1944-09-02-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, SYYSKimN 2 PÄIVÄNÄ Shra 3
T r r u URi
uvun -u
Jatkoa.
Vallit eilen lisääntyvä todellisuus
dentapi sekä klassillisen ihanteellisuuden,
pyhäinmaalauksen jairtinouden
korkeuksista jälleen alemmaksi jastu-vuoripeikon,
joka käydä tallustelee
ympäri valtakuntaansa. Soitannollinen
ja idyllinen, ystävällinen ja iutun-ontainen
tunnelma henkii yhtä suuressa
määrässä hänen elämänkuvis-taiteenharrastus
alkoi vaatia van- täänkin. Scwindin tuotanto, kokonai-kempaa,
jos kohta edelleenkin ro- suutena katsottuna, on naiivin johdonmukaisesti
tehty sekoitus omaa ja
mennyttä aikaa, unelmaa ja todellisuutta,
missä kaikki — melodinen vii-toisuus,
jolla näyttää tosin myös olevan
erikoiset edellytykset germaanisessa
kansanluonteessa.
Kaikessa pikkukaupunkimaisessa _ _ _ _ _ „
rajoittuneisuudessaatr ei arvoisa Bie- noUijaoli Uoinm laulunse^iäjäBe^
* o- i . . _ . - M , . . . , , , rangef. Mutta vaikka yhtä banaali
Olihan hra Biedcrmcierilla tosin su-ktdainen
Ram kassakin, Joseph
Prud-homme^' nimeltään, ltd vanhan
klassikon Davidin ''Kolme Gentin,
naista" ovat jo puhdasta Biedermet"
er-sukua, ja samaa lajia tuntuu myös-^
kin Ingressin taiteellinen pedanttisuus
olevan. Tämän suunnan tyypillisin ru-matittisesti
valmistettua rävtntöa, ja
jitii tarjosi aivan Usestään juuri
hän aikaan kirjallisella aliaia kukoistava
historiankirjoitus ^ja sen tuottelias
seuralainen, histöriaUinen romaa-nl
Isänmaanrakkaus, joka Napeleo-nin
sotain vaikutuksesta oli s^^
lemuavaan liekkiin, etsi tyydytystään
taiteessakin, joka historiallisesti niin
uskottavasti kuin mahdollista-alkoi
dermeier — tämä Saksan silloisille
oloille niin luonteenomainen yhteis-henkilö
— ollut suinkaan kauneusaistia
ja taideharrastusta vailla. Vieläpä,
hän osasi luoda aistikkaan ja jossakin
määrin omintakeisen muodon
niille huonekaluille, joilla hän somisti
kotinsa, vaikka tämä uusi tyyli^ tosin
oli tuskin muuf a kuin porvarillisesti
valeikki, vaatimaton, melkein vesivä-ri-
lavyyria muistuttava öljyväritek-niikka,
henkilöt sekä saksalaisista
maisemista ja keskiajan linnoista tai
vanhoista saksalaisista pikkukaupun- yksinkertaistettu muoto ruhtinaallis-kinäköaloistd
muodostetut taustat—, ta keisarityyliä. Joka tapauksessa
sulautuu hänen persoonallisuutensa hän oli tässä suhteessa melkoista kor-ylistää
menneitten aikojen isänmaalU- lä pitunk emäksi kokonaisuudeksi, keamkgU^, kuin seuraava aika, jolta pa^ai^istör^^Mut^j^^^^
..r..;^,n -.n .u.n.n mu..t.ttnnna. RrU..;^, ^.i,.. ....... .....^.^ kokonaan puuttui oman tyylitunnetta leppymättömäUä^ ivalla uhrejan^
ja joka taideteollisuudessaan, samoin- sa rusikoivaa paumier'ta (k. 1870)
kuin arkkitehtuurissaan^ jäljitteli um- hyväsydämiseen Spitztvegiin, käy UnU
henkiseltä tyypiltään on Monsieur^
Prud*homme itse asiassa paljon tietoisempi
omasta arvostaan kuin hänen
sävyisä saksalainen serkkunsa. Pilapiirtäjä
Monnier (k. 187?) on kuvannut
hänet kaikessa hänen pönäkkyy-dessään
ja majesteettisessa itsekyUm-syydess3än
