1938-07-30-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f.
m4
Sivu 2
'immM l -
'M
mi
-
teif
'M
I -*•
j4
Historiäilinen kirKiko-aaas Kunnossa amentti
A-
1 vt
6 ki.
3 iLk-
6 löL • 1,32
u." . , . _ ; : _^
• Tbänilit^ji • A:. FäiTSi.- • . •, •
Mäki,. /HEja Abo. -E. .S?:äsL ^JET
KflnsStnpg, Aili • VÄI-T. '2£ar?n lÄaisc.
Ja Yriö Saira
: lipyiriin aijctu: kirjoit^se: u i tettava:
UEKKI
PJO, Box 69 • - Sod!rary, Chat.
TOIMITUKSEN PAKINAA
Juttumme tällä kertaa supistuu joihinkin
lektemme tulevaisuutta ja ky-vinvoiniia
koskeviin kys^^myksUn, tämänpäiväisiin,
joille alisi saatava hyiä
pöh ja. Koska lehtemme levitysko-neisto
ei liene virallisesti niin hyvin
''jusieerattu'' kuin joittenkin toisten
lehtien jc koska ainakaan vielä ei ole
näköpiirissä erikoista levitysryntäys-tä,
niin tähän seikkaan on kiinnitettävä
huomiota niinsanoaksemme yhteisen
hyväntähdon tietä, johon ottavat
osaa sekä viralliset että epävirallisei
lehtemme asiamiehet ja ystävät. Tarkoituksemme
on^ ettei lehtemme levikki
kesänaikanakaan pienenisi, vaan
yhä kasvaisi, sillä mahdollisuudet siihen
kyllä on olemassa vielä monella
tuhannella. Olemme jo aiemmin huomauttaneet,
kuinka tätä asiaa, LUiKis-tunnetuksitekoa,
.voidaan edistää vie-raUu-
ja. kokoontumistHaisuuksissa-kin,
kun otetaan se jutun aiheeksi: si:-
näpähän sitten .selvenee sen-hyiät ji
huonot puoletkin rj terveiset niistä
ovat meille aina ten:etuilei:a. Emme.
näet pelkää moitteit'2, joskaan ne eivät-
maistu aiian xhtä' kyzäile kuin
kiitokset. Meistä tuntuu, ettäjoukki}
miesvä-keä, joUe virkistyksenä maistaa
juuri sen tapainen Iukem.hien mitä
LIEKKI sisäitää. ' pysytteiee sille
vieraana sellaisen, jolloinkin menneisyydessä
saadun ennakkohiulan pe-msteejia.
että LIZKKI olisi va:n naisten
lehti. TuoTnnakkoiuulo olisi saatava-
paistetuksi..'Uskontme. että L E -•
KiSTÄ iövtää iotdkin itselleeji sopi-vaa
lukemista mies kun mies ja nainen
kun nainen. Ja ykä enemmän sitä
pyrkisimme SeUaiseksi kehittämään,
kunhan tässä nyt päästäisiin noiden
''kesäkiireiden" ja kuumien ohi.
Mitähän jos nostaisimme hissun
kissun tämän lehtemme tiiaajamaärän
yhdeiiä tuhannella ennen kekriä^
Kuuluisa Rheim.sin kadefraali, joka
vaurioitui pahasti maailmansodassa
saksalaisten pommeista, on vasta lopullisesti
korjattuna. Kuva avajais-tilcis2iudesta,
johon otti osaa huomattuja
kirkoUsssa ja vaitioiiisia henkilöitä
.useista maista. Korjaus tuli
maksamaan noin mllioona dollafia.
dsi Id kone
Löysin lemmityn. Miten ykstnkef'
täinen hän oiskaan!i^^Etsin toisen,
mutia vaatimukseni ykä^käsvarimt •—
etsin kifimannen, neljännen ja niin
edelleen yhä :viehättäv'ä:mmän ja pa-remman.
Muita sitten -tapasin sen
cnsimmätsen ja •käm-mästyin.- 3iiten
i^ehättäväf miten -monifieinen^ miten
syvasteliiinen hän olikaa-t' — Van-dycker.
