1956-05-19-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KA UNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaaa Publiihed and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 E lm Street West. Sudbury, Ontario. • Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00 6 kuukautta . . . . 2.25 3 kuukautta . . . . . 1-50 YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta .... $5.00 6 kuukautta . . . . . . . . 2.75 SUOMEEN J A MUUALLE ULKOM.4ILLE I vuosikerta . . . . . . . . $5.50 * 6 kuukautta . . . . . . . . $3 00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4 00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 Ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien Kaik&i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Toimittala: K. Salo. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company on lähetettävä maksu etukäteen. Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P. O. B O X 69 SUDBURY. ONTARIO Taisi t a l v i v i i m e i n menettää otteensa täällä k e s k i - ja pohjois-Ontariossakin. Sellaiselta tuntui a i n a k i n jo viime lauantaina j a sunnuntaina täällä Sudburyn y m päristössäkin. Tosin vielä jossakin auringolta h y v in suojatussa paikassa voi löytää lunta ja jäätä, mutta i l m a oli n i i n lämmintä, että aivan paidatta passasi mennä saunan päälle raitista ulkoilmaa nauttimaan. Muutamat hyvähermoisimmat lienevä.t jo käyneet A h d i n valtakunnassakin itseään karkaisemassa, mutta pahuuksen kylmää vesi k u i t e n k i n vielä o l i . Eräillä kesäkämpillään käyneillä oli taas sellaista, kertomista, että "kalanhinta laski romahtamalla". Kuhat k u u l u i v a t puraisseen aivan k u i n nälkäiset sudet. Eikä se mikään ihme olekaan, siliä eihän niitä monissakaan järvissä ole "syötetty", viime syyskauden jälkeen, Useimmat kuuluivat k u i t e n k i n vetäneen vesiperän, eivät saaneet edes hiilellä paistettavaa saalista. Mutta kesä on vasta a l u l l a j a vahingot voi- .iaan korvata ennen syksyä moninkertaisesti. Yhdysvalloissa j a Canadan eteläisemmissä osissa pr\ kesä alkanut kovin ukkos- j a pyörremyrskyin. Lämpimien j a k y l m i e n i l m a v i r t o j e n törmäily niitä sellaisia aiheuttaa. Missä s e l l a i s ia myrskyjä on o l l ut on l e i k k i ollut kaukana, siitä k e r t o o s e , että l u k u i s ia ihmisiäkin on myrskyissä k u o l l u t ja:loukkaantunut ja omaisuus vahingot ovat olleet suuret. Mutta myrskyistä huolimatta kesä on sentään kesä j a k a i k k i me varmaankin lausumme kesän lämpimästi tervetulleeksi. Äitien päivä on sitten ollut j a mennyt.- Monin paikoin, kuten esim. täällä Sudburyssa, o l i äitien päiväksi järjestetty juhlatilaisuus joko haalille tai johonkin muualle, missä lapset esittivät pääasiallisen ohjelman j a k u k i t t i v a t äidit j a s i t t en k a i k k i yhdessä n a u t i t t i in ravintolatarjoilusta. Nämä tilaisuudet yleensä muodostuvat kauniiksi j a v a i k u t t a v i k s i , sillä ovathan ne niitä harvoja tilaisuuksia, joissa todella huomioidaan se s u u r i j a ratkaiseva osuus, .mikä äideillä on nousevan sukupolven kasvattamisessa kaikenlaisten yhteiskuntajäriestelmien vallitessa. Erittäin suotavaa olisi, että nämä juhlat jättäisivät pysyvän vaikutuksen, että jatkuvasti, ainakin tärkeimpien kysymystep ohella j a myöskin jokapäiväisessä kotielämässä, m u i s t e t t a i s i in antaa äidin työlle se arvo mikä sille k u u l u u . Samalla olisi toivottavaa, että