1951-02-03-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
7 n 1\
Kirj. J. Brown
CBC:n (Canadan Yleisradion)
ryvykäs ja nuori sopraanolau-iijatar
Jane Harkness on usein
-siintynyt CBC:n ohjelmistossa.
Helmikuun 7 pnä. hän esiintyy
ensi kerran CBC:n Opera
Companyn esittämässä operas-
5 2 "Albert Herring". O perän
cn kirjoittanut Benjamin Britten
ja se esitetään mainittuna
täivänä klo 8—10 ip. kaikkien
radioasemien kautta. Miss
Harkness on opiskellut Yhdysvalloissa
saaden useita stipendejä
6 viime vuoden aikana.
- ^astuuntiantc&isla
, Kuusitoista Englannin tunnettua
uktuurihenkilöä on lähettänyt Times-hdelle
a^:oia;tön 'Idicle^n, jossa lie aset-ivat
vastustamaan atomiiw)nmiin
iyttöä. 'Kirjeefsä sanotaan: "Me al-kirjoittaneet
emme osallistu alitif'vi-sti
poHtiikkaan, ja mielipiteemme po-
^ttisista asioista ehkä ovat hyvinkin
ilaisia. |Vluttaolemme syvästi va-iiuttuneita
siitä, että meidän maamme
. missään olosuhteissa pitäisi yhtyä
tomiaseen käyttämiseen kansoja vas-lan,
jotka eivät ole käyttäneet sitä
teitä vastaan. Vaarantamatta meidän
unniaamme tai turvallisuuttamme hai-tuksemme
pitäisi ryhtyä johtamaan
utta yritystä niiden kansainvälisien
istiriitojen. jotka nyt uhkaavat maail-kn
rauhaa- jä sivistystä, ratkaisemi-
;ksi scpiimustietä.''
Timesissä julkaistun vetoomuksen al-j
kirjoittajina ovat mm. kuuluisa näyt-lijätär
Sybil Thorndike, kuvanveis-jä
Henry 'Moore, tunnettu säveltäjä
enjamin Britten, Lontoon filharmooni-n
orkesterin pääjohtaja Sir Adrian
ourt, kirjailijat E. M; Förster ja
' ompton Mackenzie ym.
'y|EXXESSÄÄX PÄI\-.\IXISEX ai-
"^^-^ kana kotiin koulusta, katseli Marianne
kaikkialle, nähdäkseen lumppujen
kerääjän valkean hevosen Joeyn.
Hän kääntyi näppärästi kainalosauvo-jensa
varassa, vetäen raudoitettua toista
jalkaansa pitkin katukäytävää, jolle
oli varissut syksyn lehtiä. :Marianne oli"
lapsihalvauksen uhri ja siksi hänen oli
käveltävä kainalosauvojen varassa.
Kahteen päivään hän ei ollut nähnyt
lu nippu jenkerää jän valkeaa hevosta.
Mutta hänen täytyi lö\^tää se, sillä se
oli erikoisen tärkeää.
Asia oli niin tärkeä, että Ilarianne
tunsi heikon rintansa paisuvan. Niin
pian kuin hän näkisi Joeyn, esittäisi hän
ajatuksissaan kolmannen ja viimeisen
toivomuksensa — toivomuksen, että
hän voisi kävellä ilman kainalosauvoja
ja rautatukea jalassaan.
Setä Albert oU kertonut hänelle toivomuksista,
nähdessään valkoisen hevosen.
Setä Albert oli hänen hyvä 3'stä-vänsä.
Kun hän otti Mariannen polvellensa,
unohti Marianne kaiken muun
ja kuunteli sedän 'kertomuksia prinsessasta,
joka asui linnassa, missä kaikki
naiset olivat pukeutuneet samettiha-meisiin
ja tanssivat puoliyöhön saakka.
Setä Albert oli sanonut hänelle^ että
aina, kun hän näkisi valkoiseh hevosen,
tulisi hänen toivoa jotain. Mutta hän
saisi toivoa ainoastaan kolme kertaa ja
hänen tulisi olla toivomustensa suhteen
hyvin varovainen ja kohtuullinen, sillä
itsekkäät ja liian suuret toivomukset
eivät koskaan toteudu.