seisovana hajasäärin, kädet
selän takana. Toisaalta Ingres on
Berlinin muotokuvassa olennoinut
Ranskan mahtavan porvarissäädyn
sia urotöitä ja yleensä muistettavia, Schivind näkee kaikki hyvän sydämen
kernaasti jännittäviä kotimaan hista- sovittavassa valossa, ja ihmisenä hän
r'm tapahtumia. Paljon ei iässä maa- miellyttää meitä vieläkin enemmän
kuksessa ole semmbisia, jönkd^ arvo "
on näyttäytynyt pysyväiseksi. Sen Jokseenkin sama luonteenkuvaus
etevin edustaja on Rethel (k. 1859), sopii Richteriinkin, joka yhtä runoili-silloisen
Saksan harvoja todella huo- sen tuntehikkaasti ja hartaan yksi-mttavia
taidekykyjä.- Hänen Kaarle tyiskohtaisesti on maalannut saksalai-suuren
historiaa esittävät seinämää- sia maisemia kesän ihanuudessa ja il-lauksensa
Aachenissa vetävät henges- lan rauhassa, mutta joka etupäässä
säja totuudessa tuskin vertoja hänen on tunnettu ja arvossapidetty herttai-puupiirroksina
julkaisemilleen uuden- sena lasten taiteilijana. Hän katsdee-aikaisille
kuolemantanssin kuvillei joi- kin maailmaa ja elämää oikeastaan
kin Saksan epäonnistunut vallanku- lapsen viattomasti kaunistelevin silmusi
848 sekä eräs kolemaepidemia min. Hänen vaatimattomissa, maa-ovat
antaneet aiheet. Yksinkertainen laisväen perhe-elämän pientä maail-vtivatekniikka
liittyy vapaasti 1500- maa esittävissä kuvissaan tavataan
luvun saksalaiseen kuvitustaiteeseen, yhtä vdhän ällistyttäviä neronlei-pimähkäch
milloin mitakiti historiallista
tyylilajia. Mutta hyödyttömien,
taideteosten ostoon hänellä ei ollut Halua
eikä varoja, t.s. jos oli halua, ei
tavallisesti ollut varoja, ja jos oli varoja,
ei tavallisesti ollut haltia. Siitä
huolimatta hra Biedermeier tahtoi
esiintyä taiteensuosijana, mutta mahdollisimman
huokeasta kinnasta. Sen-vuoksi
hän keksi taideyhdistykset.
Ensimmäinen sellainen yhdistys kuuluu
perustetun vuonna 1828 preussilaiseen
Halberstadtin pikkukaupunkiin.
; Niistä tuli tuskin muuta, kuin
hätäapulaitoksia köyhille taitelijoille,
jota romantikot yleensä mielellään mauksia kuin loistavia taide-efektejä. ja samalla ne tekivät taiteilijat'riip-mukailivat.
Siinä heidän yksipuoli- ' Poikkeamme tässä hetkeksi alalle, puvaisiksi suuren yleisön mausta, jo-sesti
viljelty kuvittelukykynsä pääsi joka on kuvaava Saksan taidealoille ta kiinnosti pääasiallisesti aiheiden
paljon helpommin oivalliseen tai ai- kyseessäolevana aikana, ja pyrimme -hauskuus ja sisällyksen rattqisuus se-nakhi
tyydyttävään tulokseen (esim. samalla osoittamaan Saksan ja Rans- kä taiteilijan kyky ja tapa havainnol-khnorrin
kuvaraamattu) kuin moni- kan taiteen erilaisia edellytyksiä sekä listaa näitä. Mutta niin epLHlyttävä-koko
se voiman ja rohkeuden ero, joka
oli olemassa Ranskan ja Saksan
taiteen välillä. Tässä suhteessa, niinkuin
myös taiteelliseen suuruuteen
katsoen, Daumier voidaan asettaa
Goyan rinnalle. JättUäistuotannos-saan
hän on valaissut karikatyyrin salamavalolla,
kaikkia yhteiskuntaluokkia
tavalla, jolla kukaan muu ei ole
sitä tehnyt aikaisemmin eikä myöhemmin.
