1955-08-06-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street Wefit, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . : . . . . . . $5.00
6 kuukautta . . . . . . . . . 2.75
TIL.IiUSHINNAT:
I vuosikerta .$4.00
6 kuukautta 2.25
3 kuukautta 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta .$3.00
ILMOITUSHINN.4T:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julka^tava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin paläkla.
Liekkiin aiotut kh-joitukset osoitettava: • -
LIEKKI
p. O. Bos m SUDBUB^r ONTABIO
Tänä kesänä on eri puolilla maailiiiaa pidetty useita
suuria ja tärkeitä kokouksia ja tilaisuuksia, joissahan pK>hditlu
ihmiskunnan ratkaistaivana olevia äärettömän tärkeitä kysymyksiä
ja pyritty rakentamaan sopua ja yhteisymmärrystä/
Jo vanhan kansan ihmiset sanoivat, e t t ä - piarempi laiha
sovinto kuin lihava riita". E i ole epäilystäkään etteikö tuo
Jause pitänyt paikkaansa entisajan ihmisten elämään nähden,
mutta vielä paljon paremmin se sopii nykj^öikäah. Ihmiskunta
on kehityksessään kulkenut viime vuosina sellaisilla "seitsemän
peninkulman saappailla" eteenpäin, e t t ä tappeluvälineet
, ovat muuttuneet niin kamaliksi, jotta niiirä saatetaan tuossa
.tuokiossa pistää koko maailma, raunioiksi tai myrkyttää ihmisten
asuinsijat kelvottomaksi. Sellaisia tappeluväJineitä
ovat tarsinkin atomiaseet.
Ihmisten valtava enemmistö, tavallisesta kansasta johtaviin
tiedemiehiin, jopa hallitusten johtbpukeilläkin istuviin
asti, näyttää havainneen suuren vaaran ja tarpeellisuuden
nousta torjumaan sitä. Tässä mielessä pidettiin Helsingissä
fkoko ihmiskuntaa edustava rauhankokous, Lausannessa koko
(maailman äitien kokous ja viimeksi Genevessä neljän suuren
kokous. Kaikki nämä kokoukset ovat olleet omiaan herättämään
maailman ihmiset huomaamaan uhkaavan vaaran ja
auttaneet ainakin jossakin määrin tämän vaaran torjumista,
avanneet tietä kansojen ystävällisille suhteille.
Viime viikon vaihteessa avattiin Varsovassa maailman
i»uorison neljäs festivaali, joka on saanut suuremman huomion
nuorison keskuudessa kautta maailman kuin ehkä mikään
kansainvälinen joukkotilaisuus koskaan aikaisemmin. Tähän
festivaaliin ovat lähettäneet parhaita urheilijoitaan, taiteilijoitaan
ja kaikenlaisen kulttuurin harrastajiaan, 'kaikkiiii -poliittisiin
ryhmittv-miin kuuluvat nuorisojärjestöt. Niinpä on-
. k i n siis varmaa, e t t ä festivaaliaika, joka kestää kaksi viikkoa,
päättyen elokuun 14, pnä, tulee muodostumaan kulttuurisessa
suhteessa äärettömän anteliaaksi ja nautintörikkaaksi
kaikille osallistujille.
Kaikkein suurin merkitys tällä festivaalilla tulee olemaan
nuorison kansainvälisen ystävyyden rakentamisessa,
mikä sen päätarkoituksena onkin. Tuhansia ja taas tuhansia
AStävyyssiteitä solmivat siellä keskenään ainakin maapallon
70 maan nuoret ja kotiin palattuaan tulee heillä olemaan paljon
sellaista kerrottavaa joka lämmittää kylmän sodan ilmapiiriä
ja parantaa ystävyyssuhteita.
Suomalaisten panos tässii maailman nuorison ystävyys-festivaalissa
on hyvin huomattava. Onhan Suomesta matkustanut
Varsovaan noin 2.000 Suomen nuorison parhaimpiin
kuuluvaa tyttöä ja poikaa, jotka on valittu, sekä työläisnuorison
järjestöistä että myöskin porvarillisista urheilu- ja nuori-
>ojärjestöistä. Heidän joukossaan on urheilijoita, taiteilijoita
ja yleensä kaikkien kulttuurialojen edustajia. Myöskin Ca-i
«adan suomalaiset ovat edustettuna yli 50 nuorta ihmistä käsittävässä
festivaaliin osallistmmssa Canadan r\'hmässä.
