1948-06-05-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
"Vippi"
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
PublUhed and prin&d by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as secohd
class matter.
Lteklci ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivulsena. slsäl*
taen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
i vuosikerta $250 1 vuosikerta .;..^$3.10
6 4cuukautta 1.40 6 kuukautta 1^
3 kuukautta .75
i • SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. TUapäisilmoittaJien on
lähetettävä maksu etukäteen. ^ N
Asiamiehllle myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Lixnited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
IOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY, ONT.
Toimituksen kulmasta
Jokainen vie näemme, että maailmassa vallitsee ennen-kuulumaton
vasemmiston ja oikeiston, edistyksen ja taantumuksen
välinen taistelu. Sen olemme huomanneet myöskin
vanhan kotimaamme tilannetta seuratessa. Kun Suomeil taan-tumusvoimat
saivat aikaan sen, että sisäministeri Leino erotettiin,
näytti asiat jo kallistuvan heidän toivomaansa suuntaan.
Mutta nyt nähtiin se ihme ,että tuon heidän vihaamansa
miehen takana olikin työtätekevä kansa. Syntyi suuria protestilakkoja,
noin satatuhatta oli jo lakossa ja puhuttiin jo
yleislakosta. Se ilmaisi painavalla tavalla voimasuhteiden
luonteen. Taanlumusvoimien täytyi perääntyä ja ruveta taas
rukkailemaau hallitusta kansaa tyydyttävälle tolalle. Seuraus
oli, että sisäministerin paikalla on jälleen vasemmistoon lukeutuva
7nies, SKDL:n jäsen, ja saipa tämä puolue vielä
yhden uuden lisäpaikan hallituksessa. Siis hallituksen kokoonpanoa
ei tältä yrityksellä huononnettu, vaan ennemminkin
hiukan parannettiin. Tapahtui jotakin esimerkillistä.
Tässä edistyksen ja taantumuksen välisessä taistelussa
jakaantuu suurin piirtein kahtaalle kaikki mikä liikkuu ihmis-ajatusten
ja tunteiden piirissä, kirjallisuus ja taidekin. Erään
Suomen lehden kirjoituksessa selostetaan kuohuntaa Skandinavian
kirjailijamaailmassa. Yksilön ja SQnan vapaus'' on
vaarassa, julistettiin äskettäin ja samaan aikaan suoritettiin
Ruotsin Kirjailijaliiton johdosta sellainen puhdistus, että
"vapauden" uhkana olevat vasemmistokirjailijat siirrettiin
reserviin. Sama ilmiö on Xorjassa,
Olisi enemmän kuin aiheellista — sanotaan kirjoituksessa
— iloita siitä, että vapauden ajatus saa kirjailijat näin
aktiivisina liikekannalle, cUei heidän asennoitumisessaan olisi
samalla jotakin surullisen puolinaista ja väärin tajuttua, usein
täysin harhaanjohdettua. Ruotsin ja kenties myös Xorjan kir-jailijoilie
"'Pohjoismaisen vapauden" ajatus on muodostunut
liian itsestään selväksi, traditionaaliseksi asiaksi, joka liittyy
kuin päälleliisteröitynä täysin epähomegeenisecn yhteiskuntakuvaan.
Heitä askarruttaa itse asiassa erittäin vähän kysymys,
miliaiset yksilön edellytykset yhteiskunta tarjoaa eri kansalaisryhmille.
He ovat tottuneet aina ja jatkuvasti tuntemaan
"yksilön vapauden" sen porvarillisliberaalisessa muodossa
kapitalistisissa oloissa. Sanan vapaus voidaan tosiaan
toteuttaa näf^nnäisen laajalla pohjalla, kun ne elementit, jotka
jokiavat yleistä mielipidettä ja sanan vapauden ilmaisumuotoja,
ovat taitavasti näkymättömissä.
Juuri tämä näennäinen *'yksilön vapauden" tottumus
saa skandinaavisei kirjailijat kohottamaan "demokratian ja
diktaJuuritt" rajan jonnekin Pohjanlahden seuduille 'ja taistelemaan
*^kommunismin vaaraa" vastaan sokeasti kuin Don
Quixote tuulimyllyjen parissa, samalla ihaillen vapaana demokratiana
maata, jossa yksilön mielipiteen vapaus, sanan
XHtpaus ja olemassaolon vapojts tällä hetkellä mitataan epäamerikkalaisen
komitean noitavainoilla ja häikäilemättömällä
rahan ylivallalla. Mihin ryhtyivät Skandinavian kirjailijat,
kun Hitler karkoitti syntymämaastaan Euroopan parhaat kirjailijat/
Mitä he ovat tehneet Francon Espanjan tai Kreikan
x^inottujen kirjailijavelijiensä puolesta, mitä Etelä-.tmerikan
kuuluisimman runoilijan Pablo .\'erudan hyväksi, jonka Chilen
diktaattori Videla on julistanut lainsuojattomaksi.* Ja
mitä he ovat tehneet kaikkien niiden kanssaihmisien hyväksi.
