1954-10-30-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
on
fätkulinnrnsim
««a vksin iltaa istuessani lentävät
%ni kaikkien Liekin ystävien luo.
dliset tervehdykseni kaikille teil-parhaat
kiitokseni kaikista arvok-ia
sisältörikkaista kirjoituksis-rm
lännellä on tämä kesä ollut
-i^-täni liian l}hyt. aurinkoisia pai-
" ollut hvvin vähän. Kesää odot-on
aika kulunut syksyyn. Syksyn
at pilvet antavat vain yhä eneni-
_ vettä, vaikka olemme koko kyllai-kesän
ainaisista sateista.
iHnuHa on kanarialintu, jonka olen
* sta asti kasvattanut. Se on jo 9
vanha. En ol^ antanut sille
ituista nimeä, vaan olen kutsunut
monilla eri nimityksillä. Pari vuotuen
rupesin nimittämään sitä piiak-
Eräänä päivänä rupesi keittiöstä
ilumaan puhetta. Kuuntelin toisessa
essa ja ihmettelin. "Piika; p i i k a ' ',
kaksi kertaa. Menin keittiöön ja
mielissäni huomatessani, että l i n -
„, oli saanut puhelahjan. (Menin sen
tin liio ja siellä se virutteli päätään
:ikupissa. Toruin sitä ja sanoin, että
vthän sinä olet tullut höppänäksi,
juomavetesi likaat"'. Arvasin, että
on kylpyä vailla. Laitin sille kylvyn
bcti se sen ottikin. Sitä kai se tar-oittikin,
kun se kutsui -'piikaa''. M i -
ulie se sen nimen sitten antoikin. -\ina,
un se jotain haluaa, se kutsuu piikaa,
lalla, jos ei huomaa panna peittoa
'kin yli, se heti huomauttaa ja samoin
mulla.
Eräänä iltana meillä oli vieraita. Is-iuimme
ja juttelimme keittiössä vähän
yöhempään. Lintu hyppäsi orrelta,
tse]] peiton aita pienestä reiästä ja
:noi "Piika''. Emme voineet olla nau-
3tta. Meillä oli myöskin silloin pie-
•i mtö vieraisilla ja hän sanoi äidilleen
cseamman kerran, että hänkin haluaisi
ada noin "kivan'' linnun. Näin syk-yllä
siitä lähtee höyhen ja silloin se on
niinkuin sairas, se ei puhu mitään.
Taas eräänä aamuna se kutsui " p i i -
»'. Otin peiton pois sen häkin päältä
menin uudestaan petille. Ei se aset-anut,
se vain yltyi. Menin sen luo.
Se oli kovasti levoton, hyppi orrelta
orrelle eikä syönyt eikä juonut. Sitten .
tuulin ulkoa "roobin"-linnun kumnial-sta
vaikerotntia. 'Ikkunan alla on
omenapuu ja sen oksalla lintu vaivojaan
Ä r o i . Puin päälleni ja menin ulos
latsomaan, mikä sitä vaivaa. Puhelin
alle- Ei se yhtään pelännyt minua, katseli
vain maahan. Siinä näin kuolleen
J^un. Ymmärsin ja näin ettei lintu
raukka suotta hätäillyt. Sen toveri qji
^ lentänyt päin ikkunaa ja siihen
»uöllut. Otin kuolleen linnun ja vein
f°P"^- Silloin sen toveri vasta oikein
iäntyi. Se lensi minun pääni päälle
ja toisia roobinia tuli ympärilleni paljon,
kovaa elämää. Menin sisäHe.
Jffltuni ei ollut yhtään rauhallisempi.
* ^ i n ikkunasta ulos- Toiset roobinit
j a t lähteneet, mutta se yksi vain istui
*«otti oksalla. Toivoin, e t t ä sekin läh-
^ pois, että oma lintuni rauhoittuisi.