se myöskin muistuttaisia k a i k k i a äitiä siitä, että heidän suuri osuutensa elämän ylläpitäjinä ja j a t k a j i n a velvoittaa heitä myöskin vaatimaan miesten kanssa tasavertaista sananvaltaa kaikissa asioissa. Tällä hetkellä, vaikka puhutaankin paljon naisen tasa-arvoisuudesta, ei naisella vielä ole k a i k i s s a suhteissa tasa-arvoista asemaa miehen r i n n a l l a. Rauhasta ja hyvästä tahdosta puhutaan nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siitä huolimatta näyttää yhäti olevan vaikea päästä sopimukseen kaikenlaisten vihamielisten toimenpiteiden lopettami- Elon tiellä Kirj. ALIISA Elontiellä yksin kulkea kun saa, niin taivallus on kumman kaihoisaa. Usein silloin murhe mielen valtaa ja kyyneleet valtoinansa vuotaa. Kaipuun tunne mieltä myöskin murtaa, syömmen se tahtoo suruun sortaa. Kevätaurinko kun kirkkaasti hohtaa, vieir on aika, ett' armaasi kohtaat. Kaunista ompi kaksin soudella vaikka myrskyisillä aallokoilla. Väsymys jos soutajan sortaa, silloin toinen rantahan soutaa. Xuotiolla kahvit silloin keittää, kullallensa katseen hellän heittää. Jälleen taas järvelle soutamaan, vielä suuria kaloja noutamaan. Kun kalat sitten nuotiolla paistuu, niin huoletkin ne mielestä haihtuu. Näin onnekasta oisi aina meillä, kulkea kaksin täällä elonteillä. ERI KULMILTA MAAPALLOA [N'UORALLATANSSIJ.AT Ruotsalainen .\llan Lundberg saavutti jokin aika sitten uuden nuorallakäve-lyennätyksen. Hän pysytteli yhtämittaa kireälle jännitetyn nuoran jäällä 50 tuntia ja 5 minuuttia. Entinen ennätys, S^j tuntia huonompi, oli saksalaisella Volterilla. •» * * AUTOMATISOITUA Pekingissä cn aloitettu Kiinan ensimmäisen automatisoidun elokuvalabo-ratorion rakennustyöt. Kun Laboratorio saadaan toimintaan ensi vuoden puo-r. välissä, 'voi se kehittää ja kopioida 60 miljoonaa metriä filmiä vuodessa. (Laboratorion ovat suunnitelleet tshekit ja se varustetaan tshekkiläisillä koneilla. KIRJEENVAIHTOA mmmammm ir ^ ^ temmammi L, H. — Hiukan varovaisesti käsiteltävä juttu ja ehkä liian aikaista sanoa vielä mitään. Katsotaan kuitenkin seuraavaan numeroon mennessä. Abce, Alta — Nimi puuttui, mutta kyllä sellainen tavara nimettömänäkin kelpaa. Västäräkki — Olipahan pitkän-lainen, joten joudumme panemaan odotuslistalle. Kyllä se joskus t i lansa löytää. Hämeen tyttö — Jos ei nyt, niin kyllä se jo seuraavassa numerossa pääsee julkisuuteen. sesta j a aseistariisunnan aloittamisesta. Vuosikymmeniä kestäneen vihankyivöstä noussut oras, jota eräiden p i i r i e n toimesta pyritään edelleen ruokkimaan, on v a i k e a s t i pois kitkettävissä. Maailman i h misten suuri enemmistö haluaa y s tävällisiä ja r a u h a l l i s i a suhteita, mutta monia voidaan vieläkin harhaan johtaa sillä, että selitetään muka j o n k i n toisen maan ihmisten yhä suunnittelevan hyökkäys- ja väkivaltatoimenpiteitä. Tätä h y väkseen käyttäen vihan j a eripuraisuuden kannattajat j a siitä hyötyvät p i i r i t tekevät edelleen kaikkensa rauhan l u j i t t a v i en sopimusten solmiamisen estämiseksi. Mitä pikemmin k a i k i l l e i h m i s i l le saadaan selväksi, että k a i k k i en maiden tavalliset ihmiset ovat r a u han ystäviä, sopuisan kansainvälisen kanssakäymisen ystäviä, sitä pikenunin saadaan pysyvä rauha turvatuksi k a i k k i a l l a maailmassa. SODAN MANNEKIINIT Sitä mukaa k u n m a a i l m a n i h m i s t e n keskuudessa kasvaa rauhantahto, sitä m u k a a k u i n sodan vastustajain lukumäärä j a