Karkkien meidän yhteinen toI\-omuksemme on, että he voisi-
A^at festiA^aaleissa antaa mahdollisimman hy\'än kuvan suomalaisesta
nuorisosta. Suomen kansasta ja sen pyrkimyksistä
lauhaan ja ystävjyteen. Edelleen me toivomme, e t t ä festi-rvaali
kokonaisuudessaan muodostuisi •mahdollisimman suureksi
rauhan ja ystävyyden kansainväliseksi lujittajaksi.
K. S.
Ruotsin—Amerikan linjan lois-tolaiva
Kungsholmin lähtiessä
heinäkuun 9. päivänä oli sen
matkustajien joukossa suuri
määrä amerikansuomalaisia matkalla
entiseen kotimaahansa.
Mm. mr. Kalle Koivu, Hofat-congista,
N. J., lähti vierailulle
ensimäistä kertaa sitten vuoden
1942, jolloin hän saapui tunnetulla
Ml. Gripsholmilla Suomesta
sen tuodessa Yhdysvaltain kansalaisia
sodan runtelemasta Euroopasta.
:ri kulmilta
Kahdeksan 16—IQ-vuotiastä koulupoikaa
on aietettu oikeudessa vastaamaan
erään koululaisen murhaamisesta
poikasakkien välisessä tappelussa. Viisi
muuta koulupoikaa on otettu poliisin
huostaan, koska heitä vastaan ei heidän
nuoruutensa takia voida vielä nostaa
murhasyytöstä. Erästä Slobada-ni-mistä
poikaa oli ammuttu rintaan useita
kertoja. Hän kuoli ennenkuin ehdittiin
t-ehdä mitään hänen pelastamisekseen.
— Kirjat eivät ole vähäinen osa onnestani,
kirjallisuus jää viimeiseksi intohimokseni.
— Fredrik Suuri.
—• Köyhä, hyväätekcvä ihminen voi
tuntea olevansa rikas, mutta kroisos ei
Ulinoinkaan. — Ebner-Eschenbach.
KIRJEEmAlHTOA
•noB-sn ^ -k -k mmammm.
Xyt lähtee Liekin toimitus kesälomalle
ja vielä tätä kirjoittaessa
ei ole mahdollisuus mainita mitkä
jutut jäävät odottelemaan.
Kahden viikon kuluttua tavataan!
Toivomme kaikilla Liekin ystävillä
ja kirjeenvaihtajilla olevan t i laisuuden
myöskin parin viikon kesäloman
viettoon.
Kyllä tuntu" mukavalle ajatella
sitä lekottelemaan pxääsyä . . . Siis
terve kuulaniin!
JAZZ - TUOMITTAVA VAI
Suomessa ilmestyvässä Terä-Ichdessä on Olavil.;
plantaasheilla vuosisadan vaihteessa, leiir..^.\'}j ^i^-^^
kautta USA:n neekeriväestön keskuuteen ja sitten >
•inttäneen valkoihoisetkin. Sc on kokenut nousu, ja rl^
pcutumiskautensa. Lopptikatsauksessaan hän sanoo
raavaa:
S . \ D E T T A S U O L A N AVUILLA
Kylmän ilmanalan maissa on jo
kauan ja joltisellakin menestyksellä kokeiltu
keinotekoisen sateen aikaansaa-miselia
levittämällä lentokoneista pilviin
kemiallisia aineita, jotka muuttavat
pilvissä olevan veden lumeksi tai jääksi
• ja saaVat sen putoamaan sateena alas.
Kuumissa maissa tätä keinoa ei voida
käyttää. Tiedemiehiet totesivat kuitenkin,
että ilman suolapitoisuus esim. Pakistanin
kuumissa ja kuivissa sisäosissa
on paljon, pienempi kuin sateisemmalla
rannikolla. Tehden tästä sen johtopäätöksen,
että mereltä kantautuvat suolahiukkaset
ovat omiaan aiheuttamaan
sadetta he ryhtyivät kokeilemaan. Hankittiin
yksinkertaisia ruiskuja, joilla
pölyksi jauhettua suolaa suihkutettiin
maanpinnalta tai talojen katoilta i l maan.
Tulos oli, että sadetta saatiin
enemmän kuin koskaan ennen. Suola-ruiskujen
ennustetaan käyvän välttämättömiksi
Pakistanin maataloudessa!
