1951-02-03-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLERTI)
rl . r
,1
Publlshed and printed by the Vapaus PufaUshing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as second
class matter.
Li2kki ilmesx5T jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa Icaikilta aloilta,
YHDYSVALTOIHIN:"
1 vuosikerta . . . . . . . . . . .$3.75
6 kuukautta 2.25
TILAUSHINNAT:
I vuosikerta ..$3.00
6 kuukautta 1.75
3 kuukautta 1.00
SU03IEEN J A MUUALLE ULKOÄIAILLE
1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta $2.50
ILMOITUSmNNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. E r i koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen. .
Asiamiehillä myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
I?. O. BOX 69
VV
Kaikkien suosima jatkokertonmksemme lähenee loppttaan
ja jotkut lukijat ovat lausuneet arvelunaan, että niin hyvää
jatkokekrtomusta ei enää saada Liekkiini mistään. • Kuinka
tuon asian kanssa lieneekään, mutta olemme sitä mieltä, ettei
tässä maailmassa ole mikään juttu mm hyvä; etteikö olisi
parempaakin. On tosi, että '%almaHn eniäntä'* on kaunis
kertomus ja että sen veroilta saa hakea pitkälti. Multa •iiitsi
kertomuksemme on myöskin hyvä ja se alkaa jo ensi numerossa.
Se on rakkauden ja uskollis!uUdeii "korkea veisu",
jossa ilmenee niyöskin kärsimyksiä ja pettymyksiä, kttten
todellisessa elämässä aina. . , , c ; v . ; ^ ; ; : n ^ . - ; i : :
Meillä onkin varastossa useita- pitempiä kertomuksia ja
usean hikijan pyynnöstä alamme jtdkaista kahta jatkokertomusta.
Jotkut taas haluavat,-eptä yksi jatkokertmnus olisi
riittävä. Mtttta kun niitä ^pn kaksi, niin htkija, joka
pidä toisesta, voi jättää sen lukematta ja taas ne; jotka pitävät
jatkokertomuksista nauttivat: molempien'' M
Kaikissa lehdissä on aina jotain sellaista,'joka ei' tyydytä
yhtä lukijaa, mtttta toista se saattaa tjfydyttää. Kaikkien
mieliksi ei mikään sanomalehti voi olla joka stthteessa, vaikka
haitta ja hyvää tahtoa ei toimitukseltd pmittuisikaan. Mutta
tietenkin koetetaan tyydyttää jokaista niin paljon kuin mahdollista.
'
Erään asian suhteen on sanottava jokin saita. Jotkut kirjoittajat
haluavat niin ja niin monta numeroa Liekkiä, jossa
heidän kirjoituksensa julkaistaan. Viime aikoina on käynyt
niin, että nämä kirjoittajat ovat- halunneet näitä numeroita
kc(ttan sen jälkeen kuin heidän kirjoituksema on lehdessä
ollut. Kun JUekkiä otetaan vain määrätty painos, saattaa
kä^dä niin, että kirjoittaja ei saakaan halttainaansa määrää
halttamaansa nttmeroa —r-- siitä yksinkertaisesta syystä, että
sitä ei enää ole. Olisi siis paralta, että:kuka-kyviänsä.haluaa
ylimääräisiä numeroita, ilmoittaisi siitä heti kirjoititksensa
lähettäessään, koska silloin qsia^ voidaan kaikkein -parhaiten^
, järjestää: Näin menetellen säästyttäisiin monilta; pcttymykr
siltä, joita myöhäinen asiain yal3iQminen>aiheittttaaz.<
VHme levityskqmpanjan aikqm tuli. jokin.linääräkahnen
kuukauden tilauksia, jotka katk(^avat helmi.ktiussä. Monasti
satftm, että tilaaja ei huomaa uiidistaa lehteään ajoissa,
vaan tilatts pääsee katkeaittaany mikä. aiheutlaa kiusallista
keskeytystä esimerkikHjätkoker0musten suhteen. TUmsten
hankkijan pitäisi pitää mielessään näiden lyhytaikaisten —
jq kaikkien tilausten uusimisen, ^ Joskus saattaa sattua^ että
henkilö on tilannut Liekkiä sen ilmestymisestä saakka ja kun
Jiqneti tilauksensa katkaistaan, kun tilatts loppuu, tulee ankara
protesti. On kuitenkin aiheetonta syyttää toimitusta
jq konttona, koska konttorin taholta lähetetään jokaiselle
tilaajalle ajoissa kortti, että tilaus lähenee loppuaan,, jolloin
tilaajan olisi aikana uudistaa tilauksensa. Sitä ei toisinaan
tule tehdyksi ja siitä seuraa, että tilaus joudutaan katkaisemaan,
koska uudistusta ci ole saapunut konttoriin määräaikaan
mennessä.