päättäväisyys kasvaa tehostavat j a parantavat sodan valmistelijat ja ihannoitsijat toimintaansa, j o n k a tarkoituksena c n saada v a r s i n k i n nuoriso sodanihailijoiksi. Lainaamme seuraavassa "Tänään"-lehden julkaiseman Immanuelin tutkielman, miten esim. ku\^en a v u l l a pyritään vaikuttamaan nuorison m i e l i i n . * ^ * SANOMALEHTIÄ kiinteästi seuraav^it ihmiset ovat "huomanneet, että ns. kylmässä sodassa käytetään enenevässä määrässä myös kuva-aineistoa. Sitä uitetaan j u l k a i s t a v a k s i oikeastaan lehteen k u i n lehteen; kun kuvat ovat usein s u h t e e l l i s e n hillittyä lajia, niin varovaisemmatkin toimittajat sijoittelevat niitä tuon-tuosta hoidettavina o l e v i l l e palstoilleen; ja kun nyk y i s i n alkaa j o o l l a varaa v a l i t a k i n , kumman puolen k u v i a ottaa . . . E r i t y i s e s t i pyritään k u v i s s a esittelemään uusia armeijoita, joita p a r h a i l l a a n puuhataan p y s t y y n eri tahoilla. Sinänsä viattomana lähtökohtana ovat uudet pukumallit. Y k s i k u v a näyttää, sanokaarhme millainen tulee olemaan sotisopa Länsi-Saksan armeijan t a v a l l i s e l l a sotamiehellä, a l i u p s e e r i l l a , upseerilla, lentäjällä, matruusilla j a m e r i u p s e e r i l l a . Kuvan tekstissä selostetaan, missä määrin uudet p u k u m a l l i t pohjautuvat maan vanhoihin s o t i l a s p e r i n t e i h in tai missä määrin ne poikkeavat niistä. Toisena päivänä saattaa l u k i j a löytää lehdestään samantapaisen kuvan, joka puolestaan esittelee r a j an v a s t a k k a i s e l l a puolella puu-hanalaisena olevan armeijan vaatekertoja. Näin onk i n jo päästy varovaiseen alkuun, sotilasmannekiinien avulla. Uudet puvut Ovat t i e t y s t i k a u n i i t a j a miehekkäitä, joten saattaa niitä katsellessa monenkin koulupojan mieli hieman hetkahtaa: tuollaisessa sitä vielä kävellään . . . , H i l j a l l e e n , asteettain, huomaamatta hiipii sota näiden kuvien a v u l l a uuden sukupolven tunne-elämään j a ajatusmaailmaan. Eivätkä k a i k k i varttuneemmatkaan sitä huomaa, eivät tule ajatelleeksi, koska nämä ensimmäiset esitykset ovat, kuten sanottu, suhteellisen siistiä laatua, jopa silmänruokaa itse-k u l l e k i n . Taitaapa j o k u ajatella noita k u v i a katsellessaan n i i n k i n , että k a u n i i m p i on t uo m a l l i . k u i n tuo toinen; sympatia luiskahtaa mieluimmin-.5.en armeijan puolelle, mitä syystä tai toisesta pitää oikeammassa Dlevana. Samalla t a v a l l a näkyvät e r i l e h t i e n toimittajatkin mielialojaan ilmaisevan, k u n n o i h i n kuviin selittäviä tekstejä laativat. M u t t a todellinen rauhanihminen ei a n n a tuollaisen kuvallisenkaan propagandan pettää itseään; hän ei antaudu ihastukseen s o t i l a s m a n n e k i i n i e n edessä olkootpa sitten kysymyksessä tämän tai tuon puolen sotisovat; hänen vakaumuksensahan on, että sota k a i k k i n e e n on järjetöntä, kauheata, epäinhimillistä, | n i i n myös siihen valmistautuminen. Sotaa eivät käy vaatteet, vaan ihmiset, jotka niitä | kantavat. Tämän tosiasian mukaisesti o n "kuvallinen | propaganda kehittymässä j a j o k e h i t t y n y t k i n uuteen vaiheeseen. Niinpä t a v o i t t a a silmä sanomalehteä kat-1 sellessa k u v a n tämän t a i t u o n armeijan r u l l i i n saapuneesta ensimmäisestä sotamiehestä, ensimmäisestä aliupseerista, ensimmäisestä upseerista, komentajasta, j kenraalista jne. S i t t e n saadaan k u v a t u k