1937-07-24-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
vät enää senjälkeen olleet alttiita tgle
taudille. Vuonna 1798 puhkesi
rokkoepidemia ja Jenner istutti nyt
lehmärokkoa erään pienen pojan käsivarteen,
johon parin päivän perästä-kohosi
rakkuloita. Kun Jenner yritti
uudelleen istuttaa isorokkoa poikaan^
niin kävi kuten hän oli arvellutkin:
poika oli vastaanottamaton eikä saanut
enää rakkuloita. Nyt aloitettiin
suorittaa rokotusta laajassa mittakaavassa
ja kun taas puhkesi pelätty
rokkoepederaia, säästyivät rokotetut
siltä. Jennerin luokse 'saapui hänen
elinaikanaan lukuisia kiitollisuuttaan
osoittavia lähetystöjä maailman kaikista
maista, joissa hänen menetelmänsä
oli pelastanut lukemattomia
ihmisiä peloittavalta kulkutaudilta.
Siihen aikaan ei vielä voitu saada
niinkuin nykyään rokotusainetta vasikoista,
vaan tä3^yi sitä siirtää toisen
ihmisen rokotusihottumasta toiseen
ihmiseen. Erinomaisen kuvaava
on kertomus siitä, kuinka kokonainen
laivalasti lapsia lähetettiin espanjalaisiin
siirtomaihin, että tällä
tavalla saataisiin- niihin rokotusaine
tehoisana. Matkan aikana siirrettiin
rokotusainetta lapsesta toiseen, jotta
se olisi pysynyt elävänä, kun rokot
kussakin lapsessa säilyivät vain muu-taman.
päivän eikä mitään muutakaan
keinoa tunnettu aineen elinvoimaisena
pitämiseksi.
Vasta 1800-luvun alussa alkoi fysiologian
tutkimiiSjOppr ruunuintpi-riiinnoista
; ja elinehdoista, voimakkaasti
edistyä, samalla kun sairaiden
tutkimusmahdollisuudet:* huomatta--
vasti-tehostuivat. 1800-iuvun keskir
vaiheella keksittiin yk$inkertaiset,
mutta melko tehokkaat menetelmät
keuhko- ja sydänsairauksieii määrit-tielemiseksi.
Mikroskoopin avulla suuri
saksalainen tutki ja y?rcA(m> syvensi
tietoja kudosten sairaalloisista muutoksista
ja niin tuli ns. cellutaripata-lögia
korvaamaan vanhat hämärät
käsitykset, joiden mukaan taudit
syntyivät elmnesteiden väärästä sekoittumisesta
ihmisruumiissa.
Eräät englantilaiset lääkärit olivat
ryhtyneet kä3rttämään ilokaasua huumausaineena
vetäessään pois hampaita
ja V. 1846 Morton-niminenham-maslääkäri
esitti suuren ja hämmästyneen
katselija joukon nähden ensi
kerran eetterin nukutusaineena ja siitä
lähtien on meidän tärkein nukutusaineemme
ollut käytännössä. Ennenkuin
kirurgeilla oli mitään huumausaineita,
olivat leikkaukset niin
potilaille kuin lääkäreillekin äärettömän
vaikeita, ja saattaa helposti ymmärtää
lääkäreiden vastenmielisyyden
kirurgiaa kohtaan, kun lukee,
kuinka vahvojen miesten täytyi pitää
kiinni kirkuvia potilaita, samalla kun
lääkärin täytyi kiiruhtaa tuskallista
leikkausta loppuun niin pian kuin
mahdollista. Paikallisen sekä yleisen
"kuoletuksen" mahdollisuus oli tärkeä
edellytys nykyaikaiselle kirurgialle.
Toinen ja kenties vielä tärkeämpi
edellytys tälle kehitykselle oli
antiseptiikan, s.o. bakteereita tappavien
aineiden keksiminen sekä asep-tiikka,
sts. että voitiin leikkauksissa
käjrttää bakterivapaita välineitä.