Jokaisen tilaajan olisi paras aina silloin tällöin vilkaista lehtensä
oikeaan yläkidmaan nimensä ja osoitteensa päällä okriin
numeroihin, jotka ilmaisevat tilauksen aikamäärää. Jos
numerot ovat seuraavat: 2-10-51, merkitsee se sitä, että
iilaus katkeaa helmikuun 10 päivänä. Silloin on jo aika ryhtyä
toimenpiteisiin ttudistuksen lähettämiseksi, koska lehden
tttlossa saattaa tapahttta keskeytys.
Kenenkään lehteä ei katkaista aiheetta, vaan jsiksi,,että
mmm
Kirj. SPOK-AiXEX KALLE
KUX kai SOH huoueenl ikkimaan,
lapsiiusumistot siehanii kerää.
Kun pakkasukko taidollaan.
Jääkukkia ruutuun kerää.
Ne on kiini karttoja kauniita,'
rakkaan lapsnHskotini pienen,
min vieraalla maallaniuistaissa,
kaiho kaipaava täyttävi mielen.
.Ab, tiiohonhan pakkanen piirtelee,
kuin lapsuuden aikaiset tarhat,
nc kidkijan muistossa säilynee,
on muistoista kalleimmat, parhaat.
Kuin koivikko siintäisi silmiini,
mikä talvella huurteessa hohti.
Nämä kuvat minun herkän mieleni,
kauas muistojen tanhuilla johti,
Kasj tuohon taas kutoo kuviaan,
kuinka kauniita katsella ovat.
Kohta ruutu on niitä tulvillaan,
siin' on viivat ja kiekurat somat.
Kuka kuvailla kaikkea, voisikaan,
mitä näen nyt ruudulla tuossa.
Jospa voisin satujen tqrhojqqn,,
onnen kengillä kevyillä juosta.
Ensin juoksisin tuonne kiilmioon,
7}tissäi on kuin pihlajapuita,
joka puolikin saa minut htirmiooti,
kun on kuvia niin kaimiita 7nuita.
Sitten rientäisin ahon laitamaan,
7nissä mansikat kesäisin kypsyi
Lääket. lis. Erik Ekholm:
aa
tai juoksikin kuusikkökunnaitäan,
missä puolukat punersivat syksyin.
Tuossa näen kuin kotini pihdmääti,
myös sen pienoiset kivikkopellöi.
Niiden lapsena juoksin pienftärtaan,:
siellä kalisivat karjan kellot.
Montd mttutakin muistoa 'herättää,
tuhannet kuviot kummat tuossa.
Jospa muistojen maille lennähtää [
siivillä voisin, tai juosta.
Mtttta ah, joko lämpöä tulvahtaa,
minun huoneeni ikkunaruutmin?
jääkukkani kitolevat kerallaan,
taas onneni murheeksi muuttiiul
Vaikka vilukin viertäisi kehoain,
taas jääkukkia näkeväni soisin.
Niiden himoissa satujen maailniaan,
taas unelmoiden liidellä voisin. ' '
Aviocirosi syy .. .
Cincinnatissa Yhdysvalloissa pyysi
€Täsmrs.> Caroline Squire äskettäin arvio-.
€roa miehestään, joka lähti ulos ja sa-noi
menevänsä Täheiseen kapakkaan juo-maan
laisiilisen oloitta, eikä ole "palannut
kotiin sen jälkeen. Tämä kapak-kaanlähtö
tapahtui heinäkuun neljäntenä
päivänä v. 1917.