s i jo jonkin-1 l a i n e n ryhmittymäkin, j o u k k u e tai k o m p p a n i a mars-1 s i l l a . Toimittajat laativat kuvateksteihin selityksiä marssijoiden kiväärimalleista, tulitehosta j a muista tärkeistä seikoista. N i i n tullaan asteettain siihen, että lehtien kuva-aineisto paisuu paisumistaan, valtaa osaltaan mieliä huomaamatta, kuumentaa tuntoja, synnyttää vihaa, pelkoa, kunnioitusta. V a i k e a t a on i h m i s t e n enää sill o in i r r o i t t a a itseään propagandan juonista . . • Toivokaamme k u i t e n k i n , että tällä k e r r a l l a löytyy sentään riittävästi niitäkin voimia, j o t k a kykenevät asettamaan sulkuja kaikenkarvaiselle sotapropagandalle, n i i n k u v a l l i s e l l e k u i n s a n a l l i s e l l e k i n huiputukselle. Tätä sulkujen rakentamistahan tämä rauhantyö on; tehkäämme tätä a l a t i . . . MÄÄRITELMÄ P O L I I T I K O S TA P o l i i t i k o i s t a , kuten monista m u i s t a k i n ihmisistä on monia hauskoja j a taas vähemmän hauskoja vitsejä j a määritelmiä. Sir W i n s t o n C h u r c h i l l , joka itse on kautta maailman tunnettu p o l i i t i k k o määrittelee p o l i i t i k o l l e seuraavat vaatimukset: Hyvä p o l i i t i k k o on henkilö j o k a pystyy ennustamaan mitä tapahtuu ensi vuonna. Ensi vuonna hänen täyt\^- pystyä vakuuttavasti selittämään, minkä t a k i a hänen ennustuksensa eivät toteutuneetkaan. A i k a onnistunut määritelmä. Eikö olekin? '.f. . •., 4 i t i , * >-1 Sivu 2 Lauantaina, loulfokuun 19 pilvanäu 1956 K. S. vitsisi ajatella. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, el monenkaan lar*
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 19, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1956-05-19 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki560519 |
Description
Title | 1956-05-19-02 |
OCR text | (KA UNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaaa Publiihed and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 E lm Street West. Sudbury, Ontario. • Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00 6 kuukautta . . . . 2.25 3 kuukautta . . . . . 1-50 YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta .... $5.00 6 kuukautta . . . . . . . . 2.75 SUOMEEN J A MUUALLE ULKOM.4ILLE I vuosikerta . . . . . . . . $5.50 * 6 kuukautta . . . . . . . . $3 00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4 00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 Ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien Kaik&i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Toimittala: K. Salo. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company on lähetettävä maksu etukäteen. Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P. O. B O X 69 SUDBURY. ONTARIO Taisi t a l v i v i i m e i n menettää otteensa täällä k e s k i - ja pohjois-Ontariossakin. Sellaiselta tuntui a i n a k i n jo viime lauantaina j a sunnuntaina täällä Sudburyn y m päristössäkin. Tosin vielä jossakin auringolta h y v in suojatussa paikassa voi löytää lunta ja jäätä, mutta i l m a oli n i i n lämmintä, että aivan paidatta passasi mennä saunan päälle raitista ulkoilmaa nauttimaan. Muutamat hyvähermoisimmat lienevä.t jo käyneet A h d i n valtakunnassakin itseään karkaisemassa, mutta pahuuksen kylmää vesi k u i t e n k i n vielä o l i . Eräillä kesäkämpillään käyneillä oli taas sellaista, kertomista, että "kalanhinta laski romahtamalla". Kuhat k u u l u i v a t puraisseen