^-Menin uudestaan ulos ja puhelin ok-
^ istuvalle linnulle ja se kuunteli
ymmärtänyt. Sanoin:
ix\\- ^^^^^^ ^""^^^ ymmärrän
J^^a, muen ikävä on kohtalosi, 4un to-öäipyi
pois ja sinä jäit yksin tal-kylmnn
tuuliin ja myrskyihin,
pois iloisten li'ntii;p.n
^ ehkä s
^ten lintujen seuraan,
urusi piankin haihtuu."
ioiuuT katosikin ja lintuni rau-
*^ioitan pian kahdesta eri aiheesta.
*)->sim-eisin:
Isojoen flfkka.
lempi M mmistoUe
N i i n synkkänä valkeni syksyinen
a^mu, mutta vielä sjTikemmät olivat
uutiset, jotka toivat tiedon; että taas
yksi tovereistamme, yksi parhaimmis-tamme,
oli sulkenut silmänsä ikuiseen
uneen.
Lempi, olit suurisieluinen ihminen,
vaikka eivät toverisi sinua aina oikein
ymmärtäneet. Jos joku sinua loukkasi,
ilomielin annoit sen anteeksi ja unohdit.
Kaiken elämäsi ja mahdollisen a i kasi
uhrasit yhteisen jalon aatteemme
palvelukseen. Työ naisten, nuorison ja
lasten keskuudessa oli ajatustesi keskipisteenä
ja niiden tähden uhrasit kaikki
voimasi ja vielä viimeisetkin hetkesi.
Vähäisenä elämäsi aamuna, jolloin kirkkain
silmin katsoit tulevaisuuteen, varoitit
toimintatovereitasi: 'Älkää panko
kynttiläänne vakan alle, vaan valaisemaan
niitä, jotka pimeässä kulkevat."
Sadat sairaaloissa käyntisi eivät unohdu
niiden mielistä, joita kävit lohduttamassa
heidän sairaudessaan. Itse et tarvinnut
ystäväjoukkoa sairasvuoteesi
vierellä, koska ne lyhyet hetket, jolloin
mainfn matkasi läheni loppuaan, olit
tiedottomassa tilassa.
Suuri ystäväjoukko oli saapunut hautajaisiisi
tekemään sinulle viimeistä palvelusta.
Kerhon naistoverisi järjestivät-kin
kunniakujan sinulle, Lempi, aloittaessasi
matkan sinne, josta ei palata.
Hyvin olit tehnyt päivätyösi, siksi sinulle
levon toivomme. Lapsesi sinua rakkaudella
kaipaavat, ystävät ja toverit
kaiholla muistelevat.
Elon liekki hiljaa sammui,
loppui mainen matkasi.
Tuonen tuutuun pääsi painui,
unhoitu ci muistosi.
Vancouverin Naisten kerhon puolesta
Elli.
< Ystävän muistolle
Kuinka äkkiä tulikaan tieto, että sinun
elämäsi näytös, Lempi, on loppunut.
•Esirippu on laskenut viimeisen kerran.
Tuntui niin oudolta tuo sanoma, kun
olit niin touhukas ja elämää uhkuva
vielä viimeksi tavatessamme Clinlon-haalilla.
Siellähän sitä aina tavattiin.
Olit aina yhtä reipas ja innostunut, tuntui,
ettet väsy koskaan. Sinulla oli aina
jotain esitettävänä, miten ja mitä meidän
tulisi kulloinkin toimia. Ehdit juosta
sairaalasta toiseen tervehtimässä potilaita
ja vanhuksia. Ehdit kirjoittaa
lehtiin, juosta kokouksesta toiseen. Joskus
kuuli ajattelemattomasi sanottavan,
että on turhaa hosua tuolla tavalla
,eivät asiat siitä parane. Mutta kun
syventyy ajattelemaan, niin kyllä me
vain kipeästi tällaisia touhun ihmisiä
tarvitsemme kuin Lempi Myrtti oli, joka
oman itsensä unohti ja aina toisia
muisti.