" P | " ^ T I X USEIX K U L E E mainittavan, että se ja £e ' )
Xl. oli tai tuli aivan hysteeriseksi jostakin syystä. {
vallisesti ei kuitenkaan niinkään ole kysymj-s tjdePii.
hysteriasta lääketieteellisessä mielessä, vaan kenties joista
sen .sukuisista ilmiöistä tai ehkä vain tavallisesta suiitt;:;
sesta. — Mistä sitten johtuu tällaisen nimiiykseii voic
-anoa suorastaan vakiintuminen puhekieleen? PääasiallL^'
syynä on varmasti se, että liikkuminen sielullisten sai^^
sien alalla on kuin käveleminen hyllyvällä suolla: meill;
oikeastaan kellään ole varmaa pohjaa jalkojemme alla. >
Minkälainen on sitten lääketieteelliseitä kannalta kau
tuna hysteria? Kuka on hysteerinen? Voisi sanoa, f
.hysteerinen ihminen elää koko elämänsä oikeastaan nä\;
mön lavalla. Tuskin koskaan hän on tavallinen ihmii^
toisin sanoen luonnoUinen. Hän haluaa olla, ihmisten edt
jotakin toista kuin hän on. jotakin suurempaa ja huomaL
vampaa. Mutta tämä tahtominen ei hänessä ole tietoi.
hän ei toisin sanoen teeskentele. Tämä näyttelemineni-,
Jiänessä ''toinen luonto". He eivät tässä näyttelemisesi^,
edes välitä kunniastaan ja maineestaan, pyrkivät skani'
leihin ja häväistysjuttuihin. Jos heitä ei tällöinkään
peeksi huomata, he haluavat päästä esille sairastami
Tällainen henkilö, joka suinkaan aina ei ole heikko älyllijc
voi sairaalassa oppia suorastaan ihmeitä. Hän h>Tin nopej
omaksuu sairaalahoidossa siellä, näkemiensä tosiaankin s
raiden henkilöiden oireita niin. suurella taidolia, että!:.,
senjälkeen jossakin toisessa paikassa voi erinomaisella E -
nestyksellä "sairastaa" tämän oppimansa taudin. . Voi r. ,
rastaan joskus tuottaa tavattomia vaikeuksia todeta, et:
olekaan kysymys ruumiillisesta, vaan puhtaasti sielullise
sairaudesta. Voipa tällainen henkilö uskoa olevansa n"
kaana ja tuntea kaikki raskauden oireet aina^siihemTMäri.'- *.
asti, että yhdeksän kuukauden kuluttua titlee §^airgalaan '
hyttämään".
iXäitten, sanoisinko pitkällisempien sairaustilojen Iisi'.,
on sitten joukko ns. hysteerisiä kohtauksia; vJCaikill^nr- \
on tj^illistä, että paikalla on joku näkemgssä,. ;Kub'.
. .näyttelijä rupeaa taitoaan esittämään tyhjälle isalille 1 Tr
iäinen henkilö voi saada tajuttomuustilojav-hän:'voi"sai- ,>
lihashalvauksia ja tunnottomuutta raajojhins^i^nVoirilmest .
. ihottumaa tai rakkuloita ihooQ. Voipa-hysteerinen hent -.
. tulla aivan kyvyttömäksi kävelemään. .Äkkinäinen työc'
•minen keskelle lattiaa ilman mitään tukea rsäa:.,hänetL^'.
kiiitenkin terveeksi. Hänessä on hyvinkJnnsäUynyt itsesäf •
tysvietti, ei hän halua loukkaantiia! --(iPoitilas;;^'©! saada; -
van kaatumatautisen. kohtauksia muistuttavia-Mloja. K'
kuitenkin tosi kaatumatautinen usein saa-joitakin vatnmo --^
ei tällainen koskaan loukkaa itseään. .Eikä hän-saa k-
' tauksiaan yön hiljaisuudessa tai katuliikeöteen mekkei
kuten sairas, vaan mielellään, mukavalla .-söh.ya;lla maai
keskellä «vieraspitoja! : .•
Vähitellen tällainen henkilö menettää 'kokoriiaah omani ':
toutensa. Häneen ei jää mitään cmaay kaikki;bh imiiiia!-'i.'
