Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 13, 1940

              L A U A N T A I N A , H E I N Ä K U U N 13 P Ä I V Ä NÄ 19'
Muiste[mia v iron
Kirj. A . L I N D E : W A LL
Hevonen
iCanadan suomalaisten viikkolehti)
Registereä at the Post Office Dept^
Ollapa, as second class matter.
IHaashlnnat:
l Vfc. $2i)0
6 Wc 1.10
8 to. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. . . . $2.50
€: kk 1.40
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
i vk. $3.00
6 kk. 1.65
Iitonw»??o.tj;5 senttlltM
Uekki ilmestyy, jokaisen,«lllwn?laii«i.
ttntaina 12-slvui;^na>^ sis^tlten -jt^öEld^.
kaunokirjallista.luettfikvaajatildataal^^
te..; • •'
Aslamiehille Jnyönnetää%20. prosen
tin palkkio.
^yytäk&i...asiamiesväUQeit& ja-:;tfi^i
ofiän. -
ILMOrröSÄfNNATrr Kirjeenvaifeto-ilmoitukset'i-$
X#K> kejjafe- AvIpJjftntQgn*.
meimeille. oiugientoiiyptukfiaBt<^40^^p.alsM^
tuuma. Nitne|jint;n^tpii|^
kerta, $1.00 . kc4me Jceptpa. Syotymä^f.
ilmoitukset $l;0p>kex^.$24l|Q.Jkom^
taa. KuoIemar41m<;^tuk^ $2^00}i>ke{ta^.^
eoc lisäniaksU;kUtosla.U(^eäytaxtai^^ .
värsyltä. Halutaan tletäÄr^ ja.!,050it(pilr;
moitukset 40c. pal^tatuuö^^-r- Ti^^i^r
ilmoittajien on, vaa<iitt^i?^ss«a,.läi^et^i^Yä
ilmoitusmaksu: etuki^tiBen^:
Yleiset llmoitäis}iinnatV40oii)^
ma. Ilmoitus, jokac4uUj?d^?|a<^
kertaa samanlaisena^ .3Dbi<paI$t»^u
Alin ilmtitUshi^ta 40o\ pailtBtUajb^ v
kerta ilmoittaessa;.;. ' ,
Erikolsisia^'ilmoI;tU5WW9lst^^^^^ ..
dustella t6mä&4efcujieA>^o^att^^
Kustantaja;- Vai)^iU9;Pub)l3l|J^3i&^^
Ltd.
Toimitta!jiM^,^^J»#lyl(^A
Toimitttsneuvosto: J; ^JBrnsjsE^iih»
mkU Hilj» Aho. E.t Suk^^ B ^,
Kaustinen, Aili Ma)m, Margit l>a^sc^
Yrjö Saivo-Ja'Ja^ar Saaxir
Liekkiin «Uotut kirjoitukset -osol*
«Bttava:
E>RÄÄNÄ lokakuun päivänä: läh-
' din^ lii^singistä, Suomenlahden^
poikki Viroon, Tallinnaan. Laivalla
oli noin satakunta matkustajaa, enem­mistö
suomalaisia liikemiehiä, mat­kalla/
Europan eri maihin liikeasioil­leen
: • • •
Enhen laivamine lähtöä kiintyi huo­mioni
erääseen noin 50-vuotiaaseen
herrasmilljj^ii,; jotaoli. n3ia,tkaUe saatr-tamassa~
ihähwi^i vaimonsa^ 4^ lasr
taan;v SiirtäHh}^ suudeltiin
itkeitti&iiipSfäytti ;$iltä kuin>mies:
biisrvSi^öJ^i^os^
kaUje:ja; kuitenkin, kuten jäik^eiipäin
tavat rakennuksetkaan! harvoin ovat
edes sadan vuoden vanhoja, mutta
Tallinnassa, Suomenlahden eteläpuo­lella,
asuu suuri osa ihmisistä raken­nuksissa,
jotka ovat rakennetut 700^-
kin vuotta sitten. Kävin kymmenis­sä
rakennuksissa, joiden seinät olir
vat 6—10 jalkaa paksut ja jotka oli^
vat rakennetut jo 300 viiota iennen
kuin Columbus ensi kerran purjehti
Am^jakaan^.jasiitähäiivon kulunut jo
jonkun aikaa,:
Hairvatvuäisjtä vanhoista rakennuk­sista
: ovat; kolmea kerrosta korkeam­pina
ja:>ou;n^ojua..rakeQiiuk$ia^ joissa ei
^_tulin;-^i^e^^^ näitteniyuosis§.tojen aikana.ole tehty
matkalla^ ainoastaan kolmisen viikkoa^. n>i^|ä)9.i:muuiQiIds kuin
:Nen«ftiio©j%:Misköteij*uUi(3kunÄefcMti ^ aJ^jiixo^ pa^^ suu-
VancunejfthävisiM
kielekke^.taa.^'. TuyiöJsiBassa>iVanha§sa^^^^^^
rOklut u- aaö' ,1k i^v elläi:L .h UeAtk*!i sei^,.suunn os•a ssav\oa .k oko,lailla: .k.fa.p: eita katu; ja,
S a , t H Ä « i i s j i . i & a . a n var<ie,*;.Tall«Hm.kesk.uel, vanhan
yiereeUj^jjt^ juuri
hettä^öe^, tiyyästeÖyt kifyndsUmiö-j
Mi^ga^^-na^^^; köyin. lUUttuUi^Ua ^
j^yifr-yam^
naifli?ftiVva^
nMJ^i5yiik6äi|jir/t^
miseen piikin syynä ihan toiset vaikut^
tiraet^ Vkuia ; iuu%<. Tuskin j olimme;
^ark jkilometriä^^
tuskin oli tuon. suomalaisen liikemie-r.
