1938-12-10-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, JOULUKUUN 10 PÄIVÄNÄ I9JS
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registered at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second class matter.
Tilaushinnat:
1 vk. ....................... $2jqo
6 kk. .....^ 1.10
3 kk. . .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2,50
6 kk, 1.40
Suomeen ja muualle ulkomaille:
1 vk. $3.00
6 kk. .....„......;.„.....
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy Jjokäisen Mikon lauantaina
12-sivui»gnar sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.;.,
,.
AsiamiehiUe myönnetään 20 proisen-tln
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä Jo tä-ftfiän^
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd.'--
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis, Rauha
Mäld; Hilja Aho. E, Suksi, Ester
Kaustinen. Aili Malm. Margit Laakso
ja Yrjö Salvo.
Liekkiin aijotut kkjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P.O. Box 69 Sudbory. Ont
uötteemme
Kirjoituskilpailumme on nyt päättynyt
ja tulokset sisällä. Kaikkiaan
on saapunut yhtä vaille SO kirjoitusta
45: Itä henkilöitä. Siis osanotto
on ollut odottamattoman rutisas.
Joukossa on aivan ensikertalaisiakin,
henkilöitä, jotka eivät ole ennen mitään
kyhänneet julkisuutta varten,
vaan' nyt UribstUtteet yrittämään, —
ei palkinnon toivossa, vaan "ollakseen
mukana". Se osoittaa yleistä
harrastusta ja samalla Liekkiin kiintymystä,
mikä on semmoisenaan hyvä
asia. ,
Emme nyt puutu mihinkään arvosteluun,
eikä ole lupakaan, se tapahtuu
myöhemmin. Velvollisuutemme
nyt vain on niitä julkaista ja julkaistane
melkein kaikki, vaikkapa se vaatiikin
aikaa useampia viikkoja. Vaikkapa
ne kaikki eivät olisikaan aivan
"ensiluokkaisia", niin otamme huomioon
niiden merkityksen itse kynäilijöihin,
heidän kehittäjänään, innostajanaan
ja myöskin esimerkkeinä,
joiden avulla voi tehdä vertailuja,
punnita omaa tuotettaan toisten rinnalla.
Ja luultavasti lukijamme ne
mielellään ja "vähäfi samanlaisella arvosi
elusilmällä lukevat, niistä jiitte-levat
ja vaikkapa itseltään kysäsevät:
olisinkohan minä saanut tuollaisen
syntymään? Siinähän se onkin Liekin
merkityksen yksi puoli.
Ja minkälaisissa olosuhteissa niitä
kirjoituksia syntyykään, sen^voi iä-viän
yhteydessä merkitä. Yksi kirjoitus,
ja hyvä kirjoitus, tulee sairaalasta.
Toista kirjoitetaan metsässä
kannon twkassa^ Kolmannen historia
selvene seuraavasta.'
"Turhaa vaivaa kai se' ön rninun
kyhätä kilpakirjoitusta. Ymmärrettävää
on, ettei ihjnhten, joka nousee
ylös kello 5 aUniullä ja ön vapm päivän
puuhista vasta kello pttoHyhdek-san
illalh; kykene kirjoittamaan mi'^
taan kunnollista.' Jbka ainoa iUafSii-r
västl, lausui tuomari'Knoac, koska "he
sä&vat amöa dänokraUalto"^
Prinoes-kaivoksessa, Sydh^yssä. Nova
Scbtiassa. on tapahtunut liirveS my^et-tomtius.
Kaltevaa aukkoa noröten kulkevan
vaimujohoh kaapeli on kaUcennut
Ja miehiä täynnä olevat vaunut syöksyneet
kaivoksen pohjaan. Neljättä-kymm^
tä miestä bn joko kuollut tai
vaikeasti loukkaäntimul Tämänhetkisen
tiedon mukaan 18 kuollutta on jo
tuotu ylös.
Saksan vala
Saksa kulki nälissään kartanoilla
ja pelloilla ja meni suohaudan reunalle.
Siellä hän näki Tshekkoslovakian.