Mutta ennen kaikkea Ranskan
vastustuspuolue kostaa hänen nerokkaassa
taiteessaan vallankumouksen
epäonnistumisen ja ruoskii verisellä
ivalla ja katkeruuden innoituksella
armottomasti poliittisen ja kirkollisen
taantumuksen väitettyä tyranniaa,
tyhmyyttä, ulkokultaisuutta ja valon-kammoa.
Taiteellisessa suhteessa
Daumier on yhtä häikäilemättömän
itsenäinen kuin Gova. Hän halveksii
i l h 'Vaativassa monumen- jossakin määrin selittämään taiteen nä kuin niiden merkitys taiteen kehi- yhtä paljon tunteilua ja kaunistele-taalimaalauksessa.
Viimeksimainitusta
suhteessa erittäin kuvaavia ovat
Kaulbachin kooltaan ja tarkoitukseltaan
suurenmoiset, ihmiskunnan koko
kehityksen päävaiheita esittävät seinämaalaukset
Berliinin "Uudessa museossa"
(1847—66). Corneliuksen
skolastiikan sijaan on tullut historianfilosofia
tai paremmin sanoen oppinut
ja ainakin nykyajalle ylen niukalta
taiteellista nautintoa antava historiallinen
yleiskatsaus, joka selvemmin
kuin mikään muu todistaa senaikuis-ta
saksalaista ajattelun ja sisällyksen
yliarviointia intuition ja maalauksellisen
vaikutuksen kustannuksella.
Bistoriamaalarit olivat etääntyneet
romantiikan lähtökohdasta,
kaulbachin järkevästi harkitsevassa
natssä maissa saavuttamien tulosten tykselle yleensä täytyykin pitää, me
suurta keskinäistä eroavaisuutta. suomalaiset muistamme kiitollisin
Äskenmainittu hyvänsävyinen tyy- mielin, että Helsingissä vuonna 1846
tyväisyys ja hiljainen vaatimatta- perustettu Suomen Taideyhdistys tuli
muus, joka on ominaisia Schwindille suomalaisen taiteen kasvattajaksi ja
ja vielä enemmän Ricterille, on yleen- tärkeimmäksi vaalijaksi sen varhaisi-säkin
tunnusomaista suurelle osalle
senaikuista saksalaista taidetta, joka
juuri sanotuista ominaisuuksista sai
virikettä paljoon semmoiseen, mikä on
aitoperäisempää kuin morfumentaali-na
kehitysvuosina.
Taiteenharrasta jana Biedermeier
suosi etupäässä sellaista taidetta, mikä
vastasi hänen pikkuporvarillista
luonnettansa paremmin kuin haaveel-maalauksen
teennäinen tahallisuus, Unen romantiikka, kylmähkö uusklas-väärä
paatos ja puutteellinen kyky sillisuus ja tietoja edellyttävä histo-taiteellisesti
hallita suuria tehtäviä, riamaalaus, joiden aiheet saattoivat
Tarkoitamme sitä ajankulttuurin le- monesti tuottaa hänelle päänvaivaa,
veätä pohjavirtaa, jota on tapana ni- — taidetta, joka muuten usein hyvin-mittää
"Biedermeieriksi" ja jonka vai- kin ansaitsi hänen myötätuntonsa ja
mistusta ovat jo valistusajalla Grajjin jossa asusti sama hiljainen viihtymyk-muoto-
ja Chodoivieckin laatukuvat, sen tunnelma kuin hollantilaisessa
taiteessa ei enää ole jälkeäkään sen Se kansallinen nousu, joka oli seuraus 1600-luvun maalauksessa ja Chardi-
''yestä. Mutta sen "sininen kukka" Napoleonin vcikivaltahallituksesta ja nin laatukuvissa, vaikka se tuskin par-
^ai romantikkojen nuoremmasta pol- joka suuressa vapautussodassa edisti haissakaan tapauksissa pystyy vetä-yta
edelleenkin hartaita vaalijoita, tehokkaasti hänen kukistignistaan, ei mään näille vertoja taiteeUisessa suh-mtaetcvimmät
ovat Schivind f k.