joiden "vapaus" olemassaolon taistelukentällä on vain sana
paperUIat kysyy kirjoittaja ja jatkaa:
Kirfaiiijan ja taiieilijan on taisteltava vapauden puolesta,
mutta heidän on pelättävä ennen kaikkea suurinta kaikista
diktahtureista: rakan diktatuuria. Rahan, joka jakaa maail-
"En tunne Teitä", sanoi Kuulas,
kun Jussi Roihu pyyksi lainaa.
Vaan herra Roihu oli ylen suidas,
jota rahan puute aina painaa.
Niin kääntyi puoleen Kuulaan, ystävän,
näin virkkoi: "Mulle kymppi lainaa,
ah — sitä ilman, veli tiedäthän
mä hitomenna jo olen vaijtt vainaa."
"Ei", sanoi ystävä, "ma katthistun,
jo liian hyvinkuoma tunnen sun."
VEIKKO VIRMAJOKI.
Tietoa tipottain
PirKTVI ELI LIMSIÖ
oli kivikaudella ylen tärkeä raaka-aine,
siitä kun saatiin kaikkein pystyvtramät
aseet ja työkalut. Siitä valmistettiin
aseita, paleoliittisellä ajalla iskemällä ja
neoliittisellä ajalla myöskin hiomalla,
missä kehityttiin lopulta aivanthämmäs-tyttävän
taitaviksi. Kivikauden piikivi-kaivoksia
on tavattu Ranskassa, Belgiassa,
Englannissa ja Ruotsissa. Mit^n
tärkeää plikivi oli kivikauden kansoille,
selviää siitä, että sitä on kauppatavarana
silloin kuljetettu pitkiä matkoja.
Suomesta, missä piikiveä ei luonnossa
ole, on saatu talteen toista sataa erilaista
piiasetta ja sitäpaitsi kivikautisilta
asuinpaikoilta joukoittain aseiden
valmistamisesta jääneitä piikiviliuskoja.
Piikiveä on Suomeen tuotu sekä valmiina
aseina että raaka-aineena sekä Ruotsista
että Venäjältä, missä sen luonnollisen
esiintymisen länsiraja on Leningradin
ja Tverin keskivaiheilla lähellä
Äänisjärven eteläpäätä.
KO
ESILAULAJ.^
eli edellävaisaaja oli soolo-osan laulaja
israelilaisessa temppelilaulussa, samoin
vanhassa kristillisessä kirkkolaulussa.
Nimitys johtuu psalmien muinaisesta
vuorottelevasta veisuutavasta. jossa
seurakunta joko kertaa esilaulajan esittämän
säkeen tahi liittää siihen erityisen,
usein uudistuvan kertosäkeen: Jälkimmäisessä
tapauksessa oli esilaulajalla
hyvä tilaisuus käyttää laulutaitoansa
yksinkertaisen psalmisävelmän taiteelliseen
muuntelemiseen ja kehittämiseen.
— Vuorolaulua tavataan mvös Kaleva-la-
aiheisten runojen esityksessä, jolloin
esilaulajan virittämään runosävelmään
muut laulajat yhtyvät sen toisen säkeen
keskessä ja sitten omin neuvoin
kertaaN-at saman toisen säkeen, hiukan
muunettuna. — Juutalaisten synagogissa
suorittaa nykyään esilaulaja yksin
suurimman osan jumalanpalvelusta:
jonkun verran tilaa siinä on myös vuoro-veisuulle.
— I. K.
Pravda — Maailman suurin levikki
on seuraavilla lehdillä: Lontoon Daily
E.xpress 3,386,000: Lontoon Daily Mail
3.350,000; New Yorkin Daily News.
2,375,444 ja Moskovan Pravda, 2,200.-
000.
Bingo — Battle Creekissa. Michiganissa,
sai 74-v. James >L Pier avioeron
valitettuaan tuomarille, että hänen
vaimonsa oli väsyttänyt hänet vaatimalla
seuraamaan häntä bingopeleihin.
man kahtia, omistaviin ja omistamattomiin.
Vapauden puolesta taistelijoita eivät
tarx'itse ne, joilla on rahan ylivalta.
