1953-05-16-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• K:
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 20 — V o i . X V I H vuosikerta Lauantaina. ioiOcokuua 18 palvana; 19S3
Kafekaus on kärsivälliiien
fcuten näemme seuraavasta
Muuan 65-vuotias juustontekijä ja
hänen 63-vuotias morsiamensa kokosivat
yhteen särkyneen rakkautensa, mitä
särkyi postinkulun hitauden takia 44
vuotta sitten. Heidät nimittäin vihittiin
avoliittoon viikon alussa.
Charlotte Reauböurgin ja hänen nuo-luutensa
lenunityn Emil? Reauxin piti
niennä avioliittoon Ranskassa v. 1908.
Charlotte meni jö kirkkoon ja odotti
siellä jonkin aikaa, mutta kun sulhasta
ei kuulunut, heitti hiän hunnun yltään,
erosi työstään ja lähti pois koko j}aik-kakunnaltä
jättämästä osoitettaan.;?
Mutta Emil ei oUuthäiitä hyljännyt.
Hän oli työssä toisella paikkakunnalla,
ja hänelle oli sattimut voittamaton este,
ettei hän voinut saapua häihinsä. Hän
kirjoitti postikortin, jossa esitti Ghar-
^ lottellensa, että häitä siirrettäisiin muutamilla
päivillä. -'Kortti joiitui jotenkin
hukkaan postissa ja tuli perille ^yasta
kolmen kuukauden f kuliittiia siitä, kun
Emil pani sen pMJstiin^ äuttä^^^^^
Charlotte oli jo tiellä tietymättömällä.
•He eivät kuiiUeettoisfestaan^ mitään
ennenkuin vasta kuukausi sitten: Emil
joutui autOTonnettomiiuteen ja joutui
sairaalaan. Ja katso, yalkohäpsinen tarjoilijatar,
joka toi-Einiliile eiisiir^
aterian,'oli juuri:;Charl<>tte-''K^ Emil
parani, niin Jiääkellot'söivät jä nuoripari
on onnellinen.
Armi Kuusela on saanut
miljcmeerih
"Maailmankaikkeuden kaunein nainen
», Armi Kiiiiseiä vihittiin ää^ttäin
erään filippiiniläisen miIjoniBerin,Virgi-lio
Hilarion kanssa. Ahni tutustui mieheensä
maaliskuussa, - - V -
Vain kolme henkilöä-ösiallistui^hei
vihkiäisiinsä, sillä''^ulhasäiäV 0!^^ niin
paha mustasilniä edellisen illan tappelusta
,ettei hän halunnut enempää ihmisiä
häihinsä. Pari päivää vihkimisen
jälkeen Atmi lähti «onoluluun, missä
hän esiintyy kansamvälisHlä kauppa-messuilla
ja Virgilio lähti MäÄiläan, siis
molemmat liikematkoille. Niin pian
kun VirgUio saa liikeasiansa järjestykseen,
menee hän Armin luo ja sitten he
lähtevät matkaUe Yhdys^toihin ja
Eurooppaan, jonka jälkeen he asettuvat
Filippimeille asumaan.
Hutdipuna on jainoa "sotamaali'*^ mitä mrs, Arletta Silver, ensimmäinen
naispuolinen intiaanipäällikkö Cansdassa, pitää. Hän asuu Munceyn in-tiaanirescrvillä
Ontariossa ja kuvassa hänellä on arvonsa mukainen päähine.
MUISTELMIA ERÄÄSTÄ HYVIN
KUULUISASTA LÄÄKÄRISTÄ
Niiden tamperelaisten, jotka ovat eläneet ja olleet Tampereella tämän
vuosisadan kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä, hyvässä muistissa
on tohtori Gustaj Albert Backman. Hän oli taitava lääkäri, suuri
ihminen ja omalaatuinen persoonallisuus. Tri Backman oli niitä, joitten
ympärille aika kutoo tarunhohteisen maineen ja josta kerrotaan jatkuvasti
paljon tarinoita, osittain tosia ja varmaankin paljon sepitettyjä. Julkaisemme
seuraavassa Tammerkoski-julkaisussa Uno Sinisalon julkaiseman
kirjoituksen tuosta kuuluisasta lääkäristä, jonka maine taitavana lääkärinä
tunnettiin muuallakin Suomessa, eikä vain Tampereella.
