1950-04-29-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tri Thor Thorström:
"PUNASOLUJEN ^ LIIKARUNSAUS
Jr^on Vaquezin toteama vuonna 1892.
Taudin syitä ei vielä tunneta, muUa
on huoma'tu, että se esiintyy peAetau-tina.
Oireet ovat korkea punasolujen
lukumäärä ja kasvojen vaÄva punoitus.
On todettavissa verevyyttä ja pernan
suurentumaa. Limakalvot ovat purppu-lan
punaiset. Joskus huomataan makean
laajentumaa, valkuaisvirtsaisuutta
ja todellista munuaistulehdustakin. Hollo
oli ennen suonenisku, mutta nykyään
]cäytetään putkiluiden röntgen valaisua-
Vähäverisyyttä on kahta laatua," nimittäin
primäärmen, joka Johtuu luuytimen
sairauksista-ja sekundäärinen,
jonka syy on välilUnen; yer^nmpodostus-ioimintahäiriö
luukudoksen ulkopuolel;
KalvepistauH kuuluu ensimmäiseen
lyhmään ja esiintyy yksinomaan naisissa
varsinkin murrosiässä. HSTaisen kehitys
on silloin tavallisesti tapahtunut
hyvin hitaasti, riippuen sukurauhastea
ylitoiminnasta. Potilas valittaa heik-f:
autta, päänsärkyä, selkävaivoja. Häntä
vaivaa uneliaisuus ja hänellä ön tain-,
uoksen, nenäverenvuodon ja vatsahaavan
taipumuksia. Iho on alabasterin
• valkoinen, joskus vihertävä. Limakalvot
ovat kalpeat. Ihonalainen kudos ori
lavallisesti säilynyt. , Kaulasta on kuultavissa
laski mosuhinaa ja sydämestä toiminnallisia
sivuääniä. Joskun huomataan
lievää vesipöhöä nilkkojen kohdalla
\atsan seudussa aristaa, riippuen tämä
vatsahapottornuudestiä. Härvölh havaitaan
pernäti laajentuuiiaa. Kuukautiset
ovat joskus niukat, toisinaan vuolaat,
mutta tavallisesti kivuUiset. Usein naisilla
on valkovuotoa. Joskus muodostuu
Tfaikeimniissa tapauksissa laskimotukos,,
josta vöi syntyä kuolettava veritulppa.
Hoito, Jos kalvetustauti on keiutty-nyt
v^aikeaksi, potilas määrätään vuoteeseen.
Kesällä hän voi loikoilla ulkona
raittiissa ilmassa. Ulkoilu varsinkin
vuoristossa on hyvä hoitokeino. Potilaan
tulee ottaa aamuisin kylmiä pyyhkeitä
ynnä hierräntää ja iltaisin tavallinen
iammekylpy. Joskus määrätään
Me hiilihappo- ja sähkökylpyjä. Tärkeää
on, että ruoansulatus on säännön-
>iiukainen ja että ulostus tapahtuu-sään»
iiöllisesti. Jos on hapottomuutta, annetaan
vatsahappoa, ja jos on sydänalaki-pua,
vismuttia. Vaikean päänsäryn pa«
las apu väitetään nykyään olevan lum-
Itaalipunktion. Lääkkeinä käytetään
rautaa ja arsenikkia sekä epäorgaanisessa
että orgaanisessa muodossa. On huo-
Ji^attava, että tämä tauti on häviämässä
sutä syystä, että naiset ovat ryhtyneet
harrastamaan voimistelua, ulkoilua ja
letkeilyä.
Veriuäivetystauti. Tämän taudin syi-y^
a saattaa olla lapamato, raskaudentila,
-•kuppatauti ja pitkälliset myrkytykset,
mutta hyvin usein taudin aiheuttaja jää .
a^lvittäniättä. Alussa vaivaf esiinty\'ät
^amanoireisina kuin kalvetustaudissa.
