1943-09-25-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Muu
Jatkoa.
Heti seuraavana päivänä alettiin
raivata talon paikkaa. Sillä aikaa
kun Juhani kaateli hirsiä, Judith ja
lapset työskentelivät ahkerasti kuin
muurahaiset raivauspuuhissa.
Päivällisaikana, kun äiti tyttöneen
puuhaili ruuanlaitossa ja isä poikineen
korjaili hevosten valjaita, näkivät
he kolnie ratsastajaa tulevan heidän
leiriään kohti.
Jo kaukaa tunsi Juhani nuorempi
ensimäisen ratsastajan Steve Lozins-kyksi
ja meni kärryjen taa ottamaan
^ vastaan tulijoita. - —. *
''Tervetuloa meidän ulkoilmalei-riimme!"
sanoi Juhani tulijoille, kun
nämä hypähtivät alas satuloistaan.
Judith tarjosi vieraanvaraisesti
miehille kahvia ja kuivaa leipää, jota
heillä oli vielä paljon tallella, sillä he
olivat varanneet matkaa varten yltäkyllin
ruokaa. Heillä oli vielä pullotettua
peuranlihaa, ja heidän naapurinsa
sanoi:
"Täälläkin on paljon niitä. Saat
multa pyssyn lainaan niin kauaksi
kuin itse voit hankkia sellaisen^ Ei
täällä tarvitse nälkää nähdä, kun
vaan katsoo eteensä!"
Juhani kiitti tarjouksesta ystävällistä
naapuriaan pyytäen tämän
maistamaan miltä Ontarion "pukin"
liha maistuu.
Juttu naapurusten välillä luisti.
Tehtiin suunnitelmia. Kun Joe Lo-zinsky
kuuli, että he aikovat heti ryhtyä
taloa" rakentamaan, lupasi hän
tulla vanhemman poikansa kanssa
auttamaan seiniä nostaissa. "Sillä
aikaa voi Bob ja Johny (Juhani nuo-
Kirj. FLOSSIE.
rempi) ratsastaa karjan mukana.
Bob kyllä voi käsitellä nuortakin hevosta
ja Johny kyllä voi opetella vanhalla
Dannyllä ratsastamaan. Siis
ensiviikolla alamme töihin. Minun
pienet peltoni, jotka olen saanut aitaan,
ovat pian kylvössä, joten se ei
hidastuta."
Toivon, että joskus voin korvata sinulle,
naapuri, tämän hyvän apusi
mitä nyt niin auliisti meille tarjoat",
sanoi Juhani liikutettuna, kun -miehet
valmistautuivat lähtemään.
Nelly oli seurannut nuorukaisten
touhukasta keskustelua. Hän piti
räiskyvän iloisesta Stevestä ja myös
tämän harvasanaisesta veljestä. Bob
oli pyytänyt saada opettaa Nellyä
ratsastamaan. He lupasivat tuoda
kaksi satuloitua hevosta ensi sun?
nuntaina mukanaan — ja ratsastus
kurssit alkaisivat silloin.
Nelly katsoi vielä kauan ratsastajien
jälkeen. Elämässä tulisi olemaan
vaihtelua täällä aavikollakin,
kun hän oppisi ratsastamaan, ja kun
he saisivat pari satulahevosta.
Kun maa oli raivattu ja hirret veistetty
talon paikalle, alkoi Judith a-jatella
kasvimaata. Hän suunnitteli
ja mittaili. Viimein hän löysi sopivan
rinteen, missä hän pisti lapionsa
maahan. Kyllä maa oli kauniin mustanruskeaa.
Siinä kasvaisi kaali, ja
nauriit, keltajuuret ja vaikka mitkä.