Monasti ajattelin itsekseni: ''Muis-tavatkohan
toverit käydä niin usein
Lempiä tervehtimässä sairaalassa, jos
hän sifRie joutuu, kun hän muisti käydä
toisia tervehtimässä?' Lempi muutti
kuitenkin pois niin äkkiä, ettei kenenkään
tarvinnut hänen takiaan vaivautua
— paitsi se viimeinen palvelus, joka
•luonnostaan lankeaa. Suuri oli ollut toveri-
j a ystäväjoukko saattamassa .Lempiä
viimeisellä maCkallaan. Minullakin
oli vakaa aikomus tulla, mutta oikukas
kohtalo muutti suunnitelmat.
Kaipauksella muistelee toveri joukko
Lempiä ja vielä suuremmalla kaipauk-sella
oman perheen jäsenet, joiden keskeisiin
henkilö olit. Lepää rauhassa ja
kiitos kaikesta.
Minda Katainen.
. 1 1 . .
Jääkickkoscsänki on taas alkanut. Tämä kuva on Torontäi Maple Leafs- ja Montreal
Canadiens-joukkueitten välisestä ottelusta, jolloin Toronton Harry Watson
(keskellä) sai 200. maalinsa NffL.ssa pelaamisensa aikana.
Syksyisiä mietteitä^
Syksy on tullut ja myrskyilee, se kesä,
jota lemmin, se pois pakenee.
X i i n , siltä se nyt ainakin näyttää,
vaikka täällä aurinkoisessa .Albertassa
ei ole ollutkaan oikeaa kesää — sadetta,
aina vain sadetta. Maanviljelijät eivät
voineet muokata peltojaan ensi vuoden
viljaa varten, kun peMot ovat niin pehmeitä,
e t t ä eivät kestä koneita. N y t sitten
vielä tulivat kovat hallayöt, jäädyttivät
viljat ja kasvismaat, mitkä olivat
säästyneet rakeilta, joten tulevaisuus
näyttää synkältä. Verot, jotka aina vain
nousevat, on maksettava, tuli viljaa tai
ei ja velkojatkin hätyyttävät. Mutta
millä maksat, mistä saa siemenviljaa
ensi vuodeksi?
E i ole ihme, vaikka maanviljelijät
kulkevat allapäin, hartiat kumarassa.
Nuoriso ei tahdo pysyä maalaiskodeis-sa,
vaan tahtoo lähteä maailmalle koettamaan
onneaan siinä toivossa, että saa
enemmän elämältä kuin mitä köyhä koti
voi antaa. Vanhempien voimat eivät
enää tahdo riittää elon taistossa luonnonvoimia
ja riistäjiä vastaan. Mutta
nuoret, jotka ovat lähteneet maailmalle
parempaa etsimään, tulevat pian huomaamaan,
että riisto seuraa, meni minne
tahansa, ja että elämä on vain raskasta
työtä, jos satut työtä saamaan. Jos et,
niin seuraa nälkä ja kurjuus, joka johtaa
niin monen nuorukaisen ja neitosen
paheiden tielle.
Kesä on sentään vähän help>ompi niin
maanviljelijöille kuin teollisuustyöläisil-lekin.
mutta syksyn tullen moni työ-läisäiti
huokaa elämän huolista, oli hän
sitten maalla tai teollisuudessa, e t t ä miten
saa lapsilleen niin lämpimän vaatekerran,
että he voivat ottaa vastaan talven
kylmät. Samat ovat huolet työläisil- ,
lä, olivat he missä tahansa. Mutta onhan
talvella hyvätkin puolensa näin
maallakin, ainakin nuorilla on talviurheilunsa,
metsästys jne. -Äideillä taas on
Snomeniiiitisia
ITSEP.34INEN P O K T I K K . \.
K.AUPPIAS
Virtain käräjillä tuomittiin äskettäin
tunnettu uskonlahkon perustaja Toivo
Korpela pontikaomyynnistä 18,000 markan
sakkoon, sekä maksamaan oikeudenkäynti-
ym. kuluja. Korpela kielsi
tekonsa, vaikka seitsemän henkilöä todisti
ostaneensa häneltä pontikkaa.