H-eitä tarvitaan siellä, niissä omistamal-tomat
luokat taistelevat olemassaolon
puolesta. — Vapauden puolestapuhuja,
joka samalla tunnustaa rahan diktatuurin
kapitalistisessa yhteiskunnassa, on
luonnoton ilmiö ja hänen työnsä raukenee
omaan ristiriitaansa. Mutta sitä ennen
hän saattaa verhota maailmansa ja
toisten maailmn vaarallisen pimittävään
XHilkekaapuun.
SIVU 2 L.^UANTADCA. KESÄKUUN 5 PÄIVÄNÄ 1943
Toronto
intiaanikylä, josta kasvoi miljoonakaupunki
SATAMA
Torontolla on erinomaisen edullinen asema Ontario-järven
rannalla, johon on suoranainen vesitie St. Lavvrence-joelta.
Talvella se jäätyy ainoastaan matalimniilta rannoiltaan,
jotka jo aikaisin keväällä sulavat. Toronton lahti on
järven puolelta suojattu niemellä ja saarilla, jotka muodostavat
suojan myrskyä vastaan, 'fämän erinomaisen aseman
huomasi kuvernööri Simcoe tullessaan ensi kerran Fort Rouil-
Ien rannoille. Samalla hän tajusi, että linnoittamalla niemen
kären on paikkana helppo puolustaa. Silloin ei tarvinnut pelätä
hyökkäystä maar» puolelta, koska olisi ollut mahdoton kuljettaa
sotajoukkoja tiettömien erämaiden halki satoja maileja.
Bxit^nniaa hallitus oli ostanut intiaaneilta maata Fort
RouiUen pohjoispuolelta jo v. 1787 ja-Credit Riveriltä tehdyssä
liaupass^ Y. IS05 elokuussa ostettiin 250,808 eekkeriä lisää
uutta kavipuiJtia varten. Nämä kai onkin ensimmäiset Toronton
maakaupat.
Nykyisen Bathurst-kadun alapäässä olevan puron Simcoe
iximittiGarnson Creek ja sen rannalle hän rakennutti
laiturin sotilast?^rpeiden kuljetuksen helpottamiseksi. Kun sitten
asutus kasvoij, niin laivaliikenne Ontario-jäjvelläkin lisääntyi.
Kaikki kauppatavara oli kuljetettava vesiteitse Montrealista
Ontario-järven rannoille kasvaneille paikkakunnille.
Torontoji lahti, jonka rannoilla York alkoi nousta, oli
Don-joen suulta länteen päin matala ja karikkoinen ja sen
rannat suurelta osalta suoperäisiä. Vaadittiin tarkkaa paikan
tuntemusta luotsata laiva ohi karien ja matalikkojen onnellisesti
rantaan, johon yksityisten toimesta oli rakennettu laitureita
ja varastohuoneita.
Monet, olivat ne haaksirikot jotka sattuivat Toronton
rannoilla sen asutuksen alkuaikoina, kun ei ollut mitään me-renkulkumerkkejä
sitä ohjaamassa. Siksi nähtiin tarpeelliseksi
rakentaa majakka niemeen (nykyään saari), jonka kuvernööri
Simcoe oli nimittänyt Gibraltar Pointiksi, ja se valmistui
1808 laivaliikenteen turvaksi.
Kun Yotkia alettiin rakentaa, oli Ontario-järvellä oleva
brittiläinen sotalaivasto. 4-. 3- ja 2-mastoisia purjelaivoja
ja kuunareja, majoitettuna Kingstonin lähellä olevaan Fort
Frontenacin laituriin. (Näiden laivojen kuvat on nähtävänä
Public Libraryssa olevassa John Ross Robertsonin kokoelmassa.)
'-Limerale" oli 220 tonnin kantoinen purjelaiva ia
siinä oli 10 kanuunaa. -"Seneca" 130 tonnin. 8 kanuunaa ia
''Cald\veir' ainoastaan 37 tonnin. 2 kanuunaa. Lisäksi oli
kaksi sadanjalan kuunaria rakenteilla Kingstonissa olevalla
laivaveistämöUä. "Lady Rochester" oli ensimmäinen rahtilaiva
Ontario-järvellä. "Mississauga" oli sen laivan nimi jolla
kuvernööri Simcoe saapui Torontoon. Yksityisillä oli useampia
pienempiä purjeveneitä.
Ensimmäinen höyrylaiva "Frontenac" laskettiin vesille
syyskuussa v. 1816. Se oli rakennettu Ernest To\vn-nimisessä
paikassa. Sen kapteenina oli Mr. Sutherland, joka oli ollut
ensimmäisessä Atlantin ylittäneessä höyrylaivassa "Unicon
ensimmäisenä perämiehenä.