J^otilaassa ilmenee raihnaisuutta ja vä-
''inpitämättömyyttä. Kielen kärjessä
«n taudin alussa arkuutta, sitten haavau-tumia
ja myöhemmässä vaiheessa lima-l^
alvo on surkastunut. Todetaan vatsa-
J-apottomuutta ja selkäydinoireita. Iho
«n oljenkeltainen ja limakalvot ovat hy-
^•Ju kalpeat. Sydämestä on kuultavissa
^ähäverisyyden sivuääniä ja kaulasta
askimosuhinaa. Valtimo on pehmeä
la kiihtynyt. Usein potilaat valittavat
^^tsahäiriöiden oireita ja heillä on ripu-
^J^ohtauksia ja rintalasten palnoarkuut-eren
punaso ujen taudeista
ta. Joskus esiintyy isenä-, iho-, munuais-
ja verkkokalvon verenvuotoja. Myöhäisvaiheessa
potOaassa on kuumetta ja
hänen yleistilansa huononee lakkaamatta.
Veri on vetelää ja verenpunapro-sentti
on"hyvin alhainen. Vexoo. hyytyminen
tapahtuu tavallista hitaammin.
Punasolujen määrä on hyvin pieni. Ne
o^at monimuotoisia ja erisuuruisia.
Hoito on mikäli mahdollista kohdistettava
taudin S3,'yhyn. Jos on todettu
sisälmysmatojaj ajetaan me ulos.. Jos
potilaassa on kuppatauti, ryhdytään hoitoon
sitä tautia vastaan. Muissa tapauksissa
annetaan rauta- ja arsenikkival-
-misteita, erilaisia vitaoiiinejä. ja rairatse-vaa
ravintoa. • Vuonna 1926 ryhtyivät
- amerikkalaiset: käj^tämään maksaa
lääkkeenä, ja tulos oli hämmästyttävän
hyvä. Hätäapima voi suorittaa 300 tai
400 gr. verensiirron.
YleisrakenteeUtnen 'oerenpunan liukenemisen
vähäverisyys. Tämän taudin
iunnusmerkillisimmät ominaisuudet ovat
.vahva vähäverisyys ja keltatautinen
ihon väri, mutta virtsassa ei ole sappivä-r
laineita.
Syyopillisesti voi mainita, että tauti
periytyy vallitsev-aha tekijänä suoranaisesti
toisesta sairaasta toiseen. Ptmaso-lut
ovat tavallista pienempiä ja pallon
muotoisia sekä helposti hajoavia. Hajoamisen
suorittavat pernassa, luuytimessä
ja maksassa olevat verkko sisäketollisen
elinryhmän solut. Seurauksena tästä on
vahva bilirubiinin mupdostus, mistä johtuu
ihon keltainen väri. Samanaikaisesti
tapahtuu luuytimessä sairaiden punasolujen
uudismuodostumista. Potilaalla
on myös tavallisesti muita perinnöllisiä
ruumiinvikoja, epämuodostumia ja
suippokallo.
Oireista voidaan vielä mainita, että
iho oli kellertävänvihreä, mutta ihon
^yyhyäminen ta\'allisesti puuttuu. Suoni
ei ole hidastunut niinkuin keltataudissa.
Ulosteen väri on normaali eikä virtsassa
ele bilirubiinia. Ruumiillinen tai henkinen
liikarasitus, x^äkivalta, loukkaus ja
\"ilustuminen aiheuttavat niinkutsutuH
sappi-, perna- eli hemplyyttisen kipu-tohtauksen,
jolloin vihäveris)'yden oireet
ja urobilinivirtsaisuus vahvasti lisääntyvät.
Perna on aina suurentunut,
mutta maksa vain joskus mainitun koh-tau'ksen
aikana... Usein on t<)dettavissa
sappirakoa tuldsdusta tai sappiväriäi-neen
kiviä.
Hoito on oireenmukainen. Jos kysymyksessä
on vakava vähä^^ris^ys^ annetaan
rauta- ja arsemkkipitoisia lääkkein
tä sekä- maksavalmlsteita. Perna&i rönt^
•genvalaisu on melkeiB^^afo^tufioksel^'.