Ensimmäisen kerran JMarianne oli
toivonut pientä veljeä ja viikon päästä
hänen itoivomuksensa oli toteutunut,
kun lääkäri toi sen heille pienessä mustassa
laukussaan.
Otti kauan aikaa, ennenkuin Marianne
uskalsi toivoa toisen kerran. Hänen
täytyi ajatella tarkasti, mitä toivoisi.
Lopulta hän päätti toivoa pianoa, voidakseen
ottaa soittotunteja ja oppiakseen
jotain sellaista, missä hänen ei tarvitsisi
käyttää sairauden runtelemia
jalkojaan. ,
Ja piano oli tullut.
Giipsholm Helmik. 15
Gripsholm Maalisk. 17
Stockholm Maalisk. 28
Gripsholm Muhtik. .13
Talvi ja varhaiskevät ovat kausia,
jolloin matkustajat valitsevat laivansa
mitä huolellisimmin. Parempaa valintaa
ei vei t€hdä kuin on moottorilaiyat
Giipsholm tai Stockholm
Tilavat hytit. Hyvä ruoka. Kohtelias
palvelu. Erilaisia viihdytystilaisuuksia.
Seuraavat laivavuorot New Yorkista
Göteborgiin:.
Stockholm
Gripsholm
Stockholm
Huhtik. 20
Toukok. 11
Toukok. 19
Kaikki Euroopasta länteenpäin kulkevat
laivat pysähtyvät tammikuun 4. ja kesäkuun
1. välillä (lukuunottamatta maalisk. 12 laiva-vuoi-
oa) Halifaxissa, Canadassa.
Alimmat hinnat:
Turistiluokassa $189-$199.50; Ensim. Ik. $299.25
Muistakaa sukulaisiamie ja ystäviänne
Suomessa SÄL:n LAHJAPAKETEILI^A,
jotka sisältävät kahvia, hedelmiä, riisiä,
nyloneita ja savukkeita: hinnat §6.15,
$7,60 tai $10.80. Todellinen lahja.
Paikantilauksissa ja pakettiasioissa saatte
parhaat tiedot asiamieheltämme.
1255 Phillips Sq., Montreal 2, Que.
470 Main St., Winnipeff, Man.
Kaunis valkoinen hevonen, joka öli
toteuttanut nämä halien kaksi toivomustaan,
oli Joey; Se oli ainoa valkoinen
hevonen koko kaupungissa ja sen
omisti lumppujen kerääjä mr.Lukas.
Ensin Marianne oli ollut epätietoinen,
olisiko oikein asettaa toivomuksensa
sainaii \*alkoisen he\'osen yaraan.
mutta hän ei oikein uskaltanut kysyä sitä
asiaa setä Albertilta.-Mutta kun kaksi
hänen ensimmäistä toivomustaan oli
toteutunut, ajatteU Marianne, että kolmaskin
toivomus toteutuisi.
Mutta hän ei nähnyt valkoista hevosta
matkallaan kotiin. Oli hyvin tärkeää
lausua kolmas toivomus h\'A*in
pian, sillä tanssiopetus koulussa alkaisi
ensi viikolla. Hän voisi hyvinkin heittää
kainalosauvansa pois siihen aiiennes-sä,
jos näkisi Joeyn tänään. Ehkä häh
näkee Joeyn illalla palatessaan koulusta.
^ - • './-^
Hän söi ateriansa kotona niin pian,
että hänen äitinsä kysyi:
"Mikä sinun on, Marianne?'*
*'Er mikään. — Äiti, kuinka paljon
tanssikengät maksavat ? Tarkoitan sellaiset,
joita käytetään balettitanssissa."
