtumien kulun aiheuttivat viiopiston piirissä vuoden 1903 laittomat asevelvollisuuskutsunnat Niistä poisjääneitä ylioppilaita päätettiin korkeimmalta taholta tulleesta määräyksestä rangaista eroittamiseHa yliopistosta. Muutamat yliopiston opettajat esittivät kevääHä 1904 konsistorin kokouksessa tämäl» Johdosta vastalauseensa, mistä puolestaan seurasi sanottu ien opettajien, professorien R. A. AVrecen ja Th. Homenin sekä tri Ernst Estlanderin, vangitseminen ja karkoit-taminen \ enäjälle. Näin ankaraan rangaistukseen oli suurena syynä myös se valla.npitäjien käsitys, että mainitut yliopiston opettajat olivat oHeet tavalla tai toisella mukana kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaa suunnitelleessa salaliitonsa. :\n€livaltaiset karkoitukset ja muut vliopisioa kohdanneet väkivaltaisuudet oliva: herättäneet mieltenkuohua opiskelevan nuorison keskuudessa. Joitakin päiviä ennen yliopiston^ lukuvuoden avajaisia syksyllä 1904 sai yliopiston rehtori Edv. Hjelt tietää, että opiskelijoiden piirissä oli aikomuksena avajaistilaisuudessa esittää vastalause tapahtuneiden laittomuuksien johdosta. Rehtori Hjelt lähetti tälloih ylioppilaille sanan, ettei hän voi sallia avajaisissa sentapaista esiintymistä, koska avajaiset on virallinen tilaisuus. Tästä huolimatta syyskuun 13. pnä pidetyissä avajaisissa sattui välikohtaus, jonka seuraukset olisivat saattaneet muodostua kohtalokkaiksi yliopistolle silloisissa olosuhteissa. Viiopiston juhlasaliin pidettyyn avajaistilaisuuteen oli kerääntynyt ylioppilaita tavallista runsaammin. Rehtori kehoitti avajaispuheessaan nuorisoa pysymään maltillisena, "etteivät kiihtyneet tunteet saisi viedä ajattelemattomiin tekoihin, jotka vain olisivat omiaan saattamaan uusia onnettomuuksia yliopistol-lemme". Kun puhe oli päättynyt, nousi maisteri Antti Sarvi, joka oli istunut lähellä katederia, rehtorin kiellosta huo-itseämme ja sitten alkoi taas jalkamat-ka, korkealle, korkealle. Puolen tunnin verran astelimme puiekuttaen ylös rinteitä, missä myös reppuselkäiset norjalaiset retkeilijät ja pienet lammaslaumat vaelsivat päämääräänsä kohti. Sää oli parhaintaiajia, aurinko kuumempi kuin alhaalla. Rakoille prfoi Aunenkin pieni ' nenu' Norjan vuoristoja samoilles-samme. Meillä oli päämääränä Ringerike ja tavoitteena vuoristonäköak ja kuounat-kin saavutimme. Tyytyväisin mielin astelimme takaisin, ihailhmne maisemia, löimme kättä suvisen luonnon kanssa. Mutta ilmaradan istumakaveriksi minä otin suomalaisen, p a j a r i , paanari, väliaikainen. Kyllä siinä oli koko seurueen suu rr.essingiasä, kun me kaksi saman pyöryiäistä marjaa aloimme liukua alas ja näkemiin kavereille toivoteltiin. loppu se alkoi tulla näistä riemukkaista ja samalla leppoisista retkistä korian vuonoihin ja vuoristoihin. Varattu aika oli eletty siihen pisteeseen, että tdtta kääröön ja Helsinkiin. Mie-uala vähän matalapaineinen — ero ja jäähyväiset, tuttuja kyllä minulle. Luku kelimme levottomina, katselimme vielä kertaalleen lähinmaän ympäristön, laulelimme jäähyväisiä, Oslon taivas Puok taan tiputteli meille jäähyväisiksi muutamia pehmeitä vesipisaroita. inkiin saavuttuani huomasin vain ttä taas kerran oli ihana kesäloma vierähtänyt muistojen joukkoon. O! r ollut Oslossa ulkomaalaisena. limatta lukemzan yliopiston vt. sijaiskanslerille, rehtoriHe ja opettajakunnalle osoitettua suomenkielistä kirjelmää, jonka sitten muuan toinen maisteri luki ruotsiksi. Rehtori Hjelt