Pernan poistamisen jälkeen ihonvärin
keltaisuus häviää aopeasti, hemolyytti-set
kohtaukset harvenevat Ja vähäveri-syyskin
parantuu, mutta punasolujen
|3oikkeava rakenne ja iiiiden vastustuskyvyn
aleneminen pysyvät, mistä syystä
ainoastaan vaikeimpia tapauksia vahvan,
vähäverisyyden ja suuren peraanlaajen-;
tuman oireineen suositellaan yllämainittuun
käsittelytoimenpiteeseen.
Sekundääriset väkäverisyydet. Nämä
taudit ovat todistettavasti muiden sairauksien
aiheuttamia. Syyopillisesti
mainittakoon muutamia esitiedollisia
seikkoja. Sekundääristä vähäverisyyttä
aiheuttavat yerensyöksyt, suolisto-,
emä-, munuais- ja peräpukamaverenvuo-.
dot, kasvaimien m^^rkylliset aineet, si-sälraysmadot,
tartuntataudit kuten la-i^
ntauti, verenmyrkytys, nivelleini ja
kuppatauti sekä kemialliset ^ineet, esim.
iyijy? elohopea, arsenikki ja Iina, epäedulliset
elintavat, yksitoikkoinen ruokavalio,
raittiin ilman puute ja vitamiini-vajaus.
Ihon ja limakalvojen kalpeus on lääkärin
huomiota herättävä oire. Potilas
valittaa väsymystä ja haluttomuutta.
Hän saa helposti jtainnoskohtauksia. Silmien
edessä väikkyy Ja miköhäiriöiiäkin
voi esiintyä. Häntä saattaa vaivata
myös kon^asuhtna ja heikkokuuloisuus,
Sekundööristä verenvähyyttä sairastavalla
potilaalla on rauhasten eritys Jokseenkin
^ännönmukaiiien, mutta kieli
on usein kuiva ja tahmea. Vatsaliapoa
määrä x^aihteles, mutta se pysyy tavallisesti
normaaleissa rajoissa. Ummetus
."v-aivaa potilasta suolen mptamisliikkeea
hidastumisen takia. Suoni ja hengitys
ovat tavallisesti kiihtyneet, ja Joskus
esiintyy vähä\'erisyyden hengenahdistusta.
VaitinK) on teräväaaitoinen Ja reisi-valtimon
ääni on kuultavissa Joskus keksinkertaisenakin.
Tavallisesti todetaan
i>ydämen laajentumaa paisumuksineen ja
on kuulta\issa tilapäisiä ja vähäverisyyden
si\niääniä. Kaulasta kuuluu laski-mosuhinaa.
Hengityskaasun vaihdunta
pysyy tavallisesti muuttumattomana.
Ifapen kuljutus^^jf l|ipidl!okswdin muodos-tamiiffin^
«mt J ^ s ö ^ i ^ sillä
suonen kiihtymisen avulla tulee tyydytetyksi
ruumiin hapenotto. Typen eroit-taminen
munuaisten kautta on kohonnut
ja virtsan ominaispaino on verrattaini
korkea riippuen lis^ntyneestä \'irtsa-aineen
(muodostumisesta. Tavallisesti el
virtsasta voi löytää valkuaisainetta. Sydämessä,
verisuonistossa ja munuaisissa
tapahtuu rasvarappeutumista, joka Johtuu
niiden elinten rasvavaraston puutteellisesta
hajoamisesta. Tästä seuraa»
että potilas saa helposti verenvuotoja,
vesipöhöä, ja virtsan eristys lisääntyy,
Potilaassa on joskus kuumetta 39 asteeseen
saakka, joka seikka on veressä liik-ku-
iden myrkyllisten valkuaisaineiden
aiheuttama.
Hoito on mikäli mahdollista perussyyhyn
kohdistuva. Lisäksi annetaan ruo-kavalioUisia
ja oireidenmukaisia hoito-
^ohjeita. Lääkkeinä tulevat kysymykseen
rauta ja arsenikki. Potilaille voidaan
myös antaa maksavalmisteita ja vitamiineja.