Heillä ei ollut auraa, siksi täytyi maa
käänttä lapiolla. Mutta kun Joe
huomasi missä puuhissa Judy oli, sanoi
hän heti:
Täällä Jhelum-joen kristallikirk-kaat
vedet kohoavat salaperäisistä
maanalaisista lähteistään ja kirkkaana,
houkuttelefvana virtaa joki läpi
-kukkivien kenttien. Täällä kerran
Alexander Suuri, jonka jäljet hiljattain
löydettiin Afganistanissa, marssi
poikki tämän laakson voittaakseen
Rayput veljekset. Tänne kerran Je-hangir
rakensi kolme ihaninta puu-,
tarhaa Nur Jehan hallitsijattarelle,
'joita hän kutsui "Maailman valkeus",
joista kaunein oli Shalimar, joka on
ollut lukuisien runoilijain ja kirjailijain
laulujen ja kertomusten lähteenä.
Nykyään täällä kohtaavat toisensa
intialaiset prinssit ja prfiisessat,
rikkaat intialaiset teollisuuden harjoittajat
ja englantilaiset upseerit,
jotka rinnan keinuvatv kirkkaiden
virtojen ja järvien huoneehmallisilla
loistolautoilla. Täällä nyt Naginins-
-on- Dal järven uudessa loistohotellissa
rytmikkäässä tanssissa amerika-laiset
upseerit tanssivat englantilaisten
kaunottarien kanssa. Sinä voit
mennä kotiisi jonkun järven taikka
virran rannalle venetsialaisessa gon-doolissa
jota täällä kutsutaan shika-ras.
Täällä me vasta löydämme todellisina
ne kuvaukset, joita elokuvissa
m.m. May \Vest on yrittänyt
kuvata näytelmässä "Love Comes to
You with full spring seats" ja "Dan-cing
Girl with full spring seats."
Jos sinä tahdot nauttia täysin siemauksin
kauneudesta ja ilmaston i-hanuudesta,
niin mene Zeing jär\'elle,.
missä ihanat muinaiset temppelit
kuun valossa kilvan ympäröivien
kukkuloiden kanssa heijastavat varjoaan
pajujen reunustaman järven
kirkkaalle pinnalle. Majesteetillista
vuorenhuippua, joka kohoaa järven
rannasta, kutsutaan Salomonin kruunuksi
ja sen takana kohoavat lumi-lakkiset
Himalajan taivalta hip>ovat
kukkulat.
Mutta paratiisillisesta alkuperästään
ja kauneudestaan huolimatta,
jossa ei luulisi olevan mitään rumaa
eikä katalaa ihmisten mielissäkään,
synti, ahneus ja vääryys ovat löytäneet
täälläkin asuinpaikkansa! Ehkäpä
se sinne sitten jäikin pj^yväksi
asukkaaksi Aatamin ja Eevan poistumisen
jälkeen. Kirjeenvaihtaja sanoo,
että matkailijan ja varsinkin ulkomaalaisen
on pidettävä silmänsä
ja korvansa auki, ettei joudu petku-tetavaksi,
suoraan sanoen, rosvottavaksi.
Myymälöissä tarjotaan kauniita
ja houkuttelevia tavaroita vierailijalle,
mutta jollei minulla ole mukana
jotakin asiantuntijaa, voit olla
varma siitä, että tulet petkutetuksi ja
ryövätyksi. Mutta he ovat ylpeitä
siitä, että voivat petkuttaa ja useat
käyttävät sitä liikeilmoituksenaan.
Eräs liikemies tunnettiin nimellä
"Subhanna the Wors." Tuo nimi,
joka merkitsi sitä, että hän on kaupungin
suurin roikale, maalattiin ni-mikilpeen
ja hän oli siitä ylpeä. Kerran
eräs englantilainen tullessaan
petkutetuksi kiukuissaan liikemiehelle
sanoi: "Suffering Moses" ja liikemies
otti sen heti nimekseen ja toiset
seurasivat esimerkkiä ja siellä on nyt
liikemiehiä, jotka tunnetaan nimellä:
"Joyful Jacob, Cheerful Charles, Jol-ly
Joseph ja Walnut Willie" ja muita
samanlaisia. Heitä saa kutsua millä
nimellä tahansa, kun he vaan siitä
hyötyvät.
Sellainen on Kashmir maakunta,
maailman ihanin laakso, jossa Paratiisin
sanotaan kerran sijainneen,
mutta johon kauneudestaan huolimatta
synti ja petos on tiensä löytä-nvt.