lainattua. HTänen mielikivvxtuksensa oh lopulta kokoni'' -
ottanut hänet valtaansa. — Elämir-en STelMsen kanssa l -
tietenkin hänen omaisilleen ja tutta'vilk«ft-4öpu-lta sietäro
tömäksi tuskaksi. Kukapa koko elämänsä ajan haluaisi el '^^
teatterin katsomossa! ^ - ' -
• Kuka sitten yleeniä tulee hysteeriseksi? ^""fei voi kieL
sitä tosiasiaa- ettieikÖ-perifthöUisillä öminäisimÖia M -r
tilaus loppuu, oli sitten kysymyksessä
kuka tahansa. Mutta kun Iijoissa huolehtii
uudistuksesta, niin mitään väli-päätä
ei tapahtu. Se säästää myöskin
työtä konttorissa — ja ennenkaikkea se
on tilaajalle edullisia, koska esimerkiksi
jatkokertomusten suhteen ei tule keskeytystä.
Kun tilaus pääsee katkeamaan
ja yksikin tai pari numeroa jää
tulematta, niin saattaa käydä niin, että
ei enää saakaan puuttuvia numeroita
ja jatkokertomuksiin tulee aukko.
Tilausten uudistaminen on siis tärkeä
asia monesta eri syystä. Jos pidätte Liekistä
ja Ikiluatte sen säännöllisesti saapuvan
kotiinne, niin pitäkää huoli tilausten
uudistuksista, koska siten säästytään
monilta harmeilta ja pettymyksiltä.
Liekki saapuu säännöllisesti kotiinne,
kunhan vain annatte sen saapua
— tiudistamalla tilauksenne ajoissa.
hen yaiknfcusta. Miiita seh lisäksi ovat usein" ^
elämän Tarrella olleet ikävät ja järk>li:ävätitokeniuksef. X -
.mä. ik^hkuin päästävät täihäh tilan laukeatitaah. ^ Hu-'
.asein.potilas on nainen. ^Hy^teriahi^ikifTjntÄtaa älku-^'"
kreikankieKsest satiästa, joka 'merkitsee kdlitua.-^'' alutta' ^ '
hiäkin-on potilaitten joukossa. — Varmasti "tättiä tatiti».'
-paljon: tavallisempi eteläisemmässä maissa "'Uiiiiii hieillaj f ^1
kansan. luonne on paljon rauhallisempi jäi htÖitj^pi"; E? f"
hän • tavallinen suomalainen ole juuri täipuvaihen ilrtiai^
maan tunteitaan toisten aiähden tai kuullehv EfTäalläkJ* -'J
sahdeta melken ventovieraiden kaulaan, mikä' ei taas ole ou' ';
vilkkaampien kansojen keskuudessa. , '
Onko sitten mitään (mahdollisuuksia pafäntiia tästä <^
vasta? Mitkä lääkkeet siihen auttavat? ^ Ensinnäkini
muistettava, että jos henkilöllä on synnj^näinen taipua
siihen, sen hoito myös vaatii aikaa. Ja tpisaalta taas
eivät kuulu sellaisen henkilön omaan käteen. „Taita\:an It' ,
motautilääkärin käsissä tämä vaiva voi parantua melkoi ^
peästikin. Ja voipa se pysyä poissa senjälkeen koko W
elämän. Mutta my.ö.skin omaisten on hyvä nuiistaa,
ehdoin tahdoin saa antaa potilaalle tilaisuutta esittää c-.
telmäkäppaleitaan"', häntä täyt\y kohdella päättäväls^
mikä tietenkään ei merkitse samaa kuin tylysti tai raaa--
Ölen esittänyt, että hysterikko on näyttelijä. Jokainfn^
niinen näyttelee itse asiassa jossakin määrässä.^ INIuttaj!;
terikosta voisi sanoa, että hän on todellinen i tse tiedoton -
mattinäyttelijä".