VAIKKA ihminen tunteekin korkeamman
\ie\^mm\'\ierisä eläinten
rinnalla paäasiailisesii henkisten
lahjojensa perusteella, ei pida kuitenkaan
näiden ihannain iahjain tähden
kiittämättömästi ylenkats-^a kättä,
jonka merkitys hänen elämässään on
sangen suuri.- ,
Tämän yksinkertaiselta näutävän,
mutta kuitenkin niin tarkoituksenmukaisen
ja täi.dökkaasti rakennettm
jäsenen a\-uUa ihminen t\yd>-ttää
\-äIttämäitömimmät tarpeensa. Käsi
kokroaa ra\intoa ja \ie sen suuhun, se
valniisiaa \-aatteet ja rakentaa asunnot,
se suojelee ihmistä hänen \-aa-raiiisimpia
\ihoUisiaan \-astaän. Suurin
0S2: ihmisen vaikutuksesta \-mpä-ristt>
5hsä tapahtuu käden välityksellä.,
Xiinpä' puhutaankin .'ta\:allisesii • ihmiskäteen
töistä •i-asiakohtanaluoiiui- •
ie luonnolle. .
Myöhempinä aikoina ..on ihminen
keksinvt araksensa' kc^neen. ioka
suuressa määrin helpoiitaa käden työ- •
lä. • Kats^>mmepa n>-kyään mihin •
tahansa, kaikkialla o\-at koneet, käytännössä.
• Koneella k\T.netään. kyl-^
vetään. ja puidaan, sillä .kehrätään,
kudotaan, neulotaan ja omnieliaan. ia
se kuljettaa lairaa; veturia, autoa, lentokoneita
jji.e. Koneella \-almiste-täan
paperia ja painetaan sille, ja niin
leviävät tiedot muutamissa tunneissa
tuhansille ihoiisille. Tästä näemme,
että koneesta on monenlaista h\-öt>*ä
Huomattav-a on myöskin, et ta koneen
tasmälii5\-ys voittaa ihmisen suurim-mankin
tarkkuuden. Kone valmistaa
esim. kaksi ai\-an samanlaista mittanauhaa,
Samom o\"at koneella \-al-mistetut
• keilonrattaat. niin '.erehdvt-
.tavästi toistesisa näkö.isiä.että'.ne aivan
hy\-inA-oi\'at vaihtua. Ihminen e:
voi myöskään nopeudessa kilpailla
koneen kianssa. Ompelukone ompdee
varmasti kyini»enen ja useampiakin
' pistoja samalla aikaa kuin tottunein
ompelijatar: vain yhden. •' Kehmu-kone,
kiertää'-satoja,.Topa tuhansiakin
lankoja samalla - kertaa. Kun. otam-me.
vielä huomioon •'koneitten, \äsy-
• hättömyyden,: ne. kun' 'voi-var yöt n;^.
vät lakkaamatta työskennellä, niin
ymmärrämme, miten paljon enemmän
ne saavat aikaan kuin käsi. Koneella
voi c:^yöskin olla voima, joile ei \-eda
vertoja useankaan yhteenliittyneen ihmisen
voima. Ajatellaanpa vain mitä
suurmartomia kuormia hö\T\'^'eturi
kuljettaa taikka esim. suurien rautatehtaiden,
konepajojen jättiläsmäi-siä
%-asaroita. jotka hö\T>-kQneen voimalla
kohotetaan ylös ja siitä pudotetaan
taottav-alle rautamöhkäleelle.
Koneen monien etujen tähden on
siis luonn-oilista. että moni työ. joka
ennen toimitettiin käsin, tehdään nyt
koneella. Useat \"aiitta\"at siitä s\y5-
tä. että koneet pääsc\ät liiaksi valtaan,
ja pelkää\-ät. että pian käy yk-
,si:}iselle ai^-an mshdotromaksi elättää
itseänsä kättensä työllä, jolle ei \'as-'.
taisuudessa ehkä panna enään mitään-a"-
03. Mutta he unohtavat, että kädellä
on kuitenkin korvaamattomia
. etuisuuksia, jotka aina säilyttävät arvonsa.
