Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 26, 1939

              i i li. •.
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registerea at the Post Office Dept^
Ottawa, as second class matter.
Tilaushinnat:
1 vk. &200
fl kk» UO
8 kk. J60
Yhdysvaltoihin:
1 vk« •«•••«••••*•*•«••• $2.S0
'0 Iclc» •«••••»•••••••»•'•'«»• X*^iO
fiuomeen Ja muoalle ulkomaille;
1 vk. $3.00
f kk. 1.65
/ Ittonuiäeröt 5 8^
l i e k k i U m e s ^ jokaisen viucon lau­antaina
12-sivuisena. sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil-
. ta. • ;
Asiamlehllle myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
Pyytäkää aslamiesvälineitä jo tä­nään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
l^ÄSilttaJa A. Päiviö. ,
Toimitusneuvosto: J. Järvis. Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester
Kaustinen. Alli Malm, Margit Laakso,
Yrjö Salvo j a Jalmar Saari.
Ue&kiin ^jotut kirjoitukset osoi­tettava:
UEKKl
fXt, Bo» 6Sf - - gaJbnry, Ont
Toimituksen kulmasta
Selvyyden liuoksi on kajottava
erääseen äskeiseen, oikeastaan tar­peettomaan
mainitttaän, joka ehkä
jätti jotkut lehtemme ystävät hämä-rään
odotukseni. Tulimme näet vii'
Janneeksi tämän lehtemme toimitta­jan
mahdollisesta vaihdoksesta. Nyt
kuitenkin on asetuttu siihen, että alle-kirjoittunut
jatkaa tehtäväänsä, joten
toistaiseksi ei tässä suhteessa muu­tosta
tapahdu. Siis vanhaa ystävän
kättä cdeUccnkin! Syntyköön nyt il­mojen
viiletessä välillemme hyvä ja
reipastunut y/tteys. Levittäkäämme
Liekkiä yhä usea m pain silmäin eteen.
Ja, kynäilijät, tehkäämme yksissä-tuumin
tästä lehdestämme yhä vilk­kaampi
ja sisältörikkaampi tuote "ko­tikutoisesta**
tavarasta, jota monet
lukijamme kaipaavat. Eipä puutu
elämästä ja Canadasta aiheita!
Rmoja ja pienempiä kirjoit us pa­lo
ja on meille kyllä jatkia^asti saa­punut,
mutta viifneisen kirjoituskil-paiiunme
jälkeen Avi»/n vähän pi­tempiä
kirjoituksia. Niitä siis nyt
.odofamme. Kaiken varatta kuitenkin
jatkamme vielä edellisensä rmmerossa
aletmjä haasteita ja merkitsemme
nyt seuraavat tutut nimet: HELE­NA,
MARY kEEN.rÄINÖ R.,
LEMPI, E. K. ja K-A.
Kym, kym täällä m aika nippu
t^itos^n x^dla keräänimeitä kirjoi­tuksia
ja muutamat nihtä uelä näke­vät
paivanvalan. Mutta, ollaksemme
selviä ja rehellisiä tästäkin, useimmat
niistä ovat jääneet seisomaan jtmri
heikkoutensa vuoksi. Sitä ci vm aut­taa,
mutta samalla ei myöskään sitä,
että kehitys tekee tyätään. /os luki­jain
vaatimukset kasvavat, niin m^^s-
:kin kirjoittajat kekittyvät. Jos nyt
noita aikojen takaisia kirjoituksia jul­kaisisimme,
tarmaan monet itse
kirjoittajista moittisivat mnia töitään
ja toimittajaakin, joka ne päivanva-hon
päästi. Siis arvosteUen asiat
paikallten jää päätelmäksi: uutta ja
parempaa uusin yrityksin!