JAZZ on siis eräässä rappiokaudessaan ja -i ;ä tra-""
lisinta — juuri silloin levinneenä laajemmalle kuin mii
loinkaan aikaisemmin. Vastuu tästä voidaan jakaa kahtaalie
Yhden ja suurimman osan siitä ottaa harteilleen US A n vi
rallinen kylmän sodan politiikka, joka ei ollut hidas käyiiä
•mään jazzia politiikkansa välikappaleena. Kun joku nuaru
kainen tai nuori neiio saatiin jossakin maailmassa vaikkaja
Suomessa — innostumaan jazziin, niin siihen liittyi — epi';
k m ä t t ä yhtä oikea kuin ovelakin oivallus — samalla -jen'-
kimäisyyden" ihailu: kun musiikki on -kivaa''"; on varmav
maakin! Vastuun toimen puoli, pienempi tosin, jää Araerik
kaan päin "kallellaan" olevien maiden eri piireille, ennen
kaikkea radioasemille, jotka ovat tässä suhteessa tehnee
•kylmälle sodalle auliita palveluksia. Kuunnelkaamme vainffl
esim. yleisradion sunnuntaisin radioituja "lepohetken ratot
si"-levyjä. Suhteellisesti katsoen lepää ohjelman painopisti
selvästi tällä amerikkalaisella linjalla ja naivilta kuulostaisi
- selitys, jonka mukaan tällöin olisi kysymys vain jostakin
'sattumasta''. Eikä "sattumasta" tai "hyvästä tahdosta'
johdu sekään, «että Englannin yleisradio BfiC soittaa suoraa
laisille joka- sunnuntai jazzlähetyksensä. "Makkaran käi)'
tuntjiiu selvästi.
Tämän kdnotekolsen jazz-pumppaamisen tulokset ovat
surullisia. Onhan nim, että pohjalle katsoen jazz on meille
vierasta. Se.ei mitenkään vastaa suomalaisen eikä kai yle«isä
eurooppalaisen mentaliteettia, joten luonnollisinta olisi siihen
suhtautua kuin esim. Alpeilla asuvien joddlaukseen tai
arabialaisten omalaatuisen suggestiiviseen musiikkiin. Niin a
kuitenkaan ole, vaan jazz pyritään kaatamaan suuhun jo äidinmaitona.
Helsingin Sanomien nuorisoliite kaupitsee jazzia
joka numerossaan ja maamme oppikouluissa esiintyy tilanteita,
jolloin jazz-"bändejä" saattaa olla kaksittain, kolmit-tainkin,-
mutta muuta^ orkesteria tuskin lainkaan.
Ei ihme, e t t ä meiltä Suomesta ja aivan varmasti
muualtakin kapitalistisesta maailmasta — löytyy sadoittainJ
tuhansittain, nuorisoa, joka haluaa esiintyä'kuin •jenkki"
joka osaa viheltää kaikki viimeisimmät iskelmät ja-laulaaj
niistä muutaman "värssyn" kotitekoisella englannin kielellä|j
mutta ei tunne — sanokaamme — Tshaikovskin "Joutsenlammen"
tai Sibeliuksen -Valse trfsten" s ä v e l i ä ja nostaa|
Beethovenille, Bachille, Mozartille, Verdille, Puccinille, Sho.«
takovitshille jne. empimättä koirankoipensa.
Tai meillä on nuori ja suurimmassa m ä ä r i n itsevarma
"muusikko", joka instrumenttinsa alkeet opittuaan (ehkei
edes niitäkään) on heti ruvennut puhaltamaan tai näppäile=^
mään jazzia, jonka musisointi (mikäli näin vaativaa sanaa
yleensä voidaan käyttää) on täysin falskia ja kuritonta, joka
tuskin tuntee nuotteja ja soinnut vain sointumerkkien (eiikei
niidenkään) pohjalta, jolla tosin on innostusta valtavasti,
nmtta ei minkäänlaista musiikillista pohjaa, ei m i t ä ä n yleistietoja
musiikista. Ja tällainen käy sitten "hipoissa skulaamassa",
levittämässä "jazzia" yhä laajempien nuorisopiirien
keskuuteen. Tuntuiko kuva karkealta? Se lienee maalattu
liian räikein värein, mutta kylmä tosiasia on, e t t ä ytimeltäaa
tällaisia keikkamiehiä liikkuu surullisissa määrin suomalaisten
tanssimuusikkojen keskuudessa. Tämän kirjoittaja M
useampaan otteeseen joutunut toteamaan kiusallisen tilanteen,
jossa nuorison piireissä >ar'vostettukin "jazzpianisti
joutunut panemaan avuttomana sormen suuhunsa saatuaan
nuotit eteensä hyvinkin vaatimatonta säestystehtävää varten.