Saksan teki mieli syödä Tshekkoslor
vakia, ja hän alkoi hotikutella:
"Vraa, vraa, tule ylösnOidasta,
mies!" •
"En tule, sinä raappaat",kurahteU
Tshekkoslovakia. "Mitä siellä maalla
tekisin?"
"Tule vain tätini poika, päivää
paistattamaan", vastasi Saksa.
"Entäpä tikin-tokkaat?"
"En tikin-tokkaa, tule, kullännup^
jmni*[f houkutteli Saksa:
"Entäpä'tossaat, en itde, musta-takki",
vastasi Tshekkoslovakia.
"Enkä tossaa. Mitä sinä, kulta-ppika,
rapakossa makaat!" houkutteli
Saksa. ^'Vraa, vraa, tule tänne tuvan
taa, saat saappaat, punavarret, suut.
Minä vannon valan, etten tossaa!"
"No vanno sitten, valasi", sanoi
Tshekkoslovakia.
Jo vannoi Saksa valansa, ettei raappaa,
tikin-tokkaa, eikä tossaa.
Silloin Tshekkoslovakia vääntihen
maalle, mutta samassa Saksa raappasi,
tokkasi ja käänsi sen kurkkuunsa.
Ja kurahteli niellessään:
"Jo raappasin, jopas raappasin!"
"Missä vala, missä vala!" huusi
Tshekkoslovakia hätäpäissään Saksan
kurkussa, hengen retkellä.
"Vala vatsassa", vastasi Saksa ja
nielasi.
Siitäpä asti onkin väärää valaa sa-
Hammas
o n ta rion Entömologisen
{hyöntetäiede) yhdistyksen presidentti
tri Gihsqn. Mainittu yhdistys,
joka muuten on yksi vanhimmista
tieteellisistä yhdistyksistä
Pohjois-Amerikassa, piti äskettäin
Guelphin maanviljelys-opistolTa
is innen vuosikokouksensa,
jossa oli läsnä kaikkien
huomattujen yliopistojen, opistojen
ja tieteellisten yhdistysten
edustajat Canadasta ja Yhdysvalloista.
nottu Saksan valaksi. Ja siitäpä sananlaskut:
"nieli kuin Saksa valansa",
vatsassa Saksan valo".
JOEL LEHTOSEN LUVALLA JEP.
Rakennustaide feroaa muista taiteista
siinä, että sen ensi kädessä tulee
tyydyttää jotakin käytähnöllistä tarvetta."
Joko ön kysymys ihmisasunnoksi
aiotusta rakennuksesta taik-ta
semmoisesta, jonka tarkoitus
on yleisempää laatua, niin vaaditaan
siltä ennen kaikkea, että se vastaa
määrättyä tarkoitustaan. Mutta
tarpeen tyydyttäminen ei ole kylliksi.
Rakentaminen, joka ei enempää
pyydä, on taitoa; taiteeksi se
kohoaa vasta silloin, kurt se sen ohella
koettaa ja todella osaakin rakennusten
muotojen kautta katsojassa herättää
kauneuden miellyttävää ja ylentävää
tuhtoa. — Rakennustaiteen tulee
siis luoda rakennuksia, jotka täydelleen
vastaavat tarkoitustaan ja ovat
näöltään kauniita. Tämä bn selvää;
mutta jos kysytään minkälainen rakennus
on kaunis, mitkä ovat - rakennustaiteellisen
eli arkkitehtonisen
kauneuden aidot, hiln^ti;^^^^
antaa tarkempaa västaiasta^^kiiiii että
rakennuksen käAineus pääasiassa riippuu
eri osien niittaiissuhteitten ja
ääriviivain sopusoiitnusta. -Rakennustaide
on enemmän kiin mikään
muu taide suhteitten taide; koristelu
on siihen verrattuna sivuasia, ja sitä
tä lahtien hm kirjoituskitpaUu jiilis-teitiin,
olen iätä kirjoittamtt-ja joka
ilta myöskin nukkunut vasten pöytää
ktrjoituksenipäiälle. Tänä iltana
esitin toveriUeni: Valvo sittähyt hetkinen
ja anna minuri nujkkiiä kymmenen
minuuttia. Hän litpasi, inutta
arvatkaapa mita tapahtui? Tumiin
kuluttua nimä heräsin ja tovetini
kuorsaa täyttä päätä tuolillaan. Mutta
kirjoitukseni minä nyt kuitenkin
"finistän" ja huomenna panen sen
postiin."