'^JV ja Richter (k. 1884), Lempei-
\tyyrikkoina he vielä muistuttavat
hidoi ro-veljeksiä viattomalla tunnel-tilaan
mutta aatesisällys niinkuin kana ja tukahdutti, kun voitta oli säät^
teelHncn käsittelytapakin on suu-muuttunut;
nasareenien kirkolli-
^[(^theet ovat näet kadonneet, jahei-
^^tliit oman luonnontunteen ja o-
^^^ta ajasta saatujen sopivien vaikut-
^» yhteensulauma, Schwindistä
s l laulu-, balladi- ja
hengenheimolainen ja
sa ''''^^^"''"^»'^^iaiteilijain joukos-hiin
"c " ^'"'"^'^^ semmoisia
koThH-''''^''^^'' ^mfl", "Seitsemän
hui . "Kaunis MelUsine\ ja
Rubczahlin*', Riesengebirgen
sittemmin enää paljoa vaikuttanut.
Vallankumouksen herättämiä vapaus-rientoja
vastustava taantumus oli kasvanut
voimakkaaksi suuren sodan otteessa.
Se on usein pikkumainen ja
ikävä peilikuvamaisen realistisessa
tunnollisuudessaan, se on kuivan järkevä
arkipäiväisyydessään, mutta ra-
. kastettava rehellisyydessään ja miel-vutettu,
kaikki vapaamieliset liikkeet lyttävä^Mttavallisuudessaan. Muuta-sammuttaen
samalla melkoisen osan
saksalaisen kansanhengen innostusta
ja voimakkaiden persoöhällisiiuksien
virikkeitä yhteiskunta- ja kulttuurielämässä,
ainakin taiteessa. Yhteiskunnan
ylitse levisi unteloinen tyven.
Kansan suuri joukko sai oppia ehdottomasti
tottelemaan esivaltaa ja luottamaan
maan sisälliseen hallitukseen
sekä tyytymöän siihen onneen, minkä
kodin suljettu maailma saattoi tarjota.
SemntÖisista oloista syntyi saksalainen
"Gemutlichkeit", sävyisä rat-mia
sen etevimpiä edustajia tapaamme
tuonnempana eri paikoissa. Sen
taulut—- muoto-, laatu ja sotilasku-via
sekä maisemia — on vasta viime
vuosikymmeninä taas vedetty esiin
siitä unohduksesta, mihin ne vaatimattomuutensa
vuoksi olivat joutuneet.
Maalari Spitzweg (k. 1885)
mistä ja käyttää saksalaisen Senefel-derin
äskettäin keksimää kivipaino-menettelyä
yhtä iskevän varmasti
kuin espanjalainen demonisti etsaustaan.
Hän ilmaisee, niinkuin Rem-bradt
piirustuksissaan, muutamilla
summittaisilla viivoilla ja varjoilla e-nemmän
kuin useimmat muut huolellisesti
valmistetuilla tauluillaan. Voimakkaalta
elämänttinnoltaan hän o-soittautuu,
sekä kivipiirroksissaan että
pienissä, Melkein yksivärisissä,
mutta armoitetun siveltimenkäyttä-jän
tapaan raikkaasti, leveästi ja vo^
makkaasti maalatuissa tauluissaan,
Delacroix'n tasavertaiseksi sukulaiseksi,
ja hän on Millefn edeltäjä sekä
radikaalisen naturalismin tienraivaajia.
Juuri maalauksellisen vapautensa
vuoksi, ja koska sillä niin helposti
ja nopeasti sai mielikuvan siirretyksi
kuvapinnalle, kivipainoliitu oli
yhtä paljon Ranskan rabulistien suosiossa
kuin kaino ja yksinkertainen
puupiirros saksalaisten kuvittajairi. Ja
piirustusaineksessa ilmenee ajan eri
taidesuuntain luonteeneroavaisuus,
Kivipiirroslehdille Charlet herätti e-loon
Napoleonin ajan muistot ja itse
"pienen korpraalin" ihaillun hahmon.
Tunnettu on väriinkin Rajjet*n aave-paraati,
jossa Napoleon pilvien keskellä
pitää joukkojensa tarkastusta.
Jatkuu.