Hogg^d mainitsee, kuinka Uster v.
J856 keksi karbolihapon käyttämisen
leikkaus\'älineiden ja leikkausalan pesemiseksi,
mutta jo ennen häntä oli
Semm€lwciss väittänyt, että lääkärit
aiheuttix^at lapsivuoddcuumetta suorittamalla
synnytysoperatioita likaisin
käsin. Semmelweiss joutui piUum
ja vainoii alaisdcsi käsityksensä takia,
mutta nyt tulivat Pasteurin ja Koekm
- totseamukset bakteereista sairauksien
ja ..tartunnan^aiheuttajana ja nim el
ymnkiipeiliiä loukkamtm
I Where fall occurred
Joseph Halifax, kuuluisa vuorikii- sai vaikeita vammoja päähänsä ja
peilijä putosi lähellä Seattlea nuo- katkaisi jalkansa,
lien osoittaman välin, 60 jalkaa. Hän
OI TÄAKXD Penttilä asui vaimon-i
J.*'sa Ullan ja poikansa Riston
kanssa sydänmaalla pienfösä pirtissä.
Muutama vuosi sitten oli Ristollakin
vaimo, jonka menettäminen oli
RistQSta. tehnyt synkkämielisen. Keväisin
hän jonkun verran virkistyi
ja soitteli viulullaan.
Jonkun matkan päässä pirtistä oh
metsälampi ja sen rannalla suuri kivi.
Jo ammoisista ajoista saakka se oli
ollut paimenten ruokailupaikkana keväisin,
kun karja laskettiin ulos.
Taas oli Risto kuullut kylän kar-jankellot
ja paimenten iloiset äänet.
Hän otti viulunsa ja tapansa mukaan
alkoi soittaa. "Jokohan Hanna tulee
tänä kesänä? Lupasihan hän tulla,
eikö äiti muista?"
Kylän tansseissa:oli:RistöiUtustUr;
nut Tikkasen piikarflännafflii-r Kesäi*^:
sin haki Hanna - to laitumelta^
Siellä he usein tapagivat toisensa j a
metsälammen rannalla olevalla kivellä
he lemmenliittönsavtekivät.. . ; ; . r::
Toista vuotta ,oli Hanna • ehtinyt
olla pirtissä kaikkien ilona. Mutta
uuden ihmistaimen . syiiinyttäminen
vaati Hannalta elämän ja pienokainen
seurasi äitiään; Puutteellinen
avunanto ei kyennyt pelastamaan heidän
henkeään.
Risto oli rukoillut Hannaa, että
tämä ei jättäisi häntä. Tuskissaan
oli Hanna luvannut kerran palata takaisin
ja sitä Risto nytkin sekavin
mielin odotti.
oltu osoitettu vain aseptiikan merkitys,
vaan pantu myös alulle suuri
bakteeriologian ja serologian aikakausi,
joka ei suinkaan vieläkään ole saavuttanut
huippukohtaansa.
Kaikki tuntevat Florence Nightin-galen
suuret ansiot Krimin sodassa
1850-luvulla, jolloin hän ei pannut
alulle vain Punaista Ristiä, vaan
aloitti myös nykyaikaisen sotasai-raanhoidoh
ja tehokkaan sairaanhoi-tajatarkoulutuksen.
Hoggard kertoo
mielenkiintoisessa teoksessaan yhtä
suuresta amerikalaisesta naisesta —
Dorothea tJLxistä — joka jo ennen
Nightirigalea suoritti merkittävän
työn kiinnittämällä huomiota ja he-rättämällä.
harrastusta niiden kauheiden
olosuhteiden korjaamiseksi, jotka
\'arsinkin terveydenhoidoUisesti vallitsivat
^vankiloissa ja sairaaloissa tähän
aikaan.
