1939-11-11-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1939 LAUANTAINA, :MARRASKUUX 11 PÄIVÄNÄ Sivu 11
Silkkisukan
kilpailija
Uudesta du Pontin tuotteesta, nylonista,
valmistettuja haisten sukkia
on nyt markkinoilla Yhdysvalloissa,
Niiden sanotaan olevan silkin kaltai--
set hienoudessaan ja kiillossaan,
mutta samalla niin kestävät, että
jotkut naiset ovat pitäneet kuukausia
yhtä paria. Täällä on pyritty
ratkaisemaan ja luultu lopullisesti
ratkaistun sen "silkki"-sukkien tarpeen,
jota Japani on m.m. sotata-loiitensa
vahvikkeeksi Amerikan
mantereellekin tyrk)rttänyt.
Näitä uusia sukkia, viittä eri väriä
ja kolmen laatuisia, laskettiin
markkinoille kuudessa wilmingtoni-laisessa
kaupassa äsken. Niitä on
valmistanut 24 eri tehtailijaa^ jotka
olivat saaneet lankaa du Pontin tehtaasta
. Näiden sukkien markkinoillie
tulemisesta on jo kuukausia puhuttu,
varsinkin Wilmingtonissa, missä
niin monet ovat työssä juuri näissä
dll. Pontin tehtaissa. Jotkut du
Pontin naispuolisista työläisistä ovat
pitäneet jo nylon sukkia puoli vuotta,
mutta nyt vasta suurelle yleisölle
tarjoutui tilaisuus niitä ostaa. Kuten
kaikille muillekin -du Pontin
tuotteiUe, AVilmingtonin ..naiset palvelevat
eräänlaisina kinisikoina ja
he näyttävät pitävän tehtävästään.
Nylon sukat maksavat $1.15, $1.2S
ja $1.35 laadun mukaan. Märkänä
kuuluvat olevan iljettäviä ja limaisia
kuin oisteri, jnutta kuiyayat pian.
Nylonia valmistetaan kivihiilestä,
vedestä ja ilmasta, siis on ainoa teks:-
tiili, mihin eläin enempää kuin kas-
\ikuntakaan ^ei ol& mitään antanutj
ellei oteta huomioon, että kivihiili
on kasvikunnan jätettä. Tätä^inet-tä
tullaan käyttämään moniin muihin
tuotteisiin, kuten esim. harjojen
valmistamiseen, omp^ulangaksi, ku-dinlangaksi
ja myöskin kirurgieh ompelulangaksi.
Yhdysvallat kokonaisuudessaan
saa nylon sukkia ensi vuoden alussa.
Niissä todennäköisesti tullaan
tekemään joitakin muutoksia Wil-mingionissa
saatujen kokemusten
mukaisesti.
Nylon sukat ovat kaiken päälli-
5eki i liuulemma vielä tulenkestäviäkin.
Eräs sanomalehtikirjeehvaihtäja
pudoiii palavan sayukkeenpätkän
sukan päälle. -Savuke sammui ja
sukalle ei tullut mitään. Kun-nylon
lankaa pistettiin avoimeen tuleen,
se suli ja kiertyi pieneksi ;$ial-loksi,
mutta, ei palanut^kuten silkki.
. AQO
Kauneus maksaa
HyödylUsiä tietoia
American Cosmetidan ^Associatio-nin
sihteeri Miss Frances :Martdl
kertoo ''beauty businesin" olevan
tässä maassa suurta hommaa. Hänen
tietojensa^jiniikaan^kaunistu^iik^ on
kuudenneesi suu5in\Yh^3«valtain. liikeyrityksistä,
vuotuiset ~ liiketulot
nousten $200,000,000. Tämän sum-nia]>
savat,kaimeudestaan ne noin
milJQQnäa asiakasta, jotkas säännöllisesti
käyvät itäisi li&keissä.
^unistiispajajen Juku .on itälUiker-,
taa 78,624.