Höyrylaivojen ilmestyttyä liikenteeseen tarvittiin parempia
laitureja, siksi hallitus rakennutti laiturin, jota kutsuttiin
'Kuningattaren laituriksi'' ja johon saapuvilta laivoUta
perittiin satamamaksu eli tulli ja sen länsipäähän rakennettiin
v. 1861 majakka. Se on nytkin vielä nähtävänä Fleet-kadulla,
Bathurst-kadun alapäässä. Nyt se siinä seisoo orpona,
suurten tehdaslaitosten ympäröimänä, kaukana kuivalla
maalla, kun rantaa täyttäessä vesiraja on siirtynyt aina
edemmäksi. Laituri haudattiin myöskin v. 1917 täyttämisen
yhteydessä ja sen vierellä virtaava Garrison Creek yhdistettiin
kaupungin likaviemäriverkostoon.
Toronton tultua kaupungiksi alkoi kaupungin hallitus
kiinnittää huomiota myöskin satamaan. Yksityisten toimesta
oli rantaan rakennettu laitureita ja omistajat perivät nn.^ta
maksun mielensä mukaan. V. 1840 saatiin vTjimaan laki. jonka
mukaan kaupunki oli oikeutettu perimään satamamaksun
kaikilta sinne tulevilta aluksilta olivatpa ne hallituksen tai
yksityisten laiturissa. Tästä ei kuitenkaan liikemiehet pitäneet,
kun he joutuivat yksityisten laituria käyttäessään maksamaan
kaksinkertaisesti. Tähän kuitenkin saatiin korjaus aikaan,
kun kymmenen vuotta myöhemmin Harbour C om-mission
perustettiin. Tämä komissioni sitten otti haltuu.">3
satnma-alueen järjestelyn ja sen lähellä olevat maa-nluoet
V. 1874 pystytettiin myrskysingnaalimasto. joka on siiia a^ti
ollut käytännössä.
Tämä ensimmäinen komitea ei tehnyt paljonkaan satam-i-alueen
parantamiseksi, eikä sitä seuraavatkaan. Nelisonkym-menlä
vuotta oli .«matama huonossa hoidossa, siitä i>erittnn tullia
vain senverran että saatiin majakoiden ja laiturin r^"""-
no5sapitokustannuk-s«t. multa uudistuksia siinä ei sanottavasti
tehty.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 5, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-06-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480605 |
Description
| Title | 1948-06-05-02 |
| OCR text | "Vippi" (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) PublUhed and prin&d by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Department. Ottawa, as secohd class matter. Lteklci ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivulsena. slsäl* taen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: i vuosikerta $250 1 vuosikerta .;..^$3.10 6 4cuukautta 1.40 6 kuukautta 1^ 3 kuukautta .75 i • SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TUapäisilmoittaJien on lähetettävä maksu etukäteen. ^ N Asiamiehllle myönnetään 20 prosentin palkkio. Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Lixnited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. IOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY, ONT. Toimituksen kulmasta Jokainen vie näemme, että maailmassa vallitsee ennen-kuulumaton vasemmiston ja oikeiston, edistyksen ja taantumuksen välinen taistelu. Sen olemme huomanneet myöskin vanhan kotimaamme tilannetta seuratessa. Kun Suomeil taan-tumusvoimat saivat aikaan sen, että sisäministeri Leino erotettiin, näytti asiat jo kallistuvan heidän toivomaansa suuntaan. Mutta nyt nähtiin se ihme ,että tuon heidän vihaamansa miehen takana olikin työtätekevä kansa. Syntyi suuria protestilakkoja, noin satatuhatta oli jo lakossa ja puhuttiin jo yleislakosta. Se ilmaisi painavalla tavalla voimasuhteiden luonteen. Taanlumusvoimien täytyi perääntyä ja ruveta taas rukkailemaau hallitusta kansaa tyydyttävälle tolalle. Seuraus oli, että sisäministerin paikalla on jälleen vasemmistoon lukeutuva 7nies, SKDL:n jäsen, ja saipa tämä puolue vielä yhden uuden lisäpaikan hallituksessa. Siis hallituksen kokoonpanoa ei tältä yrityksellä huononnettu, vaan ennemminkin hiukan parannettiin. Tapahtui jotakin esimerkillistä. Tässä edistyksen ja taantumuksen välisessä taistelussa jakaantuu suurin piirtein kahtaalle kaikki mikä liikkuu ihmis-ajatusten ja tunteiden piirissä, kirjallisuus ja taidekin. Erään Suomen lehden kirjoituksessa selostetