1938-09-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ik (Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registered at the Post Office bept.,
Ottawa, as second class matt^r.
ii
•iii
•5 vf^'li
mm:
m
• iv:
••'ii-:''
1 "' 1'^-'' ii
H 1
i vk.
6 kk/
3 kk.
1 vk.
e kk.
TOaosblnnat:
Ulkomaille
(2.00
1.10
JBO
$3.00
1.65
Irtonumerot'5 senttiä:
Liekki ilmest3ry jokaisen »'iikon lauantaina
12-siyulsena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta/:-
Asiamiehllle myönnetään 20 prosentin
palkkio, <
Pyytäkää äsiamiesväliheitä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
m: ,•
OVnmittaja A. Päiyiö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis, Käiuhä
Mäki. Hilja Aho, E. Suksi, Ester
Kaustinen. AUi Malm, Margit Laakso
Ja Yrjö Salva
tilekkiin aljötut kirjoitukset osoitettava:
UEKKi
Pistimme tuon sanan ot^koksi,
vaikka paremmin ehkä olisi juuri nyt
sopinut: Nyt se alkaa f Lehtemme
levitysryntäys nimittäin oh jo tämän
numeron lukijain käsiin saapuessa alkanut.
Mutta kaikissa tapauksissa
tuo sana—^ Eteenpäin! — soveltuu
kaikkiin hyviin, asioihin aina. Kun
ei tahdota mennä alaspäin eikä pysyä
paikallaan, silloin tuo sana antaa hyvän
huoviautuksen. Siksi se nyt soveltuu
erinomaisesti Meille.
Tänä aikana f jos ainakin, on toimituksen
hauska tietää että LIEKILLÄ
on ystäviä, ystäviä rajan takanakin.
Sellaisia vihjauksia on jokunen saapunut
Yhdysvalloista, tosin vain toimittajan
vanhoiita tuttavilta. Ovat
ihmetelleet, että kun niin vähän ilmoitamme
LIEKKIÄ sidlä, ettei nimtet tiedä
sen olemassaolosta, puhumattakaan
että osaisivat sen tilata. Siinä
lienee perää ja se seikka täytyy koettaa
jotenkin korjata.
Eräs LiEKii< ystävä Suomessa kirjoittaa
meille:
"Lähetän tässä kirjmitamani kertomuksen
Teille. Olisi hauska, jos se
olisi sellainen, että sen voisi julkaista.
En ole koskaan ennen lähettänyt mitään
julkaistavaksi, mutta nyt innostuin,
sillä pidän UEKisrÄ. Tätini, joka
asuu Canadassa, on niitä minulle
lähett^inyt Toivon jatkuvaa niaies-
/V5/aHEKlLLE/"
Nämä tällaisei osoittavat ainakin
sen, että kun lehtemme pääsee ihmisten
käsiin, niin lukijoita ja ystäviä
sille löytyy. Tämä on hyvä muistaa
nyt levitysryntäyksen aikana.
Ja lopuksi, vielä kerran huomautamme,
että lehttmme lukijat ystävälU-sesti
yhtyisivät levitysryntäyfcseen ja
auttaisivat fävällä tai toisella miamie'
hiämme päämäärän saavuttamisessa,
Töim,
. ~ bOo •
SYDÄMESTÄ puhutaaii paljon jä
sitä syytetään sellaisestakin; pahasta
johon se ei ole s>ypää. Huolimatta
siitä, että tunnemme yhä. paremmin
ruumiimme rakennetta ja että
tiede ponnistelee ihmiskunnan terveyden
parantamisessa, oh maailma
täynnä luulosairaita ja suurimman
osan niistä saa kohdalleen sydän,
Ellei taudin laatua saada määritellyksi,
sanotaan yksinkertaisesti: hän
kuoli sydänhalvaukseen. Tästä johtuu
yleinen^ käsitys, että nykyaikainen
sydän on niin huono, että se voi
pettää millä hetkellä hyvänsä. Jos
vähänkin tuntuu huonoa vointia, niin
hyppysillään kuunnellaan sydämen
toimintaa. Vain harvat tietävät esim.
sen, että sydän hmkäutuuv^
kin olosuhteisiin ja että sillä on kyky
pa rantaa itsfensä.