Sillä hiioinattakoon. että "kättä
ohjaa järki, jonka \:aikutuksesta se
voi millä hetkellä tahansa tarpeen
^ukaan muuttaa työtapaa, kun sensijaan
taidokkaimmin ja huolellisim-minkin
rakennettu kone kykenee ^-ain
määrätt\ihin. säännöllisesti uudistuviin
liikkeihin. Lanka kehrätään
koneella ja kudotaan kankaaksi, mutta
kone ei pysty sitä valmistamaan
sopivaksi puvuksi, siihen tarvitaan
mestann apua. Painokoneella painetaan
kyllä lyhyessä ajassa tuhansille
paperiarkeille, latomakone latoo kirjaimet
määrätt>->m kohtaansa, mutta
taittajan on järjestettävä nuo lato-mukset
asialliseen järjestykseen. Samoin
valmistaa kone tuhansia keUon-rattaita.
mutta kellosepän on pantava,
ne-k^kx-n. ' .
Kaikkien koneitten,toiminnassa.tar-
Mtaan kuitenkin jonkun verran ih- .
miskäden apua. Xiin on esi^. keh-
•niukonetta hoitavan • työnrekijättä-ren
-solmittava: lanka käämiin.kiinni,
samoin on ihmisen ..asetetta\"a. ensin
kansas, paikoilleen., ennenkuin sitä
voidaan ommella, . ompeiukoceelia.
. Ho^-rdais-an konetta' hoitamaan :tar-
' Kyllä sukzilaiset oiijiyiiä oleruis-.
sa,:€ritorenkin serkut. He sajUavaf.
sanoa meille selviä totuuksia-v-asten
kdsvojamfne, eivätkä kiitä rumaa kot-
• niiksi ja pahaa hyväksi, kuten kohte-liaisuuden
sääntöä noudattava vieras
Vieras-ei halua lausua julki totuutta-kun
arvelee sillä hukkaavansa meitä
• .mutta • sukulainen sanoa paukauttoi "
suoraan mitä ajattelee ja sitten nau-
Taa jos olemme niin turhan aikainen
etiä suutumme.
.Meille sanoi serkkumme yhden
kauniin totuuden — vaikka ovathan:
\ he.sanoneet meille montakin totuutta,.
. mutta viimeisen totuuden he sanoivat
tällä viikolla.
Emme me kuitenkaan suuttimul siitä
totuudesta, vaan otimme opiksemme.
Nähkääs kun me kuulimme kiitettävän
tupakan polttoa erinomaiser^
Idihdutuskeinona, niin meinasimme
että kokeilemme sitäkin saadaksemme
tämän kroppamme vähän pienene- •
mään. Mutta emme ehtinyt käyitä-rnään
sitä keinoa kuin pari päivää
kun serkkumme huomasivat missä
mennään. Kun he näkivät meidät
paperossi sormien välissä ja silmät :
vesikierteellä pukjflteievan haikuja —
tupakan savu meni silmiin ja silmiä
kirveli aivan kamalasti, tietäähän sen
opettelijan — niin ke tietenkin hi-iusivat
tietää minkätähden sitä teimme.
Kun selitimme keille, että se laihduttaa,
niin siilon saimme kuulla totuuksia.
He p^ituivat kuorossa, että
''serkku kiltti, älä polta, se on niin
rumaa, tuo paperossi tuossa sorTTiesi
välissä on ^kuin porsaan sorkissa, et
osaa sitä oikem edes pitää, sillä sinulta,
puuttuu temperamenttia, mitä nykyajan
tupakoivaUa naisella on ehkä
liiaksikin. Ja et siitä kuitenkaan
letihdu vaikka poltatkin. Eeitä serkku
tupakka pois, niin olet kultainen. Me
tykkäämme sinusta paljon enempi
tuollaisena kun olet, vaikka oletkin lihava.