"Ei sillä tavalla. Huomenaamulla,
sensijaan että ratsastaisin tänne, tulen
vankkureilla ja heitän auran ja
diskin kärryille. Kyllä sitten maa
kääntyy."
Judith kyllä arveli voivansa tehdä
sen lapiollakin, mutta naapuri ei halunnut
kuullakaan sellaisesta.
Niinpä seuraavana aamimä saapuikin
nuo tarvittavat peltokalut ensimmäiselle
retkelle tälle uutisasutuksel-le.
Heti ensi töiksi kynnettiin pelto
kuivamaan ja illalla se pehmitettiin
diskillä pehmeäksi pelloksi. Nyt sitten
a i^hyt Jiidylle kiilri aldatr teko
ja' silitys. Hän teki sen ympäri puisen
aidan, pajuvitsoilla köyttäen orret
seipäiden väliin. Se kyllä näytti
väiiän kömpelöltä, mutta vastasi ^ r -
koituksensa ja teki tehtävänsä uskollisesti.
Viimeinkin tuo odotettu sunnuntai
saapui ja nuorisolla oli hauskaa.
Vaikka seuraavana päivänä olikin
Johnien ja Nellyn jäsenet jäykät
ratsastuskursseista, oli se ollut sittenkin
pienen epämukavuuden arvoinen
opetus. Nyt sai suuri Nancy ja
King toimittaa ratsujen tehtävää,
sillä opettelu ei saanut pysähtyä siihen.
Nuo raskaat työhevoset eivät
oikein näyttäneet ymmärtävän etiä
heistä yritettiin tehdä ratsuja, mutta
kun olivat säyseitä hevosia, niin eivät
yrittäneet lapsia seljästäänkään pudottaa,
vaan mennä Joksuttelivat
vain vakavaa tahtiaan. Ne kunnioit-
. tivat noita ystäviään, jotka jo polvenkorkuisina
olivat syöttäneet niille
monta makeaa sokeripalaa. King,
joka oli nuorempi, luonnollisesti, kuin
hänen jo vanhanpuoleinen emonsa,
juosta tömistikin joskus. Vaikka se
ei ollutkaan mitään ratsuhevosen kirmaamista,
oli se Johniesta suurenmoista.
* * *
•Seuraavana pyhänä oli sitten Ju-
~hanin ja Judyn käsketty mennä Lo-zinskyjen
farmille kyläilemään. Nelly
ja Johny jäivät kotiin. Judy piti
ieti ensinäkemältä lihavahkosta Ma-r3^
ta, Joen jo keskiikäisestä vaimosta.
Maryllä oli kuusi lasta, aina vuo-sivuodelta
nuorempia Stevenista ja
Bobista alaspäin. Ja vaikka puute
kurkistelikin joka nurkasta, oli huoneet
siistit ja väki tyytyväistä elämäänsä.
Mary oli laittanut maukkaan päivällisen
kanoista ja teki parhaansa
osoittaakseen uudet naapurit tervetulleiksi.
Illalla lähtiessä osti Judith yhden
hautovan kanan ja sille viisitoista
munaa, jotka sitten vielä samana iltana
asetettiin kanan alle haudottaviksi,
erääseen laatikkoon, joka oli
tullut mukana idästä. Nelly peitti
laatikon , hyvin paksuilla lastuilla,
joita oli tullut hirsiä veistäissä, ettei
hajunäätä saisi hänen lemmikkiään.
Juhani kuuli Joelta, että läheisessä
kauppalassa, tai paremminkin sen
ympäristössä, oli vuohia myytävänä.
Hän muisti nuorena vanhassa maassa
ollessaan syöneensä vuohen-juustoa
ja juoneensa niiden maitoa. Sehän
ratkaisisi heidän lehmäpulman.
Kun huone oli kattoa vailla ja hänen
täytyi mennä nauloja noutamaan,
päätti hän yllättää vaimonsa tuomalla
tälle maitolehmän. Hän oli halko-nut
päreitä Johnien kanssa jo monta
päivää ja arveli että niitä alkoi olla
kylliksi talon kattoon ja luultavasti
yli jäämäänkin, että hän saisi vielä
katon jonkunlaiseen koppiin vuohille.