Kuuluisa yhdysvaltalainen lääkäri
Frank N. Wilson, joka on tutkinut
sydäntä ja jolla on siitä omia kokemuksia,
kirjoittaa näistä asioista tavalla,
joka ansaitsee tulla meidänkin
tietoomme.
Hänen käsityksensä mukaan
sydäntauti on paljon vaarallisempi
kuin todellinen sydäntauti.
Yhdysvalloissa tosin on noin kaksi
miljoonaa sydäntaudin tapausta,
mutta lehtien hälyttävät uutiset ja
maallikkojen tietoviisaus ovat aiheuttaneet
sen, että melkein jokainen
anierikalaineh luulee sairastavansa
ainakin "lievää" sydäntautia ja lopuksi
siihen kuolevansa.
Vasta lyhyen aikaa on sydäntauteja
vakavammin tutkittu. Oli aika,
olioin läiäkärit puistelivat vakavasti
päälääh kuullessaan stetoskoopeista
"sydämen kuiskauksia". Yhtä vakavasti
he puhuivat valtimon lyöntien
epätasaisuuksista, ja muistamme, miten
lapsuusvuosien aikana kauhu
täytti sydämemme, kun puhuttiin
"vuotavasta sydämestä". Tällä hetkellä
voivat sydäntautien spesialistit
kertoa teille, etteivät kaikki sydämestä
kuuluvat pienet sivuäänet heti velvoita
teitä tekemään testamenttianne.
Jos joskus sydämen toiminta tuntuu
pysähty\'än, ei sen tarvitse mer-.
kitä muuta, kuin että hermonne ovat
rääsyinä. Kirjoittaja sairastui kerran
keuhkopussintulehdukseen. Sen
jälkeen hänelle ilmoitettiin, että sydän
oli "nyrjähtänyt", ja että sen
jälkeen kuuluisi sydämestä alituisesti
"kuiskauksia". Kolmen vuoden kuluttua
olix^at nämä epäsäännölliset
» «^•|
Hyvät ihmiset ishtvat tavallisesti
rauhassa pahan toimieissä.
• ffäuska on vastaanottaa aämuj ;V
ka ei naura edellisen illdttiyhmyyk-^
sillä.
* '*' * •
likun perästä* on ilo kirkkmn.
Jokainen alhainen teko on piikki,
joka seuraa koko elämän matkan
eikä poistu kiikcmälläkään.
Oh ihmisiä, jotka virkistyäkseen
uuteen elämään väittävät tarv^itseinänsä
tämän tästä lokakylvyn,
Stirk^immdn perinnön antaa köyhä
lapselleen kdrL^attamalla hänestä raukan.
Kauniimpi on suudella hevosvaras-tä
ktrni laköhrikkiiria.
Ulkönämn lian saa pois pesemällä,
mitttä sisällinen vaatii polttamis-tdh^
aiseilä tulella:
KUiinii', kaujnissleluinen mineh
on kukka paratiisin yrttitarhasta
Yksi vifsas tietää enemmän hiin
satatuhatta tyhmää^ vaikka ne olisi-val
isi^d^t koko ikänsä koulUn pen-kiliä.
äänet hävinneet. Sydän oli itse paikannut
itsensä kuntoon.
Eräs kirjoittajan ystävistä meni
henkivakuutuslääkäriin. Jo tarkastuksessa
havaitsi hän, että tohtori erikoisen
huolellisesti tutki hänen :s3r-däntääii
ja puisti päätään tuon tuos-takm.
Kun j^tiö ei sitten myöhtä-^
nyt hänelle vakuutusta, pelästyi hän
pahoin. Hän oli vakuuttunut siitä,
että kuolema aikoi siepata hänet heti.
