Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 17, 1949

              KaunpkirjalUnen mkkolehH
Kö. 38 — X I V vuosikerta LAUANTAINA, SYYSKUUN 17
Kaksi palkinnonsaajaa
Toronton kansallisessa
näyttelyssä onnittelemas-
-toistaan. Robert "Es-tabrooks
sai toisen pal­kinnon
ikäluokassaan ja
^ Duke, vuoden vanharpai-mnkoira,
tuli toiseksi
. hmräkUpailussa.
Kuuluisa säveltäjä
Strauss kuollut
Richard Strauss,'kuuluisa saksalai-^
m säveltäjä kuoli; Gaiiiish-Parten-'
kirchenissa tk. 8 p:nä 85 vuoden Jkäi-senä.
Hän sairasti munuaistautia ja
anginaa.
Vaikka hänellä oli sama nimi kuin
tunnetulla wieniläisellä ^ säveltäjällä
Straussilla, eivät he' olleet sukuakaan
keskenään. Jo ennenkuin hän oli 10
vuoden ikäinen, sävelsi hän useita kap­paleita,
joista kaksi, "Juhlamarssi'' ja
"Serenaadi"'julkaistiin jo sUloin. Tun­netuimpia
Straussin 38^6ltämiä ooppe­roita
ovat "Der Rosenkavalier", mikä
valmistui y, 1910 ja "Saldiiv^''
^\ Haiseva juttu» mutta - V
"ise. <m;sfioiikkien IM' •^;'^:;:T^^^
Tämä juttu hsusee ?mnä&
neckUaiselle ^ Warren WestphaliUe ja
hänen perheelleen. Kokonainen haju-
' näätäarmeija on: ottanut kortteerinsa
Westphalin asunnon aUei &Eij5^^
- tei kaksi, mutta koko skonkkiarmeija,
> "VVestphal ei voi m y i ^ t t a ä ' J a ^ ^
alla asuntonsa ottaneita^^lumk^
ainakin c sanoo New Jer^feya-^^
la- ja riistakomissi, koska «lyrkyttämi-
. nen olisi liian vaarallista. Hän ei voi
PiylVÄNÄ; 1949 «lyöskään minkäänlaisella hajulla saa-
: da iätä atmeijaa peräytymään, sillä.
eräs Bromiin eläintarha^ ekspertti sa­noo,
ettei ole olemassa niin^^ Ya^
juay millä se voitaisiin^ tehdä;
Nyt on vain kysymys siiiä,, kumpi
kestää kaueinmin,vskonkkiarmdja^v^
ko Westphalm perhe: Asunnon jättä­minen
on vaikeaa, silla uutta asuntoa
ei nykyaikana niin helposti löydä. : '
Isoi prjelaivat/joti» purjehtivaf
maailman meriä, ovat olleet ja menneet
Salaperäinen nikotuk-.
sen parantaminen
Bob Meier, 23-vuotias nuorimies St.
Louisissa Mo. sairasti kahdek^n päivän
ajan nikotustautia, mutta eräänä päivä­nä
ilmestyi hänen asuntoonsa tuntema­ton
mies, joka paranslhänet.
Tuntematon otti mukanaan olevasta
mustasta «laukusta kaksi muktaa kynt-
^tilää ja sytytti ne. Sitten hän otti lau­kustaan,
märän *makarooninkappaleen,
sitoi siihen narun ja asetti sitten narun
Bobin pään ympäri niin, että makaroo-ninkappale
riippui hänen silmiensä vä­lissä.
Bob katsoi ihmetellen nenänsä
päällä killuvaa makarooninpalaa ja nau­roi.
Muita nikotys lakkasi siinä pai­kassa.
Tuntematon puhalsi kynttilän­sä-
sammuksiin ja pani välineensä lauk­kuunsa.
Hän kielsi piUiuniasta tempus­ta
sanaakaan keneltekäänV ja lähti isolla
mustalla autolla tiehensä.
