Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 19, 1944

              oorjki venäläisestä kirjdl isuudestd "Ah, laula ff
Varmaankin ovat Gorjkin ftatkerat Kirj. ERIK BLOMBERG (1938)
kokemukset tsaarinajan VeftäjäUä oi- '
ket syynä siihen, että. hän suhtautui Gorjki löytää jo kansan saturunoudes-niin
pessimisesH porvanUiseen sivis- ta. Satu on runoutta. Runoileminen
tystyöhön. Feodalismin käsi lepäsi on sitä, että oletetusta todellisuudesta
mlä raskanna Veftäm y^^^ samalla suodatetaan sen varsinainen tarkoitus
kun teollisuus ja liberalismin aikakau- ja ruumiillistetaan se kuvaksi — siten
Ma kuuntelin tarinaa laulajan,
clonlaisloista, myrskyistä maailman
ja hetkistä.omien ja rakkauden
ilopäivinä nuontudeni" i »
Ma^tajitsin — sävelettä soimmissa^^
ett* ylinnä laulajan sielussa.
ja pyydän suuria laulajaa:.
AhfJttula vielä se uudestaan!
LASTU.
\.
dellisuuteen, käsityksen, joka käytän­nössä
muuttaa maailman.
Mutta tämä on realistista roman­tiikkaa,
ja se eroaa porvarillisesta, jo­ka
yksilöllisyyden ; korostamisessa
muuttuu niin helposti kielteiseksi ja
taantumukselliseksi.
Porvarillinen realismi on^Harpeet-tomien"
olentojen luomaa arvostele­vaa
realismia, mutta sosialistisen rea­lismin
tulee olla myönteistä ja suun­tautunutta
toimintaan ja sellaisen luo­kattoman
sosialistisen yhteiskunnan
luomiseen,, jossa ei ote tarpeettomia
ihmisiä ja joka perustuu yhteiseen,
kollektiiviseen.työhön.
Senvuoksi ei arvostelua ole unoh­dettava.
Mutta sHtä täytyy tiäld. re­hellistä
itsearvosteluh,-jonka päämää­ränä
on yhteiskunnallinen yaspuu.
. Gorjki suomii ankarasti neuvostove-näläista
kirjallisuutta ja kirjaUisuus-
, arvostelua, vähintään yhtä terävästi
kuin aikaisemmin porvarUlista. "Mil­loin",
hän kysyy, **on uusi neuvosto-maisema
kolhooscineen ja valtavine
hittavaksi vetoomukseksi tai nerok­kaan
ja lämminsydämisen ihmisen
persoönaiUseksl lausunnoksi, vaati se
Ofi eräs tärkeimmistä
Optimisti on seUaineiiy joka htio'
ttosti onitistuttuflan aina väUt^^^^ttä
asiakirjoista . olisi voinnt käydä vielä huotiommin.
sellaisen kirjallisuuden luomisessa, jo­ta
kipeästi tarvitaan ja jolla on tär­keä
merkitys työväetduokalle yli ko­ko
maailnuifi: • • . > \
Pat^liaimman ja mielenkiitUoisini'
mati vierailun voi ihminen teltda •—
omaan sieluunsa.
