1947-07-12-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUAXTAIXA HEIXÄKUUX^12 PÄIVÄNÄ 1947
^Cänadcn suomalaisten viikkolehti)
Pubiished and printed by the Vapa-13
Publishing Company Limited, lOO-rja
tam^ Street West, Sudbury. Ontario.
R^rlstered at tbe Post Office Dept«
Ottawa, as second class znatter:
TOaostainnat:
1 VI «sikerta ...$230
6 ki akautta 1.40
3 k.ukautta .15
Thdysvaltoiliin: •
1 VI osikerta $3.10
6 k.'-ukautta 1.80
Saomeen Ja manalle ulkomaille:
1 Vi^osikerta $3.75
6 k-uUkautta 2.00
Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloll»
ta.
Aslamiehllle myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asfamiesvällneitä jo tänään.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen Ilmoitushinta
50 senttiä palstatuumalta Ja
kerralta. Alin ilmoitushinta S2.00. Alin
maksu kuolinilmoituksesta $3.00 yxam.
jii sent^lä joKaiselta muistovärsyltä tai
-kiitoslauseelta. Erikoishiniidt pys3r\-istä
Omoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä iaaaksu ettjfcSfeen.
Käikii- Liekille tarköitet^^ut maksu-osoitukset
on ostettava" kustantajan nimeen:
Vapaus Publishing Comoany
Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing
Company Limited, 100-102 T^m
dtreei West, Sudburj*. Ontario •>
Töin-ttaja A. Päiviö.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoiteltava:
LIEKKI
P;0_Box_69 - - Sadbary, Ont
Toimituksen {tuimasta
"'Kaunis kesäinen sää suosi täällä
(Timminsissä) viikon vaihteessa pidettyä
CSJ:n viidettä laulu-, soitto
ja u/heilu}uhlaa, missä yksistään
sunnuntaipäivän ulkoilmakonsertissa
oli lähes 1^00 kiitollista kuulijaa
seuraamassa mitä työväen musikaaliset
voimat ovat kuluneen vuoden aikana
toimeksi saaneet.
CSJ:n Timminsin osaston jäsenet
— joiden vieraanvaraisessa hoivassa
tämä juhla nyt vietettiin ensimmäisen
kerran — olivat ystäviensä ukrainalaisten
kanssa kunnostaneet urheilukentän,
rQkcntaneet uuden ja tilavan
ravintolahuoneen vallan tämän
laulujuhlan onnistumisen hyväksi
ja nyt juhlan aikana huolehtivat kaikesta
käytännöllisestä työstä, suorittaen
tehtävänsä kiitettävän hyvin.
Juhlamenot sujuivatkin moitteettoman
hyvin huolellisen järjestelyn ja
uutteran työn tuloksena.
Antoisassa ulkoilmakonsertin juhlaohjelmassa
esiintyi sunnuntaina yhdeksän
eri kuoroa (Vancouverin kuoro
levyjen avulla), jotka erilaisten
kokoomuksien avulla muodostivat tosiasiassa
11 kuoroa."
Xoin alkoi Vapauden kirjeenvaihtaja
juhlaselostuksen ja sitten jatkoi
sitä numero numerolta läpi koko
kahden päivän ohjelmiston, karttuen
siitä noin viisi sanomalehden palstaa.
Pituudestaan huolimatta olisi
mielenkiintoista meidänkin se julkaista,
mutta koska useimmat lehtemme
canadalaiset lukijat ovat se^i Vapaudesta
lukeneet ja koska juuri saapuneissa
ystävien pakinoissa, jotka julkaistaan
seuraavissa numeroissa, selostetaan
juhlan menoa siten, että
siitä jommoisenkin kuvati saamme,
niin tyydymme nyt siihen.
