Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 28, 1956

              Hi lenod -
K i r j ANNIE RUISSALO
(Vanha muistelma)
PtmiVUOSISATAA sitten oU C a ­nadan
laissa pykälä, jossa määrättiin
rangaistus miehelle avojaloin esiintymi­sestä
julkisilla paikoilla. Se lain säädös
palveli tämän maan hienoston naisten
makua. Hieno nainen näet saattoi saa-
-da pyörtymiskohtauksen, jos näki mie­hen
kävelevän paljain jaloin. Kun hän
tällaisen säädyttömyyden nähdessään
ilmoitti asian poliisille; voitiin mies tuo­mita
viiden dollarin sakkoon tai varo­jen
puutteessa tiilenpäitä lukemaan.
Jos "rikos" uusiintui, lisääntyi rangais­tus
puolella. Miehen jalkojen näyttä­minen
oli siis suoranainen synti ja niitä
ei saanut paljastaa kuin saunassa . . .
Voi mies parkoja!
Naisiin nähden tehtiin poikkeus. Nai­set
saivat kulkea avojaloin ja paljas­taa
sääriäänkin . , . mutta miehet eivät
saaneet kohtauksia. Jos mies tuli nais­ta
vastaan kadulla ja naisen kengän
nauhat olivat jostakin syystä auenneet
solmuista, oli hänellä oikeus pysäyttää
mies, ojentaa hänelle jalkansa ja miehen
tuli kumartua solmimaan ''valtiattaren"
kengännauhat k i i n n i . . . Vieläkö väite­tään,
ettei tämä ollut naisten taivas?
Kerran eräs suomalainen mies istui
kotinsa kadunpuoleisilla portailla avo­jaloin,
antaen auringon hyväillä jalko­jaan.
Hienosti pukeutunut nainen sat­tui
tulemaan katua, aikoen ohittaa pai­kan.
Huomattuaan miehen hän pysäh­tyi
katselemaan tämän jalkoja ja —
sai kohtauksen. Hän kiljaisi.kuin olisi
käärmen päälle astunut. Virottuaan
hän oli uhannut ilmoittaa asian poliisil­le,
jota ei sitten kuitenkaan kuulunut.
Uimarannoilla eroitettiin ''lampaat
vuohista", miehet tiheän puskan toiselle
ja naiset toiselle puolelle. En tiedä
minkälaiset uimapuvut, oli miehillä,
mutta naiset olivat täysissä pukimissa
ja niissä he molskauttelivat veteen pää-
•edellä, aivan kuin olisivat aikoneet hu­kuttautua.
Maalle noustuaan he sittei?
istuivat hietikolle ja avasivat päivän­varjonsa
ja niiden suojassa ottivat au-
ONNTTTELUMME
45-VUOTIAALLE
SYLVIÄ BASTOLLE
hänen syntymäpäivänsä johdos­ta,
heinäkuun 15 pnä 1956, toi­vottavat
allamainitut sukulaiset
ja ystävät:
Cynthia. Mirjam. Jack ja
Eero Basto
Helien, David. Tom ja Oiva
Koski
MatU Basto
Arvo Basto
Eino ja Emil Basto
Helga ja Wilfred Basto
Eila ja NiUo Basto
Siiri ja Arvo Vuori
Impi ja Aaro Poutanen
MUUe ja Taisto
Hanna. John ja Emeli Koski
Ulia ja Ted KoiviOa
Katri ja Toivo Järvi
Tyyne ja Karl Peterson
Toronto. Ont.
Tilda ja Wm. Santala
Martha ja Walter Mäki sekä
pojat
Lydia Mäki
Ellen ja Helmer
Elsa ja John Niemi
Eila ja Bill Niemi ja perhe
Susan ja Latira Hill
Erilka Luhta
Elsa, Carl ja NUlo
Helvi ja Jack Anderson
. Alina ja Arvi
Waiers Township. Onlario
ringonkylpyjä ruumiin terveydeksi.
Niin oli asiat silloin.
Työn Temppeli oli silloin kaiken
kulttuurin keskus. Siellä laulettiin, soi­tettiin,
näyteltiin, tanssittiin, voimistel­tiin
ja painittiin. Port Arthurissa oli
painimestari Paju. Hän otti vastaan
haasteita ja antoi niitä. Hänen hartioi­taan
ei aivan helpolla mattoon kukaan
saanutkaan, vaikka ei ollutkaan ras­kaansarjan
miehiä. Mutta sisua hänel­lä
kyllä oli.