« • •
H I E N O S T U N U T M A KU
Hienostunut maku näyttää olevan
vallalla Kuivaniemen pappilassa, koskapa
pappilan kellarissa paistien ja pihvien
ohella säilytetään myöskin kirkon
ehtoollisviinejä. Mutta jos pappilassa on
hienostunut maku, niin olipa vähintään
yhtä hieno makuasti sillä varkaallakin,
joka eksyi pappilan kellariin ja vei sekä
paistit että viinit. Eräässä ladossa varas
vietti orgiansa herkutellen sekä paisteilla
että pihveillä ja naukkaili välillä
kirkonviiniä. Jälkiruoaksi hän oli varannut
läheisestä kioskista — myöskin i l man
maksua — karamellejä ja muuta
hyvää.
• 1«E «
T A R K K A KAVERr
Eräs turkulainen maalari, jota epäiltiin
useista rikoksista, mm. eräästä ra-vintoiamurrosta,
Joutui hiljattain Vaasassa
pidätetyksi erään riko^tsivän
tarkkanäköisyyden ansiosta. Etsivä tunsi
valokuvan perusteella pakomatkalla
olevan maalarin ja hänen seurassaan olleen
toisen mieshenkilön, jolla niinikään
oli sovittamattomia rikoksia tillllää-n.
enemmän aikaa kirjoittaa tähän meidän
rakkaaksi käyneeseen Liekkiimmekin.
Ehkä Spokanen Kallellakin on aikaa
taas joskus pistää pätkä Liekkiin.
Syksyinen tervehdys kaikille Liekin
ystäville!
Johanna.
VÄLITÄMME MHAA SUOMEEN
MAKSAMME PÄIVÄN KORKBEIIMAN KUBSSIN
lili«t7s]talui $1.15.
$QJBS
Pienin summa 5,000 Smk. $19J2S
Jokaiaaii seurmaTa 1,000
• Rahalähetyksenne toimitetaan vastaanottajalle 10-44 p&ivftn «IdUltt. Jo-kaiseUe
lähettftjftUe lähetetiAn yastaanoCtaJan allcktrjoittama kadttL
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. BOX $9 SUDBUBY. ONTARIO
iMumHmmm, Uietkunn mpUHaoMu 1954 Siru 7
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 30, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-10-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541030 |
Description
| Title | 1954-10-30-07 |
| OCR text | on fätkulinnrnsim ««a vksin iltaa istuessani lentävät %ni kaikkien Liekin ystävien luo. dliset tervehdykseni kaikille teil-parhaat kiitokseni kaikista arvok-ia sisältörikkaista kirjoituksis-rm lännellä on tämä kesä ollut -i^-täni liian l}hyt. aurinkoisia pai- " ollut hvvin vähän. Kesää odot-on aika kulunut syksyyn. Syksyn at pilvet antavat vain yhä eneni- _ vettä, vaikka olemme koko kyllai-kesän ainaisista sateista. iHnuHa on kanarialintu, jonka olen * sta asti kasvattanut. Se on jo 9 vanha. En ol^ antanut sille ituista nimeä, vaan olen kutsunut monilla eri nimityksillä. Pari vuotuen rupesin nimittämään sitä piiak- Eräänä päivänä rupesi keittiöstä ilumaan puhetta. Kuuntelin toisessa essa ja ihmettelin. "Piika; p i i k a ' ', kaksi kertaa. Menin keittiöön ja mielissäni huomatessani, että l i n - „, oli saanut puhelahjan. (Menin sen tin liio ja siellä se virutteli päätään :ikupissa. Toruin sitä ja sanoin, että vthän sinä olet tullut höppänäksi, juomavetesi likaat"'. Arvasin, että on kylpyä vailla. Laitin sille kylvyn bcti se sen ottikin. Sitä kai se tar-oittikin, kun se kutsui -'piikaa''. M i - ulie se sen nimen sitten antoikin. -\ina, un se