VHkkoja sitten jo mainitsimme
[ oman kuväJaaftojen kaiverruskoneen
kankkimlsesta tänne Vapauden, Lie­kin
ja Viirin pajaan. Battkefta on
viivyttänyt faloudeJiitten vaikeus, SJI-lä
fitoUaincn kO'nc paikatletn asetet-tum
maksaa noin :?1;300; Tällekin
6k läydetty ratkaisu.
Useammat lukajammit 'varmaan
{Historiallisia, latinan ja vieraitten kielten lauseita sekä lauseparsia, joh
kaovat jääneet sivistyskansojen kieliärikastuttamaan.)
Gloria victis — kunnia voitetuille.
Habeas corpus — pidä ruumiisi
(vapaana). (Englannissa 1679 jul­kaistu
asiakirja, joka takasi jokai­selle
kansalaiselle henkilökohtaisen
vapauden, niin ettei ketään saanut
vangita ilman hallituksen laillista toi­menpidettä)
.
Hannibal ad portas! — Hannibal
on porttien edustalla! (Käytetään
merkitsemään sitä, että vakava vaara
uhkaa jo hyvin läheltä.)
Hic einis, ubique fama — tässä
on tomu, kaikkialla maine. (Fredrik suudessaan; kaikki yhdessä.
Imperium in imperio — valtio val­tiossa.
In abstracto — yleensä, ajatuksis­sa.'
•
In aqua scribis — kirjoitat veteen;
(Teet hyödytöntä työtä.)
In capita — pääluvun mukaan.
In cauda venenum — hännässä
myrkky on. (Ankarin isku tai seu­raus
on lopussa.)
Incognito — tuntemattomana.
In concreto' —- havainnollisesti.
In corpore —- ruumiissa; kokonai-
Suuren hautakiven hakattu lause.)
Hic et nucl-r^täällä ja-MfeJi-fA»-
kara käsky.)
Hic jacet lepus! — tässä makaa
jänis! (Siinäpä se temppu onkin.)
Home rule kotoinen hallitus.
(Irlannin kansallisen puolueen pää­määrä,
joka nyt on saavutettu.)
Homo hominl lupus —- ihminen
on ihmiselle susi. (Voi kohdella tois­ta
ihmistä julmemmin kuin peto­eläin.)
Homo novus — uusi ihminen, nou­sukas,
(Roonialaiset nimittivät siten
plebeijiä, joka nousi valtiolliseen vir­kaan.)
Homo sapiens — viisas ihminen.
(Ihmisen nimitys eläinopissa.)
Honos habet onus — kunnialla
on taakkansa. (Ylhäinen asema aset­taa
raskaita velvollisuuksia, Samaan
viittaa ranskalainen: Npblesse pb-lige
aatelnus velyqiUaa.):, t,
HorribUe dictii,(3tai visu); trr? kau­heata
sanoa (tai nähdä).
Horror vacui — tyhjyj^en kam-
Inde irae siitä vihat.
—Iiidex'It^önitn prohibjtorum —
kiellettyjen kirjojen hieittelo. (Roo­man
paa^n luettelo, jossa yielä tänä
päivänä on monien yli maailman
tunnettujen tiedemiesten ja kirjaili­jain
nimet.) ,
In hoe signo \'inces — tällä mer­killä
olet voittava. (Kerrotaan, että
muka Konstantinus erääseen ratkai-se\'
aan taisteluun lähtiessään näki tai-vaalia
ristin, jossa oli nämä sanat.
H^n piirrätti lippuunsa ristin jja nämä
sanat ja voitti. — Tapaus ön ku­vattu
Suomen Kuopion Mippakunnan
sinetissä.)
In medias res — suoraan asiaan.
In nuce — pähkinässä. (Kertoa jo­kin
asia in nuce suppein sanoin.)
In octavo — kahdeksaraiesarkin
kokoinen.
;In quorto ^ neljännesarkin ko­koinen;
In spe— toivossa.
Intelligenti pauca — ymmärta-inter
arma silent leges •
keskellä lait \'aikene\'at.
Inter nos — meidän kesken.