aivan k u i n nälkäiset sudet. Eikä se mikään ihme olekaan, siliä eihän niitä monissakaan järvissä ole "syötetty", viime syyskauden jälkeen, Useimmat kuuluivat k u i t e n k i n vetäneen vesiperän, eivät saaneet edes hiilellä paistettavaa saalista. Mutta kesä on vasta a l u l l a j a vahingot voi- .iaan korvata ennen syksyä moninkertaisesti. Yhdysvalloissa j a Canadan eteläisemmissä osissa pr\ kesä alkanut kovin ukkos- j a pyörremyrskyin. Lämpimien j a k y l m i e n i l m a v i r t o j e n törmäily niitä sellaisia aiheuttaa. Missä s e l l a i s ia myrskyjä on o l l ut on l e i k k i ollut kaukana, siitä k e r t o o s e , että l u k u i s ia ihmisiäkin on myrskyissä k u o l l u t ja:loukkaantunut ja omaisuus vahingot ovat olleet suuret. Mutta myrskyistä huolimatta kesä on sentään kesä j a k a i k k i me varmaankin lausumme kesän lämpimästi tervetulleeksi. Äitien päivä on sitten ollut j a mennyt.- Monin paikoin, kuten esim. täällä Sudburyssa, o l i äitien päiväksi järjestetty juhlatilaisuus joko haalille tai johonkin muualle, missä lapset esittivät pääasiallisen ohjelman j a k u k i t t i v a t äidit j a s i t t en k a i k k i yhdessä n a u t i t t i in ravintolatarjoilusta. Nämä tilaisuudet yleensä muodostuvat kauniiksi j a v a i k u t t a v i k s i , sillä ovathan ne niitä harvoja tilaisuuksia, joissa todella huomioidaan se s u u r i j a ratkaiseva osuus, .mikä äideillä on nousevan sukupolven kasvattamisessa kaikenlaisten yhteiskuntajäriestelmien vallitessa. Erittäin suotavaa olisi, että nämä juhlat jättäisivät pysyvän vaikutuksen, että jatkuvasti, ainakin tärkeimpien kysymystep ohella j a myöskin jokapäiväisessä kotielämässä, m u i s t e t t a i s i in antaa äidin työlle se arvo mikä sille k u u l u u . Samalla olisi toivottavaa, että se myöskin muistuttaisia k a i k k i a äitiä siitä, että heidän suuri osuutensa elämän ylläpitäjinä ja j a t k a j i n a velvoittaa heitä myöskin vaatimaan miesten kanssa tasavertaista sananvaltaa kaikissa asioissa. Tällä hetkellä, vaikka puhutaankin paljon naisen tasa-arvoisuudesta, ei naisella vielä ole k a i k i s s a suhteissa tasa-arvoista asemaa miehen r i n n a l l a. Rauhasta ja hyvästä tahdosta puhutaan nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siitä huolimatta näyttää yhäti olevan vaikea päästä sopimukseen kaikenlaisten vihamielisten toimenpiteiden lopettami- Elon tiellä Kirj. ALIISA Elontiellä yksin kulkea kun saa, niin taivallus on kumman kaihoisaa. Usein silloin murhe mielen valtaa ja kyyneleet valtoinansa vuotaa. Kaipuun tunne mieltä myöskin murtaa, syömmen se tahtoo suruun sortaa. Kevätaurinko kun kirkkaasti hohtaa, vieir on aika, ett' armaasi kohtaat. Kaunista ompi kaksin soudella vaikka myrskyisillä aallokoilla. Väsymys jos soutajan sortaa, silloin toinen rantahan soutaa. Xuotiolla kahvit silloin keittää, kullallensa katseen hellän heittää. Jälleen taas järvelle soutamaan, vielä suuria kaloja noutamaan. Kun kalat sitten nuotiolla paistuu, niin huoletkin ne mielestä haihtuu. Näin onnekasta oisi aina meillä, kulkea kaksin täällä elonteillä. ERI KULMILTA MAAPALLOA [N'UORALLATANSSIJ.AT Ruotsalainen .