Sarjan alussa mainittiin, että neekerimuusikot e i v ä t aina tunteneet
nuotteja, mutta saattoivat silti soittaa hyvää jazzia.
He olivat kuitenkin neekerimuusikkoja ja musiikki oH heidän
c maansa. Mutta kun esim. suomalainen yrittää tehdä saman
tempun, on tulos 99:ssä tapauksessa sadasta vain kielteinen,
hänen koko musiikkikorvansa rappeutuu. M i k ä sopH K"^
nalle ei sovi haralle.
M i k ä siis eteen, Pinneberg?
Kaiken kaikkiaan ei mielestäni 'kuitenkaan oi-julistaa
m i t ä ä n "pyhää sotaa" jazzia vastaan. Sillä ei voiteta
m i t ä ä n . Luonnollisinta olisi pyrkiä saattamaan jazz oikea^
suhteeseen omassa musiikillisessa ympäristössään. Mitäsai^j'-
slmmekaan, ystävät, jos sirkus aloittaisi äkkiä ennenkuu^n-mattoman
esiinmarssin Suomessa, jos joidenkin ^^^'^'-^^^^.jj
kijöiden vaikutuksesta ennenpitkää Kansallisteatterin,
oppilastalon, niin, maamme kaikkein päänäyttämoitte
palkeilta esitettäisiin vain siricusta, trapetseja. ^^^"^^^.^
jonglöörejä, ja Shakespeare, Moliere ja koko
tungettaisiin kulisseineen ja näyttelijöineen jonnekin
ylisille. Ennnekö silloin — vaikka sopivin annoksin ta^^.
tuna nautinmne suurestikin sirkuksesta — huutaisi
kurkkuamme: viekää pois tuo tingentangeli ja ^^^^^^ ^
teatteria, joka voi antaa ihmisille paljon enemmän kui
Sivu 2 . Lauantaina^ elokuim 6 päivänä. 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 6, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-08-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550806 |
Description
| Title | 1955-08-06-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street Wefit, Sudbury, Ontario Registered at the Post Office Department, Ottawa as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . : . . . . . . $5.00 6 kuukautta . . . . . . . . . 2.75 TIL.IiUSHINNAT: I vuosikerta .$4.00 6 kuukautta 2.25 3 kuukautta 1.50 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta .$3.00 ILMOITUSHINN.4T: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julka^tava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: K. Salo. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin paläkla. Liekkiin aiotut kh-joitukset osoitettava: • - LIEKKI p. O. Bos m SUDBUB^r ONTABIO Tänä kesänä on eri puolilla maailiiiaa pidetty useita suuria ja tärkeitä kokouksia ja tilaisuuksia, joissahan pK>hditlu ihmiskunnan ratkaistaivana olevia äärettömän tärkeitä kysymyksiä ja pyritty rakentamaan sopua ja yhteisymmärrystä/ Jo vanhan kansan ihmiset sanoivat, e t t ä - piarempi laiha sovinto kuin lihava riita". E i ole epäilystäkään etteikö tuo Jause pitänyt paikkaansa entisajan ihmisten elämään nähden, mutta vielä paljon paremmin se sopii nykj^öikäah. Ihmiskunta on kehityksessään kulkenut viime vuosina sellaisilla "seitsemän peninkulman saappailla" eteenpäin, e t t ä tappeluvälineet , ovat muuttuneet niin kamaliksi, jotta niiirä saatetaan tuossa .tuokiossa pistää koko maailma, raunioiksi tai myrkyttää ihmisten asuinsijat kelvottomaksi. Sellaisia tappeluväJineitä ovat tarsinkin atomiaseet. Ihmisten valtava enemmistö, tavallisesta kansasta johtaviin tiedemiehiin, jopa hallitusten johtbpukeilläkin istuviin asti, näyttää havainneen suuren vaaran ja tarpeellisuuden nousta torjumaan sitä. Tässä mielessä pidettiin Helsingissä fkoko ihmiskuntaa