^ — o O o ^ ^— - .
Tässä talossa on aina mahdottoman kiire, sanoi renki ^
saunan lauteilta putosi.
SIVU 2 L-AUAXT.\IXA, HELMIKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 1951
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 3, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-02-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510203 |
Description
| Title | 1951-02-03-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLERTI) rl . r ,1 Publlshed and printed by the Vapaus PufaUshing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Department. Ottawa, as second class matter. Li2kki ilmesx5T jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa Icaikilta aloilta, YHDYSVALTOIHIN:" 1 vuosikerta . . . . . . . . . . .$3.75 6 kuukautta 2.25 TILAUSHINNAT: I vuosikerta ..$3.00 6 kuukautta 1.75 3 kuukautta 1.00 SU03IEEN J A MUUALLE ULKOÄIAILLE 1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta $2.50 ILMOITUSmNNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. E r i koishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. . Asiamiehillä myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J . W. Saari Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: I?. O. BOX 69 VV Kaikkien suosima jatkokertonmksemme lähenee loppttaan ja jotkut lukijat ovat lausuneet arvelunaan, että niin hyvää jatkokekrtomusta ei enää saada Liekkiini mistään. • Kuinka tuon asian kanssa lieneekään, mutta olemme sitä mieltä, ettei tässä maailmassa ole mikään juttu mm hyvä; etteikö olisi parempaakin. On tosi, että '%almaHn eniäntä'* on kaunis kertomus ja että sen veroilta saa hakea pitkälti. Multa •iiitsi kertomuksemme on myöskin hyvä ja se alkaa jo ensi numerossa. Se on rakkauden ja uskollis!uUdeii "korkea veisu", jossa ilmenee niyöskin kärsimyksiä ja pettymyksiä, kttten todellisessa elämässä aina. . , , c ; v . ; ^ ; ; : n ^ . - ; i : : Meillä onkin varastossa useita- pitempiä kertomuksia ja usean hikijan pyynnöstä alamme jtdkaista kahta jatkokertomusta. Jotkut taas haluavat,-eptä yksi jatkokertmnus olisi riittävä. Mtttta kun niitä ^pn kaksi, niin htkija, joka pidä toisesta, voi jättää sen lukematta ja taas ne; jotka pitävät jatkokertomuksista nauttivat: molempien'' M Kaikissa lehdissä on aina jotain sellaista,'joka ei' tyydytä yhtä lukijaa, mtttta toista se saattaa tjfydyttää. Kaikkien mieliksi ei mikään sanomalehti voi olla joka stthteessa, vaikka haitta ja hyvää tahtoa ei toimitukseltd pmittuisikaan. Mutta tietenkin koetetaan tyydyttää jokaista niin paljon kuin mahdollista. ' Erään asian suhteen on sanottava jokin saita. Jotkut kirjoittajat haluavat niin ja niin monta numeroa Liekkiä, jossa heidän kirjoituksensa julkaistaan. Viime aikoina on käynyt niin, että nämä kirjoittajat ovat- halunneet näitä numeroita kc(ttan sen jälkeen kuin heidän kirjoituksema on lehdessä ollut. Kun JUekkiä otetaan vain määrätty painos, saattaa kä^dä niin, että kirjoittaja ei saakaan halttainaansa määrää halttamaansa nttmeroa —r-- siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei enää ole. Olisi siis paralta, että:kuka-kyviänsä.haluaa ylimääräisiä numeroita, ilmoittaisi siitä heti kirjoititksensa lähettäessään, koska silloin qsia^ voidaan kaikkein -parhaiten^ , järjestää: Näin menetellen säästyttäisiin monilta; pcttymykr siltä, joita myöhäinen asiain yal3iQminen>aiheittttaaz.