\llan Lundberg saavutti jokin aika sitten uuden nuorallakäve-lyennätyksen. Hän pysytteli yhtämittaa kireälle jännitetyn nuoran jäällä 50 tuntia ja 5 minuuttia. Entinen ennätys, S^j tuntia huonompi, oli saksalaisella Volterilla. •» * * AUTOMATISOITUA Pekingissä cn aloitettu Kiinan ensimmäisen automatisoidun elokuvalabo-ratorion rakennustyöt. Kun Laboratorio saadaan toimintaan ensi vuoden puo-r. välissä, 'voi se kehittää ja kopioida 60 miljoonaa metriä filmiä vuodessa. (Laboratorion ovat suunnitelleet tshekit ja se varustetaan tshekkiläisillä koneilla. KIRJEENVAIHTOA mmmammm ir ^ ^ temmammi L, H. — Hiukan varovaisesti käsiteltävä juttu ja ehkä liian aikaista sanoa vielä mitään. Katsotaan kuitenkin seuraavaan numeroon mennessä. Abce, Alta — Nimi puuttui, mutta kyllä sellainen tavara nimettömänäkin kelpaa. Västäräkki — Olipahan pitkän-lainen, joten joudumme panemaan odotuslistalle. Kyllä se joskus t i lansa löytää. Hämeen tyttö — Jos ei nyt, niin kyllä se jo seuraavassa numerossa pääsee julkisuuteen. sesta j a aseistariisunnan aloittamisesta. Vuosikymmeniä kestäneen vihankyivöstä noussut oras, jota eräiden p i i r i e n toimesta pyritään edelleen ruokkimaan, on v a i k e a s t i pois kitkettävissä. Maailman i h misten suuri enemmistö haluaa y s tävällisiä ja r a u h a l l i s i a suhteita, mutta monia voidaan vieläkin harhaan johtaa sillä, että selitetään muka j o n k i n toisen maan ihmisten yhä suunnittelevan hyökkäys- ja väkivaltatoimenpiteitä. Tätä h y väkseen käyttäen vihan j a eripuraisuuden kannattajat j a siitä hyötyvät p i i r i t tekevät edelleen kaikkensa rauhan l u j i t t a v i en sopimusten solmiamisen estämiseksi. Mitä pikemmin k a i k i l l e i h m i s i l le saadaan selväksi, että k a i k k i en maiden tavalliset ihmiset ovat r a u han ystäviä, sopuisan kansainvälisen kanssakäymisen ystäviä, sitä pikenunin saadaan pysyvä rauha turvatuksi k a i k k i a l l a maailmassa. SODAN MANNEKIINIT Sitä mukaa k u n m a a i l m a n i h m i s t e n keskuudessa kasvaa rauhantahto, sitä m u k a a k u i n sodan vastustajain lukumäärä j a päättäväisyys kasvaa tehostavat j a parantavat sodan valmistelijat ja ihannoitsijat toimintaansa, j o n k a tarkoituksena c n saada v a r s i n k i n nuoriso sodanihailijoiksi. Lainaamme seuraavassa "Tänään"-lehden julkaiseman Immanuelin tutkielman, miten esim. ku\^en a v u l l a pyritään vaikuttamaan nuorison m i e l i i n . * ^ * SANOMALEHTIÄ kiinteästi seuraav^it ihmiset ovat "huomanneet, että ns. kylmässä sodassa käytetään enenevässä määrässä myös kuva-aineistoa. Sitä uitetaan j u l k a i s t a v a k s i oikeastaan lehteen k u i n lehteen; kun kuvat ovat usein s u h t e e l l i s e n hillittyä lajia, niin varovaisemmatkin toimittajat sijoittelevat niitä tuon-tuosta hoidettavina o l e v i l l e palstoilleen; ja kun nyk y i s i n alkaa j o o l l a varaa v a l i t a k i n , kumman puolen k u v i a ottaa . . . E r i t y i s e s t i pyritään k u v i s s a esittelemään uusia armeijoita, joita p a r h a i l l a a n puuhataan p y s t y y n eri tahoilla. Sinänsä viattomana lähtökohtana ovat uudet pukumallit. Y k s i k u v a näyttää, sanokaarhme millainen tulee olemaan sotisopa Länsi-Saksan armeijan t a v a l l i s e l l a sotamiehellä, a l i u p s e e r i l l a , upseerilla, lentäjällä, matruusilla j a m e r i u p s e e r i l l a . Kuvan tekstissä selostetaan, missä määrin uudet p u k u m a l l i t pohjautuvat maan vanhoihin s o t i l a s p e r i n t e i h in tai missä määrin ne poikkeavat niistä. Toisena päivänä saattaa l u k i j a löytää lehdestään samantapaisen kuvan, joka puolestaan esittelee r a j an v a s t a k k a i s e l l a puolella puu-hanalaisena olevan armeijan vaatekertoja. Näin onk i n jo päästy varovaiseen