J^päilemättä nämä juhlamme ovht
vuosi vuodelta osoittaneet edistystä,
laajentumista ja hioutumista, mikä
varmaan tulte yhä jatkumaan. Saavutukset
innostavat musikaalisia voi'
miamme itusiin yrityksiin ja yhdis'
tymisiin, kuten esim. juhlatervehdys'
puheenpitäjä ja ohjelmanesitiäjä K
Laulujuhlilla
Laskimme tässä rahakukkaromme
sisällön, että kannattaisiko lähteä —
lähteä laulujuhlaan. Rahakukkaro
sanoi ei, mutta mielihalumme tukah-dutti
sen äänen ja niin pakkasimme
vähän matkavarusteita r>'nttärayllyn
takapaksiin ja lähdimme matkalle.
Ilta oli mitä ihanin ja pyörät tuntuivat
laulavan vasten tervateitä:
Juhlaan — juhliin — laulujuhlaan!
Olimme iloisia ettemme antaneet sen
laihan rahakukkaron giäärätä tällä
kertaa. !Matka kului ilman kommel-luksia
paitsi että kerran metsätaipaleella
hyppäsi peura eteen ja ajuri
sai panna, jarrut päälle niin äkkiä että
olimmT lent|ä'"pää edenä^ii|^la-^:
sista ulos. .^litkäh vahinkoa ei sen-;
tään"tullut. Kaunis peura myös pää-;
si pelkällä säikähdyksellä. Ajuri tuumi:
'•Olipa hy\'ä ettei se ollut karhu,
silloin olisimme saaneet kiltisti'vartoa
niin kauan kuin se olisi suvainnut
lähteä pois tieltämme, tai jos olisimme
sitä hät>yttänyt olisi se pian ottanut
rynttämyllyn pyöristä kiinni
ja keikauttanut meidät ojaan."
Se hyöty oli tästä että uni haihtui
ja kaikki olimme taas niin virkeitä,
että jaksoimme pitää seuraa ajurille,
,ettei häntäkään nukuttanut.
.Aamulla kahdeksan ajoissa olimme
perillä ja ei muuta kuin kopistelemaan
ovelle. Koetin muistella, mitä
ne pojat ennen hokivat siellä Suomessa,
kun kopistelivat tyttöjen aittaan,
mutta en muistanut yhtään
taikasanaa — kaikeksi onneksi, sil-"
lä kopistelimme väärälle ovelle. Sen
huomattua siirryimme toiselle ja niin
sieltä tuli-emäntä, aukaisemaan moittien,
että ''kuka se on joka ei anna
ihmisten nukkua?" Me taas puolustimme
itseämme, ettei päivällä ole
mikään nukkuma-aika.
Kyllä siinä oli sitten porinaa kahvia
juodessa ja kertoessa kuulumisia
puoleen ja toiseen, sillä oli kulunut
vuosia viime näkemästä.
Lauantaipäivän kyläilimme tuttavissa.
Ei joudettu nukkumaan, vaikka
koko edellinen yö ^-alvottiin. Sunnuntaina
sitten Timminsin osaston
kentälle ja siellä sitä oli vilinää ja
vilskettä. Jokaj:aholta kuului iloisia
huudahduksia, kun tuttavat tapasi-
Laäkso oli sanonut pohjoisessa käy-r.
ceii. ''Laulujuhlan järjestämistyö on
ollut kuin lääkettä timmiusiläisille,
innostaen heitä yhä suurempiin ponnisteluihin
sillä setirauksella, että kun
viime vuonna Sudburyn laulujuhlassa
oli vain yksi naisten kuoro pohjoisesta,
nyt on naisten lisäksi sekakuorot
sekä Timminsissä että South Por-cupinessa."
Ja lopuksi oli hän lausunut
ki^tsovansa luottamuksella"siihen
aikaan, jolloin kaikki maar.mie-hemme
voivat yhdistää kulttuuriset
voimansa edistyksellisen ohjelman perusteella
Pohjois-Ontarion alueella.
Sepä onkin toivomuksemme — yhdistää
kaikki kulttuuriset voimamme,
ei vain pohjoisessa, mutta kaikkialla
missä maanmiehiämme asustaa.