poistyi juhlasalista., samoin sijaiskansleri Danielson, useimmat yliopiston opettajat ja osa ylei söä. Rehtori antoi ulko-ovella oleville vahtimestareille määräyksen poistaa puhujat ja tyhjentää sali. Vahtimestareita ei .kuitenkaan päästetty sisään saliin. Jotkut yliopiston opettajat ja suuri osa yleisöä oli noussut seisaalleen kuullakseen vasUlauseen, joka päättyi sanoihin: " E i koskaan ole mieliala keskuudessamme uuden työvuoden alkaessa ollut vakavampi kuin nyt, emmekä pidä rauhallista työtä mahdollisena yliopistossa, ennenkuin yliopiston opettajat ja oppilaat ovat jälleen päässeet täysin nauttimaan niitä oikeuksia, jotka heille Suomen lakien ja inhimillisen oikeuden mukaan kuuluvat." Vastalausetta tervehdittiin voimakkain hyvä-huudoin, mutta myös eräin vihellyksin. m\ Palattuaan Nikolainkirkossa pidetystä tavanmukaisesta avajaisjumalanpal-veluksesta, joka mielenosoituksen aikana oli alkanut, osa ylioppilaista tuli rehtori Hjeltin kehoituksesta takaisin juhlasaliin, missä rehtori moitti vakav n sanoin ylioppilaita ja ilmoitti sitten, että heillä nyt on tilaisuus esittää, niitä heillä on sydämellään. Kukaan ei kuitenkaan enää noussut puhumaan lukuunottamatta sijaiskansleri Danielso-nia, joka ankarassa sävyssä nuhteli oppilaita. Kohta avauspäivän jälkeen jätettiin rehtorille muutaman sadan ylioppilaan sdlekirjoittama kirjelmä, jossa allekirjoittajat ilmoittivat kannattavansa vastalauseen lukijoita. Viimeksimainittujen asia oli sillä välin käsitelty yliopiston kurihpitotoimikunnassa, joka antoi heille muistutuksen. Eikä rehtori Hjeltkään säästynyt sellaiselta. lUusi keni:aaliku-vernööri Obolenski näet katsoi, että ava-jaistilaisuulessa ylioppilaiden esitys, "joka oli suunnattu viranomaisten toimenpiteitä vastaan", näytti perustuvan rehtorin sitä ennen pitämään puheeseen, joka sisälsi "samantapaisia lausuntoja kuin ylioppilaiden esitys". Kenraalikuvernöörin asennoituminen sai p>arhaansa koettaneen rehtori Hjeltin jo suunnittelemaan virasta eroamista, mutta yliopiston of>ettajien yksimielisestä toivomuksesta häh lopulta jäi paikalleen. Ylioppilaiden piirissä kuohunta jatkui koko syksyn. Useaan otteeseen aiottiin ryhtyä luentolakkoon koko yliopistossa. Tältä kuitenkin vältyttiin nun. sen vuoksi, että karkoitetuille opettajille myönnettiin armahdus rehtori Hjeltin ja eräiden muiden viranomaisten väsymättömien ponnistelujen ansiosta. — A. Humber-joen tulviessa Woodbridgessa Ken Johnston ja hänen poikansa jdi^tuivat lähtemään kotoaan ja kiipeämään puuhun, jossa he viettivät yön. Puusta käsin he näkivät kotinsa ajautuvan virran mukana ja tuhoutuvan. Perheen äiti ja neljj lasta pelastettiin jo aikaisemmin* 3,000 VUODEN TAKAISIA LÖYTÖJÄ SUOMALAINEN KAIVOS . . . (Jatkoa 1. sivulta) puolella Vuolijoen pitäjässä, keskellä asumatonta kainuulaista korpea, kuten edellä jo tuli sanotuksi. Lähestyköönpä sitä miltä suunnalta tahansa, niin aina on korpi vastassa. Mutta vaikka se on korven keskellä, niin silti se ei ole sen kätkössä. Jo kauas se näkyy maantiellä matkaajan silmään. Korkealla taivaanrannalla, yläpuolella korven siintävien metsien, se näkyy korkeine kaivos-torneineen ja nykyaikaisine valkoisine monikerroksisine kivitaloineen, kuin mikäkin sadun kaupunki. Kun se sukel-tautuu esille, niin matkamies aivan hätkähtää, luullen näkevänsä kangastuksen. Mutta kun saapuu Vuolijoen kirkonkylään, niin huomaa, että kaikki sittenkin on todellisuutU, eikä kangastusta. Vanhaa, mutkittelevaa ja kaiUisU kainuulaista maantietä rakennetaan ny- Kuluvan kesän aikana on eri puolilla Puolaa suoritettu laajassa mittakaavassa arkeologisia kaivauksia, joihin myös alan ylioppilaat ovat huomattavassa määrin osallistuneet. 