9
i
Of o
Vanha käsikirjoitas löydetty
Y^i 1,000 vuotta vanha, Kaarle Suuren
ajoilta peräisinoleva käsikirjoitus oii
|a\^ttu eräästä Kärntenin kirkosta. Se
siältää osia psalttarista ja on harvi-kauniisti
kuvitettu. Sen katso-
^ ole\-an vanhimman tähän asti Itävallassa
GUSTAF ALBERT BACKMAN oli
syntynyt Joensuussa helmikuun 25.
pnä 1861. Koulua hän kävi ensin Joensuussa
jä sitten Kuopiossa, jonka lyseosta
hän tuli ylioppilaaksi v. 1878.
V. 1882 hän suoritti f il. kand. tutkinnon,
mutta siirtyi sitten opiskelemaan
lääketieteelliseen tiedekuntaan ja suoritti
V. 1884 läket. kand. tutkinnon. V.
1886 hänet vihittiin f il. maisteriksi ja
1888 hän valmistui lääketieteen lisensi^
tavatun käsikirjoituksen, aatiksi. Hänen henkisiä kykyjään ja
frazin yliopiston professori Appelt laajaa tietämystään osoittaa, että hän
käsikirjoituksen voineen . näin perättäin suoritti kaksi yliopistollista
tutkintoa. Ehkäpä hän vasta opintojensa
aikana itsekin huomasi, että hänen
oikea alansa oli juuri lääkärin tehtävä.
Lääkäriksi valmistuttuaan hän
tuli k e \ ^ l ä 1888 Lapualle kunnanlääkäriksi.
Sieltä hän siirtyi v. 1897 Tam-oDa
Salzburgin piispan jModestin omai-
^^^^ Tämä
tenin
piispa käännytti Käm-
, asujamiston kristinuskoon. Han
^oh V. 772 ja hänet on haudattu Maria
^ e r katedraadiin Klagehfiirtin lähis-pereelle,
jossa hän ensin toimi kaupungin
aluelääkärinä sekä v:sta 1898 valtion
yleisen sairaalan lääkärinä. Yleinen
sairaalani jaitsi silloin vielä Länti-senkadun
eli nyk. Näsilinnankadun alapäässä,
talossa n:o 48. Backmanin
osalle tuli uuden sairaalan aikaansaaminen,
jota hän pontevasti ajoi ja jonka
suunnitteluun hän antoi vaikuttavan
panoksensa. Uuden sairaalan aloitta*
essa V. 1911 toimintansa Backman *m-mitettiin
sen ylilääkäriksi; — samalla
kun . sairaalan lääkärivoimia lisättiin.
Sairaalalääkärin virkansa ohella Backman
toimi yksityislääkärinä ja oli aikanaan
ylivoimaisesti suosituin lääkäri
Tampereella, silla hänen taitavuutensa
oli tunnettu ja hänen uskottiin kykenevän
parantamaan vaikeimmatkin sairaudet.
Mutta lääkäripiireissä hänet on
MAY 1953
3 4 5 6 7 8 9
10 1112 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25426 27 28 2930
31 - . - • •
eco«
Q
c
o
NIMIPÄIVIÄ
17— Sunnuntai Malla «
18—Maanantai . . . . . E r k k i
l^Tiistai Emma
20—Keskiviikko . , , . , :.,. IJlja
21^Totttal Kosti o
22—Perjantai .. . . . . . . Hemminki J
23— lAoantai • • • - .. Lyyli
"Rosvo Roope" lähtee
kiertueelle
Canadian Finnish Movies, jonka
omistaa George Simola, esittää pian
Canadan suomalaisseuduilla suomalaisen
elokuvan, "Rosvo Roope". Se on
kuvaus suomalaisen merirosvon elämästä
ilbisine meri- ja kapakkakohtauksi-neen.
. Elokuvassa näyttelevät nmi. Tauno
Palo, Helena Kara, Kirsti Ortola,Chedi
Lönnberg, Juliska Koka ja Yrjö Ikonen.
Ei mikään morsiamen
ryöstö, vaan veto .
Eräänä kauniina kuutamoisena yönä
Tiberio Sibracciao,, neapelilainen painija,
kiipesi 54-vuotiaan miss Armine
Gilda Ottaviriin yläkerran makuuhuoneeseen
ja kantoi hänet alas — kokonaista
264 paunaa, minkä Emine painaa.