Näiden avulla voi hyvin päätellä,
mitä tapahtuisikaan, jos ftuokeam-missä
olosuhteissa elävälä olisi sellainen
innostus ja tarmo. — Toim.
käytetään vain siinä tarkoituksessa,
että sen kautta rakennuksen osat saatetaan
huomattavammiksi. Milloin koristelu
pyytää olla pääasiana ja häiritsee
taikka peittää osien keskinäistä
suhdetta, on taide joutunut harhateille.
Mainittu käytännöllinen puoli rakennustaiteessa
on suuresti edistänyt
sen kehitystä. Jo vanhimmilla sivistyskansoilla
ja sitten yhä edelleen
uudempaan aikaan saakka on tämän
taiteen osaksi tullut tehtäviä, joiden
suorittamiseen varoja säästämättä on
kysytty mahdollisimman hyvää taitoa
ja ainetta — tämä koskee etupäässä
jumalan temppelejä ja hallitsi jäin palatseja
— ja tämmöisissä töissä, mutta
varsinkin temppelien ja kristinuskon
"aikana kirkkojen rakeritamisessav^ö^
he erityisiet rakennustyylit kiehitty-
'heet• siitä johttiva harrastus tiehdätte
hiin loistaviksi kuin suinkin ö
^brt ^U^itsi vaiikiittanut^ että i^ken-täide'
äina^keskiajäh lopputifr-^Äka
bn; pitänyt kuvanveisto-: ja^ h
taiteet palveluksessaan, sitfen-hiöiit^
täin, että näitä tait^itaihilter yksinomaisesti
käytettiin rakennus^ ko-ristamiseksi.
Tästä bhitas^sen seurannut,
että |iimemäiriittitkin ^tiaiteet,
ihikäli mahdollista on blliit, ovat hioneet
teoks«isa> kunakin aikana vallitsevan
rakämiistaiteelliseri tyylin mukaan.
Sanalla sanoen rafc^nnus^^^^
• t ^ kehittämät tyylit bvat en aikoina
Idmaiineet lähes kaiken täit^liisen
tuotannon.
Ohimennen mainittakoon
myöskin tärkeimmät tyylit. Ensiksikin
kreikkalaiset kehitti^t, hiodes-saaii
temppelinsä, jonka he käsitti^^t
jumalan asunnoksi pytetönympä-röimäksi
rakennukseksi, kolme eri
tyyliä, joideq^ päätunnusmerkkinä on
pylväiden erilainen muodostusj nimittäin:
jykevämuotoisen doorilaisen,
keveä- ja sulomuotoisen joohUaisen
sekä upean, koreilevan korinttilaisen.
Uskooko lukija uniin? Meidän
tuttavapiiriimme kuuluu eräs mies,
joka tapaa sanoa, että, "jos joskus
•unen näkeekin niin on akkamaista sitä
"^kertoa muille ja vielä kaiken päätteeksi:^
uskoa siihen ja vaivata pää-tääti
että. mitähän se mahtaa tarkoittaa."
Niin juuri hän on sanonut
useamman kuin kerran. Mutta tässä
eräänä aamuna se samainen mies tuli
puolijuoksua tukka kampaamattoma-na
luoksemme ja sanoi: "Kuule serk^
ku, tiedätkö selittää, mitä se tarkoittaa,
kun minulta putosi hammas
suustani viime yönä?"
Sitäpä tietenkin se tarkoittaa, että
sinuUa ei ole nyt enää kuin yksi
hammas. Kun niitä ei ollutkaan kuin
kaksi ja niistäkin toinen putosi, nMn..^
"Atshy^lähÖ^se, eikö se todella
pudonnut. Näin vain unta että se
putosi, selitä, mitä se uni meinaa!"