täiseksi riittävä, arvelee h0i^^^^^^
sitäpaitsi ott otettava lukuun kymme-nisentukattahenkimijo^^
lisiä kykyjä ja tämä-västä-alkajien ar-nteijaonm^^^
mot-^ii mäi^^^^
si todistivat Länsi-Euroopassa uuden syntyi realismi MtUta lisää Goriki tZl^JjlfJ''''' sotapalvelusta tutin-ajan
tuloa. Taikausko, puute ja or- ^os le siihe:la^:^^j^t^ "/ot«7*Ä^^^ Unohtui nu^ilma, häipyi arkisuus
juus^estr^älredistys^^käfjist^^ lett^me saaneet oletetusta todellisuu- S t ^ ^ ^ ^ ^ «././e«.«.a
luokkavastakohtta. Kodittomana, va- desta, lisäämme toivotun, mahdollisen ^uuri.uu«flZ ^'"'''^'"'!";^^"'' , i« ^^ko hyvSan
eltelevana proletaarina sai Gorjki ko- ja täydetmämme olettanwksen loolil- " ^ T ' ' " ' ^ f h kauneuteen pyhään,
kea kaikkia poljetun nöyryytyksiä ja . Lilla ^t^ml^^s- ~ - « ^ ^ ^ ^ ^ ^ s a n o j a eträä muista ett,
nähdä vaUa^mi^^4l^uiia-:ja it- aineksella, saamme senromaMiZr, ^•""Ä'"*^^,"'^ ' mmm^säv^
sekkyyttä tmmsta:mst<htynn^^ "^^^
ja kykenemättömiä auttaa kiu^^^^ ka on mitä suurimmassa määrinkö- ^ ^ . .
tuakansaa. MonenarmetuUaanVe- dyllinen, koska se auttaa valamaan , ^'^'''^JapauksessaetGorjkmpu-näjän
kirjamsituden-t^^ vallankumcmksellisen. käsityksen t^ etkd myöskään jää v<m ke.
sista piirteis:tä pn isf^
hän tietää,jttistapuh^
Hänet^ ttpidesiaan:^^
tä länsiniaiHen 1800-^^
set kirjailijffU 'iip^aH j
ryhmään^ kriitiUisiin :re(Uht^in ja
opportunistisiin-' h^^^^^
joihin. Viitn^ksirHaimttUimart^^
ja hauskuuttava f luoitkay^^^
ddliset murtautuvat heidän piiristään
ja arvostelevat heitä.,G
tm' ärvosiel^vm
tykseh, mutta ori sitä mieltä, että se
.^n Pysähtynyt: puolitiehen esiinryn-täävän
proletariaatin pelosta ja'pää­tynyt'ipehävittapä^
karostuksedfi uskaltama
taakseen :yhtehkUfin^ vastuuta
ja asd^tuiniU^ta iäysi^^
kannalle^ työmja^iyoväerd^ suh­teen.
Pakköi- jota kapitalistinen yh­teiskunta
harjoittaa yksilöä kohtaan
estäen: Itänen/.liikiihtävap^^ on
pakottanut .he:idät korostamaan yksi­löllisyyden
itsensä vuoksi ja saanut
heidät^uppoututnäah ornan -'tarpeet­toman"
mihän^tragUkkaari. Arvosteli­joinakaan^
he eivät 1 ole uskaltaneet
mennä kyUin pitkälle eiiJ^^^ ole ot­taneet,
käsiteltäväkseen uuden-ajan
miehiä, sellmsia kiiih ^aptälismitt pe­rustajia,
nykyajan liikemiehiä. Tässä­kin
täytyy kirjoittaa, kysymysmerkki.
Balzacin ja Stendahlin rahamiesten ja
Iheiserin: "Rahamielten" välillä on
kyllä motita salaista y^^
Mutta liioitteluista ja yksipuolisuu­desta
huolimatta ott Gorjkin suoritta-tna
Vehäjätt jd Euroopan porvarilli­sen,
kirjallisituden pesänselvitys ta­vattomani
herättävää ja muodostaa
välttämättömän: taustan sosialistisen
realismiti vaatimukselle. Sen juuren
pojan tukka kuin' isällä, punakka, ja
pyöreä . . . ' ;
"NiiHj minun |>iti valita ihändle ni--
mi", sanoi Valpilrt1i5^^
Iäinenhän se öli.puhfi ettäsinä lytö^^^
Ie, minä pojalle.'.'