Kun murhe sinua ahdistaa, niin
muista murheetonta päivää — tiedä,
uskalsi tehdä hieman pilkkaakin Bie- niinkuin pilvisääna, ettei aurinko ole
dermeierin porvarillisuudesta. Mutta vielä sammunut,
hän puki ivailunsa sopuisaan huumo^ .
riin, josta tuli pitkäaikainen luonteen Rikkaan
piirre saksalaiseen pilataiteeseen. taloa.
et tarvttse syyttää
mi
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 2, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-09-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki440902 |
Description
| Title | 1944-09-02-03 |
| OCR text | LAUANTAINA, SYYSKimN 2 PÄIVÄNÄ Shra 3 T r r u URi uvun -u Jatkoa. Vallit eilen lisääntyvä todellisuus dentapi sekä klassillisen ihanteellisuuden, pyhäinmaalauksen jairtinouden korkeuksista jälleen alemmaksi jastu-vuoripeikon, joka käydä tallustelee ympäri valtakuntaansa. Soitannollinen ja idyllinen, ystävällinen ja iutun-ontainen tunnelma henkii yhtä suuressa määrässä hänen elämänkuvis-taiteenharrastus alkoi vaatia van- täänkin. Scwindin tuotanto, kokonai-kempaa, jos kohta edelleenkin ro- suutena katsottuna, on naiivin johdonmukaisesti tehty sekoitus omaa ja mennyttä aikaa, unelmaa ja todellisuutta, missä kaikki — melodinen vii-toisuus, jolla näyttää tosin myös olevan erikoiset edellytykset germaanisessa kansanluonteessa. Kaikessa pikkukaupunkimaisessa _ _ _ _ _ „ rajoittuneisuudessaatr ei arvoisa Bie- noUijaoli Uoinm laulunse^iäjäBe^ * o- i . . _ . - M , . . . , , , rangef. Mutta vaikka yhtä banaali Olihan hra Biedcrmcierilla tosin su-ktdainen Ram kassakin, Joseph Prud-homme^' nimeltään, ltd vanhan klassikon Davidin ''Kolme Gentin, naista" ovat jo puhdasta Biedermet" er-sukua, ja samaa lajia tuntuu myös-^ kin Ingressin taiteellinen pedanttisuus olevan. Tämän suunnan tyypillisin ru-matittisesti valmistettua rävtntöa, ja jitii tarjosi aivan Usestään juuri hän aikaan kirjallisella aliaia kukoistava historiankirjoitus ^ja sen tuottelias seuralainen, histöriaUinen romaa-nl Isänmaanrakkaus, joka Napeleo-nin sotain vaikutuksesta oli s^^ lemuavaan liekkiin, etsi tyydytystään taiteessakin, joka historiallisesti niin uskottavasti kuin mahdollista-alkoi dermeier — tämä Saksan silloisille oloille niin luonteenomainen yhteis-henkilö — ollut suinkaan kauneusaistia ja taideharrastusta vailla. Vieläpä, hän osasi luoda aistikkaan ja jossakin määrin omintakeisen muodon niille huonekaluille, joilla hän somisti kotinsa, vaikka tämä uusi tyyli^ tosin oli tuskin muuf a kuin porvarillisesti valeikki, vaatimaton, melkein vesivä-ri- lavyyria muistuttava öljyväritek-niikka, henkilöt sekä saksalaisista maisemista ja keskiajan linnoista tai vanhoista saksalaisista pikkukaupun- yksinkertaistettu muoto ruhtinaallis-kinäköaloistd muodostetut taustat—, ta keisarityyliä. Joka tapauksessa sulautuu hänen persoonallisuutensa hän oli tässä suhteessa melkoista kor-ylistää menneitten aikojen isänmaalU- lä pitunk emäksi kokonaisuudeksi, keamkgU^, kuin seuraava aika, jolta pa^ai^istör^^Mut^j^^^^ ..r..;^,n -.n .u.n.n mu..t.ttnnna. RrU..;^, ^.i,.. ....... .....^.