Syntyi pitkä hiljaisuus, jonka päätti
äiti, sanoen:
"Marianne, onko setä Albert puhunut
taas sinulle?' Äidin ääni oli hellä, mutta
jotenkin pelästynyt. "Sinä tiedät,
rakkaani, ettei sinun pitäisi uskoa kaikkeen
,mitä setä .\lbert sanoo. Toisinaan
hän kertaa sinulle juttuja vain huvit-taakseen
sinua." -
Mariannen vahasi halua kertoa äidille
tuntemastaan kauniista valkoisesta
hevosesta ja kahdesta toivomuksesta,
jotka olivat jo toteutuneet ja siitä ihanasta
toivomuksesta, joka toteutuisi
niin pian kun hän näkisi taas Joeyn.
Mutta sitten hän muisti. Kukaan ei saa
puhua kenellekään toivomuksistaan. Ja
niin hän vain halasi äitiään, sieppasi
kainalosauvansa ja kiiruhti takaisin
kouluun.
Mutta vieläkään hän ei nähnyt mr.
Lukasta eikä Joeya kadulla. Eikä hän
nähnyt niistä merkkiäkään väKtunnilla.
Kun koulu loppui, päätti Marianne
mennä tallille, missä hän tiesi Joeyn olevan.
Mutta se ei ehkä ölisi hyvä niin tehdä.
Toivomus pitäisi lausua silloin, kun ^
näkee valkoisen hevosen sattumalta.
Mutta nyt oli erikoistilanne ja hänen
tätyi nähdä Joey heti.
Matka oli pitliä ja Mariannen käsivarsia
oikein pakotti, päästessään lopulta
vanhan tallin luo kaupungin itäpuolella.
Marianne näki tallista valoa sei-nänraosta.
1 -
Beavertonissa, Oijtt, oli äskettäin
huomattava juiilc, kun
mrs. Wm. Woodin6S jälkeläistä
kokoontm viettämään juhlaa
hänen kotonaan,
Mr. Lukas näytti niin murtuneelta.
Marianne' timsi, ettei itänen tarvitsisi
peljätä mitään. Häh tuli lähemmäksi ja
kuTkisti hevosta polvillaan olevan mr.
Lakasin yli. Joey raukka. Sen silmät
olivat kiinni. Se hengitti raskaasti peitteen
alla. Marianne tunsi kyynelten
tulevan silmiinsä . . .
Hän oli tullut katsomaan Joeya ja
lausumaan toivomuksensa, tärkeän toivomuksen.
Hän halusi olla niinkuin toiset
lapset ja päästä eroon ikävistä kainalosauvoista
ja jalassaan olevasta rautatuesta.
Mutta nyt Joey oli kuolemaisillaan.
Marianne sulki silmänsä. Hän näki
edessään kuvansa 'balettitunnilla . . .
Mutta ei! Hänen täytyi jättää tuo kuva.
Hänen täytyi toivoa, että Joey paranisi.
"Mr. Lukas, uskokaa minua, Joey
paranee", sanoi hän varmalla äänellä.
Hän sulki silmänsä, jännitti kasvonsa
ja toivi^i. Niin, se oli tehty. Hänen
viimeinen toivomuksensa oli käytetty.
Joey nosti päätään. Sen isot ruskeat
silmät avautuivat.
"Se katsoo aneita!" huudahti mr. Lukas.
Hänen kasvonsa loistivat. "Ehkä
se sittenkin paranee."
Mr. Lukas nousi äkkiä ja meni toiselle
puolelle tallia. Palatessaan hänellä
oli vesisanko, jonka hah vei Joeyn eteen.
Marianne silitti Joeyn kaulaa ja puristi
sitten päättävästi kainalosauvansa kainaloihinsa,
lähtien ovelle päin.
"Minä tulen katsomaan Joeya huomenna",
sanoi hän mr. Lukasille. "Älkää
surko, Joey paranee ja juoksee taas
kohta niinkuin ennenkin."
Päästyään ulos, kiiruhti hän kotiin
niin pian kuin suinkin pääsi. Hänen
täytyisi edelleen kantaa kainalosauyo-jaan
ja ilkeää rautatukea jalassaan.
Mutta ehkä on olemassa toisia ihmeitä.