O. A>x 69
kaup.ungipösatt;^kätuibinv verrattuina.
Etisik^itirT^um^AiJiaduilla ei ole
n^ktääo iSuu^teJmalUsta ijärje
Nl^ckuliÄvfat^jajJiaaraulU^i joka il-mattiSi
»«maaU^iej)^
vicyp^il^ija^iiiäte^
vi»;pm kteskä^pttiK^^
paikQissa«:ja?;sidp^^^ i9vat
nejipacin; jaJaJXilevyia^^^^ ih-piiset
suurimmaksi osaksi, kävelevät-,
iiin keskikadulla*,. Mutta :nä.m|i^ i
useissa kohdin p.yat niin kapeita, että
neljä ihmistä, rinnatul^: tukkii ka­dun..
. ÄpiQJi^eQn^fä^.,<?i^^ luojjupHi-sesti:
tällaiyilljy^ k^duf)la' yoi olla. ;Sil-lo.
uiKkunJQ& suunuitMtiin ja la^^e^iln,
tuskjuvcdlr^^e^^^^ suurenOTMssa määriii;.
Aivan-yllätyksenä, vaiki^ tnimien
toimittajan^ K "hätähftudpn^' seuräukrz
sena^ meille^ saapui tunnetun, Hiptm ,
kynäilijämme. Vieno Rauman-ipitM^
ja hyvä kertomus "MirjamV*, jonka
voimme jo, alkaa täs^ä numerossa-.
Kertomusta: tulee jatkumaan jonkun,
aikaay joten lukijamme voivat värusr
taulua. sitO' seuraamaam alusta aikain*,
Vienolta käykin^. kynänpyörittdy
l<iatuun paremmin kuin monilta^ muil­ta,
jo siitäkin- syystä^ että hänyluulr.
Jakscmme, on. painanut koulun pcnk^
kiä ylioppilaslakkiin-asti^ Edellyttää­hän
se, luontaisen taipumuksen rin-nalla,,
että ,aikeinkirjpitufisett kanssa-:
d tarvitse hikoilla — eikä: niihin tar-.
v.tsc toimittajankaan kajota,, Vienol­la:
vaan^ kuten useofnmalla, on omat
vaikeutensa, kotoiset velvollisuuten­sa,
rajoittamassa näitä harrastuksia.
Kun ihminen niidetikin keskellä: avus- ,
taa lehteämme "hädän hetkellä'*, sii­tä
on annettava hvvä kiitos.
hen poskipäiltä: kyyrielhdhSet kuivu­neet
, kun hupnaasin; jb^sen katselevan
vasemman-käden nimettömässä sor-messäan^-
olevaa- Anhkisonnust^ Sor­mus?
näytti-joUiafei» tavalla: vaivaavaa , , .
häntä; Hänkääntelisitär ja ajatl&rt rattmtaka^U: Ic^^rt^
sissaan^fcatsellvuomin: kattopn, vup.. tiinjna^kat ratsain ja ratsuhey^a.