^ kokonaan puuttui oman tyylitunnetta leppymättömäUä^ ivalla uhrejan^ ja joka taideteollisuudessaan, samoin- sa rusikoivaa paumier'ta (k. 1870) kuin arkkitehtuurissaan^ jäljitteli um- hyväsydämiseen Spitztvegiin, käy UnU henkiseltä tyypiltään on Monsieur^ Prud*homme itse asiassa paljon tietoisempi omasta arvostaan kuin hänen sävyisä saksalainen serkkunsa. Pilapiirtäjä Monnier (k. 187?) on kuvannut hänet kaikessa hänen pönäkkyy-dessään ja majesteettisessa itsekyUm-syydess3än seisovana hajasäärin, kädet selän takana. Toisaalta Ingres on Berlinin muotokuvassa olennoinut Ranskan mahtavan porvarissäädyn sia urotöitä ja yleensä muistettavia, Schivind näkee kaikki hyvän sydämen kernaasti jännittäviä kotimaan hista- sovittavassa valossa, ja ihmisenä hän r'm tapahtumia. Paljon ei iässä maa- miellyttää meitä vieläkin enemmän kuksessa ole semmbisia, jönkd^ arvo " on näyttäytynyt pysyväiseksi. Sen Jokseenkin sama luonteenkuvaus etevin edustaja on Rethel (k. 1859), sopii Richteriinkin, joka yhtä runoili-silloisen Saksan harvoja todella huo- sen tuntehikkaasti ja hartaan yksi-mttavia taidekykyjä.- Hänen Kaarle tyiskohtaisesti on maalannut saksalai-suuren historiaa esittävät seinämää- sia maisemia kesän ihanuudessa ja il-lauksensa Aachenissa vetävät henges- lan rauhassa, mutta joka etupäässä säja totuudessa tuskin vertoja hänen on tunnettu ja arvossapidetty herttai-puupiirroksina julkaisemilleen uuden- sena lasten taiteilijana. Hän katsdee-aikaisille kuolemantanssin kuvillei joi- kin maailmaa ja elämää oikeastaan kin Saksan epäonnistunut vallanku- lapsen viattomasti kaunistelevin silmusi 848 sekä eräs kolemaepidemia min. Hänen vaatimattomissa, maa-ovat antaneet aiheet. Yksinkertainen laisväen perhe-elämän pientä maail-vtivatekniikka liittyy vapaasti 1500- maa esittävissä kuvissaan tavataan luvun saksalaiseen kuvitustaiteeseen, yhtä vdhän ällistyttäviä neronlei-pimähkäch milloin mitakiti historiallista tyylilajia. Mutta hyödyttömien, taideteosten ostoon hänellä ei ollut Halua eikä varoja, t.s. jos oli halua, ei tavallisesti ollut varoja, ja jos oli varoja, ei tavallisesti ollut haltia. Siitä huolimatta hra Biedermeier tahtoi esiintyä taiteensuosijana, mutta mahdollisimman huokeasta kinnasta. Sen-vuoksi hän keksi taideyhdistykset. Ensimmäinen sellainen yhdistys kuuluu perustetun vuonna 1828 preussilaiseen Halberstadtin pikkukaupunkiin. ; Niistä tuli tuskin muuta, kuin hätäapulaitoksia köyhille taitelijoille, jota romantikot yleensä mielellään mauksia kuin loistavia taide-efektejä. ja samalla ne tekivät taiteilijat'riip-mukailivat. Siinä heidän yksipuoli- ' Poikkeamme tässä hetkeksi alalle, puvaisiksi suuren yleisön mausta, jo-sesti viljelty kuvittelukykynsä pääsi joka on kuvaava Saksan taidealoille ta kiinnosti pääasiallisesti aiheiden paljon helpommin oivalliseen tai ai- kyseessäolevana aikana, ja pyrimme -hauskuus ja sisällyksen rattqisuus se-nakhi tyydyttävään tulokseen (esim. samalla osoittamaan Saksan ja Rans- kä taiteilijan kyky ja tapa havainnol-khnorrin kuvaraamattu) kuin moni- kan taiteen erilaisia edellytyksiä sekä listaa näitä. Mutta niin epLHlyttävä-koko se voiman ja rohkeuden ero, joka oli olemassa Ranskan ja Saksan taiteen välillä. Tässä suhteessa, niinkuin myös taiteelliseen suuruuteen katsoen, Daumier voidaan asettaa Goyan rinnalle. JättUäistuotannos-saan hän on valaissut karikatyyrin salamavalolla, kaikkia yhteiskuntaluokkia tavalla, jolla kukaan