"Vai niin, ja meidän^täisi' siis
ryhtyä sinulle unien selittäjäksi?
Mutta kuinka sinä nyt olet muuttanut
mieltäsi — sinähän olet aina sa-notiut
että unien kertominen onakk.--
"Vdikene! Minähän sanoin jo että
älä höpise vaan selitä mitä sellainen
uni tietää."
\"Sinä jo toisen kerran keskeytit
puheemme kesken lauseen. Siitä hyvästä
saat etsiä toisenlaisen unikirjan",
sanoimme hiukan suutahtaen.
Mutta silloin se Möi toisessa äänilajissa
jotenkin tähän tapaan:
"Serkkukulta, älä nyt suutu, vaan
selitä se tmi. Kyllä sinä sen tiedät
joka aina luet ja tutkit unikirjoja.
Olen joskus kuullut että sellainemini
tietää omaisen kuolemaa. Sano, serkku,
onko se totta? Kuoleeko minulta
viimeinenkin omainen?"
"Kyllä'ne taitaa jbtkiit unikirjat
niinkin sanoa, mutta öttiko se kipeää
kun se hammas putosi?" kysyimme jo
leppyneenä.
"Ei se kipeää ottanut, mutta kyllä
piirinä harmitti aika lailla, kun
suuhuni jäi enää väin yksi hammas",
kuului vastaus.
"Ei se uni sitten vaarallista ok.
Mutta muistatko, kun eilen illalla
puhelit että pian revität hampaasi
pois: Eikö sinulle tullut mieleen että
seimi saattoi johtua siitä? Jävaikka
ei olisi johtunutkaan, niin ei sitä pitäisi
tuolla tavalla säikähtää unta.
On taikauskoista uskoa uniin, joten
älä usko enempi. Emme mekään uniin
usko vaikka joskus luemmekin unikirjoja"
^Niiritäim sanoi^
tuttavai^
'kei^Wtnnsa.
mKPMERKKU.
'-^lOTiimriirfrmyiiriiiiTtri ,.I.J::I;TII'.II^ ' ^
?Mitä:tyyii^ä
voimatta ^löbäa^iti^ mainittavaa
^ uutta. Kesldaikaha taasen vallitsivat
töinen tbi^fehsaT |Jerästä
hen romaahitieB ja • siiqipokaarinen
gbottifäihen' ^ i . Vadöin kukoisti
uiidferi ajan älussa^r^^ jossa;
hiinkuinffiithikin^^
t|j^nieh"^ilö^^ ajan tai-
^t^Mibdbt jältefe^ noudatet-taViksi,
M^ikka niitä tietysti mukailtiin-
tiuteen höakeen ja uusien tarpei-
•iten miikäian. ^ I*äitsi saattaa
vidäpäät)orleiIun M etupäässä itämailla,
tautta^^ti^^
kassa ja EsjMtajassa tavattavan maurilaisen
tyylin, jonka tunnusmerkkinä
bn hevbsenken^nmuotpinen kaari,
sekä kristillisten jä itämaalaisten
ainesten yhteensulattamisesta syntynyt
bysanttilaisen tyylin, joka on ollut
Venäjän kkkkbtyylinä. Muut tyylit,
mikäli nutä eri nimillä ou en
k:
(Tä
rossa,
Ayv, Di
palstai
semm
keaa.n
jokin
tuntu,
koiii;isl
' josk tis
tään' ,
•bnpaha
Tahlor
•sävelin
:;/ h
lues
' 7 •a.
: :sa
'Mii'
varjo
haavcil
: . Vi
ahni
. •, Vitoa
oy •
tUf)
.. m-ioru
Vaan
hur
unho
;vo
tunul
puun rur
taas niin
. kiellij, •
• simäärii
' Muis
^ tuista
retkiä .
letti in.
ikäistä
hetkeksi
ja .|)G]3'"
• ., B:ilä :
, tänne v'
• ''Ma
yi^rnärtj
ei v e i ,
. täisi r
Kohpt'-
pääni.
•hen haah
suornea.