In toto —• kokonaisuudessaan.
aseiden
Ajatelmia
välle vähän. (Viisas ynvmärtää puo-mo.
(Aristoteleen mukaan keskiajan linaisesta sanastakin.)
oppineet olettivat, että luonto pelkää
tyhjjyttä, jonka vuoksi vesikin nou­see
pumpussa.)
Ibidem— samassa paikassa. (Käy­tetään
silloin, kun toistamiseen viita­taan
samaan kohtaan jossakin toi­sessa
kirjassa.) - ^
Idem — sama. (Kirjeen jälkikir­joituksen
alle panee kirjoittaja ly­hyyden
vuoksi tämän sanan.)
Ignoramus — emme tiedä.
Ignorantia iuris neminem e^xcusat
— tuntemattomuus laista ei vapauta
ketään. (Lain tuntemattomuudella ei
VTii puolustaa rikostaan.)
nie tacfet — hän on sen tekevä.
(Kaarle IX sanat pojastaan Kustaa
Aadolfista.) S
Minä väitän — eitä vain lyhyt
avioliitto on onnellinen.
Ja minä väitän — että pitkä avio­liitto
on oftneUisempi.
iMä tapahtui siihen aikaan kun
akat vielä olivat tyttöjä; tarkemmin
sanoUuna.se ikäluokka, mihin minä­kin
kuuluin. Niin, minäkin olen jos­kus
olhit nuori tyttö, ja oli yksi toi­nenkin
tyttö^ ihan minun ikäiseni.
OMn niitä tyttöjä enempikin ole­massa,
ei vain me kaksi, mutta nyt
puhutaan vain kahdesta tytöstä.
Niin, ne kaksi iyttöa olivat oikeat,
todelliset ystävät, jotka viihtyivät
hyvin toistensa seurassa. He olivat
keksineet erään pienen Juormonra-kentaman
lehtimajan, jonka olemas­saolosta^
-ei ^ufihniiset tienneet, ja
siellä, kenenkään kairiisetnättä, he
istuivat monta mmstorikasta hetkeä,
kertoillenJohilleif^^^^
laismiksiaan. Kaikilla nuorillahan on
suloisia pikknsälaisiiuksia; jotka saa­vat
heidät, vasta i^^^
ränneenä sydämessään rakentelemaan
untuvaisia pilvilinnoja. Ne salaisuu­det
ovat niin herkkiä ja pilvilinnat
niin hauraita^ että pienikin sorasävel
saattaa ne rikkoa ja tuoda kyyneleen
silmään, synkistäen nuoren elämän
epäuskoisuudella. Sellaisia oli niillä
kahdella tytöllä salaisuuksia, joita he
toisilleen lehtimajassa kertoilhat.
Harvoin oli nuortiutemme taivas ai­van
pilvetön ja onnemme täydellistä,
vailla sorasäveleitä, mutta sitä rie-mukkaammin
helisi natmmme lehti
majassa niinä onnen hetkinä. Jos­kus
taas, kun elämä näytti oikein
surulliselta, oli lehtimaja ainoa to­distaja,
joka näki kun me yhdessä
itkimme pois surumme. Sitten, ys­täväni
täytyi muuttaa toiselle paik­kakunnalle,
mutta erosta huolimatta
ystävyytemme säilyi eheänä kirjeit­ten
avulla ja ktm jonkun vuoden, ku­luttua
ystäväni kertoi kirjeessä ko­tiinpaluustaan,
niin iloitsinme jäl­leennäkemisen
riemusta jo ennen ta­paamista.
Eromme vuosina olimme
molemmat löytämät "kohtalomme"
ja kuvittelimme, kuinka paljon meil­lä
riittää puhetta, kun viimeinkin
pääsemme yksiin. Multa sitten —
meillä ei ollutkaan enoa mitään pu­humista.