Kun hän sitten kauppalassa kuuli,
että tuo vuohifarmari aikoi rnvvdä
kaikki jäleUä olevat vuohet, ^
hän mennä äijää katsomaan. Ja
hän mieltyi kahteen kauniiseen.
leanruskeaan vuoheen, jotka hän sai
mielestään halvalla hinnalla. Mutta
mukaan täytyi saada vielä pukki
jonka hän myös osti. Nyt hänellä oli
sievä maitokarja kärryillä. Farmari
lait-toi laudoista kärryille laidat, ettei
eläimet voisi alas loikata.
Judy oli hämmästynyt, metmes-sään
miestään vastaan seuraavana t
tana tämän palatessa kotiin.
"Mitä hiton eläviä sinulla jidlä
on?" huudahti hän nähdessään parrakkaan,
sarvipää elukan kurottavan
päätään yli reunan.
"Ne ovat lypsyeläviä"V sanoi Juhani
hymähdellen.
"Ja-haa, saat sitten ruveta raken-tamaaijL
pöytää, että ne voi lypjää"',
sanoi Judith katsellen noita sieviä
pikkulehmiä.
"Ei ne vielä lypsä. Xe poikivat
pian—; sitten laitan niille myös Iv-p-sytelineen.
Mitäs pidät lehmistäsi?'
"No, ovathan ne jotakin", ya?tasi
Judy vähän epäilevästi. •Slutta myöhemmin
hän oli aivan vihainen noille
ihailemilleen eläimille, sillä nehän kii-peilivät
aidan yli kuin kissat. Xe
•täytyi panna kiinni köyden päähän,
etteivät päässeet hävittämään kasvitarhaa.
Juhani muisti, että niille
täytyi olla seiväsaita. kuten hän oli
nähnyt vanhassa maassa, sillä pystysuoria*
puita ne eivät sentään voineet
kiivetä, vaikka kyllä pääsivätkin
vaikka katolle tikapuita myöten.
Siispä seuraavana päivänä joutui
koko perhe tekemään tuota seiväsai-taa.
Illalla olikin vuohilla sievoinen
aitaus, pystyyn lyödyistä seipäistä
tehtynä, ja siellä saivat nuo elävät ensimmäisen
kesänsä viettää.
• * * *
Nuo oudot elukat olivat olleet uudisasutuksella
viikon, kun eräänä aamuna
Nelly riensi juosten äitinsä luo.
"Äitii! Vuohella on kaksi ihanaa
pikkuvuohta!" sanoi hän aivan innostuksesta
pakahtumaisillaan. "Ne
ovat niin kauniita. Tule äkkiä katsomaan!"
Judith riensi aitaukseen, ja niin
siellä oli nuo pienet kaksoset tyydyttämässä
ensinälkäänsä emonsa niois-
Joku päivä jälkeenpäin syntyi toiselle
vuohelle myös yksi pieni vohla.
Mutta mikä eniten ihmetytti Judithia
oli se, että hän-epäili vanhan Nancynkin
olevan samoissa puuhissa.
Hän ei oUut puhunut epäilyksiäan ilmoille,
mutta itsemielessään hän oh
vakuutettu asiasta.
* * *
Juhannuksena sitten talo oU >il-mis.
Judith oli niin onnellinen kun
Juhani otti häntä kädestä ja vei yh
heidän uuden kotinsa kynnyksen. Ju-dithin
teki mieli siepata Juhani sv-liinsä
ja kantaa hänet sisälle kuin poi;
kalopin, mutta hän halusi säi^taa
miehensä tunteita, jotka loukkaj:ui-vat
kovin helposti, etenkin kun oU
kysymys voimien mittelystä.
He eivät voineet hommata le.^mia
vielä tänä vuotena, mutta seuraavina
kesänä se tulisi tapahtumaan, aja-t^
li Juhani. Nyt heillä ei ollut viela
navettaa mihin ne panna talve.^ii-
Oli kylliksi työtä saada talli hevo^Il;
le, sillä Johny vaati että siinä pitaj>i
olla tilaa neljälle, kahdelle rat-jHe
ja kahdelle työhevoselle. : M " ; ^ f :
ta myöhemmin antoi Juhani pens-''
— ja siinä oli syynä se, että XanO
eräänä aamuna käveli ylpeänä «cau-nim
kiiltävän mustan varsan seuraamana
kotiin.