< VHme levityskqmpanjan aikqm tuli. jokin.linääräkahnen kuukauden tilauksia, jotka katk(^avat helmi.ktiussä. Monasti satftm, että tilaaja ei huomaa uiidistaa lehteään ajoissa, vaan tilatts pääsee katkeaittaany mikä. aiheutlaa kiusallista keskeytystä esimerkikHjätkoker0musten suhteen. TUmsten hankkijan pitäisi pitää mielessään näiden lyhytaikaisten — jq kaikkien tilausten uusimisen, ^ Joskus saattaa sattua^ että henkilö on tilannut Liekkiä sen ilmestymisestä saakka ja kun Jiqneti tilauksensa katkaistaan, kun tilatts loppuu, tulee ankara protesti. On kuitenkin aiheetonta syyttää toimitusta jq konttona, koska konttorin taholta lähetetään jokaiselle tilaajalle ajoissa kortti, että tilaus lähenee loppuaan,, jolloin tilaajan olisi aikana uudistaa tilauksensa. Sitä ei toisinaan tule tehdyksi ja siitä seuraa, että tilaus joudutaan katkaisemaan, koska uudistusta ci ole saapunut konttoriin määräaikaan mennessä. Jokaisen tilaajan olisi paras aina silloin tällöin vilkaista lehtensä oikeaan yläkidmaan nimensä ja osoitteensa päällä okriin numeroihin, jotka ilmaisevat tilauksen aikamäärää. Jos numerot ovat seuraavat: 2-10-51, merkitsee se sitä, että iilaus katkeaa helmikuun 10 päivänä. Silloin on jo aika ryhtyä toimenpiteisiin ttudistuksen lähettämiseksi, koska lehden tttlossa saattaa tapahttta keskeytys. Kenenkään lehteä ei katkaista aiheetta, vaan jsiksi,,että mmm Kirj. SPOK-AiXEX KALLE KUX kai SOH huoueenl ikkimaan, lapsiiusumistot siehanii kerää. Kun pakkasukko taidollaan. Jääkukkia ruutuun kerää. Ne on kiini karttoja kauniita,' rakkaan lapsnHskotini pienen, min vieraalla maallaniuistaissa, kaiho kaipaava täyttävi mielen. .Ab, tiiohonhan pakkanen piirtelee, kuin lapsuuden aikaiset tarhat, nc kidkijan muistossa säilynee, on muistoista kalleimmat, parhaat. Kuin koivikko siintäisi silmiini, mikä talvella huurteessa hohti. Nämä kuvat minun herkän mieleni, kauas muistojen tanhuilla johti, Kasj tuohon taas kutoo kuviaan, kuinka kauniita katsella ovat. Kohta ruutu on niitä tulvillaan, siin' on viivat ja kiekurat somat. Kuka kuvailla kaikkea, voisikaan, mitä näen nyt ruudulla tuossa. Jospa voisin satujen tqrhojqqn,, onnen kengillä kevyillä juosta. Ensin juoksisin tuonne kiilmioon, 7}tissäi on kuin pihlajapuita, joka puolikin saa minut htirmiooti, kun on kuvia niin kaimiita 7nuita. Sitten rientäisin ahon laitamaan, 7nissä mansikat kesäisin kypsyi Lääket. lis. Erik Ekholm: aa tai juoksikin kuusikkökunnaitäan, missä puolukat punersivat syksyin. Tuossa näen kuin kotini pihdmääti, myös sen pienoiset kivikkopellöi. Niiden lapsena juoksin pienftärtaan,: siellä kalisivat karjan kellot. Montd mttutakin muistoa 'herättää, tuhannet kuviot kummat tuossa. Jospa muistojen maille lennähtää [ siivillä voisin, tai juosta. Mtttta ah, joko lämpöä tulvahtaa, minun huoneeni ikkunaruutmin? jääkukkani kitolevat kerallaan, taas onneni murheeksi muuttiiul Vaikka vilukin viertäisi kehoain, taas jääkukkia näkeväni soisin. Niiden himoissa satujen maailniaan, taas unelmoiden liidellä voisin. ' ' Aviocirosi syy .. . Cincinnatissa Yhdysvalloissa pyysi €Täsmrs.