Jokin oli tuUut välillem­me
vieraannuttaen meidät. Mikä öfi
jokin", joka on vieraannuttanut
ei vain meidän, vaan monien
se
Ja minä — että lyhyt avioliitto on muitten ystävysten välit? Sinä, ys-onfteton,
jnut4a pitkä vielä onnetta- taväni, etkÖ siria voi sdittää, mika
mampi. on se jokin? Eikö sitä voisi poistaa
* * väliltämme. Olen usein halttnnut pu-
Niin monta luonnonikmettä pai- hua siitä kanssasi, mutta se "jokin"
jastui silmieni eteeu' näitä tutkimuk- estää. Kaipaan Msein eräistä ystä-sia
suorittaessani, että tunsin suurem- vyyttämme ja s^si kirjoitin tämän
paa sisäistä iloa kuin kynäni voi ku- siinä toivossa, että se^jokin" katot»-
huomasivat viime tiistain Vapaudessa ^'^5!?* "7 ^^^^^^f Mal^g^, Jtyön- kun luet tämän.
ieisiä mikroskooinlia tutkiessaan.
sen
C.s. Järjestön toimeenpanevan ko­mit
eari ja Vapauden johfokuUnan se­lostuksen
ja kutsun — yleiseen haas-fekamppailuun
tämän koneen hank­kimiseksi,
iehtiemme ja julkaisujem-me
kuvituksen parantamiseksi. Tä­mä
kaastevyöry alkaa syyskuun ensi
päivänä ja jatkuu kuukauden lop­puun.
Epäilemättä lehtemme lukijat yh­tyvät
ilorhielin tähän kamppailuun,
tietäen että se merkitsee yleensä leh-tiemn^
k^^iksarparanm^^ «^ten menojenkin kanssa.
saamaa kotojen ja mMmto^ Egyptiläisten keskuudessa, joiden
ten to.^ saantsa sUm^me katsel- hoikissa lääketiede jo aikafeäi kehit-
' ^ • • * ia fc«öhii papillisiin ahoihin, si-cv
~r r ^. ^ sältyi uskonnoHi^in menoihin järjes-
^ Silmätessä iMk^^^^ ^ kerran kmikaudessa kolme päivää
tomlk snmlla rmfomme k^^^^^ kestävät peseytvtoiset. Sitäpaitsi kxd,
vat, että lehtemme toimitusneuvostoa peminen pyhä^^ä Niilin vitrassa oU
m lisätty ykdettä^mmellä, Jalmar y l ^ t ä muinais^tiläisten keskuu-
Saan, sm entmen Dehn ,a yksi Va- dessa samoin kuin nyt kvlbemiöen
pauden nykyisista toimittajista. Ta- Ganges-virrassa on intialaisten tapa^
mä merkitsee vakvistusta sUtä pua- na,
Egyptfläisten jälkeen Moos®
StkPA-SBRKKU.
Meillä suomalaisilla ön ikivanhois- omaksui ajatuksen itftftniöi puhtaaöa
ta ajoista ollut sauna jät w pitämisestä uskonnollisena velvolfi*
sitd maailman parhaimj^na puhdis- suutena, mitä ajattista M n sittemmin
tautumislaitoksena. Usealla eri kan- noudatti suurdla viisaudella ja joh-salla
on omat erikoiset puhdistautu- donmuksusuudeflä hiissä määräyk-mistapansa
ia muinaisaikoina se oli sissä, joita hän terveydellisessä suh-läheisessä
yhteydessä jopa uskonnol- teessä antoi Isrttelöi lapsffle.
olivat myös l a a t t a . EHas «»"
ineikifcsi c ^ t ä s ^ täidössa hyvin tai­tava
ja hift mös k % t a M ^ käytti
vefe^jaratmosta: Ä paransi Natha*
nln maalamalla Imnet kylpeööaö
Jordanissa ja liän määräsi myös Sr
nan kuninkaaffle Bienlaaadine
kuurin, mikä kuitenkin epäonnet»»
kunink^ itseni fek^inän
voöksi.
tamme Bethesdan vesiparanni