edustava rauhankokous, Lausannessa koko (maailman äitien kokous ja viimeksi Genevessä neljän suuren kokous. Kaikki nämä kokoukset ovat olleet omiaan herättämään maailman ihmiset huomaamaan uhkaavan vaaran ja auttaneet ainakin jossakin määrin tämän vaaran torjumista, avanneet tietä kansojen ystävällisille suhteille. Viime viikon vaihteessa avattiin Varsovassa maailman i»uorison neljäs festivaali, joka on saanut suuremman huomion nuorison keskuudessa kautta maailman kuin ehkä mikään kansainvälinen joukkotilaisuus koskaan aikaisemmin. Tähän festivaaliin ovat lähettäneet parhaita urheilijoitaan, taiteilijoitaan ja kaikenlaisen kulttuurin harrastajiaan, 'kaikkiiii -poliittisiin ryhmittv-miin kuuluvat nuorisojärjestöt. Niinpä on- . k i n siis varmaa, e t t ä festivaaliaika, joka kestää kaksi viikkoa, päättyen elokuun 14, pnä, tulee muodostumaan kulttuurisessa suhteessa äärettömän anteliaaksi ja nautintörikkaaksi kaikille osallistujille. Kaikkein suurin merkitys tällä festivaalilla tulee olemaan nuorison kansainvälisen ystävyyden rakentamisessa, mikä sen päätarkoituksena onkin. Tuhansia ja taas tuhansia AStävyyssiteitä solmivat siellä keskenään ainakin maapallon 70 maan nuoret ja kotiin palattuaan tulee heillä olemaan paljon sellaista kerrottavaa joka lämmittää kylmän sodan ilmapiiriä ja parantaa ystävyyssuhteita. Suomalaisten panos tässii maailman nuorison ystävyys-festivaalissa on hyvin huomattava. Onhan Suomesta matkustanut Varsovaan noin 2.000 Suomen nuorison parhaimpiin kuuluvaa tyttöä ja poikaa, jotka on valittu, sekä työläisnuorison järjestöistä että myöskin porvarillisista urheilu- ja nuori- >ojärjestöistä. Heidän joukossaan on urheilijoita, taiteilijoita ja yleensä kaikkien kulttuurialojen edustajia. Myöskin Ca-i «adan suomalaiset ovat edustettuna yli 50 nuorta ihmistä käsittävässä festivaaliin osallistmmssa Canadan r\'hmässä. Karkkien meidän yhteinen toI\-omuksemme on, että he voisi- A^at festiA^aaleissa antaa mahdollisimman hy\'än kuvan suomalaisesta nuorisosta. Suomen kansasta ja sen pyrkimyksistä lauhaan ja ystävjyteen. Edelleen me toivomme, e t t ä festi-rvaali kokonaisuudessaan muodostuisi •mahdollisimman suureksi rauhan ja ystävyyden kansainväliseksi lujittajaksi. K. S. Ruotsin—Amerikan linjan lois-tolaiva Kungsholmin lähtiessä heinäkuun 9. päivänä oli sen matkustajien joukossa suuri määrä amerikansuomalaisia matkalla entiseen kotimaahansa. Mm. mr. Kalle Koivu, Hofat-congista, N. J., lähti vierailulle ensimäistä kertaa sitten vuoden 1942, jolloin hän saapui tunnetulla Ml. Gripsholmilla Suomesta sen tuodessa Yhdysvaltain kansalaisia sodan runtelemasta Euroopasta. :ri kulmilta Kahdeksan 16—IQ-vuotiastä koulupoikaa on aietettu oikeudessa vastaamaan erään koululaisen murhaamisesta poikasakkien välisessä tappelussa. Viisi muuta koulupoikaa on otettu poliisin huostaan, koska heitä vastaan ei heidän nuoruutensa takia voida vielä nostaa murhasyytöstä. Erästä Slobada-ni-mistä poikaa oli ammuttu rintaan useita kertoja. Hän kuoli ennenkuin ehdittiin t-ehdä mitään hänen pelastamisekseen. — Kirjat eivät ole vähäinen osa onnestani, kirjallisuus jää viimeiseksi intohimokseni. — Fredrik Suuri. —• Köyhä, hyväätekcvä ihminen voi tuntea olevansa rikas, mutta kroisos ei