Paul!
pui kerta
minut
sikohan
Sitä en
ilmoisna
"Si-sin
meakin?
-^ain puhel
"Vähän
tettuna
aikoina
Mainittu j<
^»im. mer
la rehoitt
^i semmo
telb on
renesanssi
te.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 10, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-12-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki381210 |
Description
| Title | 1938-12-10-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, JOULUKUUN 10 PÄIVÄNÄ I9JS (Canadan suomalaisten viikkolehti) Registered at the Post Office Dept., Ottawa, as second class matter. Tilaushinnat: 1 vk. ....................... $2jqo 6 kk. .....^ 1.10 3 kk. . .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk. $2,50 6 kk, 1.40 Suomeen ja muualle ulkomaille: 1 vk. $3.00 6 kk. .....„......;.„..... Irtonumerot 5 senttiä Liekki ilmestyy Jjokäisen Mikon lauantaina 12-sivui»gnar sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.;., ,. AsiamiehiUe myönnetään 20 proisen-tln palkkio. Pyytäkää asiamiesvälineitä Jo tä-ftfiän^ Kustantaja: Vapaus Publishing Co. Ltd.'-- Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J. Järvis, Rauha Mäld; Hilja Aho. E, Suksi, Ester Kaustinen. Aili Malm. Margit Laakso ja Yrjö Salvo. Liekkiin aijotut kkjoitukset osoitettava: LIEKKI P.O. Box 69 Sudbory. Ont uötteemme Kirjoituskilpailumme on nyt päättynyt ja tulokset sisällä. Kaikkiaan on saapunut yhtä vaille SO kirjoitusta 45: Itä henkilöitä. Siis osanotto on ollut odottamattoman rutisas. Joukossa on aivan ensikertalaisiakin, henkilöitä, jotka eivät ole ennen mitään kyhänneet julkisuutta varten, vaan' nyt UribstUtteet yrittämään, — ei palkinnon toivossa, vaan "ollakseen mukana". Se osoittaa yleistä harrastusta ja samalla Liekkiin kiintymystä, mikä on semmoisenaan hyvä asia. , Emme nyt puutu mihinkään arvosteluun, eikä ole lupakaan, se tapahtuu myöhemmin. Velvollisuutemme nyt vain on niitä julkaista ja julkaistane melkein kaikki, vaikkapa se vaatiikin aikaa useampia viikkoja. Vaikkapa ne kaikki eivät olisikaan aivan "ensiluokkaisia", niin otamme huomioon niiden merkityksen itse kynäilijöihin, heidän kehittäjänään, innostajanaan ja myöskin esimerkkeinä, joiden avulla voi tehdä vertailuja, punnita omaa tuotettaan toisten rinnalla. Ja luultavasti lukijamme ne mielellään ja "vähäfi samanlaisella arvosi elusilmällä lukevat, niistä jiitte-levat ja vaikkapa itseltään kysäsevät: olisinkohan minä saanut tuollaisen syntymään? Siinähän se onkin Liekin merkityksen yksi puoli. Ja minkälaisissa olosuhteissa niitä kirjoituksia syntyykään, sen^voi iä-viän yhteydessä merkitä. Yksi kirjoitus, ja hyvä kirjoitus, tulee sairaalasta. Toista kirjoitetaan metsässä kannon twkassa^ Kolmannen historia selvene seuraavasta.' "Turhaa vaivaa kai se' ön rninun kyhätä kilpakirjoitusta. Ymmärrettävää on, ettei ihjnhten, joka nousee ylös kello 5 aUniullä ja ön vapm päivän puuhista vasta kello pttoHyhdek-san illalh; kykene kirjoittamaan mi'^ taan kunnollista.' Jbka ainoa iUafSii-r västl, lausui tuomari'Knoac, koska "he sä&vat