Hän jätti tenniksen, kadotti mielenkiinnon
työhönsä ja hänestä tuli
surulliiien ja itseensä sulkeutunut liiu-losairas.
Muutamien vuosien' kuluttua
säätiin hänet lähtemaaÄ uudesT-taän
lääkätille. Sydämeri sivuäänet
olivat kadonneet. Tällä hetkellä on
hän kutiluisarkirjäihjä, sen: sijääiT^tt^
makaisi jossain parantolassa — mihinv
hänen pelkonsa oli jöhtää Mnet; -
Tietenkin kuolemme jokainen lö^-
pulta sydämen toiminnan lataamiseen,
mutta sydän on kaikkieft niiden
orgaanien peili, joitä se päivetee: jos
jokin niistä sairastuu, sää sydätl^^^t^^
dä työtä kahta raskaa^nfimin.. Väin
harvat ihmiset kuolevat 5^hteerr ainoaan
tautiin, useimmat kuöleyal
neen tautiin samalla kertaa., Ruöliii-yiiöteen
äärellä seisoväii lääkärin 6h
määriteltävä pääasiällisiri kiiöleimäan
vaikuttava S)^. Muodit täiidih laadun
määrittelemisessä rrruattuvat.
Kun ennen sanottiin Vänliän ihraisen
kuolleen verisuonten kälkkeuturai-seen,
sanotaan nyt, että hän kuoli
"sydäntautiin". Tästä* Voidaan havaita,
ettei kaikkiin tilastollisiin Vertauksiin
voida luottaa.
Voi olla; että ihmisten epäluottamus
sydäntään kohtaaii perustuu siihen
Väärinkäsitykseen, jöka;on vallalla
ihmisen eliniän pitenemiseen nähden.
On totta, että tilastot osoittavat
ihmisen keski-iän esim. Yhdys^ '
valloissa nousseen siksi suuressa määrin,
että se on nyt jo 60.31 vuotta,
mikä määrä on kahtakymmentä vuotta
suurempi kuin vielä 80-luvulla,
mutta tähän on huomautettava, etteivät
ihmiset juuri vanhemmiksi elä
nykyaikana, vaan että lapsien kuolevaisuus
on vähentynyt huomattavassa
määrässä. Tämä se öii^ joka
vaikuttaa keski-iän kasvamiseen. Ticr
de pelastaa lapset, mutta ei estä ruumista
kulumasta loppuun.
Rockefellerin säätiön sairaalan lääkärit
ovat tutkineet sydäntautien leviämistä
Yhdysvalloissa. He rajoittivat
tilastolliset tutkimuksensa kymmeneen
valtioon, jotka sijaitsevat eri
ilmastopiireissä. Tutkimukset käsittivät
vuosien 1900—1930 välisen
ajan. He havaitsivat, etteivät sydäntaudit
olleet ollenkaan lisääntyneet
alle 50 \nioden ikäisten henkilöiden
keskuudessa. Havaittiin kyllä, että
50 ja 60 ikävuosien välillä nämä sy-dänhäiriöt
olivat lisääntyneet, mutta
ei lainkaan siinä peloittavassa
määrässä kuin julkisuudessaoli mainittu.
Lääketiede on astunut aimo askeleita
eteenpäin taistellessaan lavantautia,
tulirokkoa.; isoarokkoa, kurkkumätää
ja tuberkuloosia vastaan.
Huutos sydäfltautitapausten luku-,
määrässä löi yhteen tarkalleen niiden
kuolemantapausten lukumäärien kans-sa,
jotka olivat johtuneet iarttuvista
taudeista. Ihmisen on-johonkin kuoltava
ja mitä vähempiä malidollisuuk
sia hänellä on kuolla tarttuviin tauteihin,
sitä suurempi mähdollfsuus
oft köollä svdähtautiih. Kuolemantapausten
lukumäärä ei ole tärkeä ^
mutta ikä kuolihhetkeMä. Havaittiin;
PHäisikai lopuksikin kirjoHtm
rMM kala- ja uimareisuista, joita
olemme tässä "huvilassamme" pit.
säUlessä tehnyt, tai muuten nmtä
p^Mmiheh tuntiiu mennytkesäiseliä.
(Ohm^^yiJhästymisessävähännd
dMkm syytä:-rToim^^ Nekälard-
Mi kyllä omt olleet niin kuivia
tahrei knimakaan, kyllä täälläkinuesi
märkää on -—mutta sellaisiay ettei •
niissä ole kehumista, jos emme ota
esimerkkiä toisista kalamiehista ja
suurena kalojamme ainakin vHst kertaa.
Joo, olemme käynyt uistinta
vetämässä ja joskus emme ole saanut
mitään ja joskus olemme saanut
seilaiseh väiväi^eh—-^ s
hätiek: Häiiklmmenmä yhtä kierd
dUkkäkij^iii rheM^ vainuis'
tihiä^ JtäMten meitä kuten mekin
härmäämme sitä veiclemällä kitltä-vää
tmikkaä, — Hm! Sänoimmekos
me äskeii iiseaHtiiie eliikaksi. Eihän
nyt liälläh: Muita kiiri se sinne tuli,
niih bikdon k^iiä^^^ käsittää-
eUel allekirjoittanutta sentään
voi haukeen vtrraiä edes uimataidossa-
vätkkä olemmekin hyvä uimari.
jda. tUöHdfä johduimmekin nii-hm
iiihiäHisttihiiii joista pitäisi myös-kiri
vähä f^hiiäy vaikka meille kävi
kerräii siixä köMhtässä vähäii höpösti.
käfsdkäds; kiin imhäranta on nim
kövifi läheliä eitä siellä tulee yhtenään
mpiköiä^0, älkää suora ui vii-hieiäkyfUästytiää:
Vaihtelun vuoksi
tikkaisi väillä iehdä joitain uima-ierh^
phjä MiikmH toisetkin. Niinpä
siis kehän^ kim kdtselimrtie kuinka
pimei tytöt Maha hitnässa sukdte-
Hväi hoin väin päaedellä järveen,
tmimäsihme että emme ole sen huonompia.
Että mksei sitä osad yksi
sukeltaa niinkuin toitienkin. B:siis
muuta kaihhurluinpsis sekaan vfii^.
Ja me sukelsimme. Emme tiedä oliko
se hurlumpsis vai mikä, sillä emme oikein
irimstä kuinka se kävi. Tunsim-hik
i^akeituSlifmke^v^^ ja ma-ilma
pyöri silmissämme. Emme voinut
hengittää emmekä uida ja tytöt
saivat kiiköa meidät maalle. Ja h
olivat ihmeeii totisia, vaikka tiedäii
että haiä häiirätti. He eivät tohtia
neet namtid eiihenMrn me hinasmni
rukofhme pots rannalta. Vielä pitkän
aikaa jälkUhkin päin mahanahkaamme
kirveli niin että vesi kielelle kiertyi.
Niin, me lensimme veteen vat^
saUemthe. Ei iuinkäan siihen ole enää
muuta lisättävää kuin se, että
me ehenipi Mkellä.
SIRPA-SERKKU.
että vasta seitsemännellä tai kahdeksannella
ikäkymmenellä olivat veren-kiertopuutteellisuudet
muodostuneet
vakavammiksi, kuin mitä ne ennen
olivat: Kiin ihimtien pääsee täh^
ikään, on hänen ruumiinsa jo kulunut.