Ulinoinkaan. — Ebner-Eschenbach. KIRJEEmAlHTOA •noB-sn ^ -k -k mmammm. Xyt lähtee Liekin toimitus kesälomalle ja vielä tätä kirjoittaessa ei ole mahdollisuus mainita mitkä jutut jäävät odottelemaan. Kahden viikon kuluttua tavataan! Toivomme kaikilla Liekin ystävillä ja kirjeenvaihtajilla olevan t i laisuuden myöskin parin viikon kesäloman viettoon. Kyllä tuntu" mukavalle ajatella sitä lekottelemaan pxääsyä . . . Siis terve kuulaniin! JAZZ - TUOMITTAVA VAI Suomessa ilmestyvässä Terä-Ichdessä on Olavil.; plantaasheilla vuosisadan vaihteessa, leiir..^.\'}j ^i^-^^ kautta USA:n neekeriväestön keskuuteen ja sitten > •inttäneen valkoihoisetkin. Sc on kokenut nousu, ja rl^ pcutumiskautensa. Lopptikatsauksessaan hän sanoo raavaa: S . \ D E T T A S U O L A N AVUILLA Kylmän ilmanalan maissa on jo kauan ja joltisellakin menestyksellä kokeiltu keinotekoisen sateen aikaansaa-miselia levittämällä lentokoneista pilviin kemiallisia aineita, jotka muuttavat pilvissä olevan veden lumeksi tai jääksi • ja saaVat sen putoamaan sateena alas. Kuumissa maissa tätä keinoa ei voida käyttää. Tiedemiehiet totesivat kuitenkin, että ilman suolapitoisuus esim. Pakistanin kuumissa ja kuivissa sisäosissa on paljon, pienempi kuin sateisemmalla rannikolla. Tehden tästä sen johtopäätöksen, että mereltä kantautuvat suolahiukkaset ovat omiaan aiheuttamaan sadetta he ryhtyivät kokeilemaan. Hankittiin yksinkertaisia ruiskuja, joilla pölyksi jauhettua suolaa suihkutettiin maanpinnalta tai talojen katoilta i l maan. Tulos oli, että sadetta saatiin enemmän kuin koskaan ennen. Suola-ruiskujen ennustetaan käyvän välttämättömiksi Pakistanin maataloudessa! JAZZ on siis eräässä rappiokaudessaan ja -i ;ä tra-"" lisinta — juuri silloin levinneenä laajemmalle kuin mii loinkaan aikaisemmin. Vastuu tästä voidaan jakaa kahtaalie Yhden ja suurimman osan siitä ottaa harteilleen US A n vi rallinen kylmän sodan politiikka, joka ei ollut hidas käyiiä •mään jazzia politiikkansa välikappaleena. Kun joku nuaru kainen tai nuori neiio saatiin jossakin maailmassa vaikkaja Suomessa — innostumaan jazziin, niin siihen liittyi — epi'; k m ä t t ä yhtä oikea kuin ovelakin oivallus — samalla -jen'- kimäisyyden" ihailu: kun musiikki on -kivaa''"; on varmav maakin! Vastuun toimen puoli, pienempi tosin, jää Araerik kaan päin "kallellaan" olevien maiden eri piireille, ennen kaikkea radioasemille, jotka ovat tässä suhteessa tehnee •kylmälle sodalle auliita palveluksia. Kuunnelkaamme vainffl esim. yleisradion sunnuntaisin radioituja "lepohetken ratot si"-levyjä. Suhteellisesti katsoen lepää ohjelman painopisti selvästi tällä amerikkalaisella linjalla ja naivilta kuulostaisi - selitys, jonka mukaan tällöin olisi kysymys vain jostakin 'sattumasta''. Eikä "sattumasta" tai "hyvästä tahdosta' johdu sekään, «että Englannin yleisradio BfiC soittaa suoraa laisille joka- sunnuntai jazzlähetyksensä. "Makkaran käi)' tuntjiiu selvästi. Tämän kdnotekolsen jazz-pumppaamisen tulokset ovat surullisia. Onhan nim, että pohjalle katsoen jazz on meille vierasta. Se.ei mitenkään vastaa suomalaisen eikä kai yle«isä eurooppalaisen mentaliteettia, joten luonnollisinta olisi siihen suhtautua kuin esim. Alpeilla asuvien joddlaukseen tai arabialaisten omalaatuisen suggestiiviseen musiikkiin. Niin a kuitenkaan ole, vaan jazz pyritään kaatamaan suuhun jo äidinmaitona. Helsingin Sanomien nuorisoliite kaupitsee jazzia joka numerossaan ja maamme oppikouluissa esiintyy tilanteita, jolloin jazz-"bändejä" saattaa olla kaksittain, kolmit-tainkin,- mutta muuta^ orkesteria tuskin lainkaan. Ei ihme, e t t ä meiltä Suomesta ja aivan varmasti muualtakin kapitalistisesta maailmasta — löytyy sadoittainJ tuhansittain, nuorisoa, joka haluaa esiintyä'kuin •jenkki" joka osaa viheltää kaikki viimeisimmät iskelmät ja-laulaaj niistä muutaman "värssyn" kotitekoisella englannin kielellä|j mutta ei tunne — sanokaamme — Tshaikovskin "Joutsenlammen" tai Sibeliuksen -Valse trfsten" s ä v e l i ä ja nostaa| Beethovenille, Bachille, Mozartille, Verdille, Puccinille, Sho.« takovitshille jne. empimättä koirankoipensa. Tai meillä on nuori ja suurimmassa m ä ä r i n itsevarma "muusikko", joka instrumenttinsa alkeet opittuaan (ehkei edes niitäkään) on heti ruvennut puhaltamaan tai näppäile=^ mään jazzia, jonka musisointi (mikäli näin vaativaa sanaa yleensä voidaan käyttää) on täysin falskia ja kuritonta, joka tuskin tuntee nuotteja ja soinnut vain sointumerkkien (eiikei niidenkään) pohjalta, jolla tosin on innostusta valtavasti, nmtta ei minkäänlaista musiikillista pohjaa, ei m i t ä ä n yleistietoja musiikista. Ja tällainen käy sitten "hipoissa skulaamassa", levittämässä "jazzia" yhä laajempien nuorisopiirien keskuuteen. Tuntuiko kuva karkealta? Se lienee maalattu liian räikein värein, mutta kylmä tosiasia on, e t t ä ytimeltäaa tällaisia keikkamiehiä liikkuu surullisissa määrin suomalaisten tanssimuusikkojen keskuudessa. Tämän kirjoittaja M useampaan otteeseen joutunut toteamaan kiusallisen tilanteen, jossa nuorison piireissä >ar'vostettukin "jazzpianisti joutunut panemaan avuttomana sormen suuhunsa saatuaan nuotit eteensä hyvinkin vaatimatonta säestystehtävää varten. Sarjan alussa mainittiin, että neekerimuusikot e i v ä t aina tunteneet nuotteja, mutta saattoivat silti soittaa hyvää jazzia. He olivat kuitenkin neekerimuusikkoja ja musiikki oH heidän c maansa. Mutta kun esim. suomalainen yrittää tehdä saman tempun, on tulos 99:ssä tapauksessa sadasta vain kielteinen, hänen koko musiikkikorvansa rappeutuu. M i k ä sopH K"^ nalle ei sovi haralle. M i k ä siis eteen, Pinneberg? Kaiken kaikkiaan ei mielestäni 'kuitenkaan oi-julistaa m i t ä ä n "pyhää sotaa" jazzia vastaan. Sillä ei voiteta m i t ä ä n . Luonnollisinta olisi pyrkiä saattamaan jazz oikea^ suhteeseen omassa musiikillisessa ympäristössään. Mitäsai^j'- slmmekaan, ystävät, jos sirkus aloittaisi äkkiä ennenkuu^n-mattoman esiinmarssin Suomessa, jos joidenkin ^^^'^'-^^^^.jj kijöiden vaikutuksesta ennenpitkää Kansallisteatterin, oppilastalon, niin, maamme kaikkein päänäyttämoitte palkeilta esitettäisiin vain siricusta, trapetseja. ^^^"^^^.^ jonglöörejä, ja Shakespeare, Moliere ja koko tungettaisiin kulisseineen ja näyttelijöineen jonnekin ylisille. Ennnekö silloin — vaikka sopivin annoksin ta^^. tuna nautinmne suurestikin sirkuksesta — huutaisi kurkkuamme: viekää pois tuo tingentangeli ja ^^^^^^ ^ teatteria, joka voi antaa ihmisille paljon enemmän kui Sivu 2 . Lauantaina^ elokuim 6 päivänä. 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-06-02