Hän meni nurkan ohi ja astui sisään Hän kysyy setä Albertilta, kun tämä
talliin, Xiin pian kuin hänen silmänsä tulee ensi kerran käymään heillä. Mutta
tottuivat valoon, näki hän Joeyn makaa- nyt on kiiruhdettava, että ehtii vielä
van pilttuussaan, harmaa peite päällään.
'^Marianne pelästyi ensin nähdessään
mr. Lukasin olevan polvi-ttmeena Joejm
vieressä. Mr. Lukas kääntyi vähän ja
huomasi hänet, Marianne halusi lähteä
pakoon, mutta hän tiesi, ettei hän kuitenkaan
pääsisi kauas, jos joku halusi
tavoittaa hänet.
Mutta mr. Lukas ei halunnut tehdä
harjoittelemaan soittoläksyjään ennen
illallista . . . .
Muutos on välttämätön
Eräs italialainen sosiologi on ryhtynyt
laskemaan tunnettujen historiallisten
tapausten perustalla, milloin länsimaisessa
kulttuuripiirissä on yleensä
ollut rauha, 'Hänen tuloksensa näyttävät
seuraavaa: Viimeisten 3,865 vuo-hänelle
mitään pahaa. . Surullisella ää- den kuluessa on pohjois-Afrikassa, Eu-nellä
hän sanoi: roopassa ja etu-Aasiässa ollut yleinen
"Minun hevoseni on kipeä." rauha vain 323 vuotena, kun sensijaan
Huolimatta pelostaan astui Marianne ihmiskunta on käynyt sotaa 3,542 vuo-lähemmäfcsi.
. Kauhea ajatus - hiipi hänen
mieleensä: Mitä, jos Joey kuolisi?
"Onko se kovin kipeä?" kysyi hän.
"Eläinlääkäri ei ole vielä tullut. Hänellä
on hyvin kiire. Minä en ole kovinkaan
tärkeä asiakas'', vastasi mr. Lukas
surullisaoa.
den aikana. Saman ajan kuluessa hallitukset
ja ruhtinaat ovat tehneet n.
8,000 rauhanehdotusta, jotka siis eivät
ole johtaneet kestävään ja yleiseen rauhaan.
onko* Uekiit tilaus uudistettu?
LAUANTAINA. HELMIKUITX 3- PÄIVÄNÄ, 1931 StVV 9
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 3, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-02-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510203 |
Description
| Title | 1951-02-03-09 |
| OCR text | 7 n 1\ Kirj. J. Brown CBC:n (Canadan Yleisradion) ryvykäs ja nuori sopraanolau-iijatar Jane Harkness on usein -siintynyt CBC:n ohjelmistossa. Helmikuun 7 pnä. hän esiintyy ensi kerran CBC:n Opera Companyn esittämässä operas- 5 2 "Albert Herring". O perän cn kirjoittanut Benjamin Britten ja se esitetään mainittuna täivänä klo 8—10 ip. kaikkien radioasemien kautta. Miss Harkness on opiskellut Yhdysvalloissa saaden useita stipendejä 6 viime vuoden aikana. - ^astuuntiantc&isla , Kuusitoista Englannin tunnettua uktuurihenkilöä on lähettänyt Times-hdelle a^:oia;tön 'Idicle^n, jossa lie aset-ivat vastustamaan atomiiw)nmiin iyttöä. 'Kirjeefsä sanotaan: "Me al-kirjoittaneet emme osallistu alitif'vi-sti poHtiikkaan, ja mielipiteemme po- ^ttisista asioista ehkä ovat hyvinkin ilaisia. |Vluttaolemme syvästi va-iiuttuneita siitä, että meidän maamme . missään olosuhteissa pitäisi yhtyä tomiaseen käyttämiseen kansoja vas-lan, jotka eivät ole käyttäneet sitä teitä vastaan. Vaarantamatta meidän unniaamme tai turvallisuuttamme hai-tuksemme pitäisi ryhtyä johtamaan utta yritystä niiden kansainvälisien istiriitojen. jotka nyt uhkaavat maail-kn rauhaa- jä sivistystä, ratkaisemi- ;ksi scpiimustietä.'' Timesissä julkaistun vetoomuksen al-j kirjoittajina ovat mm. kuuluisa näyt-lijätär Sybil Thorndike, kuvanveis-jä Henry 'Moore, tunnettu säveltäjä enjamin Britten, Lontoon filharmooni-n orkesterin pääjohtaja Sir Adrian ourt, kirjailijat E. M; Förster ja ' ompton Mackenzie ym. 'y|EXXESSÄÄX PÄI\-.\IXISEX ai- "^^-^ kana kotiin koulusta, katseli Marianne kaikkialle, nähdäkseen lumppujen kerääjän valkean hevosen Joeyn. Hän kääntyi näppärästi kainalosauvo-jensa varassa, vetäen raudoitettua toista jalkaansa pitkin katukäytävää, jolle oli varissut syksyn lehtiä. :Marianne oli" lapsihalvauksen uhri ja siksi hänen oli käveltävä kainalosauvojen varassa. Kahteen päivään hän ei ollut nähnyt lu nippu jenkerää jän valkeaa hevosta. Mutta hänen täytyi lö\^tää se, sillä se oli erikoisen tärkeää. Asia oli niin tärkeä, että Ilarianne tunsi heikon rintansa paisuvan. Niin pian kuin hän näkisi Joeyn, esittäisi hän ajatuksissaan kolmannen ja viimeisen toivomuksensa — toivomuksen, että hän voisi kävellä ilman kainalosauvoja ja rautatukea jalassaan. Setä Albert oU kertonut hänelle toivomuksista, nähdessään valkoisen hevosen. Setä Albert oli hänen hyvä 3'stä-vänsä. Kun hän otti Mariannen polvellensa, unohti Marianne kaiken muun ja kuunteli sedän 'kertomuksia prinsessasta, joka asui linnassa, missä kaikki naiset olivat pukeutuneet samettiha-meisiin ja tanssivat puoliyöhön saakka. Setä Albert oli sanonut hänelle^ että aina, kun hän näkisi valkoiseh hevosen, tulisi hänen toivoa jotain. Mutta hän saisi toivoa ainoastaan kolme kertaa ja hänen tulisi olla toivomustensa suhteen hyvin varovainen ja kohtuullinen, sillä itsekkäät ja liian suuret toivomukset eivät koskaan toteudu. Ensimmäisen kerran JMarianne oli toivonut pientä veljeä ja viikon päästä hänen itoivomuksensa oli toteutunut, kun lääkäri toi sen heille pienessä mustassa laukussaan. Otti kauan aikaa, ennenkuin Marianne uskalsi toivoa toisen kerran. Hänen täytyi ajatella tarkasti, mitä toivoisi. Lopulta hän päätti toivoa pianoa, voidakseen ottaa soittotunteja ja oppiakseen jotain sellaista, missä hänen ei tarvitsisi käyttää sairauden runtelemia jalkojaan. , Ja piano oli tullut. Giipsholm Helmik. 15 Gripsholm Maalisk. 17 Stockholm Maalisk. 28 Gripsholm Muhtik. .13 Talvi ja varhaiskevät ovat kausia, jolloin matkustajat valitsevat laivansa mitä huolellisimmin. Parempaa valintaa ei vei t€hdä kuin on moottorilaiyat Giipsholm tai Stockholm Tilavat hytit. Hyvä ruoka. Kohtelias palvelu. Erilaisia viihdytystilaisuuksia. Seuraavat laivavuorot New Yorkista Göteborgiin:. Stockholm Gripsholm Stockholm Huhtik. 20 Toukok. 11 Toukok. 19 Kaikki Euroopasta länteenpäin kulkevat laivat pysähtyvät tammikuun 4. ja kesäkuun 1. välillä (lukuunottamatta maalisk. 