Tämän luiilisi olevan tervet*
uutiHen hiulosairaillfe, mutta on olemassa
iriyös ilbisiä uutisia niiUe;
kä todälä kampt)äilevat huonon ?y;-
dämensä kanssa. Sopivalla hoidoua
säaviittävät he kdrkan iän ja vmva
vielä viettää meiään muiden kesku'
dfösä mohta (Mmeflistä ja tuloksdUsta
vuotta;
Harhaluuloja on useita. Eräs niista
on. urheaijaii "laajentunut sydf^
Sen uskotaan. aiheutuvan lualf^
voimanponnistuksista ^ ^ ^ P ^^
TodeUisuudessa ei urheilijan s y d ^
l ä ^ t o m i s t ä voi havaita ^ ^ ^ ^^
tarkhnmaiä' ttitkirauksUla, niiö,^
tättömän pieni se on. Unitam^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 17, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-09-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380917 |
Description
| Title | 1938-09-17-02 |
| OCR text | Ik (Canadan suomalaisten viikkolehti) Registered at the Post Office bept., Ottawa, as second class matt^r. ii •iii •5 vf^'li mm: m • iv: ••'ii-:'' 1 "' 1'^-'' ii H 1 i vk. 6 kk/ 3 kk. 1 vk. e kk. TOaosblnnat: Ulkomaille (2.00 1.10 JBO $3.00 1.65 Irtonumerot'5 senttiä: Liekki ilmest3ry jokaisen »'iikon lauantaina 12-siyulsena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta/:- Asiamiehllle myönnetään 20 prosentin palkkio, < Pyytäkää äsiamiesväliheitä jo tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co. m: ,• OVnmittaja A. Päiyiö. Toimitusneuvosto: J. Järvis, Käiuhä Mäki. Hilja Aho, E. Suksi, Ester Kaustinen. AUi Malm, Margit Laakso Ja Yrjö Salva tilekkiin aljötut kirjoitukset osoitettava: UEKKi Pistimme tuon sanan ot^koksi, vaikka paremmin ehkä olisi juuri nyt sopinut: Nyt se alkaa f Lehtemme levitysryntäys nimittäin oh jo tämän numeron lukijain käsiin saapuessa alkanut. Mutta kaikissa tapauksissa tuo sana—^ Eteenpäin! — soveltuu kaikkiin hyviin, asioihin aina. Kun ei tahdota mennä alaspäin eikä pysyä paikallaan, silloin tuo sana antaa hyvän huoviautuksen. Siksi se nyt soveltuu erinomaisesti Meille. Tänä aikana f jos ainakin, on toimituksen hauska tietää että LIEKILLÄ on ystäviä, ystäviä rajan takanakin. Sellaisia vihjauksia on jokunen saapunut Yhdysvalloista, tosin vain toimittajan vanhoiita tuttavilta. Ovat ihmetelleet, että kun niin vähän ilmoitamme LIEKKIÄ sidlä, ettei nimtet tiedä sen olemassaolosta, puhumattakaan että osaisivat sen tilata. Siinä lienee perää ja se seikka täytyy koettaa jotenkin korjata. Eräs LiEKii< ystävä Suomessa kirjoittaa meille: "Lähetän tässä kirjmitamani kertomuksen Teille. Olisi hauska, jos se olisi sellainen, että sen voisi julkaista. En ole koskaan ennen lähettänyt mitään julkaistavaksi, mutta nyt innostuin, sillä pidän UEKisrÄ. Tätini, joka asuu Canadassa, on niitä minulle lähett^inyt Toivon jatkuvaa niaies- /V5/aHEKlLLE/" Nämä tällaisei osoittavat ainakin sen, että kun lehtemme pääsee ihmisten käsiin, niin lukijoita ja ystäviä sille löytyy. Tämä on hyvä muistaa nyt levitysryntäyksen aikana. Ja lopuksi, vielä kerran huomautamme, että lehttmme lukijat ystävälU-sesti yhtyisivät levitysryntäyfcseen ja auttaisivat fävällä tai toisella