muu ei ole sitä tehnyt aikaisemmin eikä myöhemmin. Mutta ennen kaikkea Ranskan vastustuspuolue kostaa hänen nerokkaassa taiteessaan vallankumouksen epäonnistumisen ja ruoskii verisellä ivalla ja katkeruuden innoituksella armottomasti poliittisen ja kirkollisen taantumuksen väitettyä tyranniaa, tyhmyyttä, ulkokultaisuutta ja valon-kammoa. Taiteellisessa suhteessa Daumier on yhtä häikäilemättömän itsenäinen kuin Gova. Hän halveksii i l h 'Vaativassa monumen- jossakin määrin selittämään taiteen nä kuin niiden merkitys taiteen kehi- yhtä paljon tunteilua ja kaunistele-taalimaalauksessa. Viimeksimainitusta suhteessa erittäin kuvaavia ovat Kaulbachin kooltaan ja tarkoitukseltaan suurenmoiset, ihmiskunnan koko kehityksen päävaiheita esittävät seinämaalaukset Berliinin "Uudessa museossa" (1847—66). Corneliuksen skolastiikan sijaan on tullut historianfilosofia tai paremmin sanoen oppinut ja ainakin nykyajalle ylen niukalta taiteellista nautintoa antava historiallinen yleiskatsaus, joka selvemmin kuin mikään muu todistaa senaikuis-ta saksalaista ajattelun ja sisällyksen yliarviointia intuition ja maalauksellisen vaikutuksen kustannuksella. Bistoriamaalarit olivat etääntyneet romantiikan lähtökohdasta, kaulbachin järkevästi harkitsevassa natssä maissa saavuttamien tulosten tykselle yleensä täytyykin pitää, me suurta keskinäistä eroavaisuutta. suomalaiset muistamme kiitollisin Äskenmainittu hyvänsävyinen tyy- mielin, että Helsingissä vuonna 1846 tyväisyys ja hiljainen vaatimatta- perustettu Suomen Taideyhdistys tuli muus, joka on ominaisia Schwindille suomalaisen taiteen kasvattajaksi ja ja vielä enemmän Ricterille, on yleen- tärkeimmäksi vaalijaksi sen varhaisi-säkin tunnusomaista suurelle osalle senaikuista saksalaista taidetta, joka juuri sanotuista ominaisuuksista sai virikettä paljoon semmoiseen, mikä on aitoperäisempää kuin morfumentaali-na kehitysvuosina. Taiteenharrasta jana Biedermeier suosi etupäässä sellaista taidetta, mikä vastasi hänen pikkuporvarillista luonnettansa paremmin kuin haaveel-maalauksen teennäinen tahallisuus, Unen romantiikka, kylmähkö uusklas-väärä paatos ja puutteellinen kyky sillisuus ja tietoja edellyttävä histo-taiteellisesti hallita suuria tehtäviä, riamaalaus, joiden aiheet saattoivat Tarkoitamme sitä ajankulttuurin le- monesti tuottaa hänelle päänvaivaa, veätä pohjavirtaa, jota on tapana ni- — taidetta, joka muuten usein hyvin-mittää "Biedermeieriksi" ja jonka vai- kin ansaitsi hänen myötätuntonsa ja mistusta ovat jo valistusajalla Grajjin jossa asusti sama hiljainen viihtymyk-muoto- ja Chodoivieckin laatukuvat, sen tunnelma kuin hollantilaisessa taiteessa ei enää ole jälkeäkään sen Se kansallinen nousu, joka oli seuraus 1600-luvun maalauksessa ja Chardi- ''yestä. Mutta sen "sininen kukka" Napoleonin vcikivaltahallituksesta ja nin laatukuvissa, vaikka se tuskin par- ^ai romantikkojen nuoremmasta pol- joka suuressa vapautussodassa edisti haissakaan tapauksissa pystyy vetä-yta edelleenkin hartaita vaalijoita, tehokkaasti hänen kukistignistaan, ei mään näille vertoja taiteeUisessa suh-mtaetcvimmät ovat Schivind f k. '^JV ja Richter (k. 1884), Lempei- \tyyrikkoina he vielä muistuttavat hidoi ro-veljeksiä viattomalla tunnel-tilaan mutta aatesisällys