Eräänä kauniiaa kesäpäivänä ilmaan­tui
Port Arthuriin painijapari Lehto ja
Virta — eli Virtanen. Oliko Paju lä­hettänyt
heille haasteen saapua voimien
mittelyyn, se ei ole tämän kirjoittajan
tiedossa.
Nämä äsken saapuneet painikaverit
olivat hyvin jykevää tekoa. Niska oli
leveä, jos oli pojissa paksuutta muuten­kin
— varsinkin hartiat ja rinta. Käsi­varsien
mosselit uhosivat voimaa ja he­rättivät
ihailua ja ihmetystä. Tuli ky­syneeksi
itseltään, että mitähän nuo
ovat syöneet, kun tuollaisia vankkoja
voimanmukoita ovat. iLöytyi siihen
vastaus . . .
Temppelin alakerrassa sijaitsevaan
ravintolaan menivät syöraään, tilasivat
isot vadilliset viilipiimää, kovaa leipää
ja silakoita ja sitten pojat alkoivat pop­sia
suurella ruokahalulla. Silminnäki­jän
puheen mukaan ottivat pojat silak-
Egyptissä pääsee
mies helposti
eroon vaimostaan
Tilastojen mukaan johtaa Egypti a-violiittojen
suhteellisessa lukumäärässä.
Tämä ei olekaan mikään ihme, sillä
moslemilainen laki säätää, että miehen
tarvitsee vain oisoittaa sormellaan vai­moaan
ja sanoa kolme kertaa: "Minä
hylkään sinut".
Jos hän sanoo tämän vain kerran, bn
vaimo sittenkin hyljätty. Ero on vain
siinä, että jos mies sanoo vain kerran
"minä hylkään sinut", voi vaimo palata
takaisin saatuaan uudet myötätjä'set.
Jos hylkääminen on sanottu kolmeen
kertaan, ei vaimo voi palata takaisin en­nenkuin
on ollut naimisissa toisen mie­hen
kanssa ja tullut tämän toimesta
hyljätyksi.
Mies voi myöskin erota vaimostaan
ilmoittamalla tälle siitä kirjeellisesfj.
Mitään oikeusmenetelmiä ei tarvita.
Vaimo voidaan Egv-ptissä hyljätä
myöskin "etukäteen" ja silti vielä pitää
vaimona. Mies nimittäin voi sanoa vai­molleen:
*-Jos sinä menet käjmään .\h-metin
luona olet sinä hyljätty." J.js
vaimo sitten v-aikka kuukauden pari
myöhemmin menee käymään Ahmetin
tykönä, on hän automaattisesti erossa
miehestään.
Vaimolla ei ole muuten minkäänlais­ta
oikeutta eroamiseen, ellei nalriiis-kauppaa
tehdessä sitä ole liitetty sopi­mukseen.
Tilastojen mukaan Kairossa päättyy
puolet avioliitoista eroon, mutta yleensä
koko Egyptissä vastaava prosenttimäärä
on 35. . Sosiaaliministeriö on viim^ a i ­koina
valmistanut ohjelman, jonka a-vuUa
saataisiin avioerot vähentymään.
Sen tulee kuitenkin saada Egyptin joh­tavien
sheikkien hyväksymisen ennen
voimaan tuloaan.
— Kosto on suloista ja niin se oli
sillekin koulutytölle, joka pani pakkas­iltana
lunta isäntä auton moottorisuo-jan
päälle ja valeli sitten lumen vedellä.
Syynä oli se, että isä ei päästänyt tyttöä
illalla elokuviin. Isällä oli aamulla aika
homma auton käyntiin saannissa.
[l^iVii 10
kaa hännästä ja pistivät pääedellä pos­keensa.
Rusartaen katkeili siinä sila-koiden
selkäruodot ja painuivat piimän
avulla määräpaikkaansa.
Syönnin jälkeen nämä voimamiehet
ottivat kävelyjä Bay-kadulla Temppelin
edustalla ja myöskin pitemmällä tätä
katua. Paljain jaloin he pistelivät, var­maankin
tietämättä sen loukkaavan voi­massaolevaa
maan lakia. Kyllä'olikin
pojilla laveat suuntausmitat jaloissaan,
joten passasi niitä näyrtellä.
kadulla liikkuvat pysähtyivät kat­somaan
paljaita jalkoja ja — ihaile­maan,
myöskin naiset. Eivät myös­kään
saaneet kohtauksia eivätkä iknoit-taneet
poliisille.
Sinä iltana he esiintyivät haalilla,
mittelivät voimiaan Pajun kanssa» ja
suorittivat näytöspainin keskenään. K e ­nen
hartiat kastuivat, sitä en tiedä sa­noa,
kun en ollut seuraamassa.