12 laiva-vuoi- oa) Halifaxissa, Canadassa. Alimmat hinnat: Turistiluokassa $189-$199.50; Ensim. Ik. $299.25 Muistakaa sukulaisiamie ja ystäviänne Suomessa SÄL:n LAHJAPAKETEILI^A, jotka sisältävät kahvia, hedelmiä, riisiä, nyloneita ja savukkeita: hinnat §6.15, $7,60 tai $10.80. Todellinen lahja. Paikantilauksissa ja pakettiasioissa saatte parhaat tiedot asiamieheltämme. 1255 Phillips Sq., Montreal 2, Que. 470 Main St., Winnipeff, Man. Kaunis valkoinen hevonen, joka öli toteuttanut nämä halien kaksi toivomustaan, oli Joey; Se oli ainoa valkoinen hevonen koko kaupungissa ja sen omisti lumppujen kerääjä mr.Lukas. Ensin Marianne oli ollut epätietoinen, olisiko oikein asettaa toivomuksensa sainaii \*alkoisen he\'osen yaraan. mutta hän ei oikein uskaltanut kysyä sitä asiaa setä Albertilta.-Mutta kun kaksi hänen ensimmäistä toivomustaan oli toteutunut, ajatteU Marianne, että kolmaskin toivomus toteutuisi. Mutta hän ei nähnyt valkoista hevosta matkallaan kotiin. Oli hyvin tärkeää lausua kolmas toivomus h\'A*in pian, sillä tanssiopetus koulussa alkaisi ensi viikolla. Hän voisi hyvinkin heittää kainalosauvansa pois siihen aiiennes-sä, jos näkisi Joeyn tänään. Ehkä häh näkee Joeyn illalla palatessaan koulusta. ^ - • './-^ Hän söi ateriansa kotona niin pian, että hänen äitinsä kysyi: "Mikä sinun on, Marianne?'* *'Er mikään. — Äiti, kuinka paljon tanssikengät maksavat ? Tarkoitan sellaiset, joita käytetään balettitanssissa." Syntyi pitkä hiljaisuus, jonka päätti äiti, sanoen: "Marianne, onko setä Albert puhunut taas sinulle?' Äidin ääni oli hellä, mutta jotenkin pelästynyt. "Sinä tiedät, rakkaani, ettei sinun pitäisi uskoa kaikkeen ,mitä setä .\lbert sanoo. Toisinaan hän kertaa sinulle juttuja vain huvit-taakseen sinua." - Mariannen vahasi halua kertoa äidille tuntemastaan kauniista valkoisesta hevosesta ja kahdesta toivomuksesta, jotka olivat jo toteutuneet ja siitä ihanasta toivomuksesta, joka toteutuisi niin pian kun hän näkisi taas Joeyn. Mutta sitten hän muisti. Kukaan ei saa puhua kenellekään toivomuksistaan. Ja niin hän vain halasi äitiään, sieppasi kainalosauvansa ja kiiruhti takaisin kouluun. Mutta vieläkään hän ei nähnyt mr. Lukasta eikä Joeya kadulla. Eikä hän nähnyt niistä merkkiäkään väKtunnilla. Kun koulu loppui, päätti Marianne mennä tallille, missä hän tiesi Joeyn olevan. Mutta se ei ehkä ölisi hyvä niin tehdä. Toivomus pitäisi lausua silloin, kun ^ näkee valkoisen hevosen sattumalta. Mutta nyt oli erikoistilanne ja hänen tätyi nähdä Joey heti. Matka oli pitliä ja Mariannen käsivarsia oikein pakotti, päästessään lopulta vanhan tallin luo kaupungin itäpuolella. Marianne näki tallista valoa sei-nänraosta. 