miamie' hiämme päämäärän saavuttamisessa, Töim, . ~ bOo • SYDÄMESTÄ puhutaaii paljon jä sitä syytetään sellaisestakin; pahasta johon se ei ole s>ypää. Huolimatta siitä, että tunnemme yhä. paremmin ruumiimme rakennetta ja että tiede ponnistelee ihmiskunnan terveyden parantamisessa, oh maailma täynnä luulosairaita ja suurimman osan niistä saa kohdalleen sydän, Ellei taudin laatua saada määritellyksi, sanotaan yksinkertaisesti: hän kuoli sydänhalvaukseen. Tästä johtuu yleinen^ käsitys, että nykyaikainen sydän on niin huono, että se voi pettää millä hetkellä hyvänsä. Jos vähänkin tuntuu huonoa vointia, niin hyppysillään kuunnellaan sydämen toimintaa. Vain harvat tietävät esim. sen, että sydän hmkäutuuv^ kin olosuhteisiin ja että sillä on kyky pa rantaa itsfensä. Kuuluisa yhdysvaltalainen lääkäri Frank N. Wilson, joka on tutkinut sydäntä ja jolla on siitä omia kokemuksia, kirjoittaa näistä asioista tavalla, joka ansaitsee tulla meidänkin tietoomme. Hänen käsityksensä mukaan sydäntauti on paljon vaarallisempi kuin todellinen sydäntauti. Yhdysvalloissa tosin on noin kaksi miljoonaa sydäntaudin tapausta, mutta lehtien hälyttävät uutiset ja maallikkojen tietoviisaus ovat aiheuttaneet sen, että melkein jokainen anierikalaineh luulee sairastavansa ainakin "lievää" sydäntautia ja lopuksi siihen kuolevansa. Vasta lyhyen aikaa on sydäntauteja vakavammin tutkittu. Oli aika, olioin läiäkärit puistelivat vakavasti päälääh kuullessaan stetoskoopeista "sydämen kuiskauksia". Yhtä vakavasti he puhuivat valtimon lyöntien epätasaisuuksista, ja muistamme, miten lapsuusvuosien aikana kauhu täytti sydämemme, kun puhuttiin "vuotavasta sydämestä". Tällä hetkellä voivat sydäntautien spesialistit kertoa teille, etteivät kaikki sydämestä kuuluvat pienet sivuäänet heti velvoita teitä tekemään testamenttianne. Jos joskus sydämen toiminta tuntuu pysähty\'än, ei sen tarvitse mer-. kitä muuta, kuin että hermonne ovat rääsyinä. Kirjoittaja sairastui kerran keuhkopussintulehdukseen. Sen jälkeen hänelle ilmoitettiin, että sydän oli "nyrjähtänyt", ja että sen jälkeen kuuluisi sydämestä alituisesti "kuiskauksia". Kolmen vuoden kuluttua olix^at nämä epäsäännölliset » «^•| Hyvät ihmiset ishtvat tavallisesti rauhassa pahan toimieissä. • ffäuska on vastaanottaa aämuj ;V ka ei naura edellisen illdttiyhmyyk-^ sillä. * '*' * • likun perästä* on ilo kirkkmn. Jokainen alhainen teko on piikki, joka seuraa koko elämän matkan eikä poistu kiikcmälläkään. Oh ihmisiä, jotka virkistyäkseen uuteen elämään väittävät tarv^itseinänsä tämän tästä lokakylvyn, Stirk^immdn perinnön antaa köyhä lapselleen kdrL^attamalla hänestä raukan. Kauniimpi on suudella hevosvaras-tä ktrni laköhrikkiiria. Ulkönämn lian saa pois pesemällä, mitttä sisällinen vaatii polttamis-tdh^ aiseilä tulella: KUiinii', kaujnissleluinen mineh on kukka paratiisin yrttitarhasta Yksi vifsas tietää enemmän hiin satatuhatta tyhmää^ vaikka ne olisi-val isi^d^t koko ikänsä koulUn pen-kiliä. äänet hävinneet. Sydän oli itse paikannut itsensä kuntoon. Eräs