Mutta .\rminen isä, eläkkeellä
oleva armeijan kenraali, heräsi meluun
ja ryhtyi ottamaan asiasta selvää. Häa
syytti Tiberiota morsiamen ryöstöstä
ilman hänen isällistä lupaansa^ hälyytti
poliisin ja panetti Tiberion telkien taakse.
• •
"Ettäkö minä olisin halunnut ryöstää
Erminen", sanoi Tiberio oikeudessa.
''Enpä tietenkään. Mutta minä löin
eräitten kavereitten kanssa vetoa siitä,
että minä jaksan kantaa hänet tikapuita
pitkin alas puutarhaan."
Ermine todisti myöskin, että asia oli
juuri näin ja korkea oikeus ei voinut
muuta kuin antaa vapauttavan päätöksen,
y
tunnustettu myös yhdeksi maamme
parhaimmista lääkäreistä. Työmäärä,
jonka hän käytännöllisessä lääkärintoimessaan
suoritti, oli arvaamattoman
suuri. Hän tunsi lääkärintehtävän todella
kutsumukseksi, jolle hän täydellisesti
antautui. Hänen Tampereen-vuosilleen
sattui nmi. tavattoman suuritöinen
maailmansodan aika, jolloin Tampereelle
perustettiin venäläisiä sotilassairaaloita,
joitten ylUääkärinä Backman
oli. Tänä aikana hän 28.12. 1915
sai tunnustuksena lääkärin-ansioistaan
professorin arvonimen.
Työteliäs aika jatkui lavantautiepide-mian
ja sisäisen sotamme vaiheissa kevääseen
1918, jolloin Backman toukokuussa
siirtyi Tampereelta Helsinkiin,
sillä v:n 1917 lopulla hänet oli nimitetty
lääkintöpeuvokseksi lääkintöhallitukseen.
Tämä nimitys oli valtiovallan
uusi tunnustus hänelle etevänä lääkäi-rinä.
'
Lääkintöneuvoksen virasta Backman
erosi helmikuussa 1927. Sen jälkeen
hän toimi vielä vankeinhoitolaitoksen
lääkärinä. Mutta pitkää elonaikaa hänelle
ei ollut enää suotu, sillä lokakuun
11, pnä samana vuonna hän ankaran
keuhkokuumeen murtamana äkkiarvaamatta
meni manalle. V
Jatlcuu 3. sivuna
\ Ai
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 16, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-05-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530516 |
Description
| Title | 1953-05-16-01 |
| OCR text | • K: KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 20 — V o i . X V I H vuosikerta Lauantaina. ioiOcokuua 18 palvana; 19S3 Kafekaus on kärsivälliiien fcuten näemme seuraavasta Muuan 65-vuotias juustontekijä ja hänen 63-vuotias morsiamensa kokosivat yhteen särkyneen rakkautensa, mitä särkyi postinkulun hitauden takia 44 vuotta sitten. Heidät nimittäin vihittiin avoliittoon viikon alussa. Charlotte Reauböurgin ja hänen nuo-luutensa lenunityn Emil? Reauxin piti niennä avioliittoon Ranskassa v. 1908. Charlotte meni jö kirkkoon ja odotti siellä jonkin aikaa, mutta kun sulhasta ei kuulunut, heitti hiän hunnun yltään, erosi työstään ja lähti pois koko j}aik-kakunnaltä jättämästä osoitettaan.;? Mutta Emil ei oUuthäiitä hyljännyt. Hän oli työssä toisella paikkakunnalla, ja hänelle oli sattimut voittamaton este, ettei hän voinut saapua häihinsä. Hän kirjoitti postikortin, jossa esitti Ghar- ^ lottellensa, että häitä siirrettäisiin muutamilla päivillä. -'Kortti joiitui jotenkin hukkaan postissa ja tuli perille ^yasta kolmen kuukauden f kuliittiia siitä, kun Emil pani sen pMJstiin^ äuttä^^^^^ Charlotte oli jo tiellä tietymättömällä. •He eivät kuiiUeettoisfestaan^ mitään ennenkuin vasta kuukausi sitten: Emil joutui autOTonnettomiiuteen ja joutui sairaalaan. Ja katso, yalkohäpsinen tarjoilijatar, joka toi-Einiliile eiisiir^ aterian,'oli juuri:;Charl<>tte-''K^ Emil parani, niin Jiääkellot'söivät jä nuoripari on onnellinen. Armi Kuusela on saanut miljcmeerih "Maailmankaikkeuden kaunein nainen », Armi Kiiiiseiä vihittiin ää^ttäin erään filippiiniläisen miIjoniBerin,Virgi-lio Hilarion kanssa. Ahni tutustui mieheensä maaliskuussa, - - V - Vain kolme henkilöä-ösiallistui^hei vihkiäisiinsä, sillä''^ulhasäiäV 0!^^ niin paha mustasilniä edellisen illan tappelusta ,ettei hän halunnut enempää ihmisiä häihinsä. Pari päivää vihkimisen jälkeen Atmi lähti «onoluluun, missä hän esiintyy kansamvälisHlä kauppa-messuilla ja Virgilio lähti MäÄiläan, siis molemmat liikematkoille. Niin pian kun VirgUio saa liikeasiansa järjestykseen, menee hän Armin luo ja sitten he lähtevät matkaUe Yhdys^toihin ja Eurooppaan, jonka jälkeen he asettuvat Filippimeille asumaan. Hutdipuna on jainoa "sotamaali'*^ mitä mrs, Arletta Silver, ensimmäinen naispuolinen intiaanipäällikkö Cansdassa, pitää. Hän asuu Munceyn in-tiaanirescrvillä Ontariossa ja kuvassa hänellä on arvonsa mukainen päähine. MUISTELMIA ERÄÄSTÄ HYVIN KUULUISASTA LÄÄKÄRISTÄ Niiden tamperelaisten, jotka ovat eläneet ja olleet Tampereella tämän vuosisadan kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä, hyvässä muistissa on tohtori Gustaj Albert Backman. Hän oli taitava lääkäri, suuri ihminen ja omalaatuinen persoonallisuus. Tri Backman oli niitä, joitten ympärille aika kutoo tarunhohteisen maineen ja josta kerrotaan jatkuvasti paljon tarinoita, osittain tosia ja varmaankin paljon sepitettyjä. Julkaisemme seuraavassa Tammerkoski-julkaisussa Uno Sinisalon julkaiseman kirjoituksen tuosta kuuluisasta lääkäristä, jonka maine taitavana lääkärinä tunnettiin muuallakin Suomessa, eikä vain Tampereella. 9 i Of o Vanha käsikirjoitas löydetty Y^i 1,000 vuotta vanha, Kaarle Suuren ajoilta peräisinoleva käsikirjoitus oii |a\^ttu eräästä Kärntenin kirkosta. Se siältää osia psalttarista ja on harvi-kauniisti kuvitettu. Sen katso- ^ ole\-an vanhimman tähän asti Itävallassa GUSTAF ALBERT BACKMAN oli syntynyt Joensuussa helmikuun 25. pnä 1861. Koulua hän kävi ensin Joensuussa jä sitten Kuopiossa, jonka lyseosta hän tuli ylioppilaaksi v. 1878. V. 1882 hän suoritti f il. kand. tutkinnon, mutta siirtyi sitten opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan ja suoritti V. 1884 läket. kand. tutkinnon. V. 1886 hänet vihittiin f il. maisteriksi ja 1888 hän valmistui lääketieteen lisensi^ tavatun käsikirjoituksen, aatiksi. Hänen henkisiä kykyjään ja frazin yliopiston professori Appelt laajaa tietämystään osoittaa, että hän käsikirjoituksen voineen . näin perättäin suoritti kaksi yliopistollista tutkintoa. Ehkäpä hän vasta opintojensa aikana itsekin huomasi, että hänen oikea alansa oli juuri lääkärin tehtävä. Lääkäriksi valmistuttuaan hän tuli k e \ ^ l ä 1888 Lapualle kunnanlääkäriksi. Sieltä hän siirtyi v. 1897 Tam-oDa Salzburgin piispan jModestin omai- ^^^^ Tämä tenin piispa käännytti Käm- , asujamiston kristinuskoon. Han ^oh V. 772 ja hänet on haudattu Maria ^ e r katedraadiin Klagehfiirtin lähis-pereelle, jossa hän ensin toimi kaupungin aluelääkärinä sekä v:sta 1898 valtion yleisen sairaalan lääkärinä. Yleinen sairaalani jaitsi silloin vielä Länti-senkadun eli nyk. Näsilinnankadun alapäässä, talossa