jotain haluaa, se kutsuu piikaa, lalla, jos ei huomaa panna peittoa 'kin yli, se heti huomauttaa ja samoin mulla. Eräänä iltana meillä oli vieraita. Is-iuimme ja juttelimme keittiössä vähän yöhempään. Lintu hyppäsi orrelta, tse]] peiton aita pienestä reiästä ja :noi "Piika''. Emme voineet olla nau- 3tta. Meillä oli myöskin silloin pie- •i mtö vieraisilla ja hän sanoi äidilleen cseamman kerran, että hänkin haluaisi ada noin "kivan'' linnun. Näin syk-yllä siitä lähtee höyhen ja silloin se on niinkuin sairas, se ei puhu mitään. Taas eräänä aamuna se kutsui " p i i - »'. Otin peiton pois sen häkin päältä menin uudestaan petille. Ei se aset-anut, se vain yltyi. Menin sen luo. Se oli kovasti levoton, hyppi orrelta orrelle eikä syönyt eikä juonut. Sitten . tuulin ulkoa "roobin"-linnun kumnial-sta vaikerotntia. 'Ikkunan alla on omenapuu ja sen oksalla lintu vaivojaan Ä r o i . Puin päälleni ja menin ulos latsomaan, mikä sitä vaivaa. Puhelin alle- Ei se yhtään pelännyt minua, katseli vain maahan. Siinä näin kuolleen J^un. Ymmärsin ja näin ettei lintu raukka suotta hätäillyt. Sen toveri qji ^ lentänyt päin ikkunaa ja siihen »uöllut. Otin kuolleen linnun ja vein f°P"^- Silloin sen toveri vasta oikein iäntyi. Se lensi minun pääni päälle ja toisia roobinia tuli ympärilleni paljon, kovaa elämää. Menin sisäHe. Jffltuni ei ollut yhtään rauhallisempi. * ^ i n ikkunasta ulos- Toiset roobinit j a t lähteneet, mutta se yksi vain istui *«otti oksalla. Toivoin, e t t ä sekin läh- ^ pois, että oma lintuni rauhoittuisi. ^-Menin uudestaan ulos ja puhelin ok- ^ istuvalle linnulle ja se kuunteli ymmärtänyt. Sanoin: ix\\- ^^^^^^ ^""^^^ ymmärrän J^^a, muen ikävä on kohtalosi, 4un to-öäipyi pois ja sinä jäit yksin tal-kylmnn tuuliin ja myrskyihin, pois iloisten li'ntii;p.n ^ ehkä s ^ten lintujen seuraan, urusi piankin haihtuu." ioiuuT katosikin ja lintuni rau- *^ioitan pian kahdesta eri aiheesta. *)->sim-eisin: Isojoen flfkka. lempi M mmistoUe N i i n synkkänä valkeni syksyinen a^mu, mutta vielä sjTikemmät olivat uutiset, jotka toivat tiedon; että taas yksi tovereistamme, yksi parhaimmis-tamme, oli sulkenut silmänsä ikuiseen uneen. Lempi, olit suurisieluinen ihminen, vaikka eivät toverisi sinua aina oikein ymmärtäneet. Jos joku sinua loukkasi, ilomielin annoit sen anteeksi ja unohdit. Kaiken elämäsi ja mahdollisen a i kasi uhrasit yhteisen jalon aatteemme palvelukseen. Työ naisten, nuorison ja lasten keskuudessa oli ajatustesi keskipisteenä ja niiden tähden uhrasit kaikki voimasi ja vielä viimeisetkin hetkesi. Vähäisenä elämäsi aamuna, jolloin kirkkain silmin katsoit tulevaisuuteen, varoitit toimintatovereitasi: 'Älkää panko kynttiläänne vakan alle, vaan valaisemaan niitä, jotka pimeässä kulkevat." Sadat sairaaloissa käyntisi eivät unohdu niiden mielistä, joita kävit lohduttamassa heidän sairaudessaan. Itse et tarvinnut ystäväjoukkoa sairasvuoteesi vierellä, koska ne lyhyet hetket, jolloin mainfn matkasi läheni loppuaan, olit