'Bilosliwiessä, eräässä Wyrzyskin alueen kylässä (Bydgoszozin voivodikun-ta), on löydetty pronssi-, luu- ja sarvi-esineiden osia ja jätteitä, joiden on huolellisten tutkimusten jälkeen havaittu kuuluvan varhaisrautakauteen, pomme-rilaisen kulttuurin piiriin ja olevan pe-paikka. Se sijaitsee Oulujärven etelä-kyaikaiseksi autotieksi, jossa saa käyttää aikanaan suurimpia mahdollisia nopeuksia. Autoja liikkuu paljon. Oulun-jokilaaksosta tuleva korkeajännitelinja halkoo maisemaa. Vaikka "kaivoskaupunki" on vielä kaukiama, niin silti kuumeinen elämän^ke tuntuu'jo täällä asti. Uusi elämä on alkanut näillä hfljaisilla rannoilla. Mutta kun saavutaan viimein itse "kaivoskaupunkiin", niin silmät revähtävät auki. E i luulisi sellaista nähtävää löytyvän ^kainuulaisesta korvesta. Mahtavia kaivosrakennuksia ja -laitteita. Monikerroksisia, hienoja, kaikilla nykyajan mukavuuksilla varustettuja kivitaloja, katuja, kahviloita, elokuvat, koulut ym. Ja kaikki tämä on noussut kädenkäänteessä, kuin sadun taikasauvan iskusta. Kaikki tfedämme, miten suurta osuutta talouselämässämme näyttelee täiiän-astisista suurin kaivoksemme Out(^um-pu. Otamäen kaivoskaupungissa on kaikki tdit/ niin suurpiirteisesti, ^ tä näyttää siltä, kuin siitä odotettaisiin vieläkin enemmän. Toivokaanune, että se täyttää hyvin siihen asetetut toiveet. Muodostukoon siitä seHainen sampo, joka jauhaisi maallemme kauan taloudellista hyvinvointia. räisin viidenneltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua. Lähistöltä on myös löydety hautapaikka, jolla sijait see samalta ajalta peräisin olevia poltto-hautoja sekä hbman varhaiflemmalta kaudelta peräisin olevia ruukunmuotoi-sia uurnia. Krakovan Wawelin linnassa suoritetut kaivaukset ovat tuoneet esiin arvokkaita löytöjä, kuten hyvin säilyneitä puisia rakennusten perustoja ja lukuisia erilaisia artikkeleita, jotka ovat peräisin Pu(^an valtion varhaisemmalta kaudelta. Erikoisen maininnan £.rvoisia ovat löydetyt puu ja maavallitusten osat samoin kuin varhais- ja jälkikeskiajalta peräisin olevat haudat* • Biskupicen kylästä (Miechowin alue Krakovan voivodikunnassa) on löydetty saviruukkujen muotoon valettuja hauta-uurnia, jotka olryat eriuäin. tyypUlisiä pronssikaudelle. Ix>ytojen arvellaan olevan peräisin noin vuodelta 1,100 ennen ajanla^umme alkua ja l ö y t i ^ i - kalla suoritetaan nyt kaivauksia laajassa mittakaavassa. Varhaisen asutuksen merkkejä on löydetty myös Rakowin kylästä (Glub-czycen alue Opolen voivodikunnassa) ja alkututkimuksissa on päädytty arvioon, että po. asutus on ollut paikkakunnalla noin w . 1,200—1,000 ennen ajanlaskumme alkua. Myö^ tnuuallaOpdlessa, varsinkin Ostrowski8sa, on tehty suuria arkeologisia kaivauksia ja tutkimuksia. Nintenomaan ensimmäiset kaivaukset toivat esiin mielenkiintoisia todisteita varhaisen puolalaisen asutuksen kauppa-suhteisU. Yhdessä aikaisempien vuosien kuluessa tehtyjen löytöjen perusteella voidaan nyt päätellä, että Opolel-la oli laajat kauppasuhteet mm- Kievin, Böömin ja Kiinankin kanssa. Kauppa Kiinan kanssa tapahtui arabialaisten kauppiaiden välityksellä.' - . > Lanantalna, lokaknim 30 p i h r i a i , ltS4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-30-03