n:o 48. Backmanin osalle tuli uuden sairaalan aikaansaaminen, jota hän pontevasti ajoi ja jonka suunnitteluun hän antoi vaikuttavan panoksensa. Uuden sairaalan aloitta* essa V. 1911 toimintansa Backman *m-mitettiin sen ylilääkäriksi; — samalla kun . sairaalan lääkärivoimia lisättiin. Sairaalalääkärin virkansa ohella Backman toimi yksityislääkärinä ja oli aikanaan ylivoimaisesti suosituin lääkäri Tampereella, silla hänen taitavuutensa oli tunnettu ja hänen uskottiin kykenevän parantamaan vaikeimmatkin sairaudet. Mutta lääkäripiireissä hänet on MAY 1953 3 4 5 6 7 8 9 10 1112 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25426 27 28 2930 31 - . - • • eco« Q c o NIMIPÄIVIÄ 17— Sunnuntai Malla « 18—Maanantai . . . . . E r k k i l^Tiistai Emma 20—Keskiviikko . , , . , :.,. IJlja 21^Totttal Kosti o 22—Perjantai .. . . . . . . Hemminki J 23— lAoantai • • • - .. Lyyli "Rosvo Roope" lähtee kiertueelle Canadian Finnish Movies, jonka omistaa George Simola, esittää pian Canadan suomalaisseuduilla suomalaisen elokuvan, "Rosvo Roope". Se on kuvaus suomalaisen merirosvon elämästä ilbisine meri- ja kapakkakohtauksi-neen. . Elokuvassa näyttelevät nmi. Tauno Palo, Helena Kara, Kirsti Ortola,Chedi Lönnberg, Juliska Koka ja Yrjö Ikonen. Ei mikään morsiamen ryöstö, vaan veto . Eräänä kauniina kuutamoisena yönä Tiberio Sibracciao,, neapelilainen painija, kiipesi 54-vuotiaan miss Armine Gilda Ottaviriin yläkerran makuuhuoneeseen ja kantoi hänet alas — kokonaista 264 paunaa, minkä Emine painaa. Mutta .\rminen isä, eläkkeellä oleva armeijan kenraali, heräsi meluun ja ryhtyi ottamaan asiasta selvää. Häa syytti Tiberiota morsiamen ryöstöstä ilman hänen isällistä lupaansa^ hälyytti poliisin ja panetti Tiberion telkien taakse. • • "Ettäkö minä olisin halunnut ryöstää Erminen", sanoi Tiberio oikeudessa. ''Enpä tietenkään. Mutta minä löin eräitten kavereitten kanssa vetoa siitä, että minä jaksan kantaa hänet tikapuita pitkin alas puutarhaan." Ermine todisti myöskin, että asia oli juuri näin ja korkea oikeus ei voinut muuta kuin antaa vapauttavan päätöksen, y tunnustettu myös yhdeksi maamme parhaimmista lääkäreistä. Työmäärä, jonka hän käytännöllisessä lääkärintoimessaan suoritti, oli arvaamattoman suuri. Hän tunsi lääkärintehtävän todella kutsumukseksi, jolle hän täydellisesti antautui. Hänen Tampereen-vuosilleen sattui nmi. tavattoman suuritöinen maailmansodan aika, jolloin Tampereelle perustettiin venäläisiä sotilassairaaloita, joitten ylUääkärinä Backman oli. Tänä aikana hän 28.12. 1915 sai tunnustuksena lääkärin-ansioistaan professorin arvonimen. Työteliäs aika jatkui lavantautiepide-mian ja sisäisen sotamme vaiheissa kevääseen 1918, jolloin Backman toukokuussa siirtyi Tampereelta Helsinkiin, sillä v:n 1917 lopulla hänet oli nimitetty lääkintöpeuvokseksi lääkintöhallitukseen. Tämä nimitys oli valtiovallan uusi tunnustus hänelle etevänä lääkäi-rinä. ' Lääkintöneuvoksen virasta Backman erosi helmikuussa 1927. Sen jälkeen hän toimi vielä vankeinhoitolaitoksen lääkärinä. Mutta pitkää elonaikaa hänelle ei ollut enää suotu, sillä lokakuun 11, pnä samana vuonna hän ankaran keuhkokuumeen murtamana äkkiarvaamatta meni manalle. V Jatlcuu 3. sivuna \ Ai |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-05-16-01