tiedottomassa tilassa. Suuri ystäväjoukko oli saapunut hautajaisiisi tekemään sinulle viimeistä palvelusta. Kerhon naistoverisi järjestivät-kin kunniakujan sinulle, Lempi, aloittaessasi matkan sinne, josta ei palata. Hyvin olit tehnyt päivätyösi, siksi sinulle levon toivomme. Lapsesi sinua rakkaudella kaipaavat, ystävät ja toverit kaiholla muistelevat. Elon liekki hiljaa sammui, loppui mainen matkasi. Tuonen tuutuun pääsi painui, unhoitu ci muistosi. Vancouverin Naisten kerhon puolesta Elli. < Ystävän muistolle Kuinka äkkiä tulikaan tieto, että sinun elämäsi näytös, Lempi, on loppunut. •Esirippu on laskenut viimeisen kerran. Tuntui niin oudolta tuo sanoma, kun olit niin touhukas ja elämää uhkuva vielä viimeksi tavatessamme Clinlon-haalilla. Siellähän sitä aina tavattiin. Olit aina yhtä reipas ja innostunut, tuntui, ettet väsy koskaan. Sinulla oli aina jotain esitettävänä, miten ja mitä meidän tulisi kulloinkin toimia. Ehdit juosta sairaalasta toiseen tervehtimässä potilaita ja vanhuksia. Ehdit kirjoittaa lehtiin, juosta kokouksesta toiseen. Joskus kuuli ajattelemattomasi sanottavan, että on turhaa hosua tuolla tavalla ,eivät asiat siitä parane. Mutta kun syventyy ajattelemaan, niin kyllä me vain kipeästi tällaisia touhun ihmisiä tarvitsemme kuin Lempi Myrtti oli, joka oman itsensä unohti ja aina toisia muisti. Monasti ajattelin itsekseni: ''Muis-tavatkohan toverit käydä niin usein Lempiä tervehtimässä sairaalassa, jos hän sifRie joutuu, kun hän muisti käydä toisia tervehtimässä?' Lempi muutti kuitenkin pois niin äkkiä, ettei kenenkään tarvinnut hänen takiaan vaivautua — paitsi se viimeinen palvelus, joka •luonnostaan lankeaa. Suuri oli ollut toveri- j a ystäväjoukko saattamassa .Lempiä viimeisellä maCkallaan. Minullakin oli vakaa aikomus tulla, mutta oikukas kohtalo muutti suunnitelmat. Kaipauksella muistelee toveri joukko Lempiä ja vielä suuremmalla kaipauk-sella oman perheen jäsenet, joiden keskeisiin henkilö olit. Lepää rauhassa ja kiitos kaikesta. Minda Katainen. . 1 1 . . Jääkickkoscsänki on taas alkanut. Tämä kuva on Torontäi Maple Leafs- ja Montreal Canadiens-joukkueitten välisestä ottelusta, jolloin Toronton Harry Watson (keskellä) sai 200. maalinsa NffL.ssa pelaamisensa aikana. Syksyisiä mietteitä^ Syksy on tullut ja myrskyilee, se kesä, jota lemmin, se pois pakenee. X i i n , siltä se nyt ainakin näyttää, vaikka täällä aurinkoisessa .Albertassa ei ole ollutkaan oikeaa kesää — sadetta, aina vain sadetta. Maanviljelijät eivät voineet muokata peltojaan ensi vuoden viljaa varten, kun peMot ovat niin pehmeitä, e t t ä eivät kestä koneita. N y t sitten vielä tulivat kovat hallayöt, jäädyttivät viljat ja kasvismaat, mitkä olivat säästyneet rakeilta, joten tulevaisuus näyttää synkältä. Verot, jotka aina vain nousevat, on maksettava, tuli viljaa tai ei ja velkojatkin hätyyttävät. Mutta millä maksat, mistä saa siemenviljaa ensi vuodeksi? E i ole ihme, vaikka maanviljelijät kulkevat allapäin, hartiat