Hevoset olivat vapaina olleet J
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 25, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-09-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430925 |
Description
| Title | 1943-09-25-04 |
| OCR text | Muu Jatkoa. Heti seuraavana päivänä alettiin raivata talon paikkaa. Sillä aikaa kun Juhani kaateli hirsiä, Judith ja lapset työskentelivät ahkerasti kuin muurahaiset raivauspuuhissa. Päivällisaikana, kun äiti tyttöneen puuhaili ruuanlaitossa ja isä poikineen korjaili hevosten valjaita, näkivät he kolnie ratsastajaa tulevan heidän leiriään kohti. Jo kaukaa tunsi Juhani nuorempi ensimäisen ratsastajan Steve Lozins-kyksi ja meni kärryjen taa ottamaan ^ vastaan tulijoita. - —. * ''Tervetuloa meidän ulkoilmalei-riimme!" sanoi Juhani tulijoille, kun nämä hypähtivät alas satuloistaan. Judith tarjosi vieraanvaraisesti miehille kahvia ja kuivaa leipää, jota heillä oli vielä paljon tallella, sillä he olivat varanneet matkaa varten yltäkyllin ruokaa. Heillä oli vielä pullotettua peuranlihaa, ja heidän naapurinsa sanoi: "Täälläkin on paljon niitä. Saat multa pyssyn lainaan niin kauaksi kuin itse voit hankkia sellaisen^ Ei täällä tarvitse nälkää nähdä, kun vaan katsoo eteensä!" Juhani kiitti tarjouksesta ystävällistä naapuriaan pyytäen tämän maistamaan miltä Ontarion "pukin" liha maistuu. Juttu naapurusten välillä luisti. Tehtiin suunnitelmia. Kun Joe Lo-zinsky kuuli, että he aikovat heti ryhtyä taloa" rakentamaan, lupasi hän tulla vanhemman poikansa kanssa auttamaan seiniä nostaissa. "Sillä aikaa voi Bob ja Johny (Juhani nuo- Kirj. FLOSSIE. rempi) ratsastaa karjan mukana. Bob kyllä voi käsitellä nuortakin hevosta ja Johny kyllä voi opetella vanhalla Dannyllä ratsastamaan. Siis ensiviikolla alamme töihin. Minun pienet peltoni, jotka olen saanut aitaan, ovat pian kylvössä, joten se ei hidastuta." Toivon, että joskus voin korvata sinulle, naapuri, tämän hyvän apusi mitä nyt niin auliisti meille tarjoat", sanoi Juhani liikutettuna, kun -miehet valmistautuivat lähtemään. Nelly oli seurannut nuorukaisten touhukasta keskustelua. Hän piti räiskyvän iloisesta Stevestä ja myös tämän harvasanaisesta veljestä. Bob oli pyytänyt saada opettaa Nellyä ratsastamaan. He lupasivat tuoda kaksi satuloitua hevosta ensi sun? nuntaina mukanaan — ja ratsastus kurssit alkaisivat silloin. Nelly katsoi vielä kauan ratsastajien jälkeen. Elämässä tulisi olemaan vaihtelua täällä aavikollakin, kun hän oppisi ratsastamaan, ja kun he saisivat pari satulahevosta. Kun maa oli raivattu ja hirret veistetty talon paikalle, alkoi Judith a-jatella kasvimaata. Hän suunnitteli ja mittaili. Viimein hän löysi sopivan rinteen, missä hän pisti lapionsa maahan. Kyllä maa oli kauniin mustanruskeaa. Siinä kasvaisi kaali, ja nauriit, keltajuuret ja vaikka mitkä. Heillä ei ollut auraa, siksi täytyi maa käänttä lapiolla. Mutta kun Joe huomasi missä puuhissa Judy oli, sanoi hän heti: Täällä Jhelum-joen kristallikirk-kaat vedet kohoavat salaperäisistä maanalaisista lähteistään ja kirkkaana, houkuttelefvana