niinkuin kana ja tukahdutti, kun voitta oli säät^ teelHncn käsittelytapakin on suu-muuttunut; nasareenien kirkolli- ^[(^theet ovat näet kadonneet, jahei- ^^tliit oman luonnontunteen ja o- ^^^ta ajasta saatujen sopivien vaikut- ^» yhteensulauma, Schwindistä s l laulu-, balladi- ja hengenheimolainen ja sa ''''^^^"''"^»'^^iaiteilijain joukos-hiin "c " ^'"'"^'^^ semmoisia koThH-''''^''^^'' ^mfl", "Seitsemän hui . "Kaunis MelUsine\ ja Rubczahlin*', Riesengebirgen sittemmin enää paljoa vaikuttanut. Vallankumouksen herättämiä vapaus-rientoja vastustava taantumus oli kasvanut voimakkaaksi suuren sodan otteessa. Se on usein pikkumainen ja ikävä peilikuvamaisen realistisessa tunnollisuudessaan, se on kuivan järkevä arkipäiväisyydessään, mutta ra- . kastettava rehellisyydessään ja miel-vutettu, kaikki vapaamieliset liikkeet lyttävä^Mttavallisuudessaan. Muuta-sammuttaen samalla melkoisen osan saksalaisen kansanhengen innostusta ja voimakkaiden persoöhällisiiuksien virikkeitä yhteiskunta- ja kulttuurielämässä, ainakin taiteessa. Yhteiskunnan ylitse levisi unteloinen tyven. Kansan suuri joukko sai oppia ehdottomasti tottelemaan esivaltaa ja luottamaan maan sisälliseen hallitukseen sekä tyytymöän siihen onneen, minkä kodin suljettu maailma saattoi tarjota. SemntÖisista oloista syntyi saksalainen "Gemutlichkeit", sävyisä rat-mia sen etevimpiä edustajia tapaamme tuonnempana eri paikoissa. Sen taulut—- muoto-, laatu ja sotilasku-via sekä maisemia — on vasta viime vuosikymmeninä taas vedetty esiin siitä unohduksesta, mihin ne vaatimattomuutensa vuoksi olivat joutuneet. Maalari Spitzweg (k. 1885) mistä ja käyttää saksalaisen Senefel-derin äskettäin keksimää kivipaino-menettelyä yhtä iskevän varmasti kuin espanjalainen demonisti etsaustaan. Hän ilmaisee, niinkuin Rem-bradt piirustuksissaan, muutamilla summittaisilla viivoilla ja varjoilla e-nemmän kuin useimmat muut huolellisesti valmistetuilla tauluillaan. Voimakkaalta elämänttinnoltaan hän o-soittautuu, sekä kivipiirroksissaan että pienissä, Melkein yksivärisissä, mutta armoitetun siveltimenkäyttä-jän tapaan raikkaasti, leveästi ja vo^ makkaasti maalatuissa tauluissaan, Delacroix'n tasavertaiseksi sukulaiseksi, ja hän on Millefn edeltäjä sekä radikaalisen naturalismin tienraivaajia. Juuri maalauksellisen vapautensa vuoksi, ja koska sillä niin helposti ja nopeasti sai mielikuvan siirretyksi kuvapinnalle, kivipainoliitu oli yhtä paljon Ranskan rabulistien suosiossa kuin kaino ja yksinkertainen puupiirros saksalaisten kuvittajairi. Ja piirustusaineksessa ilmenee ajan eri taidesuuntain luonteeneroavaisuus, Kivipiirroslehdille Charlet herätti e-loon Napoleonin ajan muistot ja itse "pienen korpraalin" ihaillun hahmon. Tunnettu on väriinkin Rajjet*n aave-paraati, jossa Napoleon pilvien keskellä pitää joukkojensa tarkastusta. Jatkuu. Kun murhe sinua ahdistaa, niin muista murheetonta päivää — tiedä, uskalsi tehdä hieman pilkkaakin Bie- niinkuin pilvisääna, ettei aurinko ole dermeierin porvarillisuudesta. Mutta vielä sammunut, hän puki ivailunsa sopuisaan huumo^ . riin, josta tuli pitkäaikainen luonteen Rikkaan piirre saksalaiseen pilataiteeseen. taloa. et tarvttse syyttää mi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-09-02-03