Emme tykkää että meillä on
tupakoiva serkku." Ja vie keitimme
pois tupakan mielihyvän, sillä se oU
niin pahaa ja kun-meHta puuttui sitä
temperamenttia.
i^yttemmin olemme havainneet
että ei tupakka laihduta. Tunnemme
joitain emäntiä jotka tupakoivat ja
silti aina vain lihovat. Siis serkut olivat
oikeassa.
SIKP.\ SERKKU. •
^Todella voimakas ei astele vdheen .
key:giltä. • • -
Xiin, oikein^ iske lujasti jos mtclä
voittaa, mutia hengähdä välillä .»
katso, sattuvatko iskut paikalleen.
-oOo-
Suurimman vaihtelun naisien fa-tmissa,
kaLkkina aikoina ja kafkisss
maissa, tuottaa loppumaton taistelu
sailitusta ja halutusta rajasta puituna
ja Mman pukua.
vitaan koneenkävttäjä/joka taas tottelee
perämiehen käskyjä.
Siis se ji^lko, että kone anastaisi
ihmiseltä, kaiken työn. on aiheetos.
Hänelle kyllä riittää aina tarpeeksi
tehtäviä. Voimme olla tv-v-tv-väi^iä.
että saatetaan koneilla toimittaa iös-tä,
jotka suotta liiaksi kuluttaisit^
ihmisen voimia. Sentähden ei meidän
kuitenkaan pidä heittäyx^ä
toon toimettomuuteni, vaan
tulee käyttää yUjäännyttä aikaa^P
voimiamme henkisten lahiojenHneie-hittämiseen.
,
J.K:N£N.
oaian hiioneer
binen asuvan
jaantiiivat, m
Otettuani ranr
Eereile, sillä p
)io käden kaut
^in. ja nyt o
öon kehottaa t
^ni käinnyttäi
ainoaa.n oikeaar.
Lassi öli tarkl
P^pi^T eriskura
Olutta ]oppupu<
tarkkaavaisemm
^- joka etäisyyc
tansa ilmoille \
-•^ -lennään i
asiasta.ystä
ennenkuin lähde
keUe. • .
He m-nivät: Vi
päin, kaik
'^opettavaisesti
^ ia ^--ihimiUUtet
Kun he £
^»^"as jo mustana
Meitä kuului e
-evotiomia ei
°^!^o=.^. Papin
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 30, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-07-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380730 |
Description
| Title | 1938-07-30-02 |
| OCR text | f. m4 Sivu 2 'immM l - 'M mi - teif 'M I -*• j4 Historiäilinen kirKiko-aaas Kunnossa amentti A- 1 vt 6 ki. 3 iLk- 6 löL • 1,32 u." . , . _ ; : _^ • Tbänilit^ji • A:. FäiTSi.- • . •, • Mäki,. /HEja Abo. -E. .S?:äsL ^JET KflnsStnpg, Aili • VÄI-T. '2£ar?n lÄaisc. Ja Yriö Saira : lipyiriin aijctu: kirjoit^se: u i tettava: UEKKI PJO, Box 69 • - Sod!rary, Chat. TOIMITUKSEN PAKINAA Juttumme tällä kertaa supistuu joihinkin lektemme tulevaisuutta ja ky-vinvoiniia koskeviin kys^^myksUn, tämänpäiväisiin, joille alisi saatava hyiä pöh ja. Koska lehtemme levitysko-neisto ei liene virallisesti niin hyvin ''jusieerattu'' kuin joittenkin toisten lehtien jc koska ainakaan vielä ei ole näköpiirissä erikoista levitysryntäys-tä, niin tähän seikkaan on kiinnitettävä huomiota niinsanoaksemme yhteisen hyväntähdon tietä, johon ottavat osaa sekä viralliset että epävirallisei lehtemme asiamiehet ja ystävät. Tarkoituksemme on^ ettei lehtemme levikki kesänaikanakaan pienenisi, vaan yhä kasvaisi, sillä mahdollisuudet siihen kyllä on olemassa vielä monella tuhannella. Olemme jo aiemmin huomauttaneet, kuinka tätä asiaa, LUiKis-tunnetuksitekoa, .voidaan