virtaa joki läpi -kukkivien kenttien. Täällä kerran Alexander Suuri, jonka jäljet hiljattain löydettiin Afganistanissa, marssi poikki tämän laakson voittaakseen Rayput veljekset. Tänne kerran Je-hangir rakensi kolme ihaninta puu-, tarhaa Nur Jehan hallitsijattarelle, 'joita hän kutsui "Maailman valkeus", joista kaunein oli Shalimar, joka on ollut lukuisien runoilijain ja kirjailijain laulujen ja kertomusten lähteenä. Nykyään täällä kohtaavat toisensa intialaiset prinssit ja prfiisessat, rikkaat intialaiset teollisuuden harjoittajat ja englantilaiset upseerit, jotka rinnan keinuvatv kirkkaiden virtojen ja järvien huoneehmallisilla loistolautoilla. Täällä nyt Naginins- -on- Dal järven uudessa loistohotellissa rytmikkäässä tanssissa amerika-laiset upseerit tanssivat englantilaisten kaunottarien kanssa. Sinä voit mennä kotiisi jonkun järven taikka virran rannalle venetsialaisessa gon-doolissa jota täällä kutsutaan shika-ras. Täällä me vasta löydämme todellisina ne kuvaukset, joita elokuvissa m.m. May \Vest on yrittänyt kuvata näytelmässä "Love Comes to You with full spring seats" ja "Dan-cing Girl with full spring seats." Jos sinä tahdot nauttia täysin siemauksin kauneudesta ja ilmaston i-hanuudesta, niin mene Zeing jär\'elle,. missä ihanat muinaiset temppelit kuun valossa kilvan ympäröivien kukkuloiden kanssa heijastavat varjoaan pajujen reunustaman järven kirkkaalle pinnalle. Majesteetillista vuorenhuippua, joka kohoaa järven rannasta, kutsutaan Salomonin kruunuksi ja sen takana kohoavat lumi-lakkiset Himalajan taivalta hip>ovat kukkulat. Mutta paratiisillisesta alkuperästään ja kauneudestaan huolimatta, jossa ei luulisi olevan mitään rumaa eikä katalaa ihmisten mielissäkään, synti, ahneus ja vääryys ovat löytäneet täälläkin asuinpaikkansa! Ehkäpä se sinne sitten jäikin pj^yväksi asukkaaksi Aatamin ja Eevan poistumisen jälkeen. Kirjeenvaihtaja sanoo, että matkailijan ja varsinkin ulkomaalaisen on pidettävä silmänsä ja korvansa auki, ettei joudu petku-tetavaksi, suoraan sanoen, rosvottavaksi. Myymälöissä tarjotaan kauniita ja houkuttelevia tavaroita vierailijalle, mutta jollei minulla ole mukana jotakin asiantuntijaa, voit olla varma siitä, että tulet petkutetuksi ja ryövätyksi. Mutta he ovat ylpeitä siitä, että voivat petkuttaa ja useat käyttävät sitä liikeilmoituksenaan. Eräs liikemies tunnettiin nimellä "Subhanna the Wors." Tuo nimi, joka merkitsi sitä, että hän on kaupungin suurin roikale, maalattiin ni-mikilpeen ja hän oli siitä ylpeä. Kerran eräs englantilainen tullessaan petkutetuksi kiukuissaan liikemiehelle sanoi: "Suffering Moses" ja liikemies otti sen heti nimekseen ja toiset seurasivat esimerkkiä ja siellä on nyt liikemiehiä, jotka tunnetaan nimellä: "Joyful Jacob, Cheerful Charles, Jol-ly Joseph ja Walnut Willie" ja muita samanlaisia. Heitä saa kutsua millä nimellä tahansa, kun he vaan siitä hyötyvät. Sellainen on Kashmir maakunta, maailman ihanin laakso, jossa Paratiisin sanotaan kerran sijainneen, mutta johon kauneudestaan huolimatta synti ja petos on tiensä löytä-nvt. "Ei sillä