Lopuksi huomautan, että viime talr-vena
aloitin tämän kirjoitussarjan V a ­paudessa
otsikolla "Menneitä muistoja"
ja jatkan nyt Liekissä. Tämä on jon­kinlaista
historiikkia puolen vuosisadan
takaisista toiminnoista suomalaisten
keskuudessa, osaston puuhailuista ja
valistustyöstä.
Olen näissä kirjoitelmissani pysytel­lyt
totuuden puitteissa, sikäli kuin voin
tapahtumien kulun vielä muistaa. Ereh­dyksiäkin
voi ilmetä, mutta ne eivät ole
tahallisesti tehtyjä.
Sen aikaisesta suomalaisesta van­hemmasta
kaartista nukkuu suurin osa
kumpujen yössä. Tietääkseni Port Art­hurissa
löytyy vielä muutamia tovereita
ja ystäviä, joita tässä nimeän: Lyydia
ja John Aarnio, Hilda Oxman ja Otto
Heino. Heille lähetän sydämelliset ter­veiseni
Liekin välityksellä!
Viikm hmlmmm
Kirj. SUDBlTRVi^T pj^^^
Juhlatanssit %rjantaina
tahtoi sade pilaa,
mutta myökemmm taho:
sentään alkoi silaa.
Wanupis5a lauantaina
tanssittihin häitä,
kuuma oli, että aivan
kaivattihin jäitä.
Kesäjuhlat sunnuntaina
ukkosmyrsky sotki,
mutta silti juhlaväki
ruoat kaikki hotki.
Tuimaan iski salamat ja
kaatoi vettä, jäätä,
harvoin täällä nähdäänkään i
raivokasta säätä.
Krokettikenttä lainehti,
sammui sähkövalo,
mutta hyvin kesti sentään
ravintolatalo.
Juhla sitten siirrettiinkin
vähän myöhemmälle,
hyvää ilmaa toivoeUen
'juhlallemme tälle.
Nyt Uitto juhla edessä,
kilvat aivan kovat.
Tervetullehia tänne
kaikki vieraat ovat!
— Ihminen ja lehmä ovat siinä
teessä samanlaisia, että näke\^t
reämmän laitumen aidan toisella
lella.
K I I T O S
Lausun kiitokset sukulaisille ja tuttaville, kun tulitte viettämään minunafJ
vuotissyntymäpäivääni.
Kiitos arvokkaista lahjoista, joita toitte minulle.
Kiitos myös xiiille jotka eivät voineet olla tilaisuudessa saapuvilla.
NIPIGON
JACK NEVAiLA.
OOTABK
K I I T O S
Täten haluan kiittää tuttavia kun kävitte minua tervehtimässä sairaalassa o
lessani. Myöskin kiitos korteista ja erikoinen kiitos mrs. U. Salmelle kulusta
jokapäiväisestä käynnistä. ^
Teitä kaikkia sydämellisesti kiittäen.
P O R T A R T H UR
HANNA PITKÄNEN ONT.AKC
KIITOS
Täten haluan lausua parhaimmat kiitokset hearstilaisille niistä
monesta rahalahjasta ja paketista, joilla muistitte minua Hailey-buryn
parantolassa oloaikanani.
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
MARTTI MYLLYNIEMI
HEARST ONTARIO
K E H
ei koko
laista ix
saruksei
päitä,
kaikkee
tä Ruus
leikeissä
laista pi
kiivenm
olisi ala
poikakir
joku- ehl
hyvä oi]
joku as
mukaan,
sä taaks
mahti y<
Ei hän 1
kään. mi
hänen m
myksessi
Kerrai
kuorma-;
Ruusa l i
toimiteti
maan k o
samaan .
ennenkin
ressä ja
sopinut,
sinne lav
piti Ruu
kyjä otel
saat mcE
kerran t;
parempaj
kyn läht
K I ITOS
Sydämellinen kiitos teille toverit, kun yllätitte minut syntymä­päivänäni
Clinton haalilla kesäkuun 8 pnä 1956, täyttäessäni 73
vuotta.
Kiitos niistä kauniista lahjoista, rahasta ja kahvitarjoilusta jo»
ka järjstitte illan kimniaksi.>
Kiitos teille Webster's Cornerin toverit, niistä iUallisista ja
hyvästä saunasta.
V
Poh,
Siitä c
tavattiin
iTiään m
nappa c
Liekki se
vuc
Onk
jotka
kuun
niin h
meni (
Toveruudella teitä kaikkia muistaen-
2676 OXFORD STREETP
HILMA IHAKSr
VANCOUVER.