Yhdistää niin, että kahden vuoden
päästä Torontoon ehdotetussa
laulu- ja soittojuhlassa voimme nähdä
sen valtavasti toteutuneena. jiP.
vat toisensa \^osien perästä: Oli sellaisiakin,
jotka eivät olleet nähneet
toisiaan kahteenkjinmneen vuoteen.
Sen tietää, että on siinä puhumista.
Sitten alkoi ohjelma. Kauniisti soi
meidän uuden kotimaamme laulu
kuorojen yhteisesityksessä. Kesäisen
kirkkaassa ilmassa havupuitten siimeksessä
se todella svnanytti juhlatunnelman.
Seurasi kuorojen ja soittokunnan
esityksiä, mutta paha vaan se, kun
takapuolella istiijat eivät tahtoneet
' oikein kuulla. Se teki yleisön rauhattomaksi
ja suuri osa meni eteen seisomaan.
Siitä taas oli seurauksena,
ettei etupenkissäkään istujat voineet
kuulla ja seurata esit3'stä hyvin. Väliajan
jälkeen saimme paikan sivulta
ruohokentältä ja siihen kuuli paremmin.
,
Perheen nuorempien Jussi-setä esitettiin
myös yleisölle. Toivon että
tyttöjä ja poikia oli paljon hänen
kutsuissaan ja että heillä oli siellä
hauskaa. Xäin myös Eetun, Ruusa-tädin
ja Olga Rissasen. E n tosin rohjennut
heitä puhutella, vaikka mieleni
teki, olen niin ujo.
Maanantaina sitten oli kentäUä
urheilukilpailut ja kello viideltä iltapäivällä
alkoi juhlakonsertti Timminsin
osaston talolla Toronton osaston
soittokunnan soitolla. Yleisö vaati
esittäjiltä lisäniuneroita, mutta
sitten ilmoitettiin, ettei niitä voida
antaa, sillä ohjelma täytyy olla suo-'
ritettu määräajalla, koska se esitetään
kaksi kertaa samana iltana.
Niin saimme tvytyä määrättyihin numeroihin.
Olivat myös lähettäneet
Vancouverista levyjä, joita soitettiin
sekä kentällä että haalissa.
Ohjelman loputtua kokosimme taas
omaisuutemme, sanoimme hyvästit
tovereille ja piti lähteä paluumatkalle.
Eihän siitä lähdöstä kyllä tahtonut
tulla mitään, sillä oli niin monta, joille
piti sanoa joku sana ja pusertaa
kättä, mutta viimein sijoituimme
rynttämyylhyn. "Onnea matkalle ja
tulkaa liittojuhliini" huudettiin lopuksi
ja sitten sitä lähdettiin.
Yhdessä paikassa oli auto pysähdyksissä
ja miehiä ympärillä. He
näyttivät pysähdysmerkkiä. .\joimme
vähän takaisin päin ja näytimme heille
valoa, että näkivät muuttaa autoonsa
kumin, kun toinen oli mennj-t
rikki.. Siinä sitten selvisi, etfä he
ovat myöskin juhlasta palaavia. Siis
olivat joutuneet matkaan ennen meitä,
vaikka luulimme kaikkien muiden
jääneen vielä juhlapaikalle.
Sitten hiljalleen körköttelimme kotiin
päin. Kaikki olimme väsyneitä
ia perille päästyä heti nukuimme.
Xyt on sitten levätty ja ollaan työssä
taas.
Erittäin kauniin muiston jätti se
ystävyys, jota te pohjoi.sen asukkaat
osoititte niin runsain mitoin juhlavieraillenne.
Sitä me emme voi koskaan
palkita, mutta .^en muisto läm-rr.
itiää mieltä arkisen aherruksen keskellä.
Xyt vaan toivomme näkevämme
teidät run.saslukuisena liittojuhlassa
Tarmolassa ensi kuun alus.sa. Me
torontolaiset emme kyllä voi sanoa
olevamme erikoisen vieraanvaraisia,
mutta koetamme tehdä parhaamme '
Kolme suvilaulua
_KANSANIAULUNTAPAAN
Päivä meni, yö tuli,
kaitarinsoittoon
unohtuivat maisemat
kaukaisten rantain.