tavalla. Huomenaamulla, sensijaan että ratsastaisin tänne, tulen vankkureilla ja heitän auran ja diskin kärryille. Kyllä sitten maa kääntyy." Judith kyllä arveli voivansa tehdä sen lapiollakin, mutta naapuri ei halunnut kuullakaan sellaisesta. Niinpä seuraavana aamimä saapuikin nuo tarvittavat peltokalut ensimmäiselle retkelle tälle uutisasutuksel-le. Heti ensi töiksi kynnettiin pelto kuivamaan ja illalla se pehmitettiin diskillä pehmeäksi pelloksi. Nyt sitten a i^hyt Jiidylle kiilri aldatr teko ja' silitys. Hän teki sen ympäri puisen aidan, pajuvitsoilla köyttäen orret seipäiden väliin. Se kyllä näytti väiiän kömpelöltä, mutta vastasi ^ r - koituksensa ja teki tehtävänsä uskollisesti. Viimeinkin tuo odotettu sunnuntai saapui ja nuorisolla oli hauskaa. Vaikka seuraavana päivänä olikin Johnien ja Nellyn jäsenet jäykät ratsastuskursseista, oli se ollut sittenkin pienen epämukavuuden arvoinen opetus. Nyt sai suuri Nancy ja King toimittaa ratsujen tehtävää, sillä opettelu ei saanut pysähtyä siihen. Nuo raskaat työhevoset eivät oikein näyttäneet ymmärtävän etiä heistä yritettiin tehdä ratsuja, mutta kun olivat säyseitä hevosia, niin eivät yrittäneet lapsia seljästäänkään pudottaa, vaan mennä Joksuttelivat vain vakavaa tahtiaan. Ne kunnioit- . tivat noita ystäviään, jotka jo polvenkorkuisina olivat syöttäneet niille monta makeaa sokeripalaa. King, joka oli nuorempi, luonnollisesti, kuin hänen jo vanhanpuoleinen emonsa, juosta tömistikin joskus. Vaikka se ei ollutkaan mitään ratsuhevosen kirmaamista, oli se Johniesta suurenmoista. * * * •Seuraavana pyhänä oli sitten Ju- ~hanin ja Judyn käsketty mennä Lo-zinskyjen farmille kyläilemään. Nelly ja Johny jäivät kotiin. Judy piti ieti ensinäkemältä lihavahkosta Ma-r3^ ta, Joen jo keskiikäisestä vaimosta. Maryllä oli kuusi lasta, aina vuo-sivuodelta nuorempia Stevenista ja Bobista alaspäin. Ja vaikka puute kurkistelikin joka nurkasta, oli huoneet siistit ja väki tyytyväistä elämäänsä. Mary oli laittanut maukkaan päivällisen kanoista ja teki parhaansa osoittaakseen uudet naapurit tervetulleiksi. Illalla lähtiessä osti Judith yhden hautovan kanan ja sille viisitoista munaa, jotka sitten vielä samana iltana asetettiin kanan alle haudottaviksi, erääseen laatikkoon, joka oli tullut mukana idästä. Nelly peitti laatikon , hyvin paksuilla lastuilla, joita oli tullut hirsiä veistäissä, ettei hajunäätä saisi hänen lemmikkiään. Juhani kuuli Joelta, että läheisessä kauppalassa, tai paremminkin sen ympäristössä, oli vuohia myytävänä. Hän muisti nuorena vanhassa maassa ollessaan syöneensä vuohen-juustoa ja juoneensa niiden maitoa. Sehän ratkaisisi heidän lehmäpulman. Kun huone oli kattoa vailla ja hänen täytyi mennä nauloja noutamaan, päätti hän yllättää vaimonsa tuomalla tälle maitolehmän. Hän oli halko-nut päreitä Johnien kanssa jo monta päivää ja arveli että niitä alkoi olla kylliksi talon kattoon ja luultavasti yli jäämäänkin, että hän saisi vielä katon jonkunlaiseen koppiin vuohille. Kun hän sitten kauppalassa kuuli, että tuo vuohifarmari aikoi rnvvdä kaikki jäleUä olevat