Kaikkein suurimman summan di
noin 73 .niiiljoonaa ioUacia^^^^^^^
kestokiliarat: sen jälkeen ovat kustannukset
seuraavat: Sonnikihara
40 miljoonaa, hiusten leikkaus 25
niflj.,, kasvojen hoito 20 milji, hiusten
värjäys 17 milj., kynsien hoito
15^, milj,, varsinainen kaunistustyo
13 mii]., päänahan hoito ja käsittely
4 mflj. Ja "shamboo" 2 milj.
Jos kuivatut omenat liotetaan ennen
käyttöä ja jauhetaan sen jälkeen
lihamyllysaä,: niiden keittäminen
käy nopeammin ja niiden makukin
on herkullisempia
" Jos etikkavesi, jossa pimajuuria säilytetään,
alkaa hapata ja homehtua,
sen voi välttää lisäämällä liemeen muutamia
kokonaisia smapinsiemeniä.
Suolakurkut eivät pehmene, jos suolaveteen
sekoitetaan hiukkasen puhdistettua;
soodaa. '
Termospullossa säilytettävä kahvi
maistuu paremmalta, joUei sitä kaadeta
valmiikst keitettynä pulloon, vaan
tarvittava määrä jauhettua kahvia
pannaan pulloon ja kiehuvaa vettä
kaadetaan päälle.
Sitruunan (lenaojoin) kuoria ei saisi
kaikkia viskata menemään, vaan iraas-taa
niitä hienoksi, sekoittaa niihin
kidesokeria ja säilyttää purkissa, sillä
se on mainiota maustetta sokerikak-kuihin
ja muihin leivonnaisiin.
« • * '.
Jos ruukkukasvien juurUle alkaa ilmestyä
tuholaisia, pieniä matoja ja
hyönteisiä, niin on kasvin juuret puhdistettava,
pestävä kvasslUuoksella ja
istutettava uudelleen. Kvassiliuoksen
saa ostamalla apteekista noin kolme
unssia quassia-lastuja, jotka sekoitetaan
kvarttiin vettä ja keitetään, jonka
jälkeen, se^saa hautua vuorokauden.
Siihen sekoitetaan sitten puoli
paunaa vihreätä, suopaa, joka on liuotettu
kvartissa kuumaa vettä^ jonka
jälkeen lisätään 8 kvarttia kylmää vettä
ja sekoitusta hämmennetään. Tällä
pestynä kasvien juuret ja uudelleen
istutettuna ovat ne vapautuneet vaivastaan
ja kukoistavat taas.
« * *
Kysymyksen johdosta:
Nimipäivien enemmän kuin muiden^
kaan tilaisuuksien järjestäminen suurellisesti
ei ole naikään "sivistyneisyyden"
merkki, eikä nUdeii siis siltäkään
kannalta saa antaa orjuuttaa itseään.
Ihmisen persoonalliseen vapauteen
kuuluu saada valita seuransa, siis
henkilöt, joiden kanssa tahtoo olla
jatkuvassa kanssakäymisessä, ja tämä
määrätköön juhlissa käymisen ja juh-lim
kutsumisen rajat. ''Velvollisuus"
on amoastaan vanhempiin ja läheisiin
sukuläisim nähden, jotka tällaista
huomaavaisuutta toivovat.
^anon koskettimet, jos halutaan että
ne eivät tummii, voi puhdistaa vähän
denaturoidulla spriillä kostutetulla
säämiskänahalla tai pumpuilalla,
mutta ei koskaan saippuavedellä. Jos
piano päivällä saa olla avoinna, niin
että valo- pääsee koskettimiin, niin
nämä eivät kellastu.
"JMSnä toivoisin, ettei isä nuJkkoisi suu auki. Tuo on jo neljäs
paUo, jonka menetämiiie.''
dollaria.
Kaikkein kaunisteluhaluisimmat
ihmiset asuvat New Yorkin valtiossa,
sillä tämän valtion asukkaat
käyttävät kaunistuksessa vuosittain
39 milj. dollaria,cCälifomia 16 milj.
ja Illinois 15 milj. dollaria.
Kyllähän se kaunistelu maksaa,
mutta'kun asiasta otetaan toinenkin
puoli huomioon, niin tarjoaa ise
myöskin työtä useille sadoilletuhansille.
-——oOo———
.AmeJriki^ainen
Evergladesia on
kasteltava
''Amerikalainen on mies, jonka iso-i
^ oli V. 1848 vallankumoiiksen. ai-kaoa
tähän maahan tullut ia Wis-consiniin
asettunut saksälaineii ja
meni siellä naimisiin- ruotsalaisen
: kanssa, jonka äUlin isä oli ollut naimisissa
englantilaisen naisen, kanssa,
,joöka. poika tapasi collegessa tytön,
jonka äiti oli austraalialai|ten ja i ^
oli unkarilainen ja heidän poikansa
nyt kahdennellakymmenellä vuosi-
. sadalla on kuusi jalkaa pitkä, käy
valtion collegea, pelaa jalkapalloa,
ei osaa sanaakaan mitään muuta tunnettua
-kieltä kuin Amerikan kieltä
ja on epäilevällä kannalla josko hänellä
koskaan on ollutkaan isoisää."
Tällaisen määritelmän araerika-laisesta
antaa Miss Dorothy Thompson
kirjassaan 'Let the Record
Speak".
Lähes 50 vuotta sitten ryhmä miehiä
tutki ns. Evergladesia Floridassa.
He löysivät sieltä viljavan suomaan,
mikä oli kehittynyt miljoonien
vuosien varrella runsaasta kasvullisuudesta,
mikä kuoli liKiten
maan viljavuutta. Valtio myöhemmin
rakensi rantavalleja,-kaivoi 440
mailia kanavia soiden kuivatamiseksi
ja saattoi sillä tavalla 300,000 eekkeriä
jnaata viljelykselle. Työhön
käytettiin lähes 11 miljoonaa dollaria.
Kun. se oli suoritettu, viljelykselle
avatut uudet farmunaat tuotti- ..
vat runsaita sokeriruokosätojä kiiin
: myöskin tomaattia, perunoita, mansikoita,
papuja ja monia talvikasvTk- '
sia. \:.^'' " '•'• • 'r'\
Mutta nyt on käynyt Jimi, että
osa kuivatuista alueista on- palautet- .
; tava .veden alle. Äskeisinä r .yuos^:
maa, jossa on paljon: turvetta ja, mu-: .
haa, on kuivunut. Laajat ^ueet ovat
siten tulleet. tulenaroiksi. .j;Tu.lipabt:
ovat nyt jo tuhonneet: noin 40 miljoonan
dollarin arvosta mahdollisia
farmimaita. N3rt on käynyt tarpeelliseksi
uudelleen aika ajoittain laskea •
vettä näille .maille. Fannarit voivat
jatkaa niiden viljelemistä, mutta, hei- '\
dän on tulvitettava pellot, jotka ovat
liian kuivia suojellakseen ne tulipa-: ,
loilta.
H.: Julkaistaan. • Kuva sotkeutui
Vapauden lastenosastoon ja tuli siellä
hyvin käytetyksi. ^ ^
Marki: Kuvat julkaistaan, paitsi
sitä yhtä joukkokuvaa, joka oli kovin
kaukaa otettu ja hämärä. Kirjoitus
julkaistaan myöskin, kun jatko saapuu.
Mrs. Rae: Kupat , julkaistaan
tuonnempana ja sitten palautetaan,
ellei niillä nyt ole kiirettä.
Säkkäri: Julkaistaan.
Palkittu vastaus
Eräs floridalainen lehti esittää joka
viikko tilaajilleen kjrsymyksen,
johon annetuista vastauksista paras
palkitaan.
Tässä toisella viikolla lehti esitti
seuraavan kysymyksen: "Minkäta-kia
nainen on niinkuin sanomalehti?"
Vastauksia saapui paljon. Niistä
monet olivat varsin hj^äkin. Esitämme
tässä lukijoillemme muutamia
parhaita vastauksia:
"Sen takia kun ei tarvitse uskoa
kaikkea mitä hän sanoo."
"Sen takia kun hän on tänä vuonna
taas ohuempi kuin viime vuonna."
"Sen takia kun häntä on help{Jo
lukea." l
"Sen takia kun maksaa vaivan luoda
yleissilmäys."
"Sen takia kun lisälehti ei tavallisesti
ole sen arvoinen mitä se mak-saa.
"Sen takia kun hän aina tahtoo
viimeisen sanan."
"Sen takia kun hän kulettaa uutiset
kaikkialle, mihin menee."
Mutta parhain vastaus, joka palkittiin,
oli seuraava:
"Sen takia, että jokaisen on tilattava
itselleen oma lehtensä eikä juostava
naapuriin silloin kun tarvitsee
sitä.
-oOo-
; BERNARD SHAW
lähetti kaukaisen sukulaisensa hääpäiväksi
erään näytelmistään lahjaksi.
Morsian, joka oli hyvin ahne,
piti lahjaa vähäpätöisenä niin rikkaalta
mieheltä, mutta otti kirjan
kuitenkin, mukaansa häämatkalleen.
Hän alkoi lukea sitä junassa, ja kuta
pitemmälle hän ehti, sitä mielenkiin-toisemmalta
se alkoi tuntua. Kun hän
oli ehtinyt loppuun, löjrt)^ viimeiseltä
sivulta suurehko shekki, jon-»
ka taakse oli kirjoitettu: "Hääpai-vänne^^
jphdosta. Shaw". Ellei morsian,
olisijukenut koko kirjaa, ei hän
olisi jRilloiukaan sitä löytänyt.
Ficlätti "vakoiUjan*
.Lontoolainen kauppias Harold
•Shaipe vvalokuvasi äskettäin Ranskassa
Toulonin torilla neekerisoti-laan,
jolla oli uusi paita. Neekeri
pidätti hänet heti vakpijijana ja
kuljetti kasarmille, jossa kertoi pää-miehilleen
pidättäneensä "vakoilijan"
itse teossa — valokuvaamassa
häntä uudessa, paidassaan. Upseerit
vapauttivat Sharpen ja selittivät
neekerisotilaalle, ettei hänen paitansa
sentään ollut mikään sotilas- .
salaisuus, jota ulkolainen ei saisi
kuvata.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 11, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-11-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki391111 |
Description
| Title | 1939-11-11-11 |
| OCR text | 1939 LAUANTAINA, :MARRASKUUX 11 PÄIVÄNÄ Sivu 11 Silkkisukan kilpailija Uudesta du Pontin tuotteesta, nylonista, valmistettuja haisten sukkia on nyt markkinoilla Yhdysvalloissa, Niiden sanotaan olevan silkin kaltai-- set hienoudessaan ja kiillossaan, mutta samalla niin kestävät, että jotkut naiset ovat pitäneet kuukausia yhtä paria. Täällä on pyritty ratkaisemaan ja luultu lopullisesti ratkaistun sen "silkki"-sukkien tarpeen, jota Japani on m.m. sotata-loiitensa vahvikkeeksi Amerikan mantereellekin tyrk)rttänyt. Näitä uusia sukkia, viittä eri väriä ja kolmen laatuisia, laskettiin markkinoille kuudessa wilmingtoni-laisessa kaupassa äsken. Niitä on valmistanut 24 eri tehtailijaa^ jotka olivat saaneet lankaa du Pontin tehtaasta . Näiden sukkien markkinoillie tulemisesta on jo kuukausia puhuttu, varsinkin Wilmingtonissa, missä niin monet ovat työssä juuri näissä dll. Pontin tehtaissa. Jotkut du Pontin naispuolisista työläisistä ovat pitäneet jo nylon sukkia puoli vuotta, mutta nyt vasta suurelle yleisölle tarjoutui tilaisuus niitä ostaa. Kuten kaikille muillekin -du Pontin tuotteiUe, AVilmingtonin ..naiset palvelevat eräänlaisina kinisikoina ja he näyttävät pitävän tehtävästään. Nylon sukat maksavat $1.15, $1.2S ja $1.35 laadun mukaan. Märkänä kuuluvat olevan iljettäviä ja limaisia kuin oisteri, jnutta kuiyayat pian. Nylonia valmistetaan kivihiilestä, vedestä ja ilmasta, siis on ainoa teks:- tiili, mihin eläin enempää kuin kas- \ikuntakaan ^ei ol& mitään antanutj ellei oteta huomioon, että kivihiili on kasvikunnan jätettä. Tätä^inet-tä tullaan käyttämään moniin muihin tuotteisiin, kuten esim. harjojen valmistamiseen, omp^ulangaksi, ku-dinlangaksi ja myöskin kirurgieh ompelulangaksi. Yhdysvallat kokonaisuudessaan saa nylon sukkia ensi vuoden alussa. Niissä todennäköisesti tullaan tekemään joitakin muutoksia Wil-mingionissa saatujen kokemusten mukaisesti. Nylon sukat ovat kaiken päälli- 5eki i liuulemma vielä tulenkestäviäkin. Eräs sanomalehtikirjeehvaihtäja pudoiii palavan sayukkeenpätkän sukan päälle. -Savuke sammui ja sukalle ei tullut mitään. Kun-nylon lankaa pistettiin avoimeen tuleen, se suli ja kiertyi pieneksi ;$ial-loksi, mutta, ei palanut^kuten silkki. . AQO Kauneus maksaa HyödylUsiä tietoia American Cosmetidan ^Associatio-nin sihteeri Miss Frances :Martdl kertoo ''beauty businesin" olevan tässä maassa suurta hommaa. Hänen tietojensa^jiniikaan^kaunistu^iik^ on kuudenneesi suu5in\Yh^3«valtain. liikeyrityksistä, vuotuiset ~ liiketulot nousten $200,000,000. Tämän sum-nia]> savat,kaimeudestaan ne noin milJQQnäa asiakasta, jotkas säännöllisesti käyvät itäisi li&keissä. ^unistiispajajen Juku .on itälUiker-, taa 78,624. Kaikkein suurimman summan di noin 73 .niiiljoonaa ioUacia^^^^^^^ kestokiliarat: sen jälkeen ovat kustannukset seuraavat: Sonnikihara 40 miljoonaa, hiusten leikkaus 25 niflj.,, kasvojen hoito 20 milji, hiusten värjäys 17 milj., kynsien hoito 15^, milj,, varsinainen kaunistustyo 13 mii]., päänahan hoito ja käsittely 4 mflj. Ja "shamboo" 2 milj. Jos kuivatut omenat liotetaan ennen käyttöä ja jauhetaan sen jälkeen lihamyllysaä,: niiden keittäminen käy nopeammin ja niiden makukin on herkullisempia " Jos etikkavesi, jossa pimajuuria säilytetään, alkaa hapata ja homehtua, sen voi välttää lisäämällä liemeen muutamia kokonaisia smapinsiemeniä. Suolakurkut eivät pehmene, jos suolaveteen sekoitetaan hiukkasen puhdistettua; soodaa. ' Termospullossa säilytettävä kahvi maistuu paremmalta, joUei sitä kaadeta valmiikst keitettynä pulloon, vaan tarvittava määrä jauhettua kahvia pannaan pulloon ja kiehuvaa vettä kaadetaan päälle. Sitruunan (lenaojoin) kuoria ei saisi kaikkia viskata menemään, vaan iraas-taa niitä hienoksi, sekoittaa niihin kidesokeria ja säilyttää purkissa, sillä se on mainiota maustetta sokerikak-kuihin ja muihin leivonnaisiin. « • * '. Jos ruukkukasvien juurUle alkaa ilmestyä tuholaisia, pieniä matoja ja hyönteisiä, niin on kasvin juuret puhdistettava, pestävä kvasslUuoksella ja istutettava uudelleen. Kvassiliuoksen saa ostamalla apteekista noin kolme unssia quassia-lastuja, jotka sekoitetaan kvarttiin vettä ja keitetään, jonka jälkeen, se^saa hautua vuorokauden. Siihen sekoitetaan sitten puoli paunaa vihreätä, suopaa, joka on liuotettu kvartissa kuumaa vettä^ jonka jälkeen lisätään 8 kvarttia kylmää vettä ja sekoitusta hämmennetään. Tällä pestynä kasvien juuret ja uudelleen istutettuna ovat ne vapautuneet vaivastaan ja kukoistavat taas. « * * Kysymyksen johdosta: Nimipäivien enemmän kuin muiden^ kaan tilaisuuksien järjestäminen suurellisesti ei ole naikään "sivistyneisyyden" merkki, eikä nUdeii siis siltäkään kannalta saa antaa orjuuttaa itseään. Ihmisen persoonalliseen vapauteen kuuluu saada valita seuransa, siis henkilöt, joiden kanssa tahtoo olla jatkuvassa kanssakäymisessä, ja tämä määrätköön juhlissa käymisen ja juh-lim kutsumisen rajat. ''Velvollisuus" on amoastaan vanhempiin ja läheisiin sukuläisim nähden, jotka tällaista huomaavaisuutta toivovat. ^anon koskettimet, jos halutaan että ne eivät tummii, voi puhdistaa vähän denaturoidulla spriillä kostutetulla säämiskänahalla tai pumpuilalla, mutta ei koskaan saippuavedellä. Jos piano päivällä saa olla avoinna, niin että valo- pääsee koskettimiin, niin nämä eivät kellastu. "JMSnä toivoisin, ettei isä nuJkkoisi suu auki. Tuo on jo neljäs paUo, jonka menetämiiie.'' dollaria. Kaikkein kaunisteluhaluisimmat ihmiset asuvat New Yorkin valtiossa, sillä tämän valtion asukkaat käyttävät kaunistuksessa vuosittain 39 milj. dollaria,cCälifomia 16 milj. ja Illinois 15 milj. dollaria. Kyllähän se kaunistelu maksaa, mutta'kun asiasta otetaan toinenkin puoli huomioon, niin tarjoaa ise myöskin työtä useille sadoilletuhansille. -——oOo——— .AmeJriki^ainen Evergladesia on kasteltava ''Amerikalainen on mies, jonka iso-i ^ oli V. 1848 vallankumoiiksen. ai-kaoa tähän maahan tullut ia Wis-consiniin asettunut saksälaineii ja meni siellä naimisiin- ruotsalaisen : kanssa, jonka äUlin isä oli ollut naimisissa englantilaisen naisen, kanssa, ,joöka. poika tapasi collegessa tytön, jonka äiti oli austraalialai|ten ja i ^ oli unkarilainen ja heidän poikansa nyt kahdennellakymmenellä vuosi- . sadalla on kuusi jalkaa pitkä, käy valtion collegea, pelaa jalkapalloa, ei osaa sanaakaan mitään muuta tunnettua -kieltä kuin Amerikan kieltä ja on epäilevällä kannalla josko hänellä koskaan on ollutkaan isoisää." Tällaisen määritelmän araerika-laisesta antaa Miss Dorothy Thompson kirjassaan 'Let the Record Speak". Lähes 50 vuotta sitten ryhmä miehiä tutki ns. Evergladesia Floridassa. He löysivät sieltä viljavan suomaan, mikä oli kehittynyt miljoonien vuosien varrella runsaasta kasvullisuudesta, mikä kuoli liKiten maan viljavuutta. Valtio myöhemmin rakensi rantavalleja,-kaivoi 440 mailia kanavia soiden kuivatamiseksi ja saattoi sillä tavalla 300,000 eekkeriä jnaata viljelykselle. Työhön käytettiin lähes 11 miljoonaa dollaria. Kun. se oli suoritettu, viljelykselle avatut uudet farmunaat tuotti- .. vat runsaita sokeriruokosätojä kiiin : myöskin tomaattia, perunoita, mansikoita, papuja ja monia talvikasvTk- ' sia. \:.^'' " '•'• • 'r'\ Mutta nyt on käynyt Jimi, että osa kuivatuista alueista on- palautet- . ; tava .veden alle. Äskeisinä r .yuos^: maa, jossa on paljon: turvetta ja, mu-: . haa, on kuivunut. Laajat ^ueet ovat siten tulleet. tulenaroiksi. .j;Tu.lipabt: ovat nyt jo tuhonneet: noin 40 miljoonan dollarin arvosta mahdollisia farmimaita. N3rt on käynyt tarpeelliseksi uudelleen aika ajoittain laskea • vettä näille .maille. Fannarit voivat jatkaa niiden viljelemistä, mutta, hei- '\ dän on tulvitettava pellot, jotka ovat liian kuivia suojellakseen ne tulipa-: , loilta. H.: Julkaistaan. • Kuva sotkeutui Vapauden lastenosastoon ja tuli siellä hyvin käytetyksi. ^ ^ Marki: Kuvat julkaistaan, paitsi sitä yhtä joukkokuvaa, joka oli kovin kaukaa otettu ja hämärä. Kirjoitus julkaistaan myöskin, kun jatko saapuu. Mrs. Rae: Kupat , julkaistaan tuonnempana ja sitten palautetaan, ellei niillä nyt ole kiirettä. Säkkäri: Julkaistaan. Palkittu vastaus Eräs floridalainen lehti esittää joka viikko tilaajilleen kjrsymyksen, johon annetuista vastauksista paras palkitaan. Tässä toisella viikolla lehti esitti seuraavan kysymyksen: "Minkäta-kia nainen on niinkuin sanomalehti?" Vastauksia saapui paljon. Niistä monet olivat varsin hj^äkin. Esitämme tässä lukijoillemme muutamia parhaita vastauksia: "Sen takia kun ei tarvitse uskoa kaikkea mitä hän sanoo." "Sen takia kun hän on tänä vuonna taas ohuempi kuin viime vuonna." "Sen takia kun häntä on help{Jo lukea." l "Sen takia kun maksaa vaivan luoda yleissilmäys." "Sen takia kun lisälehti ei tavallisesti ole sen arvoinen mitä se mak-saa. "Sen takia kun hän aina tahtoo viimeisen sanan." "Sen takia kun hän kulettaa uutiset kaikkialle, mihin menee." Mutta parhain vastaus, joka palkittiin, oli seuraava: "Sen takia, että jokaisen on tilattava itselleen oma lehtensä eikä juostava naapuriin silloin kun tarvitsee sitä. -oOo- ; BERNARD SHAW lähetti kaukaisen sukulaisensa hääpäiväksi erään näytelmistään lahjaksi. Morsian, joka oli hyvin ahne, piti lahjaa vähäpätöisenä niin rikkaalta mieheltä, mutta otti kirjan kuitenkin, mukaansa häämatkalleen. Hän alkoi lukea sitä junassa, ja kuta pitemmälle hän ehti, sitä mielenkiin-toisemmalta se alkoi tuntua. Kun hän oli ehtinyt loppuun, löjrt)^ viimeiseltä sivulta suurehko shekki, jon-» ka taakse oli kirjoitettu: "Hääpai-vänne^^ jphdosta. Shaw". Ellei morsian, olisijukenut koko kirjaa, ei hän olisi jRilloiukaan sitä löytänyt. Ficlätti "vakoiUjan* .Lontoolainen kauppias Harold •Shaipe vvalokuvasi äskettäin Ranskassa Toulonin torilla neekerisoti-laan, jolla oli uusi paita. Neekeri pidätti hänet heti vakpijijana ja kuljetti kasarmille, jossa kertoi pää-miehilleen pidättäneensä "vakoilijan" itse teossa — valokuvaamassa häntä uudessa, paidassaan. Upseerit vapauttivat Sharpen ja selittivät neekerisotilaalle, ettei hänen paitansa sentään ollut mikään sotilas- . salaisuus, jota ulkolainen ei saisi kuvata. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-11-11-11
