Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 19, 1956

              (Jatkoa)
T ^ U X juttua sitten selviteltiin oikeu-dessa
tuli ilmi, e t t ä kansalaisemme
öii keinotellut osakkeilla käyttämällä
jtpisten rahoja. Kun -markkinat sitten
romahtivat, tekivät ne monesta rikkaas­takin
imieheslä köyhän yhdellä iskulla.
Jutun käsittelyn kestäessä meni pankin­johtaja
käymälään ja kun häntä ei siel­tä
kuulunut takaisin kohtuullisen ajan
kuluttua niin mentiin katsomaan. Sil­loin
havaittiin, e t t ä hän oli j ä t t ä n y t ju­tun
selvittämisen toisten tehtäväksi.
Pieni pullo oli osoittamassa, mistä h än
oli ottanut lähtöryypyn. Hänelle oli
nyt samantekevää, miten juttu päättyi­si.
Kansalaisemme tuomittiin moniksi
vuosiksi linnaan, sillä kavallussumma
nousi kymmeniin tuhansiin. Pankin
asioita jäivät hoitamaan siihen tarkoi­tukseen
koulutetut miehet, eikä se pank­ki
enää koskaan avannut oviaan. Kei­kaus
ei ollut kuitenkaan pahinpia, sil­lä
loppuselvittelyssä tallettajille 'mak­settiin
75-prosehttia saatavistaan takai­sin.
Viimeinen erä tosin miaksettiin
vasta vuosien kuluttua.
Elorannalle ei juttu smerkinnyt muu­ta
kuin sen, että hän nyt pääsi eroon
maastaan ja veron maksamisesta siitä
vuosi vuoden jälkeen. Kun selvisi, et­t
ä tuo kansalainen oli pitänyt verora­han
itsellään, sapetti se Elorantaa niin
paljon, että hän päätti jättää maasta
huolehtimisen sikseen. Siitäkin huoli­matta,
että oli mustalla listalla eikä työ­tä
ollut saatavissa.
Hän päätti jäädä toisten työttömien
joukkoon. Kuitenkin hän päätti kir­joittaa
sille naapurille, jolla oli farmin
tapainen hänen maansa kanssa rajak-kain,
jotta hänellä oli nyt tilaisuus saa­da
lisää maata halvalla. Hän ilmoitti,
e t t ä kunhan maksaa verorästin ja edel­leen
huolehtii veroista, niin maa on
hänen. Hän vakuutti, ettei missään
tapauksessa tule enää huolehtimaan
tuosta'maankappaleesta. Yhtä ja tois­ta
muuta lisättyään kirjeeseen, hän vei
sen postiin.
Aika vieri ja yhä synkemmäksi kävi
työkansan elän^ä. Vaalit olivat lähes­tymässä
ja Hooverin ennustama hyvä
aika ei vain tullut nurkan takaa. Se oli
nyt kertakaikkiaan päättänyt odottaa
vaalien tulosta.
Aaltavalla enemmistöllä äänesti kan­sa
demokraatit valtaan ja sen ehdok­kaan
myöskin presidentiksi, johon vir­kaan
tuli F, D . Roosevelt. Vaalitaistelu
oli kiihkeä ja tuskin koskaan olikaan
käyty vaaleja sellaisessa ilmapiirissä
kuin nyt. Kansalla oli käsitys entisistä
demokraattien hallilusajoista, että sil­loin
on aina huono aika, mutta huono
oli nytkin, ehkä vieläkin huonompi kuin
milloinkaan demokraattien hallituskau­sina.
Sen asian tunsivat kaikki na­hoissaan
ja siksi äänestivät demokraat­teja.
\'aalien ja presidentin virkaanastu-mispäivän
välinen aika miuodostuikin
nyt huonoa huonommaksi. Jos pank­keja
keikahteli usein ennen, niin nyt n i i ­tä
]>yllähteli joka päivä. Pankkiirit oli-v,
Ti päättäneet nylkeä viimeisetkin sen­tit
tallettajilta. Siihen asiaan sekaan­tui
sitten presidentti aivan ensitöik-st^
en, julistaen pankkiiuhlapäivät. jol­loin
karkki pankit olivat kiinni, jolla ai­kaa
saatiin aikaan järjestys, jolla tur­vattiin
talletlajain siiästöt.
Alkoi uusi aikakausi, jolloin Roose­veltin
"uusi jako'' näytteli huomattavaa
osaa. TärkeimpaSiä oli hätäaputöiden
j ä r j ^ t ä m i n e n \VPA:n alaisuudessa.
Tässä työssä sai olla 12 {>äivää kuu­kaudessa
2 dollarin päiväpalkalla. T o i -
Kilpakirjoitus— Kirj. Ville Vesa
nen oli CCC-kämppien perustaminen.
Niissä nuoret miehet saivat työtä dolla­rin
päiväpalkalla. Siitä lähetettiin~ko-tlin
25 dollaria kuukaudessa.
, Karkki tUo pani ainakin vähän rahaa
liikkeelle j a henki riepu tuli turvatuk­si,
sillä siihen aikaan sai dollarilla aika
paljon, nykyaikaan verrattuna.. Käsipe­lillä
suoritettu työ ei suuria merkinnyt,
mutta kun paljon miehiä oli työssä tuli
kuitenkin yhtä ja toista hyödyllistä
rakennetuksi. Kaikkia "uuden jaon'
hommia on >mahdoton muistaa, mutta
kuului siihen myöskin teollisuuden el-,
yyttäminen. Tuotantolaitokset saivat
silloin lainojen nimellä miljoonia dolla­reita,
joita tuskin milloinkaan makset­tiin
takaisin.
Kansan ostokyky lisääntyi kuiten­kin
jossakin määrin ja sekin oli parem­pi
kuin ei mitään. Saatiin muutakin
.apua. Tuli esim. jauhoja, joita sanot­tiin
Punaisen Ristin jauhoiksi ja niitä
saatiin jonkin aikaa aivan vapaasti. Elä­mä
oli kuitenkin sellaista ''ollako vai ei­kö
olla'' •— elämää elämän ja kuoleman
väli-mailla.
Sitten alkoivat tuotantolaitokset työs­kennellä
lyhennetyllä työajalla ja pie­niä
palkkoja maksaen. Niissä oli ti­laisuus
työskennellä millä palkalla hy­vänsä,
sillä uniot eivät silloin olleet
niin voimakkaita kuin nj-kyään. Oli­han
silloin jo olemassa montakin uniota
eri tuotantoaloilla. Silloin syntyikin
ajatus liittää uniot yhteen ja niin syntyi
Congress of Industrial Organization
(CIO). Pittsburgin kongressiin, jossa se
perustettiin, osallistui pari tuhatta edus­tajaa.
T ä t ä ennen oli tehty laajaa valistus­työtä
työläisten keskuudessa, jolle an­toi
pontta jatkuva työttömyys, sillä e i ­väthän
Rooseveltin suunnitelmatkaan
niin äkkiä auttaneet. Sitä paitsi uniof
olivat pieniä ja hajanaisia, mutta ne al­koivat
tuntea voimansa uuden yhteen
liittymisen, johdosta.
Pitkä aika kului tässä työssä, mutta
sitten tuli avuksi kongressin hyväksy­mä
Kansallinen työsuhdelaki. Tämä la­ki
suojeli työläisten järjestymistä, sillä
se kielsi työläisten mustalistaamisen
unioon kuulumisen takia.
Nyt alkoi syntyä unioita kaikille en­nen
järjestymättömille teollisuusaloille
ja CIO alkoi järjestää myöskin kaivos­työläisiä,
mutta ensimmäisinä järjestä­jinä
p>Tkivät esiintvTttään yhtiöt. Se
kuulosti ensin hullulta, kun työläiset
saivat kehoituksen liittyä unioon mitä
pikemmin sitä parempi. Ei tarvinnut
maksaa suurta sisäänkirjoitusmaksua,N
vain 25 senttiä vuodessa, eikä mitään
kuukausimaksuja.
Moni mies joutuikin ymmälle, saatu­aan
postin kautta kehoituksen tulla kir­joittamaan
nimensä papereihin, joihin
oli union nimi präntätty. Jokainen kai­vanto
sai oman, osastonsa ja oikeuden
nimittää virkailijat. Unioita sjTityi,
mutta ne olivat yhtiöiden unioita, sen
huomasivat työläisetkin aivan alussa.
Mutta kun niihin pääsi niin vähällä ra­halla,
niin työläiset liittyivät niihin.
Monella oli vielä pelko, että ellei liity,
niin joutuu pois työstä.
Nyt oli unio, joka toimi kaikkien
reklementtien mukaisesti ja teki sopi­muksia
työnantajan kanssa. Tämä unio-muoto
oli vallitseyana useita vuosia,
mutta siinä rinnalla oli myöskin toinen
United Steel Workers (CIO), joka jär­jesti
työläisiä. Sen työ edistyi hitaas­ti,
vaikka nyt olikin oikeus puhua työ­läisille
mustalistäusta pelkäämättä. Mo­net
työläiset kuitenkin arkailivat, muis­taen
menneisyyttä. Kuitenkin edistyt-tiin,
sillä CIO pystj-i palkkaamaan va­kinaisen
järjestäjän isompiin kaivos-kyliin
ja järjestämistyötä suoritettiin
jopa kaivoksien päälläkin. Vihdoin sit­ten
toimitettiin äänestys minkä union
työläiset haluavat ja CIO voitti suurel­la
enemmistöllä.
^letsämiehetkin alkoivat järjestää r i ­vejään.
Tällä vTnpäristöllä ei silloin
ollut suuria kämppiä muualla kuia
Cleveland Cliff Iron yhtiöllä, joka tuot.
t i kaivoksissa tarvittavan puutavaraiL
Niiltä kämpiltä ajettiin union järiestä.
j ä t pois väkivallalla. Syntyi oikeusjut­tu,
jonka yhtiö hävisi. Yhtiö määrät,
tiin naulaamaan huomattavat ilmoituk­set
kämppien porteille, samoin kuin kai.
voksienkin porteille. Niissä sanottiin
e t t ä union järjestäjillä oli vapaus tulla
j ä suorittaa häiritsemättä työtään.
Tästä pahastuneena yhtiö lakkasi it-se
huolehtimasta kämpistään, jättäen ne
urakoitsijain haltuun. Urakoitsijat oli-vat
pieniä yrittäjiä ja rakensivat vaia
pieniä mökkejä, joissa miesten piti asua
ja itse valmistaa ruokansa. Se vaikeut­t
i järjestämistä suuresti. Kuitenkin puh,
kes lakko Newberryn, Mich. metsä-kämpillä
palkankorotuksen puolesta.
Palkat olivatkin niin alhaiset, että rift-tivät
hädintuskin ruokaan.
Lakkolaiset saivat paäkortteerikseea
suomalaisen työväentalon. Sieltä käsiä
ohjattiin lakkotaistelua j a samalla pidet­tiin
yllä ruokalaa. Eräänä iltana sitten
monta sataa henkilöä käsittävä vigilan-'
tien joukko hyökkäsi haalille. Se sär­k
i kaikki ikkunat, ovet ja mitä ikinä si.
säilä oli ja ajoi lakkolaiset pois kaupun-gista.
Ainakin yksi työläinen tapettiin
ja toisia mukiloitiin pahoin. Hulikaanit
uhkasivat myöskin tappaa muutamia
yhdistyksen jäseniä ja näiden oli pois-tuttava
paikkakunnalta.
Tästä syntynyt oikeusjuttu 'kesti usei.
ta vuosia ja lopuksi yhtiön täytyi ottaa
takaisin miehet, jotka oli'karkoitettu ja
maksaa heille palkka koko ajalta. '
, Haalia ei sen jälkeen ole enää käytet­ty,
niutta järjestymisoikeutta ei siellä
jhdoin >
lisää m
ymässä
en on n
ien tan-i
Sejakys
oli mei
•lliset 1
k perust
jtyöhönp}
fja ja an
ään saa
tutkin
•'hjvässä
1 miehiä i
OS mies <
oUi
ityötä,
paljoi
VÄINÖ LINNAN
UUTENA KANSANPAINOKSENA
Liitteenä kuvasarja SF:ii samannimisestä elokuvasta
UUSI HALPA HINTA
Sidottuna ainoastaan ....
ON NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
ILMESTYNYT JO 16 PAINOS
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limited
BOX 69 . SUDBUBY, ONTARIO
S. s. "HOMERIC
UUSI HOME LINJAN LIPPULAIVA
26.000 tonnia
Pikapalvelu Quebecista Le Havre'eii, Ranskaan ja
Soulhamptoniinr Englantiin
Tämä Home Linjan uusi LOISTAVA lippu­laiva
liikennöi nyt säännöllisesti Quebe­cista
Le Hävreen, Ranskaan ja Southamp­toniin.
Englantiin. Matka Quebecista Le
Havreen kestää ainoastaan 6 päivää.
Tehkää paikkatilauksenne osoitteella: - riMn VAPAUS TRAVEL AGENCY
U n i bV P. o . BOX 69 SUDBURY. ONT.
Kevät- ja kesäkauden
kulkuvuoröt Quebecista:
Toukokuun 26 p.
Keskuun 14 p.
Heinäkuun 1 p.
Heinäkuun 18 p.
Elokuun 3 p;
ittiin or
lään 1
Tämä
jn, mutl
estää -mc
vaikka o
i. oliko h'
lialle vai
;a miiik
Että
pitkälle,
!sti koke
[un levisi
miehiä,
lamaan,
tamtta'
luvat
'hrti mill
liä ohje]
lorauta c
ei kuuli
päätti
[ikin sielli
p joka h'c
Sassin. '1
'•iz ei mu
nimeä.
[- Matti
h Eloranl
pn jo kau
[~ Onhan
;aanko n\
- K y l l ä ,
:nka vanh,
-Olen tä
Eloranta
-Olettek
Olen k;
I''
V. I
Su<
S
UI]
o i/.
on s
SEN
Suor
laaji
part
sink:
siin
ikää vasti
kiele
teos
kääi
Insu
opisi
kiele
Vi
SiVtl 8. r c Lau^i^J^ain^ ,t<»#>l9^v». p^Tpjai,.