1 - Beavertonissa, Oijtt, oli äskettäin huomattava juiilc, kun mrs. Wm. Woodin6S jälkeläistä kokoontm viettämään juhlaa hänen kotonaan, Mr. Lukas näytti niin murtuneelta. Marianne' timsi, ettei itänen tarvitsisi peljätä mitään. Häh tuli lähemmäksi ja kuTkisti hevosta polvillaan olevan mr. Lakasin yli. Joey raukka. Sen silmät olivat kiinni. Se hengitti raskaasti peitteen alla. Marianne tunsi kyynelten tulevan silmiinsä . . . Hän oli tullut katsomaan Joeya ja lausumaan toivomuksensa, tärkeän toivomuksen. Hän halusi olla niinkuin toiset lapset ja päästä eroon ikävistä kainalosauvoista ja jalassaan olevasta rautatuesta. Mutta nyt Joey oli kuolemaisillaan. Marianne sulki silmänsä. Hän näki edessään kuvansa 'balettitunnilla . . . Mutta ei! Hänen täytyi jättää tuo kuva. Hänen täytyi toivoa, että Joey paranisi. "Mr. Lukas, uskokaa minua, Joey paranee", sanoi hän varmalla äänellä. Hän sulki silmänsä, jännitti kasvonsa ja toivi^i. Niin, se oli tehty. Hänen viimeinen toivomuksensa oli käytetty. Joey nosti päätään. Sen isot ruskeat silmät avautuivat. "Se katsoo aneita!" huudahti mr. Lukas. Hänen kasvonsa loistivat. "Ehkä se sittenkin paranee." Mr. Lukas nousi äkkiä ja meni toiselle puolelle tallia. Palatessaan hänellä oli vesisanko, jonka hah vei Joeyn eteen. Marianne silitti Joeyn kaulaa ja puristi sitten päättävästi kainalosauvansa kainaloihinsa, lähtien ovelle päin. "Minä tulen katsomaan Joeya huomenna", sanoi hän mr. Lukasille. "Älkää surko, Joey paranee ja juoksee taas kohta niinkuin ennenkin." Päästyään ulos, kiiruhti hän kotiin niin pian kuin suinkin pääsi. Hänen täytyisi edelleen kantaa kainalosauyo-jaan ja ilkeää rautatukea jalassaan. Mutta ehkä on olemassa toisia ihmeitä. Hän meni nurkan ohi ja astui sisään Hän kysyy setä Albertilta, kun tämä talliin, Xiin pian kuin hänen silmänsä tulee ensi kerran käymään heillä. Mutta tottuivat valoon, näki hän Joeyn makaa- nyt on kiiruhdettava, että ehtii vielä van pilttuussaan, harmaa peite päällään. '^Marianne pelästyi ensin nähdessään mr. Lukasin olevan polvi-ttmeena Joejm vieressä. Mr. Lukas kääntyi vähän ja huomasi hänet, Marianne halusi lähteä pakoon, mutta hän tiesi, ettei hän kuitenkaan pääsisi kauas, jos joku halusi tavoittaa hänet. Mutta mr. Lukas ei halunnut tehdä harjoittelemaan soittoläksyjään ennen illallista . . . . Muutos on välttämätön Eräs italialainen sosiologi on ryhtynyt laskemaan tunnettujen historiallisten tapausten perustalla, milloin länsimaisessa kulttuuripiirissä on yleensä ollut rauha, 'Hänen tuloksensa näyttävät seuraavaa: Viimeisten 3,865 vuo-hänelle mitään pahaa. . Surullisella ää- den kuluessa on pohjois-Afrikassa, Eu-nellä hän sanoi: roopassa ja etu-Aasiässa ollut yleinen "Minun hevoseni on kipeä." rauha vain 323 vuotena, kun sensijaan Huolimatta pelostaan astui Marianne ihmiskunta on käynyt sotaa 3,542 vuo-lähemmäfcsi. . Kauhea ajatus - hiipi hänen mieleensä: Mitä, jos Joey kuolisi? "Onko se kovin kipeä?" kysyi hän. "Eläinlääkäri ei ole vielä tullut. Hänellä on hyvin kiire. Minä en ole kovinkaan tärkeä asiakas'', vastasi mr. Lukas surullisaoa. den aikana. Saman ajan kuluessa hallitukset ja ruhtinaat ovat tehneet n. 8,000 rauhanehdotusta, jotka siis eivät ole johtaneet kestävään ja yleiseen rauhaan. onko* Uekiit tilaus uudistettu? LAUANTAINA. HELMIKUITX 3- PÄIVÄNÄ, 1931 StVV 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-02-03-09
