Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 25, 1948

              AUergiset taudit Harvinainen kaksoisvasikkain
on hyvin eriskummälliiien^atr-
5^n,itetään myöskin atopiak^i.
nimien peräisin kreikan kidestä
^kitsee omituista. AUergiset sairau-
, ole omituisia siksi, etta ne ÖIP
't harvinaisia, vaan ne poikkeavat
^ ^ kohdissa toisista tavallisista
cdeista.
^jjjeriyalainen lääkäri Warren T.
audian kertoo teoksessaan *'Strange
- y f tilastollisten tutkimusten osoit­teetta
noin 7—10 pTnMenttiä väfö-
3, siis yksi kymmenestä, kärsii JiÖer-jjjin
vakavasti, että heiflän onen-tai
myöhemmin turvauduttava
apuun. ,
AUergia on erityinen lilkaherkkyyiden
erinäiseen aineeseen tai aineryh-nähden,
tila joka saa aikaan sen,
tä uhriksi joutunut saa määrttyjä tau-jireita
tämän erikoisen aineen kos-ttamisesU,
nauttimisesta tahi hengit-misestä,
kun taas suurimmalla osalla
;töä ei ole tuon aineen yhteyteen
itumisesta mitään haittaa. Tuota sai-lUtta
aiheuttavaa ainetta-ssinotäan.,air
liksi. Ja yleisesti allergeenit ovat
i^valkuaislaatua. Erittäin tuttuja
aDergisia tauteja ovat asthma, heinä*
nokkosrokko, rohtuma, krooninen
•i ja migreeni. Nyttemmyi on saa*
tn selville, että myös monen monet
muut Uudit saavat alkunsa sellaisesta
erikoisesta 4iikaherkk3ydestä^:i^^^ . -
vjos joku olisi niin älytön, etläi-pfehta-roisi
nokkoskasassa, ja hänen i ^
a&aisi sen jälkeen kirveliä, niin hah ei
xom sanoa tätä ihokipuaan allergiseksi.
Mutta se, joka | i voi poimia tavallisesta
huonekasvista Primula, obconicasta,. kel-.
lastunutta lehteä saamatta rohtumaa,
on varsin tavallisen allergian uhri. Se,
joka saa hengenahdistusta niin pian kuin
menee talliin, se, joka ei voi syödä, kra-puja
saamatta nokkosrohtumaa ja se,
jah antaa ylen syötyään taiteen kaik-iien
sääntöjen mukaan valmistettuja
^«rvasieniä, on aivan tyypillisesti liika-herkkä.
Liikaherkkyyttä potevalle voi­vat
uskomattoman pienet määrät aller­geenia
aiheuttaa tunnusomaisen taudin.
Heinän kukinta-aikaan on ilmassa jota
hengitämme, joukoittain siitej>ölyhiuk-kasia.
Heinännuhapotilas reagoi aller-geenimäärään,
jonka voi uuttaa 4t>^
50 hiukkasesta; hyvin herkät reagoivat
y^Jt—\ hiukkaseen.
Taipumus liikaherkkyystilan muodos­tumiseen
on ihneisesti perinnöllinen.
Multa ainoastaan taipumus periytjo^;
nscij] vaihtelevat perheessä allergeenit
ja oireet. Isä voi saada asthmaa krassis­ta
pojan antaessa ylen ja saadessa ripu­l
i kalasta. Äiti saa nokkosrohtumaa
in^ikoista tyttären saadessa rohtumaa
^jätystä turkiskauluksesta. Mutta
on kuitenkin samassa perheessä
iJ^eiUasthmatikkoja. Allergiset tilat ei-suinkaan
aina ole synyrinäisiä. Usein
^mainen tulee herkkätuntoiseksi
^'"^aan ammattimaisessa tai muussa
pitkäaikaisessa kosketuksessa allergee-se,
joka harjoittaa koiria, tulee-
«TKäksi koirankarvoille, leipuri vehnä
f^* tahi jauhojen parannusoineil-f^
scm erilaisilla bitrfogisesti likeisillä
^ ^ 3 1 a on sama vaikutus tiettyyn
P ^ ö ^ n : mansikoilla ja hyötyman-sikoilla,
hummereilla, merikravuilla ja
äyriäisille, -erilaisQIa kaloilla jne. Herk-kätuntoisuus
ravintoaineiden suhteen
onkin t^vaUisin ihmisaljergian muoto.
- Herkkyys saattaa flmetä minkä raviij-toaineen
suhteen hyvänsä.
* Ihminen ja hänen allergiansa ovat to­dellakin
omituinen yhdistelmä. Ravin­toaineet,
lääkeaineet ja muut aineet, jot-.
ka ntiuuten olisivat hyödyllisiä kaikille,
inuyttuvat vaarallisiksi myrkyiksi eri­näisille
yksilöille. Täm^ ei ole allergee­nin
syytä, sillä siinä tapauksessa nämä
aineet olisivat myrkyllisiä kaikille. Yk­si
henkilö reagoi toisella tavalla kuin
toiset. — Se on todellakin arvoituksel­linen
tauti.
Todella järkiperäistä allergisen sai­rauden
käsittelyä ei voida alkaa, ennen­kuin
tiedetään, mikä allergeeni kussa­kin
tapauksessa on kysymyksessä. Jos
^ tämä on yksinomainen, kuten krassi,
harvinainen ja tarpeeton lääkeaine, kis­sa
tahi jotakin sentapaista, silloin on
hoitokeino yksinkertainen: kysymyk­sessa^
olevat kukkaset heitetään, pois,
, päänsärkyyn käytetään joifaL^n toisia
tabletteja ja kissa annetaan pois. Hul­lummin
f)n sen laita, joka ei voi sietää
kalaa eikä myöskään munia eikä mai­toa.
Nyttemmin voidaan kumminkin
usein saada aikaan erityinen herkk3ryrden
* häviäminen antamalla potilaalle aller­geeniä
hyvin pieninä, mutta vähitellen
enenevinä annoksina.
Allergeenin selvillesaaminen erinäisis­sä
tapauksissa saattaa olla oikeata sala­poliisin
työtä. Lukemattomissa tapauk­sissa
on ratkaisevaa hyötyä menetelmäs­tä,
jolla koettelemalla eri aineita poti­laan
ihoon, koetetaan saada selville ai­ne,
joka kussakin tapauksessa on oi­reiden
syynä.
-Se, kuinka vakavaa huomiota tähän
tautiryhmään kiinnitetään käy selville
siitä, että sitä varten on eri maissa pe­rustettu
erikoisia sairaaloita ja suurten
sairaalain yhteyteen erikoisia osastoja.
Meilläkin Suomessa on Lauttasaaressa
äsken perustettu allergiasairaala lapsil­le.
Tällä tautiryhmällä on suuri soäaa-linen
merkitys myöslcin siksi, että eräät
taudintilat, esim. hengenahdistustilat,
usein ovat pitkällisiä ja pahoin kitulii-aaksi
tekeviä. Myöskin monissa tapa­uksissa,
jotka tavallisesti aiheutuvat toi­sista
syistä, allergia voi estää tulokselli­sen
käsittelyn, mikäli ei myöskin se
joudu silmälläpidon alaiseksi.
Vielä neljännes vuosisataa sitten ei
voitu paljon tehdä allergiasairaiden aut­tamiseksi.
Lääketiede on nyt päässyt
siihen vaiheeseen, että se voi ilmoittaa
potilaalle, mikä häntä vaivaa. Se voi
antaa hänelle tarvittavat lääkkeet. Mut­ta
vielä ei ole sitä lääkettä, sitä käsit­telyä
keksitty, joka voi estää ilimiset
tulemasta liikaherkiksi. Allergia on vie­läkin
arvoituksellinen tauti. Mutta se
aika saattaa piankin koittaa, jolloin iho-
* kokeet ja muut mutkikkaat tutkimus­menetelmät
voidaan jättää ja jolloin al­lergisen
henkilön, olkoonpa hän sitten
allerginen minkä aineen suhteen hyvän­sä,
tarvitsee nauttia vain pilleri tahi
jotakin muuta lääkettä parantuakseen
vaivastaan. — Eri lähteiden mukaan
S. I^—e.
K I I T O S
kuto^^"'"^" kUtos sukulalsIUe. omankylälälsUle Ja sudburylalsllle kcsä-
KitZ ^ tckcmÄÄtanne yllätysvIeraUusta uuteen tupaamme.
g^jcK arvokkaasta raha- 3«.mul6ta lahjofsta. hcrkullscsta kahvipöydästä yjn.
'^inen kiitos tfimän kaiken hommaaJUle mrs. A. HertralaJle. mrs. E. Tuo-
S^Jg^n^- Y. Tuomelle, mn,. A. Etulallc. mrs. E. Saikk—o selle ja m- r. A* ,
Kaikkia «sanottajia kUtolUsaudclla muistamme.
K A L E R V O , L Y Y U J A EDWART K U K K O N EN
Whitefish, Ont.
Scotts Fork farmilla, Ataeliassa, Vir­giniassa,
nähtiin äskettäin eellaiiM^
\-inainen tapaus, että lehmä syntaytti
kaksoset, mutta ensimmäinea syntyi täs­mälleen
kuukautta aikaiseminin kuiii
toinen, Vaiikät bvät samankokoisia ja
täysin normaaleja, äEöiötkan uutisessa.
Saarijärveltä löydetty hyvin
vanlian asutuksen jaaimö^ä
Kuluvana keväänä löysi maanvUje*.
lijä H. Moilanen poikineen uutta peltoa
raivatessaan Saarijärven Sumanasaares-sa
alkeellisia kiviesineitä. Naiden jou­kossa
voitiin todeta alkeellinen kouru­taltta,
kirves, kolme talttaa, liuskeista
keihäänkärkiä, ,?uuri joukko- palaneita
luunsiruja sekä joukko kvartsisia isken-näisiä.
Asiasta tditiin ilmoitus mui-naistieteelliselle
toimikunnalle ja pai­kalle
saapui tutkimuksia suorittamaan
maisteri Ville Luho. Tällöin todettiin,
että Moilaset olivat löytäneet yli 5,000
vuotta vanhan asuinpaikan, joka edustaa
n.s. Suomusjärven kulttuuria. Paikal-;
la aloitetaan kaivaukset, viipymättä,
mutta kun kyseessäoleva asutusalue on
suhteellisen laaja, on todennäköistä, et­tä
ajan ja varojen puutteessa ei voida
suorittaa kaivauksia loppuun.
Mamitusta saaresta, joka on aikai-
MAAlUfANtJOPPil
ajatellaan useissa vanhanajan ^uskon-
.noissa ja opeissa^ tapahtuvaksi tulen
kautta, /Peilausten uskonnossa kuva­taan
kuinka lojiiun aikoina vuoret sula-
- vat ja mtiiödostavat suuren * juoksevan
meren, jossa kaikki ihmiset saavat puh­distuksen.
Lopuksi puhdistuit kok©
maailma yleisessä maailmanpalossa.
* Myöskin stoalainen filosofia opetti ny-
- kyisen maailman loppuvan suureen pa­loon,
jonka jälkeen uusi maailma on
syntyvä. Samalla! tavallfi kuvataan maa-ilmanloppVia
skandinaavHäisessa kagna-rök-
tarussa. Rassatussa esiintyy myös
maailtnanpaloni ajatus. — E ; K .
Jäniii —- Halituksen laskelmiien mu-kaan
ryyppäsivät jänkit viime vuoden
aikana keskimäärin $66.66 arvosta al­koholipitoisia
juomia kutakin maan asu­kasta
kohden, lapset ja öneväiset mu­kaan
laskettiina. Kutakin 21 v. täyttä­nyttä
kohden 61i lasku keskunäärin
$103.22.
semmin oUut kautta maan turinettu ori-
Varsalaidun, on aikaisemminkin löydet­ty
muinaisesineitä, m.m. pronssikaudel­ta
peräisin olevia esineitä ja vanha hau­tausmaa,
x Saarijärven Tarvaala, jossa
mainittu saari sijaitsee, on nähtäx-ästi
ollut muinaisajan asutuskesjcus.
Isoisä Otto Weber,.Tecumseh, Ont., onnittelee ja hyväilee pojan­poikaansa
Richardia, jonka hän, täysissä tamineissa veteen hy­päten,
pelasti viime hetkellä hukkumasta erääseen jokeen. Poika
oli jo pari kertaa näkymättömissä, ennenkuin isoisä hänet tapasi,
ia pelastaja itsekin oli hukkua ennenkuin sai hänet rantaan. Mut­ta
lopputulos oli kuitenkin näin hyvä.
KUOLLUT
LAILA MARIA CARLIN
(o.s. Saari)
Surulla iknoilan. että äkkinäinen kuolema ziiati ainoan tyttä­reni
ja Hovvardin äidin. Hän kuoli kotonaan 25 päivä touko­kuuta
1948. Laila oU syntynyt kesäkuun 5 p. 1913.
Lähinnä suremaan jäi äili« poikansa Howard ja miehensä
Michael sekä kolme veljeä, kaikki Chase, B. C.
Sammunut on äidin silmät,
käsi rakas uupunut.
Loppuneet on äidin huolet,
sydän kun on kylmennyt.
Muiston hellän jätit muUe.
Lepää rauhassa äiti rakas/ .
Pfdluui Howard
Hiljaa sulle hauta luotiin,
hiljaa sinne laskettiin.
Hiljaa myöskin kummun
kukat kyynelillä kastelen.
AUL
Levon sulle suon, Laila rakas,
vaikka katkera on kaipaus.
Vaivat loppui, rauha saapui,
pääsit lepoon rauhaisaan.
Mlebesi Michael
On tuonelan kehdossa rauhaisaa,
siellä hyvä on levähtää.
Nuku siellä sisko rakas
untasi rauhaisaa.
Sieltä ei myrskyt untasi häiritä voi.
Ebner, Albert Ja Jocle
WJUie. Annie Ja George
KIITOS
Haluamme lausua kauniit kiitokset kalkille. Jotka olivat saapuneet
saattamaan vainajaa hänen viime matkalleen Ja niistä kaimllsta
kukkalaitteista. Joilla Lailamme hautakimipu kauniiksi peltettim.
mitos kantajille. Kiitos kaikille, Jotka uvalla tai toisella autoitte
•njAajBin surumme aikana.'
MBS. ALINA SAARI JA PEBBOE
Chaae Br. CToJaoBbla
L.^UANTAJNA, -KESÄKUUN 26 PÄIVXNX W g SIVU U