—— oOo— —
Länsi-Ontarion yliopistossa suorittaa eläintieteen professori, tri Helen
Bottie (vas.) laajakantoisia tutkimuksia syövän s-uhteen'. Hän tutkii
parhaitaan apidaiscnsa Margaret Laingin kanssa syöpää kehittäviä
itiöitä solukasvannaisissa.
Babylonian kuningas ffammurapi,
joka eli noin v, 1900 e.Kr., oli historian
ensimmäinen laiinsäätäjä. Hammurapi
ei osannut vain valloittaa, vaan myös-
Idn hallita valtakuntaansa rauhan aikana.
Hän antoi,koota maan lait ja kirjotut-t'
ne 25 m:n korkuiseen kivitauluun^
Alkulause kuuluu:
"Anu ja Marduk ovat kutsuneet minut.
Hammurapin, Babylonian kuninkaan,
maailman neljän kulman kuninkaan,
antamaan kansalle lakia ja oikeutta..
Sitä varten, jottei väkevä sortaisi
heikkoa, jotta lesket ja isättömäfi
pääsisivät oikeuteensa, jotta rikoksent,e-liijä
johdettaisiin oikealle tielle, olen
kivitauluuni kirjoittanut kallisarvoisia
sanoja."
. Lait koskevat maanviljelystä ja karjanhoitoa,
kauppaa ja merenkulkua, käsityöläisiä
ja orjia, ostoa ja myyntiä,
avioliittoa ja perintöoikeutta, kaikesta-on
tarkkoja määräyksiä.
Hänimurapi hallitsi 55 vuotta. Väsymättä
hän huolehti, kansansa menestyksestä.
Hän rakennutti kanavia ja jyväaittoja,
joihin hwinä vuosina säästettiin
viljaa, jota sitten nälänhädän sattuessa
jaettiin kansalle. Hän teki oi*
keutta kansalleen Ja hän kirjoitteli kirjeitä
virkamiehineen. Monet noista .kir*
:eistä ovat \4eläkin, yli 4000 vuoden kuluttua
tallella.
•I
•f n.
t f:
i
1.
Vi" I
l i . '
• » f.-
•SIVU 3.
•il
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 29, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-04-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500429 |
Description
| Title | 1950-04-29-03 |
| OCR text | Tri Thor Thorström: "PUNASOLUJEN ^ LIIKARUNSAUS Jr^on Vaquezin toteama vuonna 1892. Taudin syitä ei vielä tunneta, muUa on huoma'tu, että se esiintyy peAetau-tina. Oireet ovat korkea punasolujen lukumäärä ja kasvojen vaÄva punoitus. On todettavissa verevyyttä ja pernan suurentumaa. Limakalvot ovat purppu-lan punaiset. Joskus huomataan makean laajentumaa, valkuaisvirtsaisuutta ja todellista munuaistulehdustakin. Hollo oli ennen suonenisku, mutta nykyään ]cäytetään putkiluiden röntgen valaisua- Vähäverisyyttä on kahta laatua," nimittäin primäärmen, joka Johtuu luuytimen sairauksista-ja sekundäärinen, jonka syy on välilUnen; yer^nmpodostus-ioimintahäiriö luukudoksen ulkopuolel; KalvepistauH kuuluu ensimmäiseen lyhmään ja esiintyy yksinomaan naisissa varsinkin murrosiässä. HSTaisen kehitys on silloin tavallisesti tapahtunut hyvin hitaasti, riippuen sukurauhastea ylitoiminnasta. Potilas valittaa heik-f: autta, päänsärkyä, selkävaivoja. Häntä vaivaa uneliaisuus ja hänellä ön tain-, uoksen, nenäverenvuodon ja vatsahaavan taipumuksia. Iho on alabasterin • valkoinen, joskus vihertävä. Limakalvot ovat kalpeat. Ihonalainen kudos ori lavallisesti säilynyt. , Kaulasta on kuultavissa laski mosuhinaa