Röntgenin xuoTinai 1895 keksimät
säteet; jotka saivat hänen nimensä,
mutta joita hän itse kutsui X-säteiksi,
ovat sa^ieet>.yha suuremman
tyksen[sairEniksia määriteltäessä ja
niitä Saateltaessa. C«r«?-puolisot
keksiA^i t ^ radiuniin, mistä lääkärit
ovat saaneet hyvän aseen pahanlaatuisia
luasysu^
Haggärdin teoksen pääasiallisena
tarkoituksena näyttää olleen kuvata
lääkäriä, hänen asemaansa ja mahdollisuuksiaan
sairaiden parantajana eri
aikakausina. Kirjoittaja antaakin
kauhistuttavan kuvan siitä, kuinka
sokea auktoriteettiusko, uskonnollinen
ahdasmielisyys ja tyhmä suvaitsemattomuus
ovat olleet kehityksen
esteinä, mutta yhtä sympaattisesti
hän taas kertoo niistä nöyristä tptuu-denetsijöista
ja taistelevista yhteiskunnan
parantajista, jotka ovat taistelleet
aikansa harhakäsityksiä ja
epäkohtia vastaan lääketieteen alalla;
Lääketieteen historian-tutkiminen
on erinomainen parannuskeino kaikille
pessiinisteille, jotka luulevat, .että
länsimainen kulttuuri on tuonut
mukanaan vain kurjuutta ja viheliäir
syyttä ihmiskunnalle. Saamatkciot
puoskariparantajat ihmeitä aikaansaavista
jDarannuskeinoistaan ja hämäristä
uskonkappaleistaan kuinka
houkuttelevasti tahansa, niin 'siitä
huohmatta voi lääketieteen vaiherikas
historia kuitenkin osoittaa,: että
luonnontieteisim nojautuva lääketiede
näyttää tietä eteenpäin, vaikka-kin
tuo tie on usein oUut vaiheinen
ja tuloksia on saanut loisinaan odottaa
hyvinkin kauan; - , V . -
Tifckasea talon karpt^i:
tuUut' k e v ^ h i : itse kööiri^^^^^^
Karjan hakijaa oli vaikea saa&ä^
seuduilta. Kaikki pelkäsivät kivellä
istuvaa ja soittavaa Ristoa, vaik^
hän ei kenellekään mitään pahaa teli.
• nyt. . • • ;•
Tikkasen uusi karjapiika Sanni oli^
tutustumassa laidunmaihin ja ristiin'
rastiin kulkeviin karjapolkuihin. Pai:
menet ruokailevat ja ilakoivat metsälammen
kivellä. Sanna on iloinen
tyttö. Hän ihailee seutua ja puhuu
innostuneena:
"Tähän kivelle tulen aina karjaa
huutelemaan ja sen kelloja kuuntele^
maan."
Hän ei huomannut toisten salaisia
silmäyksiä. Kukaan ei uskaltanut
hiiskiiä kivellä soittajasta...
Eräänä kesäkuun iltana huomasi
Risto Tikkasen karjan jääneen yöksi
metsään iammeri lähelle. Hän tietää
sitä tultavan hakemaan aamulla aikaisin.
Kukahan mahtaa hakija
la? askartelee Riston mielessä.'Aamuna
aikaisin lUsto kävelee kivelle,
alkaen laittaa viuluaan sbittoktin-t
o o n i ' • '•• ' "7"
Tikkasen karjapiika Sanna kävellä
sipsuttelee' nietsäpolkua pitkin. Aamu
on kaunis^ linnut laulavat jäkäkl^
kukkyu -läheisen puun latvassa
Samia alkoi läiiläa. Laulun Ä li
kantautuu kivellä istuvan kofvim."