"Kunnia Jkiiuluu sinulle, eukköse-rKnimeaes
Kirj. J. B.S.HALDANE
Amerikalaiset ja brittiläiset armei- voimatisa. Nam ollen ktnUiotuuma
jät ovat ottaneet -SicUiaii. Kdmppai- kultaa paituia 19J25 iieftaa niin pai'
lun alkuvai/teissa joutui Suracuse Uit- -jm kuitt kuUtiottmttta vettä, samalla
tolaisille. NSin ollen on sopiva muis- kuin kuutiotuuma hopeaa paittaa 10.S
teliä Suracusen suurinta kansalaista
ja ehkä suurinta sicUidlaista — Ark-hifti^
desta. ' •' ^
Arkhittiedes tapettiiti vuonna' 212
emien ajanlaskumme alkua, 70-vuo-tiaana
tai sitä vanhempatui. Hän ci
ollut aittoastaati ensiluokan matema-tehtaineeri
esiintynyt uudessa kirjda^^ ensUuokan tiedemie^s.
suudessa?" jMissä on lapsi ja uusi, Matematukkona hätl murtautui tuos
vapaa tteuvostonaifien? Pääsevätkö
liittokutinan erilaiset, kansat kirjalU-.
- suudessa esille, vai painetaanko tte a-las?.
Onko jäljellejäänyt poroporva-rillisuus
hävitetty, onko jiUsterismi
runoudessa tuomittu? Jffämä kysy­mykset
osoittavat, että venäläinen it-searvostelu
on aitta yhtä häikäiletttät-tömän
vUpitötttä, mutta-myös, ettäso-sialistitten
realismi oti suureksi osaksi
vielä pikemmin toive kuin todellisuus.
Mutta ankaritnmin Gorjki suomii.
kirjallisuuden arvostelua. "Arvoste-^
lumme ott kykenemätöntä, viisastele-muödollisesta;^
peräti ahtaasta kreik­kalaisesta
; mittatismenetelmästä ja
keksi jotain hyvin läheltä kokpnais-laskutapaq.
Esitysten joukossa jon­ka
hätl totesi, oli se, että pallon ala
on sama kuin silitUerin käyrä osa
joka juuri sopii seti ympäri. Silinte­rissä
oleva pallo on kaiverrettu hä­nen
hautakammioonsa muistotnerkik-st.
:• •
Mutta hänen kaikkeiti tärkein työn­sä
ott hydrpstaattisen tieteen työtä.
Tarinan mukaan Syracusen kutungas
Bieron oli ostanut kruunun jonka piti
olla täyttä, puhdasta kultaa. Kunitt-kertaa
niin paljon. Niinpä hopea-kruunu
poistaa vettä ISJtes kaksi ker"
taa niin paljon kuin satttan painoi-tien
ktdtakruUnu ja sekäkruunu nii­den
keskiväliltä.
Vuosikausia entien Arkchiittedesta
olivat kauppiaat putmintteet ja mitati»
neet. Paitio ja möhkäle olivat aiheen
tdottuvaisuusominaisuuksiett esimerk'
kejä. He laskivat yhteeti. Kaksi pau'
naa ja kolme paunaa tekee viisi pan­ttaa
ja niin edespäin.
Mutta tiiviys on jännitysominai'
suus. Sitä ei lasketa yhteen. Jos se»
koitat metallia jonka tiiviys on 6,
metalliitt jonka tiiviys on 10, niin et
saa sekoitusta jonka tiiviys on 16,
vaati jotain kuudett ja kymmenen vä­liltä.
Nykyajan fysiikka ja insinööritaito
perustuit jätinitysotnitmisuUksiin jot-
"ka voidaatt mitata. Lämpömäärä, säh­kön
johdaiiavuuSi läiiintött johdotta-hveaeate
jisatä v.—ailAlar votisetetoluja tieyik yoaleja kttyreenanliy-,t. S<is epatlt, etta sen sisus jo^^hi hpheulks kav*au -u sta., y ktoy-vm ut-us s ^t,n kid.iem -k msio iivs aiul.uo sh, ek.tjoa ksotuosin, v seu-la-
Hi.