amöa dänokraUalto"^ Prinoes-kaivoksessa, Sydh^yssä. Nova Scbtiassa. on tapahtunut liirveS my^et-tomtius. Kaltevaa aukkoa noröten kulkevan vaimujohoh kaapeli on kaUcennut Ja miehiä täynnä olevat vaunut syöksyneet kaivoksen pohjaan. Neljättä-kymm^ tä miestä bn joko kuollut tai vaikeasti loukkaäntimul Tämänhetkisen tiedon mukaan 18 kuollutta on jo tuotu ylös. Saksan vala Saksa kulki nälissään kartanoilla ja pelloilla ja meni suohaudan reunalle. Siellä hän näki Tshekkoslovakian. Saksan teki mieli syödä Tshekkoslor vakia, ja hän alkoi hotikutella: "Vraa, vraa, tule ylösnOidasta, mies!" • "En tule, sinä raappaat",kurahteU Tshekkoslovakia. "Mitä siellä maalla tekisin?" "Tule vain tätini poika, päivää paistattamaan", vastasi Saksa. "Entäpä tikin-tokkaat?" "En tikin-tokkaa, tule, kullännup^ jmni*[f houkutteli Saksa: "Entäpä'tossaat, en itde, musta-takki", vastasi Tshekkoslovakia. "Enkä tossaa. Mitä sinä, kulta-ppika, rapakossa makaat!" houkutteli Saksa. ^'Vraa, vraa, tule tänne tuvan taa, saat saappaat, punavarret, suut. Minä vannon valan, etten tossaa!" "No vanno sitten, valasi", sanoi Tshekkoslovakia. Jo vannoi Saksa valansa, ettei raappaa, tikin-tokkaa, eikä tossaa. Silloin Tshekkoslovakia vääntihen maalle, mutta samassa Saksa raappasi, tokkasi ja käänsi sen kurkkuunsa. Ja kurahteli niellessään: "Jo raappasin, jopas raappasin!" "Missä vala, missä vala!" huusi Tshekkoslovakia hätäpäissään Saksan kurkussa, hengen retkellä. "Vala vatsassa", vastasi Saksa ja nielasi. Siitäpä asti onkin väärää valaa sa- Hammas o n ta rion Entömologisen {hyöntetäiede) yhdistyksen presidentti tri Gihsqn. Mainittu yhdistys, joka muuten on yksi vanhimmista tieteellisistä yhdistyksistä Pohjois-Amerikassa, piti äskettäin Guelphin maanviljelys-opistolTa is innen vuosikokouksensa, jossa oli läsnä kaikkien huomattujen yliopistojen, opistojen ja tieteellisten yhdistysten edustajat Canadasta ja Yhdysvalloista. nottu Saksan valaksi. Ja siitäpä sananlaskut: "nieli kuin Saksa valansa", vatsassa Saksan valo". JOEL LEHTOSEN LUVALLA JEP. Rakennustaide feroaa muista taiteista siinä, että sen ensi kädessä tulee tyydyttää jotakin käytähnöllistä tarvetta." Joko ön kysymys ihmisasunnoksi aiotusta rakennuksesta taik-ta semmoisesta, jonka tarkoitus on yleisempää laatua, niin vaaditaan siltä ennen kaikkea, että se vastaa määrättyä tarkoitustaan. Mutta tarpeen tyydyttäminen ei ole kylliksi. Rakentaminen, joka ei enempää pyydä, on taitoa; taiteeksi se kohoaa vasta silloin, kurt se sen ohella koettaa ja todella osaakin rakennusten muotojen kautta katsojassa herättää kauneuden miellyttävää ja ylentävää tuhtoa. — Rakennustaiteen tulee siis luoda rakennuksia, jotka täydelleen vastaavat tarkoitustaan ja ovat näöltään kauniita. Tämä bn selvää; mutta jos kysytään minkälainen rakennus on kaunis, mitkä ovat - rakennustaiteellisen eli arkkitehtonisen kauneuden aidot, hiln^ti;^^^^ antaa tarkempaa västaiasta^^kiiiii että rakennuksen käAineus pääasiassa riippuu eri osien niittaiissuhteitten ja ääriviivain sopusoiitnusta. -Rakennustaide on enemmän kiin mikään muu taide suhteitten taide; koristelu on siihen verrattuna sivuasia, ja sitä tä lahtien hm kirjoituskitpaUu jiilis-teitiin, olen iätä kirjoittamtt-ja joka ilta myöskin nukkunut vasten pöytää ktrjoituksenipäiälle. Tänä iltana esitin toveriUeni: Valvo sittähyt hetkinen ja anna minuri nujkkiiä kymmenen minuuttia. Hän litpasi, inutta arvatkaapa mita tapahtui? Tumiin kuluttua nimä heräsin ja tovetini kuorsaa täyttä päätä tuolillaan. Mutta kirjoitukseni minä nyt kuitenkin "finistän" ja huomenna panen sen postiin." Näiden avulla voi hyvin päätellä, mitä tapahtuisikaan, jos ftuokeam-missä olosuhteissa elävälä olisi sellainen innostus ja tarmo. — Toim. käytetään vain siinä tarkoituksessa, että sen kautta rakennuksen osat saatetaan huomattavammiksi. Milloin koristelu pyytää olla pääasiana ja häiritsee taikka peittää osien keskinäistä suhdetta, on taide joutunut harhateille. Mainittu käytännöllinen puoli rakennustaiteessa on suuresti edistänyt sen kehitystä. Jo vanhimmilla sivistyskansoilla ja sitten yhä edelleen uudempaan aikaan saakka on tämän taiteen osaksi tullut tehtäviä, joiden suorittamiseen varoja säästämättä on kysytty mahdollisimman hyvää taitoa ja ainetta — tämä koskee etupäässä jumalan temppelejä ja hallitsi jäin palatseja — ja tämmöisissä töissä, mutta varsinkin temppelien ja kristinuskon "aikana kirkkojen rakeritamisessav^ö^ he erityisiet rakennustyylit kiehitty- 'heet• siitä johttiva harrastus tiehdätte hiin loistaviksi kuin suinkin ö ^brt ^U^itsi vaiikiittanut^ että i^ken-täide' äina^keskiajäh lopputifr-^Äka bn; pitänyt kuvanveisto-: ja^ h taiteet palveluksessaan, sitfen-hiöiit^ täin, että näitä tait^itaihilter yksinomaisesti käytettiin rakennus^ ko-ristamiseksi. Tästä bhitas^sen seurannut, että |iimemäiriittitkin ^tiaiteet, ihikäli mahdollista on blliit, ovat hioneet teoks«isa> kunakin aikana vallitsevan rakämiistaiteelliseri tyylin mukaan. Sanalla sanoen rafc^nnus^^^^ • t ^ kehittämät tyylit bvat en aikoina Idmaiineet lähes kaiken täit^liisen tuotannon. Ohimennen mainittakoon myöskin tärkeimmät tyylit. Ensiksikin kreikkalaiset kehitti^t, hiodes-saaii temppelinsä, jonka he käsitti^^t jumalan asunnoksi pytetönympä-röimäksi rakennukseksi, kolme eri tyyliä, joideq^ päätunnusmerkkinä on pylväiden erilainen muodostusj nimittäin: jykevämuotoisen doorilaisen, keveä- ja sulomuotoisen joohUaisen sekä upean, koreilevan korinttilaisen. Uskooko lukija uniin? Meidän tuttavapiiriimme kuuluu eräs mies, joka tapaa sanoa, että, "jos joskus •unen näkeekin niin on akkamaista sitä "^kertoa muille ja vielä kaiken päätteeksi:^ uskoa siihen ja vaivata pää-tääti että. mitähän se mahtaa tarkoittaa." Niin juuri hän on sanonut useamman kuin kerran. Mutta tässä eräänä aamuna se samainen mies tuli puolijuoksua tukka kampaamattoma-na luoksemme ja sanoi: "Kuule serk^ ku, tiedätkö selittää, mitä se tarkoittaa, kun minulta putosi hammas suustani viime yönä?" Sitäpä tietenkin se tarkoittaa, että sinuUa ei ole nyt enää kuin yksi hammas. Kun niitä ei ollutkaan kuin kaksi ja niistäkin toinen putosi, nMn..