edistää vie-raUu- ja. kokoontumistHaisuuksissa-kin, kun otetaan se jutun aiheeksi: si:- näpähän sitten .selvenee sen-hyiät ji huonot puoletkin rj terveiset niistä ovat meille aina ten:etuilei:a. Emme. näet pelkää moitteit'2, joskaan ne eivät- maistu aiian xhtä' kyzäile kuin kiitokset. Meistä tuntuu, ettäjoukki} miesvä-keä, joUe virkistyksenä maistaa juuri sen tapainen Iukem.hien mitä LIEKKI sisäitää. ' pysytteiee sille vieraana sellaisen, jolloinkin menneisyydessä saadun ennakkohiulan pe-msteejia. että LIZKKI olisi va:n naisten lehti. TuoTnnakkoiuulo olisi saatava- paistetuksi..'Uskontme. että L E -• KiSTÄ iövtää iotdkin itselleeji sopi-vaa lukemista mies kun mies ja nainen kun nainen. Ja ykä enemmän sitä pyrkisimme SeUaiseksi kehittämään, kunhan tässä nyt päästäisiin noiden ''kesäkiireiden" ja kuumien ohi. Mitähän jos nostaisimme hissun kissun tämän lehtemme tiiaajamaärän yhdeiiä tuhannella ennen kekriä^ Kuuluisa Rheim.sin kadefraali, joka vaurioitui pahasti maailmansodassa saksalaisten pommeista, on vasta lopullisesti korjattuna. Kuva avajais-tilcis2iudesta, johon otti osaa huomattuja kirkoUsssa ja vaitioiiisia henkilöitä .useista maista. Korjaus tuli maksamaan noin mllioona dollafia. dsi Id kone Löysin lemmityn. Miten ykstnkef' täinen hän oiskaan!i^^Etsin toisen, mutia vaatimukseni ykä^käsvarimt •— etsin kifimannen, neljännen ja niin edelleen yhä :viehättäv'ä:mmän ja pa-remman. Muita sitten -tapasin sen cnsimmätsen ja •käm-mästyin.- 3iiten i^ehättäväf miten -monifieinen^ miten syvasteliiinen hän olikaa-t' — Van-dycker. VAIKKA ihminen tunteekin korkeamman \ie\^mm\'\ierisä eläinten rinnalla paäasiailisesii henkisten lahjojensa perusteella, ei pida kuitenkaan näiden ihannain iahjain tähden kiittämättömästi ylenkats-^a kättä, jonka merkitys hänen elämässään on sangen suuri.- , Tämän yksinkertaiselta näutävän, mutta kuitenkin niin tarkoituksenmukaisen ja täi.dökkaasti rakennettm jäsenen a\-uUa ihminen t\yd>-ttää \-äIttämäitömimmät tarpeensa. Käsi kokroaa ra\intoa ja \ie sen suuhun, se valniisiaa \-aatteet ja rakentaa asunnot, se suojelee ihmistä hänen \-aa-raiiisimpia \ihoUisiaan \-astaän. Suurin 0S2: ihmisen vaikutuksesta \-mpä-ristt> 5hsä tapahtuu käden välityksellä., Xiinpä' puhutaankin .'ta\:allisesii • ihmiskäteen töistä •i-asiakohtanaluoiiui- • ie luonnolle. . Myöhempinä aikoina ..on ihminen keksinvt araksensa' kc^neen. ioka suuressa määrin helpoiitaa käden työ- • lä. • Kats^>mmepa n>-kyään mihin • tahansa, kaikkialla o\-at koneet, käytännössä. • Koneella k\T.netään. kyl-^ vetään. ja puidaan, sillä .kehrätään, kudotaan, neulotaan ja omnieliaan. ia se kuljettaa lairaa; veturia, autoa, lentokoneita jji.e. Koneella \-almiste-täan paperia ja painetaan sille, ja niin leviävät tiedot muutamissa tunneissa tuhansille ihoiisille. Tästä näemme, että koneesta on monenlaista h\-öt>*ä Huomattav-a on myöskin, et ta koneen tasmälii5\-ys voittaa ihmisen suurim-mankin tarkkuuden. Kone valmistaa esim. kaksi ai\-an samanlaista mittanauhaa, Samom o\"at koneella \-al-mistetut • keilonrattaat. niin '.erehdvt- .tavästi toistesisa näkö.isiä.että'.ne aivan hy\-inA-oi\'at vaihtua. Ihminen e: voi myöskään nopeudessa kilpailla koneen kianssa. Ompelukone ompdee varmasti kyini»enen ja useampiakin ' pistoja samalla aikaa kuin tottunein ompelijatar: vain yhden. •' Kehmu-kone, kiertää'-satoja,.Topa tuhansiakin lankoja samalla - kertaa. Kun. otam-me. vielä huomioon •'koneitten, \äsy- • hättömyyden,: ne. kun' 'voi-var yöt n;^. vät lakkaamatta työskennellä, niin ymmärrämme, miten paljon enemmän ne saavat aikaan kuin käsi. Koneella voi c:^yöskin olla voima, joile ei \-eda vertoja useankaan yhteenliittyneen ihmisen voima. Ajatellaanpa vain mitä suurmartomia kuormia hö\T\'^'eturi kuljettaa taikka esim. suurien rautatehtaiden, konepajojen jättiläsmäi-siä %-asaroita. jotka hö\T>-kQneen voimalla kohotetaan ylös ja siitä pudotetaan taottav-alle rautamöhkäleelle. Koneen monien etujen tähden on siis luonn-oilista. että moni työ. joka ennen toimitettiin käsin, tehdään nyt koneella. Useat \"aiitta\"at siitä s\y5- tä. että koneet pääsc\ät liiaksi valtaan, ja pelkää\-ät. että pian käy yk- ,si:}iselle ai^-an mshdotromaksi elättää itseänsä kättensä työllä, jolle ei \'as-'. taisuudessa ehkä panna enään mitään-a"- 03. Mutta he unohtavat, että kädellä on kuitenkin korvaamattomia . etuisuuksia, jotka aina säilyttävät arvonsa. Sillä hiioinattakoon. että "kättä ohjaa järki, jonka \:aikutuksesta se voi millä hetkellä tahansa tarpeen ^ukaan muuttaa työtapaa, kun sensijaan taidokkaimmin ja huolellisim-minkin rakennettu kone kykenee ^-ain määrätt\ihin. säännöllisesti uudistuviin liikkeihin. Lanka kehrätään koneella ja kudotaan kankaaksi, mutta kone ei pysty sitä valmistamaan sopivaksi puvuksi, siihen tarvitaan mestann apua. Painokoneella painetaan kyllä lyhyessä ajassa tuhansille paperiarkeille, latomakone latoo kirjaimet määrätt>->m kohtaansa, mutta taittajan on järjestettävä nuo lato-mukset asialliseen järjestykseen. Samoin valmistaa kone tuhansia keUon-rattaita. mutta kellosepän on pantava, ne-k^kx-n. ' . Kaikkien koneitten,toiminnassa.tar- Mtaan kuitenkin jonkun verran ih- . miskäden apua. Xiin on esi^. keh- •niukonetta hoitavan • työnrekijättä-ren -solmittava: lanka käämiin.kiinni, samoin on ihmisen ..asetetta\"a. ensin kansas, paikoilleen., ennenkuin sitä voidaan ommella, . ompeiukoceelia. . Ho^-rdais-an konetta' hoitamaan :tar- ' Kyllä sukzilaiset oiijiyiiä oleruis-. sa,:€ritorenkin serkut. He sajUavaf. sanoa meille selviä totuuksia-v-asten kdsvojamfne, eivätkä kiitä rumaa kot- • niiksi ja pahaa hyväksi, kuten kohte-liaisuuden sääntöä noudattava vieras Vieras-ei halua lausua julki totuutta-kun arvelee sillä hukkaavansa meitä • .mutta • sukulainen sanoa paukauttoi " suoraan mitä ajattelee ja sitten nau- Taa jos olemme niin turhan aikainen etiä suutumme. .Meille sanoi serkkumme yhden kauniin totuuden — vaikka ovathan: \ he.sanoneet meille montakin totuutta,. . mutta viimeisen totuuden he sanoivat tällä viikolla. Emme me kuitenkaan suuttimul siitä totuudesta, vaan otimme opiksemme. Nähkääs kun me kuulimme kiitettävän tupakan polttoa erinomaiser^ Idihdutuskeinona, niin meinasimme että kokeilemme sitäkin saadaksemme tämän kroppamme vähän pienene- • mään. Mutta emme ehtinyt käyitä-rnään sitä keinoa kuin pari päivää kun serkkumme huomasivat missä mennään. Kun he näkivät meidät paperossi sormien välissä ja silmät : vesikierteellä pukjflteievan haikuja — tupakan savu meni silmiin ja silmiä kirveli aivan kamalasti, tietäähän sen opettelijan — niin ke tietenkin hi-iusivat tietää minkätähden sitä teimme. Kun selitimme keille, että se laihduttaa, niin siilon saimme kuulla totuuksia. He p^ituivat kuorossa, että ''serkku kiltti, älä polta, se on niin rumaa, tuo paperossi tuossa sorTTiesi välissä on ^kuin porsaan sorkissa, et osaa sitä oikem edes pitää, sillä sinulta, puuttuu temperamenttia, mitä nykyajan tupakoivaUa naisella on ehkä liiaksikin. Ja et siitä kuitenkaan letihdu vaikka poltatkin. Eeitä serkku tupakka pois, niin olet kultainen. Me tykkäämme sinusta paljon enempi tuollaisena kun olet, vaikka oletkin lihava. Emme tykkää että meillä on tupakoiva serkku." Ja vie keitimme pois tupakan mielihyvän, sillä se oU niin pahaa ja kun-meHta puuttui sitä temperamenttia. i^yttemmin olemme havainneet että ei tupakka laihduta. Tunnemme joitain emäntiä jotka tupakoivat ja silti aina vain lihovat. Siis serkut olivat oikeassa. SIKP.\ SERKKU. • ^Todella voimakas ei astele vdheen . key:giltä. • • - Xiin, oikein^ iske lujasti jos mtclä voittaa, mutia hengähdä välillä .» katso, sattuvatko iskut paikalleen. -oOo- Suurimman vaihtelun naisien fa-tmissa, kaLkkina aikoina ja kafkisss maissa, tuottaa loppumaton taistelu sailitusta ja halutusta rajasta puituna ja Mman pukua. vitaan koneenkävttäjä/joka taas tottelee perämiehen käskyjä. Siis se ji^lko, että kone anastaisi ihmiseltä, kaiken työn. on aiheetos. Hänelle kyllä riittää aina tarpeeksi tehtäviä. Voimme olla tv-v-tv-väi^iä. että saatetaan koneilla toimittaa iös-tä, jotka suotta liiaksi kuluttaisit^ ihmisen voimia. Sentähden ei meidän kuitenkaan pidä heittäyx^ä toon toimettomuuteni, vaan tulee käyttää yUjäännyttä aikaa^P voimiamme henkisten lahiojenHneie-hittämiseen. , J.K:N£N. oaian hiioneer binen asuvan jaantiiivat, m Otettuani ranr Eereile, sillä p )io käden kaut ^in. ja nyt o öon kehottaa t ^ni käinnyttäi ainoaa.n oikeaar. Lassi öli tarkl P^pi^T eriskura Olutta ]oppupu< tarkkaavaisemm ^- joka etäisyyc tansa ilmoille \ -•^ -lennään i asiasta.ystä ennenkuin lähde keUe. • . He m-nivät: Vi päin, kaik '^opettavaisesti ^ ia ^--ihimiUUtet Kun he £ ^»^"as jo mustana Meitä kuului e -evotiomia ei °^!^o=.^. Papin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-07-30-02
