Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 20, 1937

              Canadan suomalaisien kauno­kirjallinen
f vttk kolehti
Tilaushinnat:
- $2.00
Kirj. N:o 5
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
Ulkomaille
1.10
.60
$3.00
1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Xiekki ilmestyy jokaisen viikon laur
antama 12rsivuisena, sisältäen parasta
kaimokirjallista luettavaa kalkilta aloil­ta.
Asiamiehille myönnetään 20~prosen-tjn.
pJtlkkio.
F^Ttäkää asiamiesvalineitä jo tär
näan.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co,
•Ltd.
Liekkiin' aijotut kirjoitukset osoi*;
lettava: — -
P.O. Box 69 LIEKKI Sudbury, Ont.
Tähdellä O] merkittyjä kirjoituksia
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
mainittava. • -:
TOIMITUKSEN TUOLILTA
On vieläkin paikkakunta, jolla ei
voida osallistua LIEKIN levitysryn-täykseen,
joka alkaa ensi kuun ensi^,
maisena päivänä. Tämä paikkakunta
on Saskatchewanissa ja kirjoittaa
sieltä eräs L I E K I N ystävä seuraavasti :
"Ikävä kyllä en voi L I E K I N ryn-täysaikana
tehdä mitään. Täällä
on ainoastaan kaksi suomalaista
perhettä ja meille tulee L I E K K I ta­san.
Olen kuitenkin koettanut
muistuttaa tovereitani sillä paikkar
kunnalla, jolla ennen asuin, että
täyttäisivät osuutensa. Jouduin
tänne eräämaahan tovereitteni ri­veistä,
josta kärsin hyvin paljon.
Koetan kuitenkin tehdä vointini
mukaan; edelleenkin .,
Koska paikkakunta on köyhää seu­tua,
niin suomalaiset naapurit eivät
voi tilata erikseen L I E K K I Ä . Hyvä
luonnollisesti, että tilaavat yhteisesti-kin,
kun ei muuta mahdollisuutta ole
varallisuussuhteitten takia. Kyllähän
se luonnollisesti olisi parasta, että
kullekin tulisi oma lehti, saisi sen
sitten säilyttää tai tehdä mielensä mu­kaan,
mutta jokainenhan voi itse par­haiten
arvioida tilanteen ja mahdolli­suudet.
Bi ole enää pitkä aika, kun lähtö-merkki
kajahtaa. Kaikkialla on tie­tysti
jo vartistauduttu rynnistystä
_ varten?
Yksi seikka — vaikka luonnoflir
sesti niitä on paljonkin — tulee eri­koisesti
muistaa suurrynnistyksen ai­kana:
mitä tarmokkaammin jokai--
nen L I E K I N ystävä työskentelee, sitä.
pikemmin saamvte laa jemman lehden.
Olemme varmoja, että jokainen LIE­KIN
ystävä pitää vartnaankin enem­män,
suuremmasta lehdestä kuin pie­nemmästä.:
Meidän tulee muistaa, et­tä
LJJ&KXN ystävien-ansiota on, että
L I E K K I onlänä päivänä se mitä se.on.
L I E K I N ed^lkenkitk laajentaminen tu­lee
olemaan lehtemme ystävien kä­sissä.
Heistä rHpput^f.kuittka se me­nestyy,
kifinka se leviää, laajene^ ja
pamnee, ' ',
jQkdsen I4EKXN ystävän syäämllä.
öH umiiikehiityminen ja levenemir
netfr Siksi me osoUammehitt^en pi(m
alkavassa suurryntäyksessä. Usgl^^i
LiE«;m levityksestä saa sievoiset ia^i^
kurahat, joita ei tällaisena ahtaana ai­kana
kmnataalidrvhidQ,
Siis työhön ja toimintaan laajemt
man farenmtm I J E I C I N :^yvikii(
O] /pÄIVÄÄ Liisa!"
"Päivää, päivää! Eipä sinua
ole taas näkynytkään pitkään ai­kaan."
"Piti ihan' kesken kiireen lähteä si­nulle
nauramaan."
"No, mitä ihmeen hauskaa sinulle
nyt sitten on tapahtunut, mikä niin
naurattaa? Mutta mennään nyt sen­tään
sisälle, tai täällä ulkona tulee
kylmä. Ei taida kumminkaan nau­rusta
lämmintä saada."
"Muistat kai, kun neuvoit minul­le
sen kepposen silloin, kun tilasin
LIEKIN?" • • . '-\'-':'^--y:''y.
"Muistanhan toki, :muttad nrita
sitten?"
"No kun ukkeli on niin innostunut
siihen, että aamulla jo rupesi sano­maan,
että älä vain anna sen tilauk­sen
katketa. Lupasin, että pidän
siitä kyllä huolen. Ja nyt, kun on
ollut niitä kirjoittajien kuvia leh­dessä,
niin ukkeli tuumasi, että vielä
sima on joskus hänenkin kuvansa,
sillä ei hän ole tavannut olla miestä
'huonompi."
"Enkö sinulle jo silloin sanonut,
että ukkelisi rupeaa varmaan LIE­KISTÄ
pitämään."
'' Kyllähän sinulla sitä neroutta on.
Ilman sinua olisin varmaankin vielä
ilman LIEKKIÄ. Mutta olen ajatel­lut,
että vielä korvaan sinulle sen hy­vän
työn."
"Enhän minä sellaisesta ota mi­tään
korvausta, vaan annetaan siitä
' oikein yht^ln^ii korvaus LIEKI^LIJ,
sillä sen ansiota se loppujen lopuksi
ön, että sen tilaaja -olet. Katsohan
nyt. Jos LIEKKI ei olisi ollut lu-
Ohko lukijoissa yskää? Sehhk
oikeaa yskää, joka tekee kurkun jt
rinnan kipeäksi ihan niinkuin nejij.
sivqtrjtaavoja täynnä, tukkii nenuigii
ja säavpäänne raskaaksi kuin If^
köntti, jota on takomassa aina]^
kymmenen seppää? AllekirjoHtn.
kemisenarvoinen> niin el ukkelisi olisi neessa oli sellainen'yskä — nikt^ji
antanut sen tilausta uusia.
"No mutta miten me sen sitten
korvaamme LIEKILLE?"
"Sehän on helppo asia. Kun ensi
kuussa alkaa LIEKIN ryntäys, niin
koetetaan tehdä parhaamme, että sai­simme
LIEKIN tulemaan jokaiselle taakse tallelle vastaisuuden vardlk.
suomalaiselle, Tassäx voidaan olla Nyt se sitten. laukeaa, kifunn^ku.
^ asiamiesten apuMuy^ näin
farmiköntreillä, siliä^a^^ on
hankalaa pilven aikana kulkea, mai­lien
pituisia matkoja paksussa lumes-mutta
etpäs ole enää. Minä lii
toin yskän kävelemään ja etsin^si'
uutta kortteeria. Neuvon teille^
keinon, millä se lähtee. Sinäkin,}^
kijani, jos sinussa ei yskää tällä ka-taa
ole, ota neuvoni ja laita kmi^
sa.
"NOj jos et sinä palkkiota vaadi,
niin siinä työssä olen mielelläni < apu­na.
Se on luonnolUsesti aivan pai­kallaan,
että jokainen kohclältaan an­taa
apunsa asiamiehille^ sillä se kyllä
kysyy voimia talven aikana kiertää
kontria. Mutta kylläpä tuo aika taas
luiskahti! Pitää kiirieesti jo rientää
kotiiii. Lapsetkin: jo alkavat tulla
tarkas.ti:
Juokatf. kymmenen kupillisia'kui^
mqat^että,- mutta,varokaa^ark
etpä ette poltit kieltänne — mim)^
sen ja ai, ai, kuinka kieleni ani kip0
vieläkin — ja jos mahdollista, ^^kol-takaa
teelusikallinen hunajaa-jo
seen 'kupilliseen, niin ttdos on ak^,
paretf^piir Tuntuu kyllä ällöttävältä;
juoda niin paijortvettäimutta^juoUt
silti, juokaa<Lyskän kiusalla.
En; minä kylläkään juonut hik^
kuuM:ku0HsMi^jasain'avun^jo siila,'
mtfttai heuyof^^^^^
koulusta ja kyllä siinä elämää s^r^y^ teitämoma^^
jos ei äiti ole kotonaj Hyvästi nyt
vaan Liisa ja vieläkin kiitokset hy­västä
työstäsi!"
"Hyvästi, hyvästi vaan! Sellaisia
pikku hyviätöitä ei kannata muistel­la.
Niitä tehdessä täytetään vain vel­vollisuutta,
mikä meillä jokaisella on
LIEKKIÄ kohtaan!"
Liekki on paras
ystävatu
ETI LIEKIN ilmestymispäivästä
olin sitä mieltä, että LIEKKI on
saatava hinnalla millä hyvänsä. Os­tin
aluksi irtonumeroita, kun ei ollut
varaa tilata. Mutta kun asiamies
tuli luokseni, niin tilasin LIEKIN
rahattomanakin puoleksi vuodeksi.
Jo sekin seikka kannusti minua,
kun muistin "Toverittaren" aikoja ja
Annie Ruissalon kynästä lähteneitä
hyviä kirjoituksia. Tosin pidän kaik­kien
LIEKIN nykyisten avustajien
kirjoituksista
Olen koettanut parhaani mukaan
tehdä LIEKKIÄ tunnetuksi. Olen
tavannut ihmisiä, jotka sanovat, että
mitä siitä tyoläisaiheesta niin kovin
kirjoittaa, saahan sitä kokea kyllin
omassa elämässään. Mutta minun
nähdäkseni se ei ole oikein, silla miksi
työläisten pitäisi ajatella toisin kuin
he kokevat jokapäiväistä elämää?
Sellaisten ihmisten päähän ovat is­tuneet
kaikenlaiset 'lovestoryt" ja
"truestoryt", kyllä kirjoitetaan kau­niisti
kaikista saavuttamattomista
tuulentuvista, joilla ei ole muuta tar­koitusta
kuin eksyttää nuoret pois
näkemästä -d^inän todellisuutta ja
tuudittaa heidät haaveilemaan utu-kuvist^.,
yTäIlais(pt haaye^^ kuitenkin
olevat piiot^pafeDitt^vat mei«|ät un-hoittam^
i. J9S .ipielimroef pysyä ai­kamme,
t^pfc 4 -
UEKSäv^ raonipuf)^^ Siitä
löytää jokaiheö mieleistään lukemis­ta.
Odo|fe||m^Ä^Q^i§t^^^
O] IJRÄÄNÄ tammikuun iltana as-tellessani
lumikengillä ja ve-täessäni
kelkkaa perässäni, ajattelin,
että kyllä se LIEKKI sentään on
mukava lehti. Tuumasin, että pitäi-sihän
sitäkin joskus muistaa jotenkin.
Niin saavuin ajatuksissani kämpälle.
Vieläkin olivat ajatukseni LIEKISr
SÄ. Ajattelin, että jos koettaisi jo­tain
runonpätkää puristaa kynän
päästi irti, koska kynäkin on "träppä-rillä"
mukana sekä myöskin palanen
paperia. Mutta nyt tuli pulmalli­nen
kysymys ratkaistavaksi, että mis­tä
s^ada valokeinoa, kun öljy oli
loppunut tältä träppäriltä. En kui­tenkaan
halunnut tehdä muutoksia
piirustuksissani. Ja niin keksi hätä
keinon. Kyhäämäni runo {toisessa
paikassa lehteämme julkaistu runo
"Kaipaus"^ Tqim.) on kirjoitettu
träppärikämpän lämmitysstouvin ve-toluukusta
tulleen valon valaistuk­sella.
Olen iloinen siitä, kun jo aikai­semmin
olen nähnyt tuotteitani LIET
KIN palstoilla ja siksi uskalsin yrit­tää
nytkin.
Aina uteliaana ja jännityksellä ^
odotan LIEKIN seuraavaa numeroa,
sen kauniitten kirjoitusten ja Jiaugko-kuusitku0lista
tpisikaan teille iipu,!
niin sanoisitte^: pioni Mtä serkkU Vi-lehtelee.
Mutta aivan ^ tosi, minun tarkoi­tukseni
ei ole ;valehdella, Kerrojt 4eil*'
le vielä, kuinka paraneminen mmm-satapdhtiu^
Kun' olin juonut ndjl
kupillista, eivät rintani ja kurkkuni'
olleet enää yhtään kipeät. Kuuden'
kupillisen per asla tunsin pääni teh -
veeksii' Nehäiti^ kyllä vi^ä tuhm;'
mutta kieltäni kirveli, etten voimt
juoda enempää. Ja nyt lakkasi ne­näkin
tuhisemasta, vaikka en ktiutlii
kupillista enempää juonutkaan.
SIREA-SERKKV.
-POQ-Tieteen
sätavuotis-suiiniiitelma
Pennsyiyäriiän >^idpiston pro
Fränk iTi^daa^
miehille sataviiötjssuun^
ka mqkaan seöräayat^ keksinnöt ttd-;
sadan vf J 3
den^.kulu^ksa:-'--nv4^' : -0;
f ihäiseh ikä keskimää­rin
1^0 vuodeksi; 4
S5%ä|t/y^ sydäntautiöl :
täyddliheh i ^ r i^
Rtiymimikefc täydelliner
ehkäisy.
\^rma jä^muk^
ympärileptämisÄ: "
Rädiöfejjeid^n^ t^^^
Sähkön siirtäminen. I^gattomgsti
ilman voiman hukkaa.
Lento rkuu^un. ^
TäydeHinen keinotekoinen aurin-jen
vitsien.tähdenV Siitä vilpitön ka- ^opvalo.
tokseni toimitukselle ja erittäinkin
LIEKIN hyville avustajille. Toisten
koetan ssadaJisää. — Menästävä
Liekin ystävä.
-oOö-im
Syotpettiiien ravinto nälän vastiis-täimnen,,
, ^ Ä
me^uIottuv^ismiltK^
T^Ap,^ ^ Remia31is€t.^t„ jotka antavat-
1 AKUN suurta puheenaihptt» aistinayOmSDaiihn^ hsitajlisia^.^^^
^ uskptg^.sa^öeen.alkunsa. Yll^olevi o^^i^aiMaiyväohjeUn^^
pitää Bi«l*cU)ittwn4P»;