Ajan virta vieri,^
tummakutri tyttö
kulki salaista
haavetta kantain.
LAULU SINULLE
•e
Yöt olivat yhtä
valkeaa unta,
Päivien virtaan
" kaipaus hukkui.
Sinä olit minulle
sadun valtakunta
kuti maisema muu
jo nukkui.
TUKKILAISB.ALLADl
Tukkeja mennä vilisi ja vilisi.
Poika hymyili tyttösen
itselleen.
Kultakellon vitjat kimmelsi, kilisi.
Se poika jäi .sen tyttösen
sydämeen.
.Aamulla varhain soittii^at ja soittivat
sirkat ja leivoset ^
lauluaan.
Turhaan nyt enää nukkua koittivat
se poika ja se tyttönen
kumpikaan.
ERKKI VUORELA.
Mansikkakuumefta
—''Viime vuonna kuin söin me siman-sikoita,
sain ma kuumeen, tosin lievän',
virkkoi neito, ''siksi en nyt syö mä
noita f"
Poika näki neidon, suunkin sievän.
Neitoselle virkkoi poika, kun tuon
kuuli:
— "nyt en haaveksi vaan toimin,
niinkuin tnesitnarja sulia puuntaa
huuli,
annas kun sen talteen nyt ma poimin."
Poika suuta antoi, kuumeen sai ja
yltyi,
nuoret ain on hurmanhullut,
neito söi ja söi ja tuskin koskaan kyl-tyi,
eikä lafnkaan siitä sairaaks tullut.
LARIN KYÖSTI.
Keskipäivä
Kumman tyyntä. Kihoo htki.
Lainkaan liikettä ei tuule:.
Sirkka soittaa jossain Hki,
kärpäsen kuoron kuulen.
Talot loistaa pelloin vaunin,
välkkyy ikkunat kuin k:rj:'i.
Päällä nuokkuvien kaurain
korkealla seisoo pilvet.
• Sydämeni uneksiipi,
vaistoa hetken ikuisuudn:.
Toisinaan vain joku siipi
särkee liikkumattomuuden.
AARRE RAVHALA.
juhlien onnistumiseksi. Siis Tarmo
lassa ta,vataan.
HELMI M. H.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 12, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-07-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470712 |
Description
| Title | 1947-07-12-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUAXTAIXA HEIXÄKUUX^12 PÄIVÄNÄ 1947 ^Cänadcn suomalaisten viikkolehti) Pubiished and printed by the Vapa-13 Publishing Company Limited, lOO-rja tam^ Street West, Sudbury. Ontario. R^rlstered at tbe Post Office Dept« Ottawa, as second class znatter: TOaostainnat: 1 VI «sikerta ...$230 6 ki akautta 1.40 3 k.ukautta .15 Thdysvaltoiliin: • 1 VI osikerta $3.10 6 k.'-ukautta 1.80 Saomeen Ja manalle ulkomaille: 1 Vi^osikerta $3.75 6 k-uUkautta 2.00 Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloll» ta. Aslamiehllle myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää asfamiesvällneitä jo tänään. ILMOITUSHINNAT: Yleinen Ilmoitushinta 50 senttiä palstatuumalta Ja kerralta. Alin ilmoitushinta S2.00. Alin maksu kuolinilmoituksesta $3.00 yxam. jii sent^lä joKaiselta muistovärsyltä tai -kiitoslauseelta. Erikoishiniidt pys3r\-istä Omoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä iaaaksu ettjfcSfeen. Käikii- Liekille tarköitet^^ut maksu-osoitukset on ostettava" kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Comoany Limited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 T^m dtreei West, Sudburj*. Ontario •> Töin-ttaja A. Päiviö. Liekkiin aijotut kirjoitukset osoiteltava: LIEKKI P;0_Box_69 - - Sadbary, Ont Toimituksen {tuimasta "'Kaunis kesäinen sää