vuohet, ^ hän mennä äijää katsomaan. Ja hän mieltyi kahteen kauniiseen. leanruskeaan vuoheen, jotka hän sai mielestään halvalla hinnalla. Mutta mukaan täytyi saada vielä pukki jonka hän myös osti. Nyt hänellä oli sievä maitokarja kärryillä. Farmari lait-toi laudoista kärryille laidat, ettei eläimet voisi alas loikata. Judy oli hämmästynyt, metmes-sään miestään vastaan seuraavana t tana tämän palatessa kotiin. "Mitä hiton eläviä sinulla jidlä on?" huudahti hän nähdessään parrakkaan, sarvipää elukan kurottavan päätään yli reunan. "Ne ovat lypsyeläviä"V sanoi Juhani hymähdellen. "Ja-haa, saat sitten ruveta raken-tamaaijL pöytää, että ne voi lypjää"', sanoi Judith katsellen noita sieviä pikkulehmiä. "Ei ne vielä lypsä. Xe poikivat pian—; sitten laitan niille myös Iv-p-sytelineen. Mitäs pidät lehmistäsi?' "No, ovathan ne jotakin", ya?tasi Judy vähän epäilevästi. •Slutta myöhemmin hän oli aivan vihainen noille ihailemilleen eläimille, sillä nehän kii-peilivät aidan yli kuin kissat. Xe •täytyi panna kiinni köyden päähän, etteivät päässeet hävittämään kasvitarhaa. Juhani muisti, että niille täytyi olla seiväsaita. kuten hän oli nähnyt vanhassa maassa, sillä pystysuoria* puita ne eivät sentään voineet kiivetä, vaikka kyllä pääsivätkin vaikka katolle tikapuita myöten. Siispä seuraavana päivänä joutui koko perhe tekemään tuota seiväsai-taa. Illalla olikin vuohilla sievoinen aitaus, pystyyn lyödyistä seipäistä tehtynä, ja siellä saivat nuo elävät ensimmäisen kesänsä viettää. • * * * Nuo oudot elukat olivat olleet uudisasutuksella viikon, kun eräänä aamuna Nelly riensi juosten äitinsä luo. "Äitii! Vuohella on kaksi ihanaa pikkuvuohta!" sanoi hän aivan innostuksesta pakahtumaisillaan. "Ne ovat niin kauniita. Tule äkkiä katsomaan!" Judith riensi aitaukseen, ja niin siellä oli nuo pienet kaksoset tyydyttämässä ensinälkäänsä emonsa niois- Joku päivä jälkeenpäin syntyi toiselle vuohelle myös yksi pieni vohla. Mutta mikä eniten ihmetytti Judithia oli se, että hän-epäili vanhan Nancynkin olevan samoissa puuhissa. Hän ei oUut puhunut epäilyksiäan ilmoille, mutta itsemielessään hän oh vakuutettu asiasta. * * * Juhannuksena sitten talo oU >il-mis. Judith oli niin onnellinen kun Juhani otti häntä kädestä ja vei yh heidän uuden kotinsa kynnyksen. Ju-dithin teki mieli siepata Juhani sv-liinsä ja kantaa hänet sisälle kuin poi; kalopin, mutta hän halusi säi^taa miehensä tunteita, jotka loukkaj:ui-vat kovin helposti, etenkin kun oU kysymys voimien mittelystä. He eivät voineet hommata le.^mia vielä tänä vuotena, mutta seuraavina kesänä se tulisi tapahtumaan, aja-t^ li Juhani. Nyt heillä ei ollut viela navettaa mihin ne panna talve.^ii- Oli kylliksi työtä saada talli hevo^Il; le, sillä Johny vaati että siinä pitaj>i olla tilaa neljälle, kahdelle rat-jHe ja kahdelle työhevoselle. : M " ; ^ f : ta myöhemmin antoi Juhani pens-'' — ja siinä oli syynä se, että XanO eräänä aamuna käveli ylpeänä «cau-nim kiiltävän mustan varsan seuraamana kotiin. Hevoset olivat vapaina olleet J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-09-25-04