Jäämiit]^Ääf 6
jä^ ijäikuni saapu^^
alkaa^^vhän soittaa AriCT viululikänir
Tiilija ipy^ä^it^! 'Hänen liämm^tyt;
sensä in hiin suuri, että hän fei-^
da.:JtnM-.?^ Suloinen soiti^E'
n t t j a a i S ä ^^
; niaii\hfetiir^^
•seev^efep^^ ^annäa^
; taau.; j'^.'.'JT;' ""••'.'^f.^^.c
; Huon^
rhänMMää^S^
lää köhii iiiihkä jalat myöten Ä
' 'Vat.'
• «llannä^
^ Risto: ''Tufe Maisin, lupasithat^Ä
la! Älä jätÄ imhuär"- '
Hengä^t3meehä saapui Hanna
k ä i s m i l iM karjaa. Hän ei Ä t
puhuakaan pitkään aikaan. Viimeiö
hän sai sanotuksi pelkonsa syyn. Nyt
vasta hän sai kuulla Riston elämän^
tarinan. Häntä kehoitettiin uudestaan
lähteinään karjan hakuun ja
vakuutettiin, että Risto ei tee ke.
nellekään mitään pahaa. Vakuutte^
luista huolimatta ei häntä kuitenkaan
saatu lähtemään. ',
Isäntä Tikkanen käski rengin läh:
teä hakemaan karjaa ja lähti kiroillen
virkavallan puheille. Risto toi-,
mitettiin johonkin parantolaan..;^
^^^^^^
Kaikkihan: tiedämme, että kelloa
voidaan käyttää kompassin asenia^
ta, jos tuntee oikean menetelmän. .
Kello asetetaan käteen vaakasuoraan,.
niin että tuntiviisari osoittaa
aurmkoai kohti; Tällöin ajatellaan
suora viiva vedetyksi 12 ja 6 numeroa
denvälistä-keskeltä niin että se.aJB^
oir toisella puolella kellotaulua kum
pikkuviisari. Jos Pikkuviisari^
osoittaa 10:tä, on tämä viiva:
mutta jos: pikkuviisari osoittaa
on viiva 9-ssä. Tämän viivan ja
kuviisariri välinien kulma jaetean
: san kahtia ja se osoittaa siöoiii-^
joisetdä siiuntaa, tultenkin niu^
, p c A j ö i n e , . , o n . s a m a U a . ^ ^^
, taulua-faun^ikkuvnsan 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 24, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-07-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370724 |
Description
| Title | 1937-07-24-06 |
| OCR text | vät enää senjälkeen olleet alttiita tgle taudille. Vuonna 1798 puhkesi rokkoepidemia ja Jenner istutti nyt lehmärokkoa erään pienen pojan käsivarteen, johon parin päivän perästä-kohosi rakkuloita. Kun Jenner yritti uudelleen istuttaa isorokkoa poikaan^ niin kävi kuten hän oli arvellutkin: poika oli vastaanottamaton eikä saanut enää rakkuloita. Nyt aloitettiin suorittaa rokotusta laajassa mittakaavassa ja kun taas puhkesi pelätty rokkoepederaia, säästyivät rokotetut siltä. Jennerin luokse 'saapui hänen elinaikanaan lukuisia kiitollisuuttaan osoittavia lähetystöjä maailman kaikista maista, joissa hänen menetelmänsä oli pelastanut lukemattomia ihmisiä peloittavalta kulkutaudilta. Siihen aikaan ei vielä voitu saada niinkuin nykyään rokotusainetta vasikoista, vaan tä3^yi sitä siirtää toisen ihmisen rokotusihottumasta toiseen ihmiseen. Erinomaisen kuvaava on kertomus siitä, kuinka kokonainen laivalasti lapsia lähetettiin espanjalaisiin siirtomaihin, että tällä tavalla saataisiin- niihin rokotusaine tehoisana. Matkan aikana siirrettiin rokotusainetta lapsesta toiseen, jotta se olisi pysynyt elävänä, kun rokot kussakin lapsessa säilyivät vain muu-taman. päivän eikä mitään muutakaan keinoa tunnettu aineen elinvoimaisena pitämiseksi. Vasta 1800-luvun alussa alkoi fysiologian tutkimiiSjOppr ruunuintpi-riiinnoista ; ja elinehdoista, voimakkaasti edistyä, samalla kun sairaiden tutkimusmahdollisuudet:* huomatta-- vasti-tehostuivat. 