1945-03-10-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, ilAALISKUTJN 10 PÄIVi^Ä mi
ikäisiä ei saleiiiin lasketa. Peli ta- Vuonna lOOÖpurjeliti Leif Ericson
paiituu tiukan koDtrollin alaisena ja länteen päin ja löysi silloin A'meri-
Icaikkinainen väärinkäytös on maihdo- kan mannermaan * Hän perusti sinne
tonta. Vain pelionni, siis sattuma siirtolan, jolle antoi nimen Vinland
ratkaisee. Tosin useimmat väkitui- (viinimaa). Hän saapui kaiken tosista
pelaajista eivät tätä usko vaan dennäköisyyden mukaan jonneOdn
väittävät erinäisten matemaattisten Massachusettsin valtion "rannikoille,
iakien aiheuttavan, että pelaalja ne Muita joukkueita seurasi myöhem-tunnettuaan
voi hallita voittomahdol- min, mutta lopulta hävisi tämä asutus
lisuutensa. Tätä väitettä vastaan sotii
pelipankin olemassaolo ja kasvava
menestys. Sillä luulisi todella, että
menetelmän keksijät eivät halveksuisi
pankin valtavia, suorastaan ylettömiä
kassoja.
PeKsali vaikuttaa mammonan
temppeliltä. Ylellisyys, huipistuu
täällä. Se öhkin varsin sopiva tausta
nojlie pergamentinkeltaisille kasvoille
ja otidosti lepattaville katseille, jotka
seuraavat yhtä ainoaa asiaa maailmassa
täydellä jriielenkiinnoUaan: pelin
kulkua. Moni tuskin muistaa syödä.
Raha lainehtii ohuina tuhannen
frangin seteleinä ja pelinhoitajien,
pankin vahtimestarien matala piihe
tuntuu Ttuin messun luku oudolle jumalalle.
Pelaajieh selän takana kurkistelevat
utdliaat matkailijat, systeemien
keksijät ja muut ihmiset. Ketään ei.
näytä huolet painavan, ei vaikka tulisi
suurikin häviö, sillä -tunteitten
näyttäminen on täällä yleisesti pan-naaitjulistettu.
Lasirnaisin silmin,
kankein ryhdein tullaan, ollaan ja
poistutaan salista... Harvoin hymyillään.
Tuntuu kuin olisi suurikin työ
tekeillä.
Luulisin, että Monte-Carlon maantieteellinen
asema ja sen erinomainen
ilmasto ön ensinnä muodostanut sinne
aivan jäljettömästi, ei ole löydetty sitä
paikkaa, jolla nämä viikingit asettuivat
maata viljelemään.
Mutta Islannin asutus jatkui, vaikka
sattui hirvittäviä nälkävuosia, liikkui
kulkutauteja ja tulivuorten purkauksia.
Islannin pinta-ala on lähes 40,000
neliömailia. Se sijaitsee lähellä Grönlannin
rannikkoa. Ilmanala on lauhkea
sen tähden, että lämpimät golfvirrat
vaikuttavat ilmastoon. Saaren
asukasluku on 117,000- Kolmas osa
asukkaista on maanviljelyksessä, hoitaen
noin 65,000 eekkeriä viljavaa
maata. Kalastus on huomatuin teol-lisuUs.
-Vaikka viljeltävää maata on
vähän, vaikka metsiä ei ole juuri lain-kaaji
ja mineraaleja ei tavata, ovat
islantilaiset ^ saavuttaneet huomattavan
nykyaikaisen kehtiykseri. Ön
raikennettu teitä ja. lennätinlaitps sekä
puhelinyhteys. Sähkövoimaa käytetään
laajalti. Lentoyhteys on säännöllisessä
käynnissä pääkaupungin
Reykjavikin ja saaren pohjoisten o-sien
välillä.
Islantilaiset ovat ylpeitä kuiiluisas-ta
kirjallisuudestaan ja vanhasta kulttuuristaan.,
• He sanovat sivistyksen
vallinneen maassaan jo silloin, kun
suurin osa Eurooppaa oli sivistymätöntä.
Kaikki saaren asukkaat osaa-hyvin
kansainvälisen yleisön, joka vatiukea ja kirjoittaa. Pääkaupun-peHpankin
perustamisen jälkeen alkoi
yhä kirjavoitua. Monien kuuluisienkin
henkilöiden niniet ovat virkistäneet
ihmisten mielikuvitusta, yleinen
aineellisuuden palvonta on tietys-, ^
ti löytänyt tästä paikasta pyhiinvael- .
luspaikan ja maailman loisaines:on
siellä veljeskuntana. Yhteisomatun-to
rauhoittaa kaikki ja henkilökohtaista
yastuuntunnetta ei oikein pide-tä
todellisena, ei ainakaan siltä näytä.
Itsekkyyttä ei kukaan tuolla tuomitse
ja paheet ovat niin sanomattoman inhimillisiä
ja anteeksiannettavia. Sellainen
on Monte-Carlon henki. Ei lie-
.ne ihme, että itsemurhia silloin tällöin
siellä tapahtuu, kuten muuallakin,
jossa ihminen todella elää tarpeettomana
eikä näe mitään elämään
velvoittavaa. Kulttuuri tarvitsee .
kaatopaikkojakin ja sellainen on. m.
m. Monte-Carlo. Joka tuosta tekee
unelmiensa kohteen ja saattaa ihailla
sikäläistä elämää, on .niinmuodoin
loiselämän arvossapitäjä 'ja itsekin
haluaisi sellainen olla. —'O. T.
Maailman vanhin
d«' mokratia
gissa on yliopisto ja kouluja on joka
kylässä.
Jotakin Suomesta
Eräässä Helsingin l^dhdessä marraskuun
lopulla kerrotaan ylpeydellä,
kuinka Suomen armeija on kaukana
pohjoisessa urhoollisesti ajanut rajalle
asti vihollisen, joka on tehnyt
kaiMvea ajateltavissa olevaa vastarintaa."
Mutta — jatketaan kirjoituksessa
— "Saksan armeijat ovat sensijaan
täällä liittäneet uuden häpeätahran
natsilaisuuden maineeseen.
Niiden jättämät jäljet ja muisto tulevat
kyllä säilymään kansamme keskuudessa
sukupolvesta toiseen varsinkin
köyhän pohjoisen väestömme
parissa. Poltetut kylät, hävitetyt
kodit, tuhotut viljelykset, tiet ja sillat
puhuvat omaa kieltään siitä "auttamisesta",
jota varten hra Hitlerin
joukot ilmoittivat aikoinaan tänne
saapuneensa. Tällainen esiintyminen
on kuitenkin toisaalta helpottanut
suomalaisten joukkojen tehtävää.
Niiden on ollut.sotilastoimin yhdistettävä
suoranainen poliisitehtävä, Poh-jois-
Suomen puhdistaminen rosvoilevista
ja tihiitöitä harjoittavista villiintyneistä
laumoista.
Kuvaavaa on, että natsit salaavat
tämän »armeijansa esiintymisen Suomessa
Saksan kansalta. .Sille anne-
Jään peittämä Islanti, jonka merenkulkijat
61ivat kertoman mukaan
Amerikan - mantereen ensimnjäiset
valkoiset asukkaat, on maailman van- i^an se käsitys,- että suomalaiset itse
hin demokraattinen inaa, koska sillä ovatkin sytyttäneet kylänsä tuleen!
on toista tuhatta vuotta pitkä itse- "Ön aivan mieletöntä otaksua, että
nainen hallitus. Se on myöskin maa saksalaiset sotilaat hävittäisivät, mi-ja
valtakunta, jolla ei ole sotavoimaa, ta he oman henkeiftä uhalla ovat puo-ei
armeijaa eikä laivastoa, ei myös- lustaneet," kirjoittaa esimerkiksi sakkaan
linnoituksia, mutta siitä huoli- salainen lehti Pommersche Zeitung jo
matta ei sen ole tarvinnut milloinkaan syyskuun 19 päivän numerossaan,
olla sodassa, ei maatansa puolustaak- Mikäli tulipaloja kuitenkin olisi sat-seenkaan.
tunut, niin — tietää lehti — "Suoma-
Yhdeksännellä vuosisadalla siirtyi laiset talonpojat ovat epätoivossaan
sinne irlantilaisia munkkeja ja Skan- polttaneet talojaan, jotteivät ne jou-dinaviah
maiden viikinkejä, Islan- tuisi bolshevikkien käsiin (!)"-
nissa järjestettiin toeti alussa valin- Jatkuvan henkisen pimeyden valli-aan
alainen eduskunta, o^nka nimi on tessa. voidaan kansalle tarjota mitä
f^AIthing?*..-:5e perustettiin V. 930.. . hengenruokaa tahansa. . . . . .
TTniuminimuiiiiiinniiiUiiimiiuuramiiiainiHiiiiMitnnmimnuHiimHimiiimunniim^ imHiiiimimiiiiiiiHiiiiiMi)
SYDÄMELLISIMMÄT ONNITTELUMME
rs; o
hänen GO-vuotis^yntjmiäpäivänsä johdosta.
i
s
ALBERT CANYON, B.C.
Mr; ja Mrs. Elias Puoliväli
CREIGELLACHIE, B.C.
V. Heinonen, Rauha ja Kaija
CAMBIE, B. C.
Mr. ja Mrs. Victor Enqvist
Maartin Hendrickson
Mary Teto ja pojat
Annie Johnson
Eino Ert6[Uist
Alli ja Sanna Luoma
Amanda ja Jussi Kari
John Leaf ja perhe
Mr. ja Mrs. A. M Rinta a perhe
Niilo, Helen ja Walter Enquist
SOLSQUA, B. €.
Maija ja C. Silta
Helen, Sanni ja Paavo
Karjanmaa; " "
Jeanette, Emmi ja Itolvo
iBannlkkO
Uimo Nieminen ja perhe
Matti Mattila ja perhe
August Pehkonen
Hilda Rinta
Victor Pelto
SICAMOtTS, B. C.
Mr. ja Afics. John Ulvila ja Maxy
Siiri ja Aino Tuomi
Viola, Venla ja Vilho Heinonen
Sanna ja Eilias Saunamäki
Frank Jerula
Gus. Putula _
SALMON ARM, B.C.
Mary ja Kalle Ketola ja Allan
is1
3
s
1
s
i
Syvimmät sydämelliset kiitokseni pyydän lausua kaikille ympäristön,
naapureille ja ystäville, jöfckatk. 24 p:n iltana yllätitte minut 60-vuotis-syntymaäpäiväni
johdosta, tuoden mukananne niin monipuolisen tar-jöilim
ja arvokkaat laihjat, jotka alati tulevat, mielessäni muistuttamaan
teidän, ystärtryydestänne ja tästä hupaisasta illasta. Ilahduttavia olivat
vieraiden laulut ja onnittelukortit.
Erikoiset kiitokset haluan lausua kauempaa saapuneille vieraillemme,
illan, tarjoilijattarille ja Mrs. Karjanmaalle asian järjestelystä ja lahjaa
hankinnasta johtuneista vaivoistaan.
Teitä muistaen,
MRS. HILJA HOLM
SOLSQUA BRITISH COLUMBL%
TiiiiitniiiiiHiiiiiiiiiuniHiHiiiiuiuniiiiiiiiMiiiiiHiniiiiiiuimauiiiniiiiiiirtiiHiiuiiiunniimmuin
Sydämellinen kiitos ystäville ja tovereille siitä suuresta yllätyksestä ja
muistotilaisuudesta, jonka järjestitte minulle lomalla ollessani Rouy-nissa
24 päivä helmikuuta.
Kiitos Suomalaisen Järjestön osasftolle huoneiston luovuttamisesta.
Kiitos alkuunpanijoiUe ja keräätjille. Kiitos kahvipöydästä kylän emännille
ja illan emännille Hildalle ja Marttalle tarjoilusta.
Erikomen kiitos siitä arvokkaasta lahjasta, jonka sain vastaan ottaa.
Suuri kiitos illan soittajiUe hyvästä musiikista.
Tämä tulee sälymään iäti muistossani.
PETAWAWA
Spr. William Oja
T. S. COY (A-5) C. E. T. C.
ONTARIO
Kiitos
Täten pyydän lausua sulimmat kiitokseni sille
toverijoukolle. jotka yllättäen saavuitte uuteen
kotiini helmikuun 12 päivän iltana.
Kiitos siltä suuresta rahalahjasta ja kauniista
kahvipöydästä, jotka toitte tullessanne.
Erikoisesti kiitän homman alkuunpanijoita,
toimitsijoita ja illan emäntiä sekä kaikkia niitä
Jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet saapua.
Eläköön toveruus kesknudcssamime!
VOITTO WIRKKI
Sointiila British Cphim
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 10, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-03-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450310 |
Description
| Title | 1945-03-10-10 |
| OCR text | LAUANTAINA, ilAALISKUTJN 10 PÄIVi^Ä mi ikäisiä ei saleiiiin lasketa. Peli ta- Vuonna lOOÖpurjeliti Leif Ericson paiituu tiukan koDtrollin alaisena ja länteen päin ja löysi silloin A'meri- Icaikkinainen väärinkäytös on maihdo- kan mannermaan * Hän perusti sinne tonta. Vain pelionni, siis sattuma siirtolan, jolle antoi nimen Vinland ratkaisee. Tosin useimmat väkitui- (viinimaa). Hän saapui kaiken tosista pelaajista eivät tätä usko vaan dennäköisyyden mukaan jonneOdn väittävät erinäisten matemaattisten Massachusettsin valtion "rannikoille, iakien aiheuttavan, että pelaalja ne Muita joukkueita seurasi myöhem-tunnettuaan voi hallita voittomahdol- min, mutta lopulta hävisi tämä asutus lisuutensa. Tätä väitettä vastaan sotii pelipankin olemassaolo ja kasvava menestys. Sillä luulisi todella, että menetelmän keksijät eivät halveksuisi pankin valtavia, suorastaan ylettömiä kassoja. PeKsali vaikuttaa mammonan temppeliltä. Ylellisyys, huipistuu täällä. Se öhkin varsin sopiva tausta nojlie pergamentinkeltaisille kasvoille ja otidosti lepattaville katseille, jotka seuraavat yhtä ainoaa asiaa maailmassa täydellä jriielenkiinnoUaan: pelin kulkua. Moni tuskin muistaa syödä. Raha lainehtii ohuina tuhannen frangin seteleinä ja pelinhoitajien, pankin vahtimestarien matala piihe tuntuu Ttuin messun luku oudolle jumalalle. Pelaajieh selän takana kurkistelevat utdliaat matkailijat, systeemien keksijät ja muut ihmiset. Ketään ei. näytä huolet painavan, ei vaikka tulisi suurikin häviö, sillä -tunteitten näyttäminen on täällä yleisesti pan-naaitjulistettu. Lasirnaisin silmin, kankein ryhdein tullaan, ollaan ja poistutaan salista... Harvoin hymyillään. Tuntuu kuin olisi suurikin työ tekeillä. Luulisin, että Monte-Carlon maantieteellinen asema ja sen erinomainen ilmasto ön ensinnä muodostanut sinne aivan jäljettömästi, ei ole löydetty sitä paikkaa, jolla nämä viikingit asettuivat maata viljelemään. Mutta Islannin asutus jatkui, vaikka sattui hirvittäviä nälkävuosia, liikkui kulkutauteja ja tulivuorten purkauksia. Islannin pinta-ala on lähes 40,000 neliömailia. Se sijaitsee lähellä Grönlannin rannikkoa. Ilmanala on lauhkea sen tähden, että lämpimät golfvirrat vaikuttavat ilmastoon. Saaren asukasluku on 117,000- Kolmas osa asukkaista on maanviljelyksessä, hoitaen noin 65,000 eekkeriä viljavaa maata. Kalastus on huomatuin teol-lisuUs. -Vaikka viljeltävää maata on vähän, vaikka metsiä ei ole juuri lain-kaaji ja mineraaleja ei tavata, ovat islantilaiset ^ saavuttaneet huomattavan nykyaikaisen kehtiykseri. Ön raikennettu teitä ja. lennätinlaitps sekä puhelinyhteys. Sähkövoimaa käytetään laajalti. Lentoyhteys on säännöllisessä käynnissä pääkaupungin Reykjavikin ja saaren pohjoisten o-sien välillä. Islantilaiset ovat ylpeitä kuiiluisas-ta kirjallisuudestaan ja vanhasta kulttuuristaan., • He sanovat sivistyksen vallinneen maassaan jo silloin, kun suurin osa Eurooppaa oli sivistymätöntä. Kaikki saaren asukkaat osaa-hyvin kansainvälisen yleisön, joka vatiukea ja kirjoittaa. Pääkaupun-peHpankin perustamisen jälkeen alkoi yhä kirjavoitua. Monien kuuluisienkin henkilöiden niniet ovat virkistäneet ihmisten mielikuvitusta, yleinen aineellisuuden palvonta on tietys-, ^ ti löytänyt tästä paikasta pyhiinvael- . luspaikan ja maailman loisaines:on siellä veljeskuntana. Yhteisomatun-to rauhoittaa kaikki ja henkilökohtaista yastuuntunnetta ei oikein pide-tä todellisena, ei ainakaan siltä näytä. Itsekkyyttä ei kukaan tuolla tuomitse ja paheet ovat niin sanomattoman inhimillisiä ja anteeksiannettavia. Sellainen on Monte-Carlon henki. Ei lie- .ne ihme, että itsemurhia silloin tällöin siellä tapahtuu, kuten muuallakin, jossa ihminen todella elää tarpeettomana eikä näe mitään elämään velvoittavaa. Kulttuuri tarvitsee . kaatopaikkojakin ja sellainen on. m. m. Monte-Carlo. Joka tuosta tekee unelmiensa kohteen ja saattaa ihailla sikäläistä elämää, on .niinmuodoin loiselämän arvossapitäjä 'ja itsekin haluaisi sellainen olla. —'O. T. Maailman vanhin d«' mokratia gissa on yliopisto ja kouluja on joka kylässä. Jotakin Suomesta Eräässä Helsingin l^dhdessä marraskuun lopulla kerrotaan ylpeydellä, kuinka Suomen armeija on kaukana pohjoisessa urhoollisesti ajanut rajalle asti vihollisen, joka on tehnyt kaiMvea ajateltavissa olevaa vastarintaa." Mutta — jatketaan kirjoituksessa — "Saksan armeijat ovat sensijaan täällä liittäneet uuden häpeätahran natsilaisuuden maineeseen. Niiden jättämät jäljet ja muisto tulevat kyllä säilymään kansamme keskuudessa sukupolvesta toiseen varsinkin köyhän pohjoisen väestömme parissa. Poltetut kylät, hävitetyt kodit, tuhotut viljelykset, tiet ja sillat puhuvat omaa kieltään siitä "auttamisesta", jota varten hra Hitlerin joukot ilmoittivat aikoinaan tänne saapuneensa. Tällainen esiintyminen on kuitenkin toisaalta helpottanut suomalaisten joukkojen tehtävää. Niiden on ollut.sotilastoimin yhdistettävä suoranainen poliisitehtävä, Poh-jois- Suomen puhdistaminen rosvoilevista ja tihiitöitä harjoittavista villiintyneistä laumoista. Kuvaavaa on, että natsit salaavat tämän »armeijansa esiintymisen Suomessa Saksan kansalta. .Sille anne- Jään peittämä Islanti, jonka merenkulkijat 61ivat kertoman mukaan Amerikan - mantereen ensimnjäiset valkoiset asukkaat, on maailman van- i^an se käsitys,- että suomalaiset itse hin demokraattinen inaa, koska sillä ovatkin sytyttäneet kylänsä tuleen! on toista tuhatta vuotta pitkä itse- "Ön aivan mieletöntä otaksua, että nainen hallitus. Se on myöskin maa saksalaiset sotilaat hävittäisivät, mi-ja valtakunta, jolla ei ole sotavoimaa, ta he oman henkeiftä uhalla ovat puo-ei armeijaa eikä laivastoa, ei myös- lustaneet," kirjoittaa esimerkiksi sakkaan linnoituksia, mutta siitä huoli- salainen lehti Pommersche Zeitung jo matta ei sen ole tarvinnut milloinkaan syyskuun 19 päivän numerossaan, olla sodassa, ei maatansa puolustaak- Mikäli tulipaloja kuitenkin olisi sat-seenkaan. tunut, niin — tietää lehti — "Suoma- Yhdeksännellä vuosisadalla siirtyi laiset talonpojat ovat epätoivossaan sinne irlantilaisia munkkeja ja Skan- polttaneet talojaan, jotteivät ne jou-dinaviah maiden viikinkejä, Islan- tuisi bolshevikkien käsiin (!)"- nissa järjestettiin toeti alussa valin- Jatkuvan henkisen pimeyden valli-aan alainen eduskunta, o^nka nimi on tessa. voidaan kansalle tarjota mitä f^AIthing?*..-:5e perustettiin V. 930.. . hengenruokaa tahansa. . . . . . TTniuminimuiiiiiinniiiUiiimiiuuramiiiainiHiiiiMitnnmimnuHiimHimiiimunniim^ imHiiiimimiiiiiiiHiiiiiMi) SYDÄMELLISIMMÄT ONNITTELUMME rs; o hänen GO-vuotis^yntjmiäpäivänsä johdosta. i s ALBERT CANYON, B.C. Mr; ja Mrs. Elias Puoliväli CREIGELLACHIE, B.C. V. Heinonen, Rauha ja Kaija CAMBIE, B. C. Mr. ja Mrs. Victor Enqvist Maartin Hendrickson Mary Teto ja pojat Annie Johnson Eino Ert6[Uist Alli ja Sanna Luoma Amanda ja Jussi Kari John Leaf ja perhe Mr. ja Mrs. A. M Rinta a perhe Niilo, Helen ja Walter Enquist SOLSQUA, B. €. Maija ja C. Silta Helen, Sanni ja Paavo Karjanmaa; " " Jeanette, Emmi ja Itolvo iBannlkkO Uimo Nieminen ja perhe Matti Mattila ja perhe August Pehkonen Hilda Rinta Victor Pelto SICAMOtTS, B. C. Mr. ja Afics. John Ulvila ja Maxy Siiri ja Aino Tuomi Viola, Venla ja Vilho Heinonen Sanna ja Eilias Saunamäki Frank Jerula Gus. Putula _ SALMON ARM, B.C. Mary ja Kalle Ketola ja Allan is1 3 s 1 s i Syvimmät sydämelliset kiitokseni pyydän lausua kaikille ympäristön, naapureille ja ystäville, jöfckatk. 24 p:n iltana yllätitte minut 60-vuotis-syntymaäpäiväni johdosta, tuoden mukananne niin monipuolisen tar-jöilim ja arvokkaat laihjat, jotka alati tulevat, mielessäni muistuttamaan teidän, ystärtryydestänne ja tästä hupaisasta illasta. Ilahduttavia olivat vieraiden laulut ja onnittelukortit. Erikoiset kiitokset haluan lausua kauempaa saapuneille vieraillemme, illan, tarjoilijattarille ja Mrs. Karjanmaalle asian järjestelystä ja lahjaa hankinnasta johtuneista vaivoistaan. Teitä muistaen, MRS. HILJA HOLM SOLSQUA BRITISH COLUMBL% TiiiiitniiiiiHiiiiiiiiiuniHiHiiiiuiuniiiiiiiiMiiiiiHiniiiiiiuimauiiiniiiiiiirtiiHiiuiiiunniimmuin Sydämellinen kiitos ystäville ja tovereille siitä suuresta yllätyksestä ja muistotilaisuudesta, jonka järjestitte minulle lomalla ollessani Rouy-nissa 24 päivä helmikuuta. Kiitos Suomalaisen Järjestön osasftolle huoneiston luovuttamisesta. Kiitos alkuunpanijoiUe ja keräätjille. Kiitos kahvipöydästä kylän emännille ja illan emännille Hildalle ja Marttalle tarjoilusta. Erikomen kiitos siitä arvokkaasta lahjasta, jonka sain vastaan ottaa. Suuri kiitos illan soittajiUe hyvästä musiikista. Tämä tulee sälymään iäti muistossani. PETAWAWA Spr. William Oja T. S. COY (A-5) C. E. T. C. ONTARIO Kiitos Täten pyydän lausua sulimmat kiitokseni sille toverijoukolle. jotka yllättäen saavuitte uuteen kotiini helmikuun 12 päivän iltana. Kiitos siltä suuresta rahalahjasta ja kauniista kahvipöydästä, jotka toitte tullessanne. Erikoisesti kiitän homman alkuunpanijoita, toimitsijoita ja illan emäntiä sekä kaikkia niitä Jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet saapua. Eläköön toveruus kesknudcssamime! VOITTO WIRKKI Sointiila British Cphim |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-03-10-10