> Caroline Squire äskettäin arvio-. €roa miehestään, joka lähti ulos ja sa-noi menevänsä Täheiseen kapakkaan juo-maan laisiilisen oloitta, eikä ole "palannut kotiin sen jälkeen. Tämä kapak-kaanlähtö tapahtui heinäkuun neljäntenä päivänä v. 1917. " P | " ^ T I X USEIX K U L E E mainittavan, että se ja £e ' ) Xl. oli tai tuli aivan hysteeriseksi jostakin syystä. { vallisesti ei kuitenkaan niinkään ole kysymj-s tjdePii. hysteriasta lääketieteellisessä mielessä, vaan kenties joista sen .sukuisista ilmiöistä tai ehkä vain tavallisesta suiitt;:; sesta. — Mistä sitten johtuu tällaisen nimiiykseii voic -anoa suorastaan vakiintuminen puhekieleen? PääasiallL^' syynä on varmasti se, että liikkuminen sielullisten sai^^ sien alalla on kuin käveleminen hyllyvällä suolla: meill; oikeastaan kellään ole varmaa pohjaa jalkojemme alla. > Minkälainen on sitten lääketieteelliseitä kannalta kau tuna hysteria? Kuka on hysteerinen? Voisi sanoa, f .hysteerinen ihminen elää koko elämänsä oikeastaan nä\; mön lavalla. Tuskin koskaan hän on tavallinen ihmii^ toisin sanoen luonnoUinen. Hän haluaa olla, ihmisten edt jotakin toista kuin hän on. jotakin suurempaa ja huomaL vampaa. Mutta tämä tahtominen ei hänessä ole tietoi. hän ei toisin sanoen teeskentele. Tämä näyttelemineni-, Jiänessä ''toinen luonto". He eivät tässä näyttelemisesi^, edes välitä kunniastaan ja maineestaan, pyrkivät skani' leihin ja häväistysjuttuihin. Jos heitä ei tällöinkään peeksi huomata, he haluavat päästä esille sairastami Tällainen henkilö, joka suinkaan aina ei ole heikko älyllijc voi sairaalassa oppia suorastaan ihmeitä. Hän h>Tin nopej omaksuu sairaalahoidossa siellä, näkemiensä tosiaankin s raiden henkilöiden oireita niin. suurella taidolia, että!:., senjälkeen jossakin toisessa paikassa voi erinomaisella E - nestyksellä "sairastaa" tämän oppimansa taudin. . Voi r. , rastaan joskus tuottaa tavattomia vaikeuksia todeta, et: olekaan kysymys ruumiillisesta, vaan puhtaasti sielullise sairaudesta. Voipa tällainen henkilö uskoa olevansa n" kaana ja tuntea kaikki raskauden oireet aina^siihemTMäri.'- *. asti, että yhdeksän kuukauden kuluttua titlee §^airgalaan ' hyttämään". iXäitten, sanoisinko pitkällisempien sairaustilojen Iisi'., on sitten joukko ns. hysteerisiä kohtauksia; vJCaikill^nr- \ on tj^illistä, että paikalla on joku näkemgssä,. ;Kub'. . .näyttelijä rupeaa taitoaan esittämään tyhjälle isalille 1 Tr iäinen henkilö voi saada tajuttomuustilojav-hän:'voi"sai- ,> lihashalvauksia ja tunnottomuutta raajojhins^i^nVoirilmest . . ihottumaa tai rakkuloita ihooQ. Voipa-hysteerinen hent -. . tulla aivan kyvyttömäksi kävelemään. .Äkkinäinen työc' •minen keskelle lattiaa ilman mitään tukea rsäa:.,hänetL^'. kiiitenkin terveeksi. Hänessä on hyvinkJnnsäUynyt itsesäf • tysvietti, ei hän halua loukkaantiia! --(iPoitilas;;^'©! saada; - van kaatumatautisen. kohtauksia muistuttavia-Mloja. K' kuitenkin tosi kaatumatautinen usein saa-joitakin vatnmo --^ ei tällainen koskaan loukkaa itseään. .Eikä hän-saa k- ' tauksiaan yön hiljaisuudessa tai katuliikeöteen mekkei kuten sairas, vaan mielellään, mukavalla .