suosi täällä (Timminsissä) viikon vaihteessa pidettyä CSJ:n viidettä laulu-, soitto ja u/heilu}uhlaa, missä yksistään sunnuntaipäivän ulkoilmakonsertissa oli lähes 1^00 kiitollista kuulijaa seuraamassa mitä työväen musikaaliset voimat ovat kuluneen vuoden aikana toimeksi saaneet. CSJ:n Timminsin osaston jäsenet — joiden vieraanvaraisessa hoivassa tämä juhla nyt vietettiin ensimmäisen kerran — olivat ystäviensä ukrainalaisten kanssa kunnostaneet urheilukentän, rQkcntaneet uuden ja tilavan ravintolahuoneen vallan tämän laulujuhlan onnistumisen hyväksi ja nyt juhlan aikana huolehtivat kaikesta käytännöllisestä työstä, suorittaen tehtävänsä kiitettävän hyvin. Juhlamenot sujuivatkin moitteettoman hyvin huolellisen järjestelyn ja uutteran työn tuloksena. Antoisassa ulkoilmakonsertin juhlaohjelmassa esiintyi sunnuntaina yhdeksän eri kuoroa (Vancouverin kuoro levyjen avulla), jotka erilaisten kokoomuksien avulla muodostivat tosiasiassa 11 kuoroa." Xoin alkoi Vapauden kirjeenvaihtaja juhlaselostuksen ja sitten jatkoi sitä numero numerolta läpi koko kahden päivän ohjelmiston, karttuen siitä noin viisi sanomalehden palstaa. Pituudestaan huolimatta olisi mielenkiintoista meidänkin se julkaista, mutta koska useimmat lehtemme canadalaiset lukijat ovat se^i Vapaudesta lukeneet ja koska juuri saapuneissa ystävien pakinoissa, jotka julkaistaan seuraavissa numeroissa, selostetaan juhlan menoa siten, että siitä jommoisenkin kuvati saamme, niin tyydymme nyt siihen. J^päilemättä nämä juhlamme ovht vuosi vuodelta osoittaneet edistystä, laajentumista ja hioutumista, mikä varmaan tulte yhä jatkumaan. Saavutukset innostavat musikaalisia voi' miamme itusiin yrityksiin ja yhdis' tymisiin, kuten esim. juhlatervehdys' puheenpitäjä ja ohjelmanesitiäjä K Laulujuhlilla Laskimme tässä rahakukkaromme sisällön, että kannattaisiko lähteä — lähteä laulujuhlaan. Rahakukkaro sanoi ei, mutta mielihalumme tukah-dutti sen äänen ja niin pakkasimme vähän matkavarusteita r>'nttärayllyn takapaksiin ja lähdimme matkalle. Ilta oli mitä ihanin ja pyörät tuntuivat laulavan vasten tervateitä: Juhlaan — juhliin — laulujuhlaan! Olimme iloisia ettemme antaneet sen laihan rahakukkaron giäärätä tällä kertaa. !Matka kului ilman kommel-luksia paitsi että kerran metsätaipaleella hyppäsi peura eteen ja ajuri sai panna, jarrut päälle niin äkkiä että olimmT lent|ä'"pää edenä^ii|^la-^: sista ulos. .^litkäh vahinkoa ei sen-; tään"tullut. Kaunis peura myös pää-; si pelkällä säikähdyksellä. Ajuri tuumi: '•Olipa hy\'ä ettei se ollut karhu, silloin olisimme saaneet kiltisti'vartoa niin kauan kuin se olisi suvainnut lähteä pois tieltämme, tai jos olisimme sitä hät>yttänyt olisi se pian ottanut rynttämyllyn pyöristä kiinni ja keikauttanut meidät ojaan." Se hyöty oli tästä että uni haihtui ja kaikki olimme taas niin virkeitä, että jaksoimme pitää seuraa ajurille, ,ettei häntäkään nukuttanut. .Aamulla kahdeksan ajoissa olimme perillä ja ei muuta kuin kopistelemaan ovelle. Koetin muistella, mitä