kirjoittajan ystävistä meni henkivakuutuslääkäriin. Jo tarkastuksessa havaitsi hän, että tohtori erikoisen huolellisesti tutki hänen :s3r-däntääii ja puisti päätään tuon tuos-takm. Kun j^tiö ei sitten myöhtä-^ nyt hänelle vakuutusta, pelästyi hän pahoin. Hän oli vakuuttunut siitä, että kuolema aikoi siepata hänet heti. Hän jätti tenniksen, kadotti mielenkiinnon työhönsä ja hänestä tuli surulliiien ja itseensä sulkeutunut liiu-losairas. Muutamien vuosien' kuluttua säätiin hänet lähtemaaÄ uudesT-taän lääkätille. Sydämeri sivuäänet olivat kadonneet. Tällä hetkellä on hän kutiluisarkirjäihjä, sen: sijääiT^tt^ makaisi jossain parantolassa — mihinv hänen pelkonsa oli jöhtää Mnet; - Tietenkin kuolemme jokainen lö^- pulta sydämen toiminnan lataamiseen, mutta sydän on kaikkieft niiden orgaanien peili, joitä se päivetee: jos jokin niistä sairastuu, sää sydätl^^^t^^ dä työtä kahta raskaa^nfimin.. Väin harvat ihmiset kuolevat 5^hteerr ainoaan tautiin, useimmat kuöleyal neen tautiin samalla kertaa., Ruöliii-yiiöteen äärellä seisoväii lääkärin 6h määriteltävä pääasiällisiri kiiöleimäan vaikuttava S)^. Muodit täiidih laadun määrittelemisessä rrruattuvat. Kun ennen sanottiin Vänliän ihraisen kuolleen verisuonten kälkkeuturai-seen, sanotaan nyt, että hän kuoli "sydäntautiin". Tästä* Voidaan havaita, ettei kaikkiin tilastollisiin Vertauksiin voida luottaa. Voi olla; että ihmisten epäluottamus sydäntään kohtaaii perustuu siihen Väärinkäsitykseen, jöka;on vallalla ihmisen eliniän pitenemiseen nähden. On totta, että tilastot osoittavat ihmisen keski-iän esim. Yhdys^ ' valloissa nousseen siksi suuressa määrin, että se on nyt jo 60.31 vuotta, mikä määrä on kahtakymmentä vuotta suurempi kuin vielä 80-luvulla, mutta tähän on huomautettava, etteivät ihmiset juuri vanhemmiksi elä nykyaikana, vaan että lapsien kuolevaisuus on vähentynyt huomattavassa määrässä. Tämä se öii^ joka vaikuttaa keski-iän kasvamiseen. Ticr de pelastaa lapset, mutta ei estä ruumista kulumasta loppuun. Rockefellerin säätiön sairaalan lääkärit ovat tutkineet sydäntautien leviämistä Yhdysvalloissa. He rajoittivat tilastolliset tutkimuksensa kymmeneen valtioon, jotka sijaitsevat eri ilmastopiireissä. Tutkimukset käsittivät vuosien 1900—1930 välisen ajan. He havaitsivat, etteivät sydäntaudit olleet ollenkaan lisääntyneet alle 50 \nioden ikäisten henkilöiden keskuudessa. Havaittiin kyllä, että 50 ja 60 ikävuosien välillä nämä sy-dänhäiriöt olivat lisääntyneet, mutta ei lainkaan siinä peloittavassa määrässä kuin julkisuudessaoli mainittu. Lääketiede on astunut aimo askeleita eteenpäin taistellessaan lavantautia, tulirokkoa.; isoarokkoa, kurkkumätää ja tuberkuloosia vastaan. Huutos sydäfltautitapausten luku-, määrässä löi yhteen tarkalleen niiden kuolemantapausten lukumäärien kans-sa, jotka olivat johtuneet iarttuvista taudeista. Ihmisen on-johonkin kuoltava ja mitä vähempiä malidollisuuk sia hänellä on kuolla tarttuviin tauteihin, sitä suurempi mähdollfsuus oft köollä svdähtautiih. Kuolemantapausten lukumäärä ei ole tärkeä ^ mutta ikä kuolihhetkeMä. Havaittiin; PHäisikai lopuksikin kirjoHtm rMM kala- ja uimareisuista, joita olemme tässä "huvilassamme" pit. säUlessä tehnyt, tai muuten nmtä p^Mmiheh tuntiiu mennytkesäiseliä. (Ohm^^yiJhästymisessävähännd dMkm syytä:-rToim^^ Nekälard- Mi kyllä omt olleet niin kuivia tahrei knimakaan, kyllä täälläkinuesi märkää on -—mutta sellaisiay ettei • niissä ole kehumista, jos emme ota esimerkkiä toisista kalamiehista ja suurena kalojamme ainakin vHst kertaa. Joo, olemme käynyt uistinta vetämässä ja joskus emme ole saanut mitään ja joskus olemme saanut seilaiseh väiväi^eh—-^ s hätiek: Häiiklmmenmä yhtä kierd dUkkäkij^iii rheM^ vainuis' tihiä^ JtäMten meitä kuten mekin härmäämme sitä veiclemällä kitltä-vää tmikkaä, — Hm! Sänoimmekos me äskeii iiseaHtiiie eliikaksi. Eihän nyt liälläh: Muita kiiri se sinne tuli, niih bikdon k^iiä^^^ käsittää- eUel allekirjoittanutta sentään voi haukeen vtrraiä edes uimataidossa- vätkkä olemmekin hyvä uimari. jda. tUöHdfä johduimmekin nii-hm iiihiäHisttihiiii joista pitäisi myös-kiri vähä f^hiiäy vaikka meille kävi kerräii siixä köMhtässä vähäii höpösti. käfsdkäds; kiin imhäranta on nim kövifi läheliä eitä siellä tulee yhtenään mpiköiä^0, älkää suora ui vii-hieiäkyfUästytiää: Vaihtelun vuoksi tikkaisi väillä iehdä joitain uima-ierh^ phjä MiikmH toisetkin. Niinpä siis kehän^ kim kdtselimrtie kuinka pimei tytöt Maha hitnässa sukdte- Hväi hoin väin päaedellä järveen, tmimäsihme että emme ole sen huonompia. Että mksei sitä osad yksi sukeltaa niinkuin toitienkin. B:siis muuta kaihhurluinpsis sekaan vfii^. Ja me sukelsimme. Emme tiedä oliko se hurlumpsis vai mikä, sillä emme oikein irimstä kuinka se kävi. Tunsim-hik i^akeituSlifmke^v^^ ja ma-ilma pyöri silmissämme. Emme voinut hengittää emmekä uida ja tytöt saivat kiiköa meidät maalle. Ja h olivat ihmeeii totisia, vaikka tiedäii että haiä häiirätti. He eivät tohtia neet namtid eiihenMrn me hinasmni rukofhme pots rannalta. Vielä pitkän aikaa jälkUhkin päin mahanahkaamme kirveli niin että vesi kielelle kiertyi. Niin, me lensimme veteen vat^ saUemthe. Ei iuinkäan siihen ole enää muuta lisättävää kuin se, että me ehenipi Mkellä. SIRPA-SERKKU. että vasta seitsemännellä tai kahdeksannella ikäkymmenellä olivat veren-kiertopuutteellisuudet muodostuneet vakavammiksi, kuin mitä ne ennen olivat: Kiin ihimtien pääsee täh^ ikään, on hänen ruumiinsa jo kulunut. Tämän luiilisi olevan tervet* uutiHen hiulosairaillfe, mutta on olemassa iriyös ilbisiä uutisia niiUe; kä todälä kampt)äilevat huonon ?y;- dämensä kanssa. Sopivalla hoidoua säaviittävät he kdrkan iän ja vmva vielä viettää meiään muiden kesku' dfösä mohta (Mmeflistä ja tuloksdUsta vuotta; Harhaluuloja on useita. Eräs niista on. urheaijaii "laajentunut sydf^ Sen uskotaan. aiheutuvan lualf^ voimanponnistuksista ^ ^ ^ P ^^ TodeUisuudessa ei urheilijan s y d ^ l ä ^ t o m i s t ä voi havaita ^ ^ ^ ^^ tarkhnmaiä' ttitkirauksUla, niiö,^ tättömän pieni se on. Unitam^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-09-17-02
