Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 21, 1956

              E VAINEN aurinko teloittaa
».täydellä terällään ja «utereinen
Ima väreilee kuumuudesta. Heik-ist
ahtaa kannon päähän pyyh-
-ien hikeä otsaltaan. Hän oli niöy-inyt
noiden kantojen kimpussa jo
amuvarhaisesta ja tuntui jo saa-eensa
niistä tarpeekseen tälle päi-älle.
Mitäpä häx«, onnellinen ikä-oika
suotta nlöyfisi itseään kuo-iaaksi
tällaisessji helteessä — ku-'
pa häntä vaatisi siihen ja parjaili
än tässä yksin vähemmälläkin.
Mansikki nostaa päätään ja sen
ieuat taukoavat hetkeksi kesken
märepalan, kun se katsoo isäntän-,
sä paluuta työstä Aoin vähän ihme­tellen
mitä varten tämä jo kymme-en
ajoissaa kuittaa. . . Sitten se
aski päänsä alas alkaen rauhalli-iesti
märehtiä "jättäen isäntänsä
:ummallisuudet pohtimatta.
Heikki kaatoi kupin kylmää kah-ia
ja joi sen ilman nautintoa. Mi-
:ähän, jos menisi Mandaa katso-aan
. . . Mutt^ samassa hän hyi-
:äsi tuonkin ajatuksen, iltapäiväl­lä
olisi sopivampi.
Joskus aivan äkkiarvaamatta sai
iän päähänpiston käydä Mandaa
:atsomassa, tiio oli alkanut tulla jo
lelkein tavaksi. Ajatuskin siitä te-i
aivan pelon tapaisen tunteen hä-leen,
sillä Manda oli sentään muh-
:ea leski-ihmin^n ja hän oli päät­yt
elää vanhanapoikana lopun
ikänsä. Mutta hän karisti tuon tun-een
kauas . . . Tietysti se oli vain
leuran puutetta tuo tunne. Elämä
uli yksitoikkoiseiksi aivan yksin.
Huh, kyllä tämä mörskäkin tar­vitsisi
puhdistusta, mutta hänestä
me tuntui nyt yhdentekevältä. Mitä
Jiinä olisi **sisällä'* alkaa pöyhi-iään
tomuja ilmaan •— takaisin ne
laskisivat kuitenkin. _
Silloin kuului inaputus ovelta ja
lamassa pyörähti nuori tyttö sisälle;
än oli myymässä tEurpalehtiä. No,
[ietenkin hän ostaisi sellaisen. Ei--
än se maksanut kilin vartin. Hän
li ostanut aifeöinaan arpoja niput-tain,
mutta koskaan hänelle ei oi-lut
sattunut tuo onnenarpa. Mutta
litä tuo yksi vartti sitten olisi tois­en
joukossa? Liukaskielinen tyttö
li yhteen hengenvetoon selittänyt
itä varten arvat olivat, miitta
eikki ei ollut ehtinyt kuulla kuin
jonkun sanan, että se arvottaisiin
nsi perjantai-iltana. Hän ei edes
iennyt mitä siellä sitten arvottai-liin,
vaan pisti lapun parhaan tak-nsa
tasJkuun vaistomaisesti.
Heikkikin oli joskus ollut nuori
ia silloin naisseura oli häntä kiin-ostanut,
mutta vuodesta vuoteen
li hän halunnut säilyttää vapau-ensa.
Ja kun "hän alkoi lähennellä
eljääkymmentä ikävuottaan, oli-at
hänen ikäisensä naiset jo naimi-iissa
lukuunottamatta jotain van­hapiikaa,
jota häh ei olisi taasen
uolinut paremmin kuin muut-
:aan. Mutta vähältä se oli sentään
»itänyt, kun tuo kiertävä sairaan-oitaja
oli tullut "kontrille". Hän
•li jo sellainen kolmekymmentä
riittänyt naisihminen ja oli saanut
eikin vanhanpojan valan horju­taan.
Mutta ihan viime tingassa oli
ullut pelastus, sillä sairaanhoitaja
li siirretty toiselle paikkakunnal­le.
Nyt oli kaikki tuo ohi ja hän oli
•ivuuttanut pahimman ikärajan. E i
llut enää pelkoa — nyt eivät naiset
atselleet häntä "sillä tavalla",
uossa tunteessa oli jotain niin
rauhoittavaa, että hän ihan itsek-ken
hymähti. Ne ajat olivat ohi,
pän toisteli itseacseen.
Hän oikaisi itsensä sänkyyn, ja
ptseli kärpäst^en leikkiä jo ennes-pän
harmaaksi pilkutetuilla seinä-
Rpereilla. Kyllä niiden siivet pör-
[•äsiyät^iiri^ujieittavasti . . .
i Heikiu^feriSf.säpsähtäen kuul-
Kirj. IKÄPOIKA
lessaan naapurin koiran haukkuvan han hän tehnyt päätöksen olla van-
\nmmatusti. Olisiko^Manda saanut hanapoikana . . .Mutta kuitenkin
vieraita? Niin, siellä näkyi seiso- se Mandan vieras oli tehnvt siihen
van auto Mandan portilla. Mistä­hän
asti nuo vieraat ovat — näkyy
olevan mies.' Ei oikein kehtaa men­nä
urkkimaan . . . Vaikka olisihan
hänen pitänyt tänään käydä naapu­rissa.