ne pojat ennen hokivat siellä Suomessa, kun kopistelivat tyttöjen aittaan, mutta en muistanut yhtään taikasanaa — kaikeksi onneksi, sil-" lä kopistelimme väärälle ovelle. Sen huomattua siirryimme toiselle ja niin sieltä tuli-emäntä, aukaisemaan moittien, että ''kuka se on joka ei anna ihmisten nukkua?" Me taas puolustimme itseämme, ettei päivällä ole mikään nukkuma-aika. Kyllä siinä oli sitten porinaa kahvia juodessa ja kertoessa kuulumisia puoleen ja toiseen, sillä oli kulunut vuosia viime näkemästä. Lauantaipäivän kyläilimme tuttavissa. Ei joudettu nukkumaan, vaikka koko edellinen yö ^-alvottiin. Sunnuntaina sitten Timminsin osaston kentälle ja siellä sitä oli vilinää ja vilskettä. Jokaj:aholta kuului iloisia huudahduksia, kun tuttavat tapasi- Laäkso oli sanonut pohjoisessa käy-r. ceii. ''Laulujuhlan järjestämistyö on ollut kuin lääkettä timmiusiläisille, innostaen heitä yhä suurempiin ponnisteluihin sillä setirauksella, että kun viime vuonna Sudburyn laulujuhlassa oli vain yksi naisten kuoro pohjoisesta, nyt on naisten lisäksi sekakuorot sekä Timminsissä että South Por-cupinessa." Ja lopuksi oli hän lausunut ki^tsovansa luottamuksella"siihen aikaan, jolloin kaikki maar.mie-hemme voivat yhdistää kulttuuriset voimansa edistyksellisen ohjelman perusteella Pohjois-Ontarion alueella. Sepä onkin toivomuksemme — yhdistää kaikki kulttuuriset voimamme, ei vain pohjoisessa, mutta kaikkialla missä maanmiehiämme asustaa. Yhdistää niin, että kahden vuoden päästä Torontoon ehdotetussa laulu- ja soittojuhlassa voimme nähdä sen valtavasti toteutuneena. jiP. vat toisensa \^osien perästä: Oli sellaisiakin, jotka eivät olleet nähneet toisiaan kahteenkjinmneen vuoteen. Sen tietää, että on siinä puhumista. Sitten alkoi ohjelma. Kauniisti soi meidän uuden kotimaamme laulu kuorojen yhteisesityksessä. Kesäisen kirkkaassa ilmassa havupuitten siimeksessä se todella svnanytti juhlatunnelman. Seurasi kuorojen ja soittokunnan esityksiä, mutta paha vaan se, kun takapuolella istiijat eivät tahtoneet ' oikein kuulla. Se teki yleisön rauhattomaksi ja suuri osa meni eteen seisomaan. Siitä taas oli seurauksena, ettei etupenkissäkään istujat voineet kuulla ja seurata esit3'stä hyvin. Väliajan jälkeen saimme paikan sivulta ruohokentältä ja siihen kuuli paremmin. , Perheen nuorempien Jussi-setä esitettiin myös yleisölle. Toivon että tyttöjä ja poikia oli paljon hänen kutsuissaan ja että heillä oli siellä hauskaa. Xäin myös Eetun, Ruusa-tädin ja Olga Rissasen. E n tosin rohjennut heitä puhutella, vaikka mieleni teki, olen niin ujo. Maanantaina sitten oli kentäUä urheilukilpailut ja kello viideltä iltapäivällä alkoi juhlakonsertti Timminsin osaston talolla Toronton osaston soittokunnan soitolla. Yleisö vaati esittäjiltä lisäniuneroita, mutta sitten ilmoitettiin, ettei niitä voida antaa, sillä ohjelma täytyy olla suo-' ritettu määräajalla, koska se esitetään kaksi kertaa samana iltana. Niin saimme tvytyä määrättyihin numeroihin. Olivat myös lähettäneet