-söh.ya;lla maai keskellä «vieraspitoja! : .• Vähitellen tällainen henkilö menettää 'kokoriiaah omani ': toutensa. Häneen ei jää mitään cmaay kaikki;bh imiiiia!-'i.' lainattua. HTänen mielikivvxtuksensa oh lopulta kokoni'' - ottanut hänet valtaansa. — Elämir-en STelMsen kanssa l - tietenkin hänen omaisilleen ja tutta'vilk«ft-4öpu-lta sietäro tömäksi tuskaksi. Kukapa koko elämänsä ajan haluaisi el '^^ teatterin katsomossa! ^ - ' - • Kuka sitten yleeniä tulee hysteeriseksi? ^""fei voi kieL sitä tosiasiaa- ettieikÖ-perifthöUisillä öminäisimÖia M -r tilaus loppuu, oli sitten kysymyksessä kuka tahansa. Mutta kun Iijoissa huolehtii uudistuksesta, niin mitään väli-päätä ei tapahtu. Se säästää myöskin työtä konttorissa — ja ennenkaikkea se on tilaajalle edullisia, koska esimerkiksi jatkokertomusten suhteen ei tule keskeytystä. Kun tilaus pääsee katkeamaan ja yksikin tai pari numeroa jää tulematta, niin saattaa käydä niin, että ei enää saakaan puuttuvia numeroita ja jatkokertomuksiin tulee aukko. Tilausten uudistaminen on siis tärkeä asia monesta eri syystä. Jos pidätte Liekistä ja Ikiluatte sen säännöllisesti saapuvan kotiinne, niin pitäkää huoli tilausten uudistuksista, koska siten säästytään monilta harmeilta ja pettymyksiltä. Liekki saapuu säännöllisesti kotiinne, kunhan vain annatte sen saapua — tiudistamalla tilauksenne ajoissa. hen yaiknfcusta. Miiita seh lisäksi ovat usein" ^ elämän Tarrella olleet ikävät ja järk>li:ävätitokeniuksef. X - .mä. ik^hkuin päästävät täihäh tilan laukeatitaah. ^ Hu-' .asein.potilas on nainen. ^Hy^teriahi^ikifTjntÄtaa älku-^'" kreikankieKsest satiästa, joka 'merkitsee kdlitua.-^'' alutta' ^ ' hiäkin-on potilaitten joukossa. — Varmasti "tättiä tatiti».' -paljon: tavallisempi eteläisemmässä maissa "'Uiiiiii hieillaj f ^1 kansan. luonne on paljon rauhallisempi jäi htÖitj^pi"; E? f" hän • tavallinen suomalainen ole juuri täipuvaihen ilrtiai^ maan tunteitaan toisten aiähden tai kuullehv EfTäalläkJ* -'J sahdeta melken ventovieraiden kaulaan, mikä' ei taas ole ou' '; vilkkaampien kansojen keskuudessa. , ' Onko sitten mitään (mahdollisuuksia pafäntiia tästä <^ vasta? Mitkä lääkkeet siihen auttavat? ^ Ensinnäkini muistettava, että jos henkilöllä on synnj^näinen taipua siihen, sen hoito myös vaatii aikaa. Ja tpisaalta taas eivät kuulu sellaisen henkilön omaan käteen. „Taita\:an It' , motautilääkärin käsissä tämä vaiva voi parantua melkoi ^ peästikin. Ja voipa se pysyä poissa senjälkeen koko W elämän. Mutta my.ö.skin omaisten on hyvä nuiistaa, ehdoin tahdoin saa antaa potilaalle tilaisuutta esittää c-. telmäkäppaleitaan"', häntä täyt\y kohdella päättäväls^ mikä tietenkään ei merkitse samaa kuin tylysti tai raaa-- Ölen esittänyt, että hysterikko on näyttelijä. Jokainfn^ niinen näyttelee itse asiassa jossakin määrässä.^ INIuttaj!; terikosta voisi sanoa, että hän on todellinen i tse tiedoton - mattinäyttelijä". ^ — o O o ^ ^— - . Tässä talossa on aina mahdottoman kiire, sanoi renki ^ saunan lauteilta putosi. SIVU 2 L-AUAXT.\IXA, HELMIKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 1951 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-02-03-02