ja sydämestä toiminnallisia sivuääniä. Joskun huomataan lievää vesipöhöä nilkkojen kohdalla \atsan seudussa aristaa, riippuen tämä vatsahapottornuudestiä. Härvölh havaitaan pernäti laajentuuiiaa. Kuukautiset ovat joskus niukat, toisinaan vuolaat, mutta tavallisesti kivuUiset. Usein naisilla on valkovuotoa. Joskus muodostuu Tfaikeimniissa tapauksissa laskimotukos,, josta vöi syntyä kuolettava veritulppa. Hoito, Jos kalvetustauti on keiutty-nyt v^aikeaksi, potilas määrätään vuoteeseen. Kesällä hän voi loikoilla ulkona raittiissa ilmassa. Ulkoilu varsinkin vuoristossa on hyvä hoitokeino. Potilaan tulee ottaa aamuisin kylmiä pyyhkeitä ynnä hierräntää ja iltaisin tavallinen iammekylpy. Joskus määrätään Me hiilihappo- ja sähkökylpyjä. Tärkeää on, että ruoansulatus on säännön- >iiukainen ja että ulostus tapahtuu-sään» iiöllisesti. Jos on hapottomuutta, annetaan vatsahappoa, ja jos on sydänalaki-pua, vismuttia. Vaikean päänsäryn pa« las apu väitetään nykyään olevan lum- Itaalipunktion. Lääkkeinä käytetään rautaa ja arsenikkia sekä epäorgaanisessa että orgaanisessa muodossa. On huo- Ji^attava, että tämä tauti on häviämässä sutä syystä, että naiset ovat ryhtyneet harrastamaan voimistelua, ulkoilua ja letkeilyä. Veriuäivetystauti. Tämän taudin syi-y^ a saattaa olla lapamato, raskaudentila, -•kuppatauti ja pitkälliset myrkytykset, mutta hyvin usein taudin aiheuttaja jää . a^lvittäniättä. Alussa vaivaf esiinty\'ät ^amanoireisina kuin kalvetustaudissa. J^otilaassa ilmenee raihnaisuutta ja vä- ''inpitämättömyyttä. Kielen kärjessä «n taudin alussa arkuutta, sitten haavau-tumia ja myöhemmässä vaiheessa lima-l^ alvo on surkastunut. Todetaan vatsa- J-apottomuutta ja selkäydinoireita. Iho «n oljenkeltainen ja limakalvot ovat hy- ^•Ju kalpeat. Sydämestä on kuultavissa ^ähäverisyyden sivuääniä ja kaulasta askimosuhinaa. Valtimo on pehmeä la kiihtynyt. Usein potilaat valittavat ^^tsahäiriöiden oireita ja heillä on ripu- ^J^ohtauksia ja rintalasten palnoarkuut-eren punaso ujen taudeista ta. Joskus esiintyy isenä-, iho-, munuais- ja verkkokalvon verenvuotoja. Myöhäisvaiheessa potOaassa on kuumetta ja hänen yleistilansa huononee lakkaamatta. Veri on vetelää ja verenpunapro-sentti on"hyvin alhainen. Vexoo. hyytyminen tapahtuu tavallista hitaammin. Punasolujen määrä on hyvin pieni. Ne o^at monimuotoisia ja erisuuruisia. Hoito on mikäli mahdollista kohdistettava taudin S3,'yhyn. Jos on todettu sisälmysmatojaj ajetaan me ulos.. Jos potilaassa on kuppatauti, ryhdytään hoitoon sitä tautia vastaan. Muissa tapauksissa annetaan rauta- ja arsenikkival- -misteita, erilaisia vitaoiiinejä. ja rairatse-vaa ravintoa. • Vuonna 1926 ryhtyivät - amerikkalaiset: käj^tämään maksaa lääkkeenä, ja tulos oli hämmästyttävän hyvä. Hätäapima voi suorittaa 300 tai 400 gr. verensiirron. YleisrakenteeUtnen 'oerenpunan liukenemisen vähäverisyys. Tämän taudin iunnusmerkillisimmät ominaisuudet ovat .vahva