alkuun, sotilasmannekiinien avulla. Uudet puvut Ovat t i e t y s t i k a u n i i t a j a miehekkäitä, joten saattaa niitä katsellessa monenkin koulupojan mieli hieman hetkahtaa: tuollaisessa sitä vielä kävellään . . . , H i l j a l l e e n , asteettain, huomaamatta hiipii sota näiden kuvien a v u l l a uuden sukupolven tunne-elämään j a ajatusmaailmaan. Eivätkä k a i k k i varttuneemmatkaan sitä huomaa, eivät tule ajatelleeksi, koska nämä ensimmäiset esitykset ovat, kuten sanottu, suhteellisen siistiä laatua, jopa silmänruokaa itse-k u l l e k i n . Taitaapa j o k u ajatella noita k u v i a katsellessaan n i i n k i n , että k a u n i i m p i on t uo m a l l i . k u i n tuo toinen; sympatia luiskahtaa mieluimmin-.5.en armeijan puolelle, mitä syystä tai toisesta pitää oikeammassa Dlevana. Samalla t a v a l l a näkyvät e r i l e h t i e n toimittajatkin mielialojaan ilmaisevan, k u n n o i h i n kuviin selittäviä tekstejä laativat. M u t t a todellinen rauhanihminen ei a n n a tuollaisen kuvallisenkaan propagandan pettää itseään; hän ei antaudu ihastukseen s o t i l a s m a n n e k i i n i e n edessä olkootpa sitten kysymyksessä tämän tai tuon puolen sotisovat; hänen vakaumuksensahan on, että sota k a i k k i n e e n on järjetöntä, kauheata, epäinhimillistä, | n i i n myös siihen valmistautuminen. Sotaa eivät käy vaatteet, vaan ihmiset, jotka niitä | kantavat. Tämän tosiasian mukaisesti o n "kuvallinen | propaganda kehittymässä j a j o k e h i t t y n y t k i n uuteen vaiheeseen. Niinpä t a v o i t t a a silmä sanomalehteä kat-1 sellessa k u v a n tämän t a i t u o n armeijan r u l l i i n saapuneesta ensimmäisestä sotamiehestä, ensimmäisestä aliupseerista, ensimmäisestä upseerista, komentajasta, j kenraalista jne. S i t t e n saadaan k u v a t u k s i jo jonkin-1 l a i n e n ryhmittymäkin, j o u k k u e tai k o m p p a n i a mars-1 s i l l a . Toimittajat laativat kuvateksteihin selityksiä marssijoiden kiväärimalleista, tulitehosta j a muista tärkeistä seikoista. N i i n tullaan asteettain siihen, että lehtien kuva-aineisto paisuu paisumistaan, valtaa osaltaan mieliä huomaamatta, kuumentaa tuntoja, synnyttää vihaa, pelkoa, kunnioitusta. V a i k e a t a on i h m i s t e n enää sill o in i r r o i t t a a itseään propagandan juonista . . • Toivokaamme k u i t e n k i n , että tällä k e r r a l l a löytyy sentään riittävästi niitäkin voimia, j o t k a kykenevät asettamaan sulkuja kaikenkarvaiselle sotapropagandalle, n i i n k u v a l l i s e l l e k u i n s a n a l l i s e l l e k i n huiputukselle. Tätä sulkujen rakentamistahan tämä rauhantyö on; tehkäämme tätä a l a t i . . . MÄÄRITELMÄ P O L I I T I K O S TA P o l i i t i k o i s t a , kuten monista m u i s t a k i n ihmisistä on monia hauskoja j a taas vähemmän hauskoja vitsejä j a määritelmiä. Sir W i n s t o n C h u r c h i l l , joka itse on kautta maailman tunnettu p o l i i t i k k o määrittelee p o l i i t i k o l l e seuraavat vaatimukset: Hyvä p o l i i t i k k o on henkilö j o k a pystyy ennustamaan mitä tapahtuu ensi vuonna. Ensi vuonna hänen täyt\^- pystyä vakuuttavasti selittämään, minkä t a k i a hänen ennustuksensa eivät toteutuneetkaan. A i k a onnistunut määritelmä. Eikö olekin? '.f. . •., 4 i t i , * >-1 Sivu 2 Lauantaina, loulfokuun 19 pilvanäu 1956 K. S. vitsisi ajatella. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, el monenkaan lar* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-19-02