1800-iuvun keskir vaiheella keksittiin yk$inkertaiset, mutta melko tehokkaat menetelmät keuhko- ja sydänsairauksieii määrit-tielemiseksi. Mikroskoopin avulla suuri saksalainen tutki ja y?rcA(m> syvensi tietoja kudosten sairaalloisista muutoksista ja niin tuli ns. cellutaripata-lögia korvaamaan vanhat hämärät käsitykset, joiden mukaan taudit syntyivät elmnesteiden väärästä sekoittumisesta ihmisruumiissa. Eräät englantilaiset lääkärit olivat ryhtyneet kä3rttämään ilokaasua huumausaineena vetäessään pois hampaita ja V. 1846 Morton-niminenham-maslääkäri esitti suuren ja hämmästyneen katselija joukon nähden ensi kerran eetterin nukutusaineena ja siitä lähtien on meidän tärkein nukutusaineemme ollut käytännössä. Ennenkuin kirurgeilla oli mitään huumausaineita, olivat leikkaukset niin potilaille kuin lääkäreillekin äärettömän vaikeita, ja saattaa helposti ymmärtää lääkäreiden vastenmielisyyden kirurgiaa kohtaan, kun lukee, kuinka vahvojen miesten täytyi pitää kiinni kirkuvia potilaita, samalla kun lääkärin täytyi kiiruhtaa tuskallista leikkausta loppuun niin pian kuin mahdollista. Paikallisen sekä yleisen "kuoletuksen" mahdollisuus oli tärkeä edellytys nykyaikaiselle kirurgialle. Toinen ja kenties vielä tärkeämpi edellytys tälle kehitykselle oli antiseptiikan, s.o. bakteereita tappavien aineiden keksiminen sekä asep-tiikka, sts. että voitiin leikkauksissa käjrttää bakterivapaita välineitä. Hogg^d mainitsee, kuinka Uster v. J856 keksi karbolihapon käyttämisen leikkaus\'älineiden ja leikkausalan pesemiseksi, mutta jo ennen häntä oli Semm€lwciss väittänyt, että lääkärit aiheuttix^at lapsivuoddcuumetta suorittamalla synnytysoperatioita likaisin käsin. Semmelweiss joutui piUum ja vainoii alaisdcsi käsityksensä takia, mutta nyt tulivat Pasteurin ja Koekm - totseamukset bakteereista sairauksien ja ..tartunnan^aiheuttajana ja nim el ymnkiipeiliiä loukkamtm I Where fall occurred Joseph Halifax, kuuluisa vuorikii- sai vaikeita vammoja päähänsä ja peilijä putosi lähellä Seattlea nuo- katkaisi jalkansa, lien osoittaman välin, 60 jalkaa. Hän OI TÄAKXD Penttilä asui vaimon-i J.*'sa Ullan ja poikansa Riston kanssa sydänmaalla pienfösä pirtissä. Muutama vuosi sitten oli Ristollakin vaimo, jonka menettäminen oli RistQSta. tehnyt synkkämielisen. Keväisin hän jonkun verran virkistyi ja soitteli viulullaan. Jonkun matkan päässä pirtistä oh metsälampi ja sen rannalla suuri kivi. Jo ammoisista ajoista saakka se oli ollut paimenten ruokailupaikkana keväisin, kun karja laskettiin ulos. Taas oli Risto kuullut kylän kar-jankellot ja paimenten iloiset äänet. Hän otti viulunsa ja tapansa mukaan alkoi soittaa. "Jokohan Hanna tulee tänä kesänä? Lupasihan hän tulla, eikö äiti muista?" Kylän tansseissa:oli:RistöiUtustUr; nut Tikkasen piikarflännafflii-r Kesäi*^: sin haki Hanna - to laitumelta^ Siellä he usein tapagivat toisensa j a metsälammen rannalla olevalla kivellä he lemmenliittönsavtekivät.. . ; ; . r:: Toista vuotta ,oli Hanna • ehtinyt olla pirtissä kaikkien ilona. Mutta uuden ihmistaimen . syiiinyttäminen vaati Hannalta elämän ja pienokainen seurasi äitiään; Puutteellinen avunanto ei kyennyt pelastamaan heidän henkeään. Risto oli rukoillut Hannaa, että tämä ei jättäisi häntä. Tuskissaan oli Hanna luvannut kerran palata takaisin ja sitä Risto nytkin sekavin mielin odotti. oltu osoitettu vain aseptiikan merkitys, vaan pantu myös alulle suuri bakteeriologian ja serologian aikakausi, joka ei suinkaan vieläkään ole saavuttanut huippukohtaansa. Kaikki tuntevat Florence Nightin-galen suuret ansiot Krimin sodassa 1850-luvulla, jolloin hän ei pannut alulle vain Punaista Ristiä, vaan aloitti myös nykyaikaisen sotasai-raanhoidoh ja tehokkaan sairaanhoi-tajatarkoulutuksen. Hoggard kertoo mielenkiintoisessa teoksessaan yhtä suuresta amerikalaisesta naisesta — Dorothea tJLxistä — joka jo ennen Nightirigalea suoritti merkittävän työn kiinnittämällä huomiota ja he-rättämällä. harrastusta niiden kauheiden olosuhteiden korjaamiseksi, jotka \'arsinkin terveydenhoidoUisesti vallitsivat ^vankiloissa ja sairaaloissa tähän aikaan. Röntgenin xuoTinai 1895 keksimät säteet; jotka saivat hänen nimensä, mutta joita hän itse kutsui X-säteiksi, ovat sa^ieet>.yha suuremman tyksen[sairEniksia määriteltäessä ja niitä Saateltaessa. C«r«?-puolisot keksiA^i t ^ radiuniin, mistä lääkärit ovat saaneet hyvän aseen pahanlaatuisia luasysu^ Haggärdin teoksen pääasiallisena tarkoituksena näyttää olleen kuvata lääkäriä, hänen asemaansa ja mahdollisuuksiaan sairaiden parantajana eri aikakausina. Kirjoittaja antaakin kauhistuttavan kuvan siitä, kuinka sokea auktoriteettiusko, uskonnollinen ahdasmielisyys ja tyhmä suvaitsemattomuus ovat olleet kehityksen esteinä, mutta yhtä sympaattisesti hän taas kertoo niistä nöyristä tptuu-denetsijöista ja taistelevista yhteiskunnan parantajista, jotka ovat taistelleet aikansa harhakäsityksiä ja epäkohtia vastaan lääketieteen alalla; Lääketieteen historian-tutkiminen on erinomainen parannuskeino kaikille pessiinisteille, jotka luulevat, .että länsimainen kulttuuri on tuonut mukanaan vain kurjuutta ja viheliäir syyttä ihmiskunnalle. Saamatkciot puoskariparantajat ihmeitä aikaansaavista jDarannuskeinoistaan ja hämäristä uskonkappaleistaan kuinka houkuttelevasti tahansa, niin 'siitä huohmatta voi lääketieteen vaiherikas historia kuitenkin osoittaa,: että luonnontieteisim nojautuva lääketiede näyttää tietä eteenpäin, vaikka-kin tuo tie on usein oUut vaiheinen ja tuloksia on saanut loisinaan odottaa hyvinkin kauan; - , V . - Tifckasea talon karpt^i: tuUut' k e v ^ h i : itse kööiri^^^^^^ Karjan hakijaa oli vaikea saa&ä^ seuduilta. Kaikki pelkäsivät kivellä istuvaa ja soittavaa Ristoa, vaik^ hän ei kenellekään mitään pahaa teli. • nyt. . • • ;• Tikkasen uusi karjapiika Sanni oli^ tutustumassa laidunmaihin ja ristiin' rastiin kulkeviin karjapolkuihin. Pai: menet ruokailevat ja ilakoivat metsälammen kivellä. Sanna on iloinen tyttö. Hän ihailee seutua ja puhuu innostuneena: "Tähän kivelle tulen aina karjaa huutelemaan ja sen kelloja kuuntele^ maan." Hän ei huomannut toisten salaisia silmäyksiä. Kukaan ei uskaltanut hiiskiiä kivellä soittajasta... Eräänä kesäkuun iltana huomasi Risto Tikkasen karjan jääneen yöksi metsään iammeri lähelle. Hän tietää sitä tultavan hakemaan aamulla aikaisin. Kukahan mahtaa hakija la? askartelee Riston mielessä.'Aamuna aikaisin lUsto kävelee kivelle, alkaen laittaa viuluaan sbittoktin-t o o n i ' • '•• ' "7" Tikkasen karjapiika Sanna kävellä sipsuttelee' nietsäpolkua pitkin. Aamu on kaunis^ linnut laulavat jäkäkl^ kukkyu -läheisen puun latvassa Samia alkoi läiiläa. Laulun Ä li kantautuu kivellä istuvan kofvim." Jäämiit]^Ääf 6 jä^ ijäikuni saapu^^ alkaa^^vhän soittaa AriCT viululikänir Tiilija ipy^ä^it^! 'Hänen liämm^tyt; sensä in hiin suuri, että hän fei-^ da.:JtnM-.?^ Suloinen soiti^E' n t t j a a i S ä ^^ ; niaii\hfetiir^^ •seev^efep^^ ^annäa^ ; taau.; j'^.'.'JT;' ""••'.'^f.^^.c ; Huon^ rhänMMää^S^ lää köhii iiiihkä jalat myöten Ä ' 'Vat.' • «llannä^ ^ Risto: ''Tufe Maisin, lupasithat^Ä la! Älä jätÄ imhuär"- ' Hengä^t3meehä saapui Hanna k ä i s m i l iM karjaa. Hän ei Ä t puhuakaan pitkään aikaan. Viimeiö hän sai sanotuksi pelkonsa syyn. Nyt vasta hän sai kuulla Riston elämän^ tarinan. Häntä kehoitettiin uudestaan lähteinään karjan hakuun ja vakuutettiin, että Risto ei tee ke. nellekään mitään pahaa. Vakuutte^ luista huolimatta ei häntä kuitenkaan saatu lähtemään. ', Isäntä Tikkanen käski rengin läh: teä hakemaan karjaa ja lähti kiroillen virkavallan puheille. Risto toi-, mitettiin johonkin parantolaan..;^ ^^^^^^ Kaikkihan: tiedämme, että kelloa voidaan käyttää kompassin asenia^ ta, jos tuntee oikean menetelmän. . Kello asetetaan käteen vaakasuoraan,. niin että tuntiviisari osoittaa aurmkoai kohti; Tällöin ajatellaan suora viiva vedetyksi 12 ja 6 numeroa denvälistä-keskeltä niin että se.aJB^ oir toisella puolella kellotaulua kum pikkuviisari. Jos Pikkuviisari^ osoittaa 10:tä, on tämä viiva: mutta jos: pikkuviisari osoittaa on viiva 9-ssä. Tämän viivan ja kuviisariri välinien kulma jaetean : san kahtia ja se osoittaa siöoiii-^ joisetdä siiuntaa, tultenkin niu^ , p c A j ö i n e , . , o n . s a m a U a . ^ ^^ , taulua-faun^ikkuvnsan 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-07-24-06