^ "Atshy^lähÖ^se, eikö se todella pudonnut. Näin vain unta että se putosi, selitä, mitä se uni meinaa!" "Vai niin, ja meidän^täisi' siis ryhtyä sinulle unien selittäjäksi? Mutta kuinka sinä nyt olet muuttanut mieltäsi — sinähän olet aina sa-notiut että unien kertominen onakk.-- "Vdikene! Minähän sanoin jo että älä höpise vaan selitä mitä sellainen uni tietää." \"Sinä jo toisen kerran keskeytit puheemme kesken lauseen. Siitä hyvästä saat etsiä toisenlaisen unikirjan", sanoimme hiukan suutahtaen. Mutta silloin se Möi toisessa äänilajissa jotenkin tähän tapaan: "Serkkukulta, älä nyt suutu, vaan selitä se tmi. Kyllä sinä sen tiedät joka aina luet ja tutkit unikirjoja. Olen joskus kuullut että sellainemini tietää omaisen kuolemaa. Sano, serkku, onko se totta? Kuoleeko minulta viimeinenkin omainen?" "Kyllä'ne taitaa jbtkiit unikirjat niinkin sanoa, mutta öttiko se kipeää kun se hammas putosi?" kysyimme jo leppyneenä. "Ei se kipeää ottanut, mutta kyllä piirinä harmitti aika lailla, kun suuhuni jäi enää väin yksi hammas", kuului vastaus. "Ei se uni sitten vaarallista ok. Mutta muistatko, kun eilen illalla puhelit että pian revität hampaasi pois: Eikö sinulle tullut mieleen että seimi saattoi johtua siitä? Jävaikka ei olisi johtunutkaan, niin ei sitä pitäisi tuolla tavalla säikähtää unta. On taikauskoista uskoa uniin, joten älä usko enempi. Emme mekään uniin usko vaikka joskus luemmekin unikirjoja" ^Niiritäim sanoi^ tuttavai^ 'kei^Wtnnsa. mKPMERKKU. '-^lOTiimriirfrmyiiriiiiTtri ,.I.J::I;TII'.II^ ' ^ ?Mitä:tyyii^ä voimatta ^löbäa^iti^ mainittavaa ^ uutta. Kesldaikaha taasen vallitsivat töinen tbi^fehsaT |Jerästä hen romaahitieB ja • siiqipokaarinen gbottifäihen' ^ i . Vadöin kukoisti uiidferi ajan älussa^r^^ jossa; hiinkuinffiithikin^^ t|j^nieh"^ilö^^ ajan tai- ^t^Mibdbt jältefe^ noudatet-taViksi, M^ikka niitä tietysti mukailtiin- tiuteen höakeen ja uusien tarpei- •iten miikäian. ^ I*äitsi saattaa vidäpäät)orleiIun M etupäässä itämailla, tautta^^ti^^ kassa ja EsjMtajassa tavattavan maurilaisen tyylin, jonka tunnusmerkkinä bn hevbsenken^nmuotpinen kaari, sekä kristillisten jä itämaalaisten ainesten yhteensulattamisesta syntynyt bysanttilaisen tyylin, joka on ollut Venäjän kkkkbtyylinä. Muut tyylit, mikäli nutä eri nimillä ou en k: (Tä rossa, Ayv, Di palstai semm keaa.n jokin tuntu, koiii;isl ' josk tis tään' , •bnpaha Tahlor •sävelin :;/ h lues ' 7 •a. : :sa 'Mii' varjo haavcil : . Vi ahni . •, Vitoa oy • tUf) .. m-ioru Vaan hur unho ;vo tunul puun rur taas niin . kiellij, • • simäärii ' Muis ^ tuista retkiä . letti in. ikäistä hetkeksi ja .|)G]3'" • ., B:ilä : , tänne v' • ''Ma yi^rnärtj ei v e i , . täisi r Kohpt'- pääni. •hen haah suornea. Paul! pui kerta minut sikohan Sitä en ilmoisna "Si-sin meakin? -^ain puhel "Vähän tettuna aikoina Mainittu j< ^»im. mer la rehoitt ^i semmo telb on renesanssi te. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-12-10-02