vähäverisyys ja keltatautinen ihon väri, mutta virtsassa ei ole sappivä-r laineita. Syyopillisesti voi mainita, että tauti periytyy vallitsev-aha tekijänä suoranaisesti toisesta sairaasta toiseen. Ptmaso-lut ovat tavallista pienempiä ja pallon muotoisia sekä helposti hajoavia. Hajoamisen suorittavat pernassa, luuytimessä ja maksassa olevat verkko sisäketollisen elinryhmän solut. Seurauksena tästä on vahva bilirubiinin mupdostus, mistä johtuu ihon keltainen väri. Samanaikaisesti tapahtuu luuytimessä sairaiden punasolujen uudismuodostumista. Potilaalla on myös tavallisesti muita perinnöllisiä ruumiinvikoja, epämuodostumia ja suippokallo. Oireista voidaan vielä mainita, että iho oli kellertävänvihreä, mutta ihon ^yyhyäminen ta\'allisesti puuttuu. Suoni ei ole hidastunut niinkuin keltataudissa. Ulosteen väri on normaali eikä virtsassa ele bilirubiinia. Ruumiillinen tai henkinen liikarasitus, x^äkivalta, loukkaus ja \"ilustuminen aiheuttavat niinkutsutuH sappi-, perna- eli hemplyyttisen kipu-tohtauksen, jolloin vihäveris)'yden oireet ja urobilinivirtsaisuus vahvasti lisääntyvät. Perna on aina suurentunut, mutta maksa vain joskus mainitun koh-tau'ksen aikana... Usein on t<)dettavissa sappirakoa tuldsdusta tai sappiväriäi-neen kiviä. Hoito on oireenmukainen. Jos kysymyksessä on vakava vähä^^ris^ys^ annetaan rauta- ja arsemkkipitoisia lääkkein tä sekä- maksavalmlsteita. Perna&i rönt^ •genvalaisu on melkeiB^^afo^tufioksel^'. Pernan poistamisen jälkeen ihonvärin keltaisuus häviää aopeasti, hemolyytti-set kohtaukset harvenevat Ja vähäveri-syyskin parantuu, mutta punasolujen |3oikkeava rakenne ja iiiiden vastustuskyvyn aleneminen pysyvät, mistä syystä ainoastaan vaikeimpia tapauksia vahvan, vähäverisyyden ja suuren peraanlaajen-; tuman oireineen suositellaan yllämainittuun käsittelytoimenpiteeseen. Sekundääriset väkäverisyydet. Nämä taudit ovat todistettavasti muiden sairauksien aiheuttamia. Syyopillisesti mainittakoon muutamia esitiedollisia seikkoja. Sekundääristä vähäverisyyttä aiheuttavat yerensyöksyt, suolisto-, emä-, munuais- ja peräpukamaverenvuo-. dot, kasvaimien m^^rkylliset aineet, si-sälraysmadot, tartuntataudit kuten la-i^ ntauti, verenmyrkytys, nivelleini ja kuppatauti sekä kemialliset ^ineet, esim. iyijy? elohopea, arsenikki ja Iina, epäedulliset elintavat, yksitoikkoinen ruokavalio, raittiin ilman puute ja vitamiini-vajaus. Ihon ja limakalvojen kalpeus on lääkärin huomiota herättävä oire. Potilas valittaa väsymystä ja haluttomuutta. Hän saa helposti jtainnoskohtauksia. Silmien edessä väikkyy Ja miköhäiriöiiäkin voi esiintyä. Häntä saattaa vaivata myös kon^asuhtna ja heikkokuuloisuus, Sekundööristä verenvähyyttä sairastavalla potilaalla on rauhasten eritys Jokseenkin ^ännönmukaiiien, mutta kieli on usein kuiva ja tahmea. Vatsaliapoa määrä x^aihteles, mutta se pysyy tavallisesti normaaleissa rajoissa. Ummetus ."v-aivaa potilasta suolen mptamisliikkeea hidastumisen