Vancouverista levyjä, joita soitettiin sekä kentällä että haalissa. Ohjelman loputtua kokosimme taas omaisuutemme, sanoimme hyvästit tovereille ja piti lähteä paluumatkalle. Eihän siitä lähdöstä kyllä tahtonut tulla mitään, sillä oli niin monta, joille piti sanoa joku sana ja pusertaa kättä, mutta viimein sijoituimme rynttämyylhyn. "Onnea matkalle ja tulkaa liittojuhliini" huudettiin lopuksi ja sitten sitä lähdettiin. Yhdessä paikassa oli auto pysähdyksissä ja miehiä ympärillä. He näyttivät pysähdysmerkkiä. .\joimme vähän takaisin päin ja näytimme heille valoa, että näkivät muuttaa autoonsa kumin, kun toinen oli mennj-t rikki.. Siinä sitten selvisi, etfä he ovat myöskin juhlasta palaavia. Siis olivat joutuneet matkaan ennen meitä, vaikka luulimme kaikkien muiden jääneen vielä juhlapaikalle. Sitten hiljalleen körköttelimme kotiin päin. Kaikki olimme väsyneitä ia perille päästyä heti nukuimme. Xyt on sitten levätty ja ollaan työssä taas. Erittäin kauniin muiston jätti se ystävyys, jota te pohjoi.sen asukkaat osoititte niin runsain mitoin juhlavieraillenne. Sitä me emme voi koskaan palkita, mutta .^en muisto läm-rr. itiää mieltä arkisen aherruksen keskellä. Xyt vaan toivomme näkevämme teidät run.saslukuisena liittojuhlassa Tarmolassa ensi kuun alus.sa. Me torontolaiset emme kyllä voi sanoa olevamme erikoisen vieraanvaraisia, mutta koetamme tehdä parhaamme ' Kolme suvilaulua _KANSANIAULUNTAPAAN Päivä meni, yö tuli, kaitarinsoittoon unohtuivat maisemat kaukaisten rantain. Ajan virta vieri,^ tummakutri tyttö kulki salaista haavetta kantain. LAULU SINULLE •e Yöt olivat yhtä valkeaa unta, Päivien virtaan " kaipaus hukkui. Sinä olit minulle sadun valtakunta kuti maisema muu jo nukkui. TUKKILAISB.ALLADl Tukkeja mennä vilisi ja vilisi. Poika hymyili tyttösen itselleen. Kultakellon vitjat kimmelsi, kilisi. Se poika jäi .sen tyttösen sydämeen. .Aamulla varhain soittii^at ja soittivat sirkat ja leivoset ^ lauluaan. Turhaan nyt enää nukkua koittivat se poika ja se tyttönen kumpikaan. ERKKI VUORELA. Mansikkakuumefta —''Viime vuonna kuin söin me siman-sikoita, sain ma kuumeen, tosin lievän', virkkoi neito, ''siksi en nyt syö mä noita f" Poika näki neidon, suunkin sievän. Neitoselle virkkoi poika, kun tuon kuuli: — "nyt en haaveksi vaan toimin, niinkuin tnesitnarja sulia puuntaa huuli, annas kun sen talteen nyt ma poimin." Poika suuta antoi, kuumeen sai ja yltyi, nuoret ain on hurmanhullut, neito söi ja söi ja tuskin koskaan kyl-tyi, eikä lafnkaan siitä sairaaks tullut. LARIN KYÖSTI. Keskipäivä Kumman tyyntä. Kihoo htki. Lainkaan liikettä ei tuule:. Sirkka soittaa jossain Hki, kärpäsen kuoron kuulen. Talot loistaa pelloin vaunin, välkkyy ikkunat kuin k:rj:'i. Päällä nuokkuvien kaurain korkealla seisoo pilvet. • Sydämeni uneksiipi, vaistoa hetken ikuisuudn:. Toisinaan vain joku siipi särkee liikkumattomuuden. AARRE RAVHALA. juhlien onnistumiseksi. Siis Tarmo lassa ta,vataan. HELMI M. H. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-07-12-02