kumarassa. Nuoriso ei tahdo pysyä maalaiskodeis-sa, vaan tahtoo lähteä maailmalle koettamaan onneaan siinä toivossa, että saa enemmän elämältä kuin mitä köyhä koti voi antaa. Vanhempien voimat eivät enää tahdo riittää elon taistossa luonnonvoimia ja riistäjiä vastaan. Mutta nuoret, jotka ovat lähteneet maailmalle parempaa etsimään, tulevat pian huomaamaan, että riisto seuraa, meni minne tahansa, ja että elämä on vain raskasta työtä, jos satut työtä saamaan. Jos et, niin seuraa nälkä ja kurjuus, joka johtaa niin monen nuorukaisen ja neitosen paheiden tielle. Kesä on sentään vähän help>ompi niin maanviljelijöille kuin teollisuustyöläisil-lekin. mutta syksyn tullen moni työ-läisäiti huokaa elämän huolista, oli hän sitten maalla tai teollisuudessa, e t t ä miten saa lapsilleen niin lämpimän vaatekerran, että he voivat ottaa vastaan talven kylmät. Samat ovat huolet työläisil- , lä, olivat he missä tahansa. Mutta onhan talvella hyvätkin puolensa näin maallakin, ainakin nuorilla on talviurheilunsa, metsästys jne. -Äideillä taas on Snomeniiiitisia ITSEP.34INEN P O K T I K K . \. K.AUPPIAS Virtain käräjillä tuomittiin äskettäin tunnettu uskonlahkon perustaja Toivo Korpela pontikaomyynnistä 18,000 markan sakkoon, sekä maksamaan oikeudenkäynti- ym. kuluja. Korpela kielsi tekonsa, vaikka seitsemän henkilöä todisti ostaneensa häneltä pontikkaa. « • • H I E N O S T U N U T M A KU Hienostunut maku näyttää olevan vallalla Kuivaniemen pappilassa, koskapa pappilan kellarissa paistien ja pihvien ohella säilytetään myöskin kirkon ehtoollisviinejä. Mutta jos pappilassa on hienostunut maku, niin olipa vähintään yhtä hieno makuasti sillä varkaallakin, joka eksyi pappilan kellariin ja vei sekä paistit että viinit. Eräässä ladossa varas vietti orgiansa herkutellen sekä paisteilla että pihveillä ja naukkaili välillä kirkonviiniä. Jälkiruoaksi hän oli varannut läheisestä kioskista — myöskin i l man maksua — karamellejä ja muuta hyvää. • 1«E « T A R K K A KAVERr Eräs turkulainen maalari, jota epäiltiin useista rikoksista, mm. eräästä ra-vintoiamurrosta, Joutui hiljattain Vaasassa pidätetyksi erään riko^tsivän tarkkanäköisyyden ansiosta. Etsivä tunsi valokuvan perusteella pakomatkalla olevan maalarin ja hänen seurassaan olleen toisen mieshenkilön, jolla niinikään oli sovittamattomia rikoksia tillllää-n. enemmän aikaa kirjoittaa tähän meidän rakkaaksi käyneeseen Liekkiimmekin. Ehkä Spokanen Kallellakin on aikaa taas joskus pistää pätkä Liekkiin. Syksyinen tervehdys kaikille Liekin ystäville! Johanna. VÄLITÄMME MHAA SUOMEEN MAKSAMME PÄIVÄN KORKBEIIMAN KUBSSIN lili«t7s]talui $1.15. $QJBS Pienin summa 5,000 Smk. $19J2S Jokaiaaii seurmaTa 1,000 • Rahalähetyksenne toimitetaan vastaanottajalle 10-44 p&ivftn «IdUltt. Jo-kaiseUe lähettftjftUe lähetetiAn yastaanoCtaJan allcktrjoittama kadttL VAPAUS TRAVEL AGENCY P. O. BOX $9 SUDBUBY. ONTARIO iMumHmmm, Uietkunn mpUHaoMu 1954 Siru 7 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-30-07