takia. Suoni ja hengitys ovat tavallisesti kiihtyneet, ja Joskus esiintyy vähä\'erisyyden hengenahdistusta. VaitinK) on teräväaaitoinen Ja reisi-valtimon ääni on kuultavissa Joskus keksinkertaisenakin. Tavallisesti todetaan i>ydämen laajentumaa paisumuksineen ja on kuulta\issa tilapäisiä ja vähäverisyyden si\niääniä. Kaulasta kuuluu laski-mosuhinaa. Hengityskaasun vaihdunta pysyy tavallisesti muuttumattomana. Ifapen kuljutus^^jf l|ipidl!okswdin muodos-tamiiffin^ «mt J ^ s ö ^ i ^ sillä suonen kiihtymisen avulla tulee tyydytetyksi ruumiin hapenotto. Typen eroit-taminen munuaisten kautta on kohonnut ja virtsan ominaispaino on verrattaini korkea riippuen lis^ntyneestä \'irtsa-aineen (muodostumisesta. Tavallisesti el virtsasta voi löytää valkuaisainetta. Sydämessä, verisuonistossa ja munuaisissa tapahtuu rasvarappeutumista, joka Johtuu niiden elinten rasvavaraston puutteellisesta hajoamisesta. Tästä seuraa» että potilas saa helposti verenvuotoja, vesipöhöä, ja virtsan eristys lisääntyy, Potilaassa on joskus kuumetta 39 asteeseen saakka, joka seikka on veressä liik-ku- iden myrkyllisten valkuaisaineiden aiheuttama. Hoito on mikäli mahdollista perussyyhyn kohdistuva. Lisäksi annetaan ruo-kavalioUisia ja oireidenmukaisia hoito- ^ohjeita. Lääkkeinä tulevat kysymykseen rauta ja arsenikki. Potilaille voidaan myös antaa maksavalmisteita ja vitamiineja. —— oOo— — Länsi-Ontarion yliopistossa suorittaa eläintieteen professori, tri Helen Bottie (vas.) laajakantoisia tutkimuksia syövän s-uhteen'. Hän tutkii parhaitaan apidaiscnsa Margaret Laingin kanssa syöpää kehittäviä itiöitä solukasvannaisissa. Babylonian kuningas ffammurapi, joka eli noin v, 1900 e.Kr., oli historian ensimmäinen laiinsäätäjä. Hammurapi ei osannut vain valloittaa, vaan myös- Idn hallita valtakuntaansa rauhan aikana. Hän antoi,koota maan lait ja kirjotut-t' ne 25 m:n korkuiseen kivitauluun^ Alkulause kuuluu: "Anu ja Marduk ovat kutsuneet minut. Hammurapin, Babylonian kuninkaan, maailman neljän kulman kuninkaan, antamaan kansalle lakia ja oikeutta.. Sitä varten, jottei väkevä sortaisi heikkoa, jotta lesket ja isättömäfi pääsisivät oikeuteensa, jotta rikoksent,e-liijä johdettaisiin oikealle tielle, olen kivitauluuni kirjoittanut kallisarvoisia sanoja." . Lait koskevat maanviljelystä ja karjanhoitoa, kauppaa ja merenkulkua, käsityöläisiä ja orjia, ostoa ja myyntiä, avioliittoa ja perintöoikeutta, kaikesta-on tarkkoja määräyksiä. Hänimurapi hallitsi 55 vuotta. Väsymättä hän huolehti, kansansa menestyksestä. Hän rakennutti kanavia ja jyväaittoja, joihin hwinä vuosina säästettiin viljaa, jota sitten nälänhädän sattuessa jaettiin kansalle. Hän teki oi* keutta kansalleen Ja hän kirjoitteli kirjeitä virkamiehineen. Monet noista .kir* :eistä ovat \4eläkin, yli 4000 vuoden kuluttua tallella. •I •f n. t f: i 1. Vi" I l i . ' • » f.- •SIVU 3. •il |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-29-03