Pikkutytön toivomus
ja menneet., Aiiioastaan enää yksi sel­lainen
on Canadan rekisterissä ja se. kul­kee
silloin tällöin Nova Scotian ja län­si-
Intian välillä. Mutta sekin on saanut
toteutui * ]
Yhdek^nvuotias Maiy Long Atlan-fctiaanilyttö.
saanut
tunnustusta maalarina
Judith Morgan-niminen intiaanityttö
Kitwangasta B. C . on vasta i9-vuotias,
mutta hän on JD kuuluisa taiteUija.' Hän
on
massa kaksi purjelaivaa rinnakkain. Y k ­si
oli City of New York, yksi Yhdysvsä-tain
rekisterissä oleva harvoista purje-museossa
ja äskettäin 20 hänen maa- ai^j^sista ja toinen oli Armoricam, Ca-pDaan
taulua. oU näytteillä Ottawan rekisterissä oleva ainoa purjealus,
kansallisessa museossa^- • - Eräs
Kolmimastoiset purjelaivat,-jotka ker- Croft palasi äskettäin Halifaxiin, odot-ran
kuljettivat Nova Scotian lippua ja taessaan, mikä kohtalo hänen laivansa
tavaroita maailman merillä, ovat olleet osaksi tulee.
"Minä uskon, että höyry- ja dieselko- tassa. Yhdysvalloissa astui i^nsäruu-neet
ovat nykyajan koneitay sanoi kap- miisäi^un . y^ surun i murtamana ja
teeni Croft. 'TVIutta nunä pidän enem- kuiskasi hiljaar^^^^^:^^^^;^^^r^^^^^^^^^v^^^
, män' purjehtimisesta vanhoilla purjea- "Isä, minä tiedän, että sinä rakastit
nykyaikaisia välineitä, allä siihen on ]ui;ciila kuin höyrylaivoilla. Purjelai- minua ja mi^ä tiedän myöskin sinun
: asennettu moottori valkoisten purjeit- voja hoidetaan kannelta^ käsin, joUoiii:- tietäneen, että minätakastin sinua. M i ­ten
avuksi. näkee kaiken, mitä ymipärillä tapahtuu, näl^aluan mennä sinun kanssasi."
Näiden purjelaivojen kokonaan häviä** Hö37rylaivoja taas hoidetaan kannen aU Tytön toivomus toteutui. Hän vai-minen
tulee olemaan ikävä Nova Scotial- ta, eikä siinä hommassa näe mitään." pui isänsä- arkun päälle ja paikalle
le, tunnetulle imerenkulkumaakunnalle, - Novascotialaiset merimiehet näkivät tullut lääkäri totesi hänen kuolleen,
jonka rannoilla kerran oli 1,000 alusta paljon maailmaa, purjealustensa kanssa Isän hautajaisia siirrettiin päivällä, et-käsittävä
purjelaivasto — puiset'laivat, seilatessaan v. 1751 ja ensimmäisen tä tytär saatiin haudata samaan hau-joissa
olivat rautaiset miehet. maailmansodan välillä. , Ensimmäisen taan..