roiu lattiaan. Ottirsormuksen spr-, han^pääsee kapeampikin; katuja eh
mfistaMi. ja;.kurkistii sen si^olella; '^^'^ ^
otevaWmmifcJrjoitusta:Ja^ehk* päivä-.- Tallmnau • uudemf». fcaupungiuosa',
määrääi. Kuului.vsyvä^hupkaus jav on hyvin^suunnitdtu;. Kadut ovati
sormus-oli-jälleen siinäymissäsep olla
pitikin.:
Mies otti tj^dnsa po^^taskussaole-vasta
hopeaisesta kotelosta savuk-leveitä
r ja varjopuiden reunustasKaki
Puistoja; ou' useampia^ Käkexmuk-set^
joskaan eivät ole: pilvenpiirtäjiä^ t
ovat kuitenkin saman .koikuisia kuia«
keen^:hyI^tdi-:Sitä hetkiseni viimein Helsingin uudeminat^Takennukset^
sytytti sen ja veti-joitakin henkisavu jJi Virolaisten kielii on, niin suomea"'-,
jonka jälkeen-heitti savukkeen lähellä kielen kaltaista, että-suomalaiset ja
olevaan sylkiastiaanjai jälleen vaipui virolaiset auttavasti oppiyat ymmär-melahkooliseen
jurrötukseeui. NäJ^r- tämäänteisiaan,-kunhan vaan pari
tävästi taisteli mies-jotain. anfcaraa> kolme kertaa keskustelevat keske-sisäistä
kamppailua. Yhtäkkiä heräsi» nään. Virolainen on ikäänkuin kat-hän
kuin syvästä unesta. Katseensa konut suomalaiset sanat ja lainaillut
kiintyi taasen sormukseen j hän kään- useita sanoja sekä'saksan että venä-teli
ja kierteli sitä, kurkisteli kattoon jän kielestä. Muuten ovat virolaiset ja
Näin tiellä hevosen vetävän hh
kakuormaa. Se kuorma oli raskas
hevonen näytti nääntyvän sitä k
käessään, mutta pysähtyä ei saati
edes hetkiseksi hengähtämään, si
piikjnies huolen, alinomaa kiroten
ruoskalla lyöden uupunutta pahe
jaansai^ Oi, minkälaisia raakalai.
me ihmiset olemme. Kun ensin tämme vapauden^ luonnon eläivtiltä
sitten vielä kidutamme niitä: Tue
kin hevosen esivanhemmat, kcnt
kuinka, kauan sitten, ovat vapai
kirnmnnest metsissä ja vuorilla, viii
nä, suurissakin laumoissa ehkä tiäi
tien vapaudestaan, M^tta sitten
tullut ihminen, kaikkivaltias raak
lainen, vangiten hevosrukän ja •f,
koittaen tottelemaan ja rakasi
mmnkin häntä, isäntäänsä,. Niin i
villistär,, vapautta : riäkasfavästc eh
mesta taltiitettu'^ ihmisdte puiv'dt\
jonka uskollisuuden jai afikeniM
me niin usein pahalla palkit san n
Vaatt.eipä se ole ihme, jos eiähnil
riistetääni vapaus, kun .me ikinfsi
kään .emme . ole saaneet siitä jilui
liiaksi ynäutiia., Me oleinme tottuiie
vaatimaan ja, riistämään ^^^'p^^
tämme; kaikmjja enempikin, ku^^^
jaksavat nteille anti^ikuten.vieidä
kiniiise^ämme ottajat meistä,
niaUistaah irti (kaiken,. antamaUä j6
. J^kpidkaJiSidantin,:kysymättä', rii
tääkff se~: jokapäiväisem leipäStdii
jäiSäatetukseen^,' jotu- köyhäkin i}'di
tämätftm\itarv^tsee: säilyttääheetf l
mmuajama\terveenä.. Tääiiii^im
Uittas$a> :on ^.paijonirhyviä'• keksintäj
kun-^aimtttUsivmkoi^jolloin niitä '^ämsitni ikmis^^jäi^eleiiikunna^ k
vaksi. Kimikoneet tekisivät työn-';,
tkmiset, niitten käyttäjät, saisivat pQmmn ..ansaituksi: ::toimeentuioHi
iarvitsemäiiä^ kitua tyottö?nyydesi
ja^puuteessoyniin ehkä-meistä katoa
sly katkeruus ja raakuus jl'dimiäk\
kohtaan. Kun koneet vetäisivät hiei
kakuprmaty ja tekisivät, kaikki nim
kin hevosten ytöti niin ehkä sitten von<enkin saisi takaisin . vapautensa
mikä . sille luonnonlakien mukaa
kuuluu. Mutta sittenhän tämä mai
il^^ piisikin jo paratiisi^ eikä rist
riitainen-kiehuva hornan kattila, joii
olkmme oppinut - sen näkemään. O
kop liikaw^ toivoa paratiisia ifteilh
mutta- toivon-ktUtenkin sen verra
paratiisia hevosille ja muillekin elä
niUle-, että ihmiset eivät- niitä- liiaki
kidutat; ei se meidän elämääni me- tenkaan' helpotay' katkeroittaa SIRPA-SERKKU:
ja lattiaan. Vihdoin sieppasi hän sor­muksen,
sormestaan, otti lompakon
taskustaan Jas lompakkoon, setelien
joukkoon katosi tuo kiusankappale,"
sormus.
Mieheltä pääsi syvä helpotuksen
suomalaiset hyvin paljon toistensa
kaltaisia. Kummatkin rakastavat
lauluja ja satuja, ja ihme jos ei niin
olisi, sillä kuuluivathan he ennen sa­maan
kansaan.
Elämä muuten-^n—Tallinnassa ja
"^K-aP^eenin. p(^kien''- pahuuksien,
kafma- ei ^ ah »unmstaam. kapteenin
sekalaisella seurakunnalla,^ nauttOi
meilläkin .kiusaa. Esimerkiksi viime
numeron kymme^tettnelle sivulle oli
joutunut, ej^äs. niitä koskeva asiaton
/>uomautus>. Asiaton .siksi, ettei: ku­vasarja,,
jolle: se oli tarkoitettu, tul­lutkaan
lehteen, joten tuo palanen oli.
tuomittUi pataan. Erehdyksessä, se
oli. kuitenkin, jäänyt täytepalojen.
joukkciuu ja sitä, tietää livahtanut ieh-tfeUi*
EkkSpä lukijatr arvasivatkia
juuri näin, Myncen^..— AP,
huokaus. Suunsakin jo vetäytyi hy- yleensä V'irossa vapaampaa ja ovonai-myyn
ja ei-aikaakaan, kun hän. iloi- sempaa kuin Suomessa. Suomessa on
sesti .viheltäen.juoksi yläkannelle, mis- liiaksi säännöstelty esim, väkijuomien
sä. useita neitosia istuskeli uojatuo- käyttö ja yleensä kaikki huvitus,
leissa,- ---Olin. varmaj että tuon.kun- Joissakin kohden mennään siellä ihan
niallisen-perheenisän, sormus oUkau. puritanisuuteen saakka. Ruokaa ei
niisti häuen.lompakpssaan siihen asti esim. Helsingissä saa kuin aniharvas.
kunnes^ paluuretkellä: alkoi Helsingin sa paikassa jälkeen puolen yön ja kel-ääriviivat
taas häämöittää. lo kahteen mennessä täytyy kaikkien
Malka Helsingistä T^linnaan kes.^ ruoka- ja huvittelupaikkojen olla kiin-
Ta(dei eräältä tosikidmalta kaisotr
tunai^d olcmitäänsmuutatkmtfiykteisr
fmmtfim enemr^äntai-väiffsmmämväri-tetty
yipmiiafMina^xt^e^.^^eäikuva.
tää.laivalla .noin neljä tuntia, ja lento­koneella
parikymmentä minuuttia.
Vaikka näiden kahden, kaupungin vä-limatka^
onkin näin. Iyh3rtv siltikin
Tallinnaan, päästyä, tuntuu, kuin ijäi-syys
eroittaisi sen Helsingistä; tun-;
tuukuinJaiva olisi neljän.tunninajal-^
Ia kulettänut aivan, toiseen maanr
osaam. Hdsingjssäv . jpitokin poik-keguilusia.
lukuunottamatta» on r kaikki
ven?Utain uutla^ .n^ki^aaksa^pi^^^^
ni. Väkijuomia saa vain määrätun-neilla
ja on hallitus niille panuut^tar
vallista- korkeammat hinnatysentäh-den
myydäänkin>, Suomessa^ salakulr»
jetettuja väkijuomia eli;."virolaista-"
ehkä enemmän< kuin laillista^ hallHuk-sen
kontrolloimaa ainetta; — Kuunte-v
Iin.kerran Hfelsingissä... KaUion-kaur
punginosan eräässä.saunassa.i\äina-trokarien.
keskustielevaii.}a siitätpäät^
taen ÖU-yksin Kallion Jkaupungin.(^4$$:i
sa- viidettäkyanmentä; trokaria, jotk;
myivät ihanv pilahinnalia maahan .sa
lakuljetettua "virolaista".
Tallinnassa saa- väkijuomia osta;
melkein: joka paikassa ja joka aiki
vuorokaudesta-. ÄlUtta vaikka vlinak
siä myydäänkin maitokaupoissa, seka
tayärakaupoissäv kerik.äkaupoissa j;
yksinpä sanömäläitirhyymälöissäkm
silti suhteellisesti juodaan Virossa va
hemmän kuin Suomessa ja myösku
on väkijuomien seurauksena vangit
tujen-iuku prosenteissa Suomessa pai
jon korkeampi kuin Virossa. KäiUki
han me kokemuksesta tiedämme. e\u
mitä-halvemmalla ja vähemmällä va­valla
me jotakin* saamme, olkoon s<
kuinka arvokasta tahansa, sitä
hönmän-kiinnitämme siihen huomio­tamme.
.
Niinsanottua 3^ämää ei ole Suo­messa,
sanan-täydessä- merkityksessä
lainkaan. Siltoin kun esim. Hekin-gissä
suljctaan-viimeiset yökahvilat,
avataan TaUinnassa- vasta hieno)»»;
mat-.fcabaretili' Seltoinen meimn"