1937-10-23-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 8 LAUANTAINA, LOKAKUIJN 23 PÄIVÄNÄ 1937
HidariäUinen nmseoCape Bretomsm V.
s
LouisbourgissayNova Scotiassa hU-jattcän
avattu museo pn hyvin mielenkiintoinen
siksi, että Louisbourg pH
aikoinaan pohjois-Amerikan paras
linnoitus ja ainoa vallitettu kaupunki.
Ollen suurten taistelujen näyi^tämönä,
, se joutui englantilaisten käsiin v.
175S, vuotta ennen kuin Quebec.
CHAI Chang sinänsä oli mitättömän
näköinen pieni mies. Hän
saattoi; painaa enintään n
mentäviisi kiloa.
Hänen linen ihonsa — yhdessä
sen seikan kanssa, että hän piti
p^nsä aivan sileäksi ajeltuna
0ntoi hänelle jostakin kiiluttay^ta
taudista kärsivän hei^ilön ulkonäön,
kunnes sai käteeen h^ei^ hyvin kirkkaista
siimistääny jotka, puhuivat terveestä
ymmärryksestä ja äljm syvyy-destä..
Kukaan el näyttän3ft tietävän,
jnistä hän pU pikein^ullut. Jl^n oli
3^i&ertaisesti ilmestynyt pieneen
malaijilaiseen * kalastajakylään i ^ -
sä, veljensä ja vaimonsa kanssa.
He tiesivät vain sen, että häneUä
kaikesta päättäen oli rahaa, sillä eikö
hän maksanut käteiseHä sataviisikymmentä
dollaria rannassa olevasta talo-röttelöstä
ya avannut siihen kauppa-iiikkettä?
Tuo tapahtui monta vuotta sitten
ja tämän yhden kauppansa avulla ja
välityksellä hän rikatstui niin paljon,
että (näin huhuttiin) koko 'pieni ka-lastaj^
ylä oli pian hänen peukalonsa
aliai:
Matse tulevaisuuteen tähdättynä
hän osti maata kylän taidoihä ja pe^
TUsti uusia kauloja. Kylän kas^
yäessä Mn vuokrasi puodit toisOle
^ ä ehdolla, että he osta\^t tavaransa
hänen varastoistaan. Iisaksi.kuis^^^
kittim, että h'£m lamasi rahaa yletöntä
korkoa" vastaan^
*- • • •
Tuntuisi siltä, että Chai Changilla
oli kaikki syyt onnellisena Ja tyytyväisenä
olemiseeuy mutta niin ei oi-lut
aisia. Vaikka hänen vaimonsa oli
juuri lahjoittanut hänelle pojan eikä
mihinkään .kelpaamatonta tjrtärtä, ,
oli Chai Chang huolestunut.
Chai Song hänen kaksoisveljensä,
oli syypää ^kaikkeen. He olivat luonteeltaan
aivan erilaiset, kutej[i niin
monesti on laita, Chai Song ei välittänyt
liikeasioista vähääkään. Hän
meni mieluummin xKongsi-nimiseen
teehuoneeseen pelaamaan fan^tan'ia
ja juomaan ng-k-pie'ta.
KiinalaiTien tarina
Hän käytti enemmän ooppiumia
kuiht hänelle oli hyväksi. Sensijaan
etta^fiän olisi käyttänyt tätä unikon
me£$^ paratiisin pöhtietf avaamiseen,
hän turvautui siihcin ärtyneiden h i mojensa
rauhoittamiseksi. Joskus
hän saattoi hävitä päiväkausiksi kerrallaan,
palatakseen sitten verestävin
silmin |a vapisevin^kasin —' surkea
todistus hukkaan heitetystä elämästä.
Monta kertaa Chai Chang, kauppias,
oir puhunut asiasta isänsä
. kanssa, < mutta ama vanhus oli ve^ott-nut
Chai Songin nuoruuteen ja sanonut,
että kyllä hän vielä parantaa tapansa.
tunsi asiat^ paremmin
kuin isänsäj mutta kunnianarvoisaa
isäänsä hän ei. voinut ruveta vastustamaan.
Ä ö isä, josta oli jö tulemassa
vänfiä mies, ansainnut raii-hallista
paikka^ auringossa? '
Chang - ajatteli mielellään Ling
Chee'tä, "Tuhannen haavan kuolemaa",
vanhaa kiinalaista kidutusmenetelmää.
Se olisi sopiva rangaistus
sellaiselle'kuin^^ehai Songitfe, joka
oli tuottajiut pirheelle; sellien h^
peän. ' ^ ' : ^
Vähitellen Chai Song vajosi yhä
syvemmälje.% Nyt hänen tovereinaan
oli lainsuojattonda.ja lurjuksiay joiden
kanssa kuk^kän lainkuuliainei^ ei
haluaisi olla tekemisissä^ (ChaiChan>>
gin korviin tuli tieto, et^ hanea veljensä
oli Jviimeksi heitetty ulbs.jostakin
sjntkästä • 'murjusiä: kakiäata-man
lähefia. ja paiskattu katuojaan,
koska hän oli korttipelissä harjoittanut
vääryyttä. Ne, jotka tietävät,
millaisia malaijilaisen kalastajakylän
katuojjat ovai^ ymmärtävät, miten pahasti
Chai Song pli häpäissyt itsensä.
Chai Changille tuli kiusaus. Tulisiko
l^nen antaa veljelleen rahaa —
paljon rahaa? Hän oli jo säännöllisesti
antanut hänelle pienen summan,
mutta tiesi, että hänen veljensä järjestelmällisesti
ryösti häntä.
Hän tiesi, mitä tapahtuisi, jos hän
antaisi jonkin suuremman summan
Chai Songille. Se menisi yhdessä humauksessa
ja tuloksena olisi se, että
Chai Song, nykyisessä kunnossaan;
menisi nopeasti löppaunsa.
• Näinä aikoina Chai Song tuli veljensä
konttoriin ja vaa^i nähdä veljensä
kahden kesken^ £)i ollut mitään
turhaa puhetta veljesten istuessa kapean
pöydän ääressä vastapäätä toisiaan.
"Veljeni", aloitti Chai Song
luaii viisisataa dpUaria. Sinä ol^t rikas
ja vöit helposti lainata ffiittöHe."
"Mutta miksi sinä halimt niin paljon?"
kys)ri Chang, "Kerta kerralta
vaadit yhä enemmän."
Hän tarkasteli tutkivasti veljeään.
"Mutta minun on saatava se heti'*,
tuli vastaus. "Olen sen velkaa ja
sinun on autettava minua sen nsak-samisfessai"
Hän vapisi näin sanoessaan; hän
oikeastaan pelkäsi veljeään, mutta
kuitenkin...
" J a minkävuoksi minun olisi alitettava,
sinua? Enkö ole arvossa^^-
detty kansalainen? Miksi minun pitäisi
maksaa sinun pelivelkojasi?"
Chai Songin verestävät silmät kat-
;:^S^^t lattiaan. > Häh. oH säälittävä
'z:9lf^^% ttöes^jöka oli menä^ paheen
^tietä"^ti1m pitkafe; ettei otiiit enää
kelpoinen mihinkään — ja h ^ tiesi
sen, samoin Chai Chang. Vihdoin
Chai Song puhui: •
— Jollet auta minua, kerron, kuka
varasti ne rahat, joilla oli määrä
maksaa palkat eurooppalaisen kumi*
^viljelyksen työntekijöille. Monta
vuotta sitten.
. Syntyi hiljaisuus Chai Songin katseen
kiertäessä huonetta. Vihdoin
puhui Chai Chang:
~ Hyvä on, veljeni. Minulfä ei
ole haluamaasi summaa, m\itta jos
tulet konttoriini tänä iltana, on summa
valmiina. Nyt mene!
Chai Song meni hiljaisena pois,
.mutta hänen veljensä istui ja ajatteli.
Hän halusi tietää, miten Song
olisi poistettavissa, ilman että valkoihoiset
poliisimiehet tekisivät kiusallisia
kysymyksä. Hän ei uskaltanut
ajatella, mitä tapahtuisi, jos Song
toteuttaisi uhkauksensa ja kertoisi
vu-anomaisiUe palkkarahojen varasta-
Mmstoksi ystävälle
KIRJ. SURUNtAPSI
0]TVmm Uon ikmelaulun,
tunnen surun säveleen,
muistan niistä kumpaisenkin
rinnassani kulkeneen.
Ilo kulki päälläpuolin,
nauroi, hyppii lensi pois.
Suru tunki syvefnmälle,
niinkuin oma ollut ots'.
Surmssani kun lauleskelin,
eipä ilo tullutkaan,
siksi suru pettämätön
ystäDäni ompi vain.
misesta.
Jos hän antaisi veljelleen viisisataa
dollaria eikä_ veli kuitenkaan menehtyisi
juomiseensa, merkitsisi se
yhä uusia rahavaatimuksia. Hän
saattafeiheljjosti palkita jonkun tekemään
selyäh: gongista, mutta silloin
hän olisi täniän palkkaamansa miehen
armoilla.
Kys5miys oii^^v^ Kauas ilta-
9r päi!«in puolellehan miet asiaa. Vihdoin
hän huomasi ulbspääsjm.
Hän kiipesi alas korkealta pulpet-tituoliltaan
ja meni pieneen pankkiin,
josta hän; nosti suuren summan
dollarin seteleitä. Hän sulloi ne paitansa
: sisään, jossa ne pullottivat
hupmipta herättävällä tavalla ja vetivät
puoleensa muutamien herras^
mi^te» mielenkiinnon, jotka seisoivat
niitään tekemättöminä erään makeisten
myyjän luona ja puhuivat
hiilitjdlä äänellä.
Chai Chang tunsi miehet Songin
ystäviksi ja myhähti itsekseen. Tietysti
he^ftdiStäisivät Songin vierailim
hänen luonaan tähän pahkkikäyntiiii
ja tietysti he tiesivät, että Song My
hänen luonaan vielä illalla. He eiM
olleet typeriar he olivat vain roistoja;
Hän hymyili yhä vielä asettaessaan
rahat suureen kassakaappiin.
Kä% niinkuin^
laii tuiteri Song tuli konttoriin, näyttäen,
mikäli mahdollista, vielä kur-jenänalta
kum aamulla. Hänen, kävelystään
jä sammtmeista silmistään
saattoi päätellä, että hän oli juonut. :
"Sinulla on hyvä onni", sahöi
Chang. "Minun pii mentävä pank-
. kiin;npstamaan nionta dollaria sata-makulien
palkan suorittamiseksi. Ok
helppo saada' sinulle rahaa samalla
kertaa." ?
Puhuessaan hän avasi kassakaapin.
Tällöin tuli näkyviin setelitukko,
jonka hän oii tuonut pankista sinä
iltapäivänä; ilän ojentautui ottaakseen
rahat kaapista, mutta seisahtui
samassa.
"Mutta eikö isäni juuri kutsijnut
minua?"» hän sanoi, kääntyen puoleksi
yöijjäri. '"Mktm on mentävä katsomaan/
mikä häntä vaivaa".
Hän jltli kassakaapin oven auki
ja hävisi takatictä älos. Poissa hän
pysyttdt runsaasti kymmenen nu-miuttia.
Kun häh palasi, oK-kont-
* toH tyhjä — ja kassakaappi oli tyhjä.
Mutta Chai Chang ^öin hymyili.
; "Äh; veljeni", häft pohti itsekseen.
'^Jottei, tapaft&äsi sillä suurella rahasummalla,
sillä suurella juomisellasi,
jphtm se sntä, että jotkut )«tävat
ovat sinut jo tappaneet päästäkseen
rahoihin käsiksi. Ja jos vältät kuoleman
jommallakummalla tavalla, et
uskalla palata tänne, koska olet varas
ja pelkäät loppuseurauksia." .
Yhä hymyillen Chai Chang sulki
kassakaapin ja meni^ iäkkään isän^
luokse nauttimaan HUjaisesta tupakoi-mishetkestä
akkunan ääressä.
• oOo-———"
GJI^NETSARETIN järven pinta on
208 metrit alempana Välimeren pm-taa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 23, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-10-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki371023 |
Description
| Title | 1937-10-23-08 |
| OCR text | Sivu 8 LAUANTAINA, LOKAKUIJN 23 PÄIVÄNÄ 1937 HidariäUinen nmseoCape Bretomsm V. s LouisbourgissayNova Scotiassa hU-jattcän avattu museo pn hyvin mielenkiintoinen siksi, että Louisbourg pH aikoinaan pohjois-Amerikan paras linnoitus ja ainoa vallitettu kaupunki. Ollen suurten taistelujen näyi^tämönä, , se joutui englantilaisten käsiin v. 175S, vuotta ennen kuin Quebec. CHAI Chang sinänsä oli mitättömän näköinen pieni mies. Hän saattoi; painaa enintään n mentäviisi kiloa. Hänen linen ihonsa — yhdessä sen seikan kanssa, että hän piti p^nsä aivan sileäksi ajeltuna 0ntoi hänelle jostakin kiiluttay^ta taudista kärsivän hei^ilön ulkonäön, kunnes sai käteeen h^ei^ hyvin kirkkaista siimistääny jotka, puhuivat terveestä ymmärryksestä ja äljm syvyy-destä.. Kukaan el näyttän3ft tietävän, jnistä hän pU pikein^ullut. Jl^n oli 3^i&ertaisesti ilmestynyt pieneen malaijilaiseen * kalastajakylään i ^ - sä, veljensä ja vaimonsa kanssa. He tiesivät vain sen, että häneUä kaikesta päättäen oli rahaa, sillä eikö hän maksanut käteiseHä sataviisikymmentä dollaria rannassa olevasta talo-röttelöstä ya avannut siihen kauppa-iiikkettä? Tuo tapahtui monta vuotta sitten ja tämän yhden kauppansa avulla ja välityksellä hän rikatstui niin paljon, että (näin huhuttiin) koko 'pieni ka-lastaj^ ylä oli pian hänen peukalonsa aliai: Matse tulevaisuuteen tähdättynä hän osti maata kylän taidoihä ja pe^ TUsti uusia kauloja. Kylän kas^ yäessä Mn vuokrasi puodit toisOle ^ ä ehdolla, että he osta\^t tavaransa hänen varastoistaan. Iisaksi.kuis^^^ kittim, että h'£m lamasi rahaa yletöntä korkoa" vastaan^ *- • • • Tuntuisi siltä, että Chai Changilla oli kaikki syyt onnellisena Ja tyytyväisenä olemiseeuy mutta niin ei oi-lut aisia. Vaikka hänen vaimonsa oli juuri lahjoittanut hänelle pojan eikä mihinkään .kelpaamatonta tjrtärtä, , oli Chai Chang huolestunut. Chai Song hänen kaksoisveljensä, oli syypää ^kaikkeen. He olivat luonteeltaan aivan erilaiset, kutej[i niin monesti on laita, Chai Song ei välittänyt liikeasioista vähääkään. Hän meni mieluummin xKongsi-nimiseen teehuoneeseen pelaamaan fan^tan'ia ja juomaan ng-k-pie'ta. KiinalaiTien tarina Hän käytti enemmän ooppiumia kuiht hänelle oli hyväksi. Sensijaan etta^fiän olisi käyttänyt tätä unikon me£$^ paratiisin pöhtietf avaamiseen, hän turvautui siihcin ärtyneiden h i mojensa rauhoittamiseksi. Joskus hän saattoi hävitä päiväkausiksi kerrallaan, palatakseen sitten verestävin silmin |a vapisevin^kasin —' surkea todistus hukkaan heitetystä elämästä. Monta kertaa Chai Chang, kauppias, oir puhunut asiasta isänsä . kanssa, < mutta ama vanhus oli ve^ott-nut Chai Songin nuoruuteen ja sanonut, että kyllä hän vielä parantaa tapansa. tunsi asiat^ paremmin kuin isänsäj mutta kunnianarvoisaa isäänsä hän ei. voinut ruveta vastustamaan. Ä ö isä, josta oli jö tulemassa vänfiä mies, ansainnut raii-hallista paikka^ auringossa? ' Chang - ajatteli mielellään Ling Chee'tä, "Tuhannen haavan kuolemaa", vanhaa kiinalaista kidutusmenetelmää. Se olisi sopiva rangaistus sellaiselle'kuin^^ehai Songitfe, joka oli tuottajiut pirheelle; sellien h^ peän. ' ^ ' : ^ Vähitellen Chai Song vajosi yhä syvemmälje.% Nyt hänen tovereinaan oli lainsuojattonda.ja lurjuksiay joiden kanssa kuk^kän lainkuuliainei^ ei haluaisi olla tekemisissä^ (ChaiChan>> gin korviin tuli tieto, et^ hanea veljensä oli Jviimeksi heitetty ulbs.jostakin sjntkästä • 'murjusiä: kakiäata-man lähefia. ja paiskattu katuojaan, koska hän oli korttipelissä harjoittanut vääryyttä. Ne, jotka tietävät, millaisia malaijilaisen kalastajakylän katuojjat ovai^ ymmärtävät, miten pahasti Chai Song pli häpäissyt itsensä. Chai Changille tuli kiusaus. Tulisiko l^nen antaa veljelleen rahaa — paljon rahaa? Hän oli jo säännöllisesti antanut hänelle pienen summan, mutta tiesi, että hänen veljensä järjestelmällisesti ryösti häntä. Hän tiesi, mitä tapahtuisi, jos hän antaisi jonkin suuremman summan Chai Songille. Se menisi yhdessä humauksessa ja tuloksena olisi se, että Chai Song, nykyisessä kunnossaan; menisi nopeasti löppaunsa. • Näinä aikoina Chai Song tuli veljensä konttoriin ja vaa^i nähdä veljensä kahden kesken^ £)i ollut mitään turhaa puhetta veljesten istuessa kapean pöydän ääressä vastapäätä toisiaan. "Veljeni", aloitti Chai Song luaii viisisataa dpUaria. Sinä ol^t rikas ja vöit helposti lainata ffiittöHe." "Mutta miksi sinä halimt niin paljon?" kys)ri Chang, "Kerta kerralta vaadit yhä enemmän." Hän tarkasteli tutkivasti veljeään. "Mutta minun on saatava se heti'*, tuli vastaus. "Olen sen velkaa ja sinun on autettava minua sen nsak-samisfessai" Hän vapisi näin sanoessaan; hän oikeastaan pelkäsi veljeään, mutta kuitenkin... " J a minkävuoksi minun olisi alitettava, sinua? Enkö ole arvossa^^- detty kansalainen? Miksi minun pitäisi maksaa sinun pelivelkojasi?" Chai Songin verestävät silmät kat- ;:^S^^t lattiaan. > Häh. oH säälittävä 'z:9lf^^% ttöes^jöka oli menä^ paheen ^tietä"^ti1m pitkafe; ettei otiiit enää kelpoinen mihinkään — ja h ^ tiesi sen, samoin Chai Chang. Vihdoin Chai Song puhui: • — Jollet auta minua, kerron, kuka varasti ne rahat, joilla oli määrä maksaa palkat eurooppalaisen kumi* ^viljelyksen työntekijöille. Monta vuotta sitten. . Syntyi hiljaisuus Chai Songin katseen kiertäessä huonetta. Vihdoin puhui Chai Chang: ~ Hyvä on, veljeni. Minulfä ei ole haluamaasi summaa, m\itta jos tulet konttoriini tänä iltana, on summa valmiina. Nyt mene! Chai Song meni hiljaisena pois, .mutta hänen veljensä istui ja ajatteli. Hän halusi tietää, miten Song olisi poistettavissa, ilman että valkoihoiset poliisimiehet tekisivät kiusallisia kysymyksä. Hän ei uskaltanut ajatella, mitä tapahtuisi, jos Song toteuttaisi uhkauksensa ja kertoisi vu-anomaisiUe palkkarahojen varasta- Mmstoksi ystävälle KIRJ. SURUNtAPSI 0]TVmm Uon ikmelaulun, tunnen surun säveleen, muistan niistä kumpaisenkin rinnassani kulkeneen. Ilo kulki päälläpuolin, nauroi, hyppii lensi pois. Suru tunki syvefnmälle, niinkuin oma ollut ots'. Surmssani kun lauleskelin, eipä ilo tullutkaan, siksi suru pettämätön ystäDäni ompi vain. misesta. Jos hän antaisi veljelleen viisisataa dollaria eikä_ veli kuitenkaan menehtyisi juomiseensa, merkitsisi se yhä uusia rahavaatimuksia. Hän saattafeiheljjosti palkita jonkun tekemään selyäh: gongista, mutta silloin hän olisi täniän palkkaamansa miehen armoilla. Kys5miys oii^^v^ Kauas ilta- 9r päi!«in puolellehan miet asiaa. Vihdoin hän huomasi ulbspääsjm. Hän kiipesi alas korkealta pulpet-tituoliltaan ja meni pieneen pankkiin, josta hän; nosti suuren summan dollarin seteleitä. Hän sulloi ne paitansa : sisään, jossa ne pullottivat hupmipta herättävällä tavalla ja vetivät puoleensa muutamien herras^ mi^te» mielenkiinnon, jotka seisoivat niitään tekemättöminä erään makeisten myyjän luona ja puhuivat hiilitjdlä äänellä. Chai Chang tunsi miehet Songin ystäviksi ja myhähti itsekseen. Tietysti he^ftdiStäisivät Songin vierailim hänen luonaan tähän pahkkikäyntiiii ja tietysti he tiesivät, että Song My hänen luonaan vielä illalla. He eiM olleet typeriar he olivat vain roistoja; Hän hymyili yhä vielä asettaessaan rahat suureen kassakaappiin. Kä% niinkuin^ laii tuiteri Song tuli konttoriin, näyttäen, mikäli mahdollista, vielä kur-jenänalta kum aamulla. Hänen, kävelystään jä sammtmeista silmistään saattoi päätellä, että hän oli juonut. : "Sinulla on hyvä onni", sahöi Chang. "Minun pii mentävä pank- . kiin;npstamaan nionta dollaria sata-makulien palkan suorittamiseksi. Ok helppo saada' sinulle rahaa samalla kertaa." ? Puhuessaan hän avasi kassakaapin. Tällöin tuli näkyviin setelitukko, jonka hän oii tuonut pankista sinä iltapäivänä; ilän ojentautui ottaakseen rahat kaapista, mutta seisahtui samassa. "Mutta eikö isäni juuri kutsijnut minua?"» hän sanoi, kääntyen puoleksi yöijjäri. '"Mktm on mentävä katsomaan/ mikä häntä vaivaa". Hän jltli kassakaapin oven auki ja hävisi takatictä älos. Poissa hän pysyttdt runsaasti kymmenen nu-miuttia. Kun häh palasi, oK-kont- * toH tyhjä — ja kassakaappi oli tyhjä. Mutta Chai Chang ^öin hymyili. ; "Äh; veljeni", häft pohti itsekseen. '^Jottei, tapaft&äsi sillä suurella rahasummalla, sillä suurella juomisellasi, jphtm se sntä, että jotkut )«tävat ovat sinut jo tappaneet päästäkseen rahoihin käsiksi. Ja jos vältät kuoleman jommallakummalla tavalla, et uskalla palata tänne, koska olet varas ja pelkäät loppuseurauksia." . Yhä hymyillen Chai Chang sulki kassakaapin ja meni^ iäkkään isän^ luokse nauttimaan HUjaisesta tupakoi-mishetkestä akkunan ääressä. • oOo-———" GJI^NETSARETIN järven pinta on 208 metrit alempana Välimeren pm-taa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-10-23-08