Jokin aika sitten pii Halifaxin sata- maailmansodan jälkeen purjelaivat jäi- •
vät taka-alalle ja kohta niistä ovat'vain Ei»saaiiut kasviksiaan
muistot jälellä. kaupaksi ilmankaan
Nova Scotian ejasimmäinen meriä kyn­tävä
purjealus rakennettiin orjatyövoi­malla
v. I7S! Yarmou&issa. .Ranni-
W j a on sanonut, että.Judilhilla on vuotta%itten Arendälissa Norjassa ja sen .reistä aikaa sen jälkeen jar^^OO tonnin ^ ^ ^ ^ ^ . s a ^ ^ Z ^ / " ^ ^ { ^ . '
levalsuus. , alkuperäinen nimi oli Sampson. S ^ ' - kantoiset alukset oUvat siDoinhyvin ylei- .kiriomakaan..iiam'hän liiat kasviksensa
Useimmat
asian- city of lNew Yorit on rakennettu 64 " ' k o l i a olevilla laivaveistämöUl^ ^ i i Ä ^
sanonut, että.Ji
edessään mainio tulevaisuus. , alkuperäinen
Useimmat ' nuoren, taiteilijattaren ^ytettiin ensin hy&eenpyynnissä^ mut-': siä
maalauksista kuvaavat-Bntish^Colum-^ ta myöhemmin tutkimusmaÄoiöa: V.-
1928 amiraali B y r d osti sc^^ija^ J ä j ^ i ;
sitä \ seu/xiavana vuonna tutkirtusretM
lään Etdänavalia:
niuseöna j a myöhenm^ se. myytiin y k -
«ityifeille....; .V-' - •
. ^ p r i c a i n i l l a on myöskin takanaan
vaihteleva historia; Se ön vielä huo-
George F.^ Male asuu Buffalon esi-kaupunkialueeUa
ja hän sai puutarhan­sa
kasviksista niin ison sadon, että hän
ei voi kaikkia hedeUma käyttää. K u n
bian intiaanien.elämää j a tapoja. O l -
^ kahden viikftt]^ ajan jiäytteillä ot­tavassa,
vietiin hänen taidunsä Londo­niin
Ont ja sieltä ne viedään Mount. AI-Jisonin
yliopistoon. Sackvilleen N . B.
'nunen kannattaa*
^ lasten hyväksi
Vancouverissa riennetään lastensai­raalaa
ja rakerinusmidiet kuuhivat ole-hyvin
kiroaevia. Joka kerta kun
^ennusmies kiroaa, panee hän sentin
^öiseen kuppiin Jasten makeisrahas-
«>a varten. Tähän mennessä tämän r a -
^ustyöma^ miehet ovat kiroiHeet
*^ ""isi paunaa makeisia.
Vv. 1800^1840 välisenä-^d^oa l a i - '
vanrakennusteollisuus kohosi. n o p ^ t i .
Silloin aloitettiin kaupankäynti ]Un$i-
' Intian kanssa 'ja ^ian se ulotettiin Bra­siliaan
j a Eurooppaan. Nova ^ o t i an
alukset purjehtivat kaikilla merillä. Suu- J^udä pilaa
rimmat alukset purjehtivat Halifaxiin
Madrasista j a Kalkuttasta äokä matka
kirioiUakaan^pani' hän liiat kasviksensa
tien; viereen kauniisti eri kCatikkoihin ja
tekstasi' ison' plakaatin: "Auttakaar i t ­seänne
I"
Kasviksien ohi ajavat autoilijat eivät
edes pysähtjmeet. Katselivat vain ja
arvatenkin luulivat jonkun: 'irrittävän
mattavasti nuorempi kuin^edellämaimttu otti kokonaisen vuoden. parkkia, 9 kuuna^aivaa, 29 prikiä,
alus sillä se rakennettiin lUnskassa» 25 Yarmouthissa oli sillbin 105,000 ton- 384 kuunaria j a satoja kaljaaseja,
^ o t t a sitten. Vapaan R a o t a n joukot nia käsittävä laivasto j a melkein kaikis- . Mutta siUen .tulivat rautalaivat ja;
käyttivät sitä viime sodan aikana, sa kaupungeissa,- joilla oli matama, oli, höyryvoima.
Barbadoksessa on myöskin yksi koi- Nova Scotian lippua j a tuotteta kanta. Kapteeni Archie Croft sanoi:
mimastoinen purjealus, FrederickP. El- va purjealus..-Tämän vuosisadan alussa "Kun minä aloitin purjehtimiseni
kin Se on Barbadc&sen rekisterissä ja oh' N o v a Scotia-Canadiän johtava mereif- - maailman merillä, niin silloin olivat pui­silta
on "bisnes" kokonaan loppunut, kjdkumaakunta.. M^aakunnan laivano- set laivat, mutta rautaiset miehet. N y t
Sen aovascotialainen kapteeni Archie mistajilla o l i v. 1874 104 fregattia, SOO ovat laivat raudasta ja miehet puusta.»