"Tulin apteekista toissa päivänä ja
puistossa hääri kelkkomcen jsievä po-jannaskäli;.:--
X y s ^ .
on nimesi, piklLumi^>VP^
poika nasevasti, V korostaen vijmeisen
tavun erikoiseinmiri. Silloin' tuumin,
että häh;saisi, meidän /{^^
^^aifflan. Mitä'tuumaat? Sopiiilco si­nusta?"
. „
"PauU",.'kertasi Vilho, ikäänkuin
kokeillen miltä nimi hänen korvaan­sa
kuulostaisi. "Pauli, se olkoon ni-n^
si, pikkumies) '*
Se kolmas oli tulluti
MALVIESTA.
samoja, lainauksia Marxin, Engelsin
ja Leninin teoksista." Se on kirvelevä
selkäsauna, joka koskee yhtä hyvin
omia vulgäärimarxilaisiamme.
Lopuksi Gorjki suosittelee eräitä
myönteisiä tehtäviä niille neuvostove-näläisiUe
kirjaUijbUle, joiUa ott sosia­listinen
realismi työvälineenään. Kes­ti
sata vuotta, hin huoniauttaa, en­nenkuin
porvarillinen kirjallisuus saa­vutti
johtoaseman Venäjällä. Vallan-kumöitksellinen
kirjattisuus pääsi sel­laiseen
asemaan viidessätoista vuo­dessa.
Mutta vieläkin, on Neuvosto­liiton
kirjaUijayhdistyksessä vain
1500 jäsentä eli yksi kirjailija sataa­tuhatta
lukijaa kohdett, kun taas
.Skandinaaviassa on yksi kirjailija 230
lukijaa kohden. Jos näiden 1500:n
joukossa on 5 nerokasta kirjaiUjaa ja
45 lahjakasta, on tämä määrä tois-
Arkhitnedes keksi Sti/ien keinon y- Kuka insinööri takansa voi maini-leisessä
sautiassaja oli niin kiihoit- ta tusinoittain lisää esimerkkejä. Pai-tunut^
että ryntäsi pitkin katua pa- non ja koon ohella on muita ulottu-iaisiin
pukeutumatta., Jos tämä oti vaisuusotninaisuuksia sellaisia kuin
totta, oli hän ensimmäinen hajamieli-' lämpösisältö,y.m. Mutta fysiikotci-tien
projdssbri historiassa, ja kruunu vät voi aloittaa mittaamatta jänni-oU
enemmän arvoinen kuin kaikki tysominaisuuksia.
muut 'kruutiut yhteen pantuna. \^, Arkhimedes meni eteenpäin jiydrps-
Bän tuiki, että poutia hopeaa vei tc^ttisen tieteen löydöissä ja edistyi
IMes kaksi kertaa niin paljon tilaa tiiin hyvin, että joitakin Itänen esi-kuin
pautia kultaa ja että kappale tyksiäan opetetaatt tänäkin päivänii
voidaan mitata pattetttallatäysinäi- , mdkein muuttumattomina. Ja hän a-seen
vesiastiaan ja niitata kuinka pal­jon
vettä virtaa, yli ästiatt: Niin hän
vertasi^ kruunua saman painoiseen
ktätamöhkäleeseett ja saman painoi­seen
hopeamohkäleeseen.
Tämä johti heti käsitteeseen, että
jokaisella aineella on luonteenotnM^ Paituttilassa olevilla esineillä ja Gali-nen
tiiviytensä tai määrätty pairu)- leo keksi dynamiikan' (Inkunhon)
lotti kappalten tasapainotilasta esit­täen
sellaisia perusajatuksia kuin ve-tövpitnan
keskus. / -
Bän laski perustan fysiikalle^ mut­ta
hyvin vähän sille rakennettiin kun­nes
Stevin jatkoi hänen työtään tasa-