Kummallinen tunne piinasi Heik­kiä
aina siihen asti kun auto lähti
ja kääntyi valtatielle vieden tuon
tunkeilijan pois. Silloin ei hän enää
voinut pidättää itseään, vaan suun­tasi
askeleensa pitkin pellon pien­narta
Mandan asuntoa kohti.
Manda olikin hyvin rempseällä
tuulella. Posket punottivat kuin
nuorilla tytöillä ja muutenkin hän
näytti niin iloiselta. Heikin ihan te­ki
mieli kysyä oliko vieras saanut
tuon muutoksen aikaan, mutta sa­massa
Manda näytti hänelle jo ar­palippuja
joita oli ostanut tänä aa­muna
aivan dollarin edestä ja sanoi
naureskellen:
— Jokin tuntuu sanovan, että täl­lä
kerralla minä voitan. Tunnen sen
vanhoissa luissani ihan varmasti!
Ja he alkoivat rupatella aivan jo­kapäiväisistä
asioista entiseen ta­paan.
Vähitellen kääntyi puhe per­jantain
tansseihin siinä Mandan
keitellessä kahvia ja — kyllä tuo
nainen tiesi kuinka haihduttaa mie­hestä
huonotuulisuus. Kumma, et­tei
tämä ollut jo joutunut «naimi­siin
ajatteli Heikki katsellessaan
Mandan nopsia askeleita. Musta­sukkaisuus
tuota äskeistä vierasta
kohtaan leimahti ilmiliekkiin hä­nen
sisimmässään ja hän ei voinut
olla kysäisemättä:
— Täisi olla pitkämatkaisiakin
vieraita? Näin, kun auto kääntyi
tielle.
— Joo, hän oli vanha tuttava kau­pungista.
Sattui ajelemaan täällä­päin
ja niin poikkesi katsomassa.
Mutta Heikki oli huomaavinaan
kuinka Manda punastui eikä enem­män
iselvittänyt tuota vierailua.
Mutta jatkoi vähän kuin pilallaan:
— Eihän se Heikki ole ennen pii­tannut
naisihmisten edesottamuk­sista.
Kyllähän se olisi jo aika al­kaakin
katselemaan uutta. miestä.
Toista se on sinun Heikki, joka et
huoli vaimoa vastuksiksesi.
— Niin, sellaistahan se on, mutta
kyllä sitä joskus kyllästyy tuohon
pätsäykseenkin. On siinäkin ne
nurjat puolensa.
Mutta Manda pyöräytti keskus­telun
jokapäiväisimpiin asioihin ja
asia jäi si'kseen. He rupattelivat tut­tavallisemmin
entiseen tapaan.
Päivä oU jo pitkällä kun Heikki
palasi kotiinsa keventynein mielin.
Tuo Manda oli sentään tosiystävä,
toisteli hän itsekseen — tosiystävä.
Saapuihan se viimein se odotettu
perjantai-ilta. Heikkikin pukeutui
parhaimpii-nsa ja sonnustautui mat­kalle.
Olikin niin kaunis kesäilta,
että täytyi ihan poiketa Mandan
torpalle matkalla — kukaties saisi
koppasta tämän kanssa yhtä mat­kaa
haalille.
Mutta Mandan ovi oli jo lukos­sa
ja tietenkin tämä oli jo mennyt
haalille. Kun ei tullut mieleen, että
olisi mainmnut edes silloin. Mutta
nyt oli myöhäistä katua kömpelyyt­tään.
Heikki tunsi pientä pettymystä,
mutta karisti sen heti pois. Eivät­hän
he ennenkään olleet kulkeneet
samoja teitä, vaan kumpikin omiin
nimiinsä eikä hän ennenkään ollut
tungeskellut naisseuraan. Mitä hän
nyt alkaisi hulluttelemaan oli-muutoksen.
Haalilia oli jännitys korkealla,
sillä arpajaisten ansiosta oli väkeä
tavallista enemmän. Naisväki eten­kin
tunkeili pöydän ympärillä, jos­sa
arvottavat esineet olivat näyt­teillä,
sillä arpoja sai v-ieläkin os­taa
sellaiset, jotka eivät olleet niitä
saaneet ennemmin ja kävihän ne
kaupaksi vieraskyläläisillekin. Ja
juuri arpakauppoja tekemässä näki
Heikkikin sen miehen, joka takaa­päin
muistutti Mandan vierasta.
Hän ei voinut erehtyä siinä millään.
Ja kun myöhentmin tuo sama mies
vielä tätä tanssittelikin, niin Heikki
oli jo aivan varma asiasta. Aivan
kuin vastapainoksi haki hän Man­taa
joka kerran sen jälkeen kun tuo
toinen oli tätä pyöritellyn. Hän oli
huomioinut ettei tuo Mandan hak­kaili
ja ollut hänenkään laisensaf
tanssija ja halusi näyttää tuolle toi-
VARASTOMME KÄSITTAJi KAIKKI SUOSITUIMMAT
DECCA- JA RYTMILEVYT
© Aliaolevasta luertelosta löydätte suosittujen laulajien levytyJsaet
DECCA-LEVYJÄ:
ep 5169 Mustalaist3rttö, tangoa Martti Suuntala
Kaksi yksinäistä ilunislasta .tango, iMartti Suuntala
SD 5181 Talvisäällä, fox-trot. Metro-tytöt
Valkea joulu, slowfox, Henry Thecl Ja Metro-tytöt
SD 5183 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junkkarinen
Muistojen pieni valssi, Erkki Junkkarina
SD 5188 Ruusuja ikkunassa — foxtrot — Matti Louhivuori
Orpopojan tango — Matti Louhivuori
SD 5206 Viesti mereltä, tango, Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Virta
SD 5208 Unelma onnesta, tango, Erkki Junkkarinen
Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkarinen
SD 5231 Kolme sormusta, jenkka. Matti Louhivuori
Vanha ystäväni, ^valssi, Matti Louhivuori
SD 5233 Jäähsrväistango, Erkki Jimkkarineh
Tavallinen tarina, tango, Erkki Junkkarinen
SD 5240 Missä lienetkään, tango beguine, Olavi Virta
Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Virta
3D 5260* Amoje — valssi — Kippari-kvartetti
i Rosvojen laulu — Kippari-kvartetti
SD 5263 Alfönso, tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, beguine, Olavi Virta
SD 5264 Toivetyttöni, foxtrot, Olavi Virta
Sydänkäpyseni, foxtrot. Olavi Virta
SD 5267 Täyttymätön toive, tango. Metro-tytöt
Yksin|kinen asema, foxtrot. Metro-tytöt
SD 5275 Parasin kaduiUa, valssi, Olavi Virta
Kerran saavun satamaan, merimiesvalssl. Olavi Virta
SD 5293 Romanssi mollissa, val^i, Heiuy Theel
- Vera Cruz. bequine, Henry Theel .
SD 5300 Myllärin Irene, tango. Henry Theel
Anema E Core, bequine, Henry Hieel
SD*-5301 Capri — tango — Juha Eirto
Päivänlaskua päin — foxtrot — Puha Eirto
SD 5302 Rakkauden laulu — valssi — Henry Theel
Pitäisitkö minusta — foxtrot — Henry Theel
SD 5320 Tango Illusion — Juha Eirto
.. Sadoin Kitaroin — tango —Juha Eirto
SD 5323 Kitaraserenaadi — tangoErkki Junkkarinen
Kim ulpukka kukkii — valssi — Erkki JunkScarinen
RYTMI-LEVYJÄ:
R 6095 On aivan samaa, leulelma. Kauko Käyhkö
Yö perhonen, tango. Iris Kangasniemi
R 6099 Imatran imcen. valssi. Erkki Junkkarinen
Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkarinen
R 6113 Sysmän Linda, valssi. Veikko Sato
Tämän kylän jenkka. Veikko Sato
R 6118 Vaille jääneen valssi. Jonna Ikävalko
Surut säkkiin, jenkka. Jorma Ikävalko
R 6128 Tumma tie. valssi, Erkki Junkkarinen
Kevätunta. tango, ihckki Junkkarinen
R 6162 Pihalaulaja. laulelma. Matti Louhivuori
Ohikulkija vain, jexäcka, Mattt Louhivuori
R 6175 Lauttaralli, jenkka. Matti Louhivuori
Pirssimiehen päivä, jenkka. Matti Louhivuori
R 6179 Uatun polkka — Veikko Sato
Savon Poeka — polkka — Veikko Sato /
R6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi Virta
Ajattelen sinua aina. fox-trot, Olavi ^Hrta
R 6208 Kulkmin suruja — valssi — Matti Luohivuori
Ikävässä — tango — Matti Luohivuori
R 6213 Voi. kun olis viulu, ievkka. Justeeri
Markkinapolkka. Justeeri
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt
Kohtalon leikkiä, tango. Olavi Virta
R 6225 Metsätorpan tyttö, valssi. Juho Eirto
Kaksi nimeä kaidepuussa. tango, Jubo Eirto
R 6234 Surim sävel — valssi — Matti Louhivuori
Vanha kulkuri — foxtrot — Matti Louhivuori
R 6242 Osoite Tuntematon, tango, Henry llieel
Sattunaa, tango. Henry Theel
R 6248 Pitkäkosken Jenkka — Yrjö Saarnion polkkayhtye
Andersson'in polkka — Yrjö Saarnion polkkayhtye
R 6250 Romanialainen kitara — tango — Paavo Tiusanen Ja lyfattl
Viljonen. harmonikkaduetto
Suvinen tanssi — Paavo Tiusanen Ja Matti Viljanen,
harmonikkaduetto
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja Yhdysvalloissa.
HINTA $1^
(Ostajan maksettava IMietyskulut)
jr
Fosti- Ja pikatavaratilansten tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limited
BOX 69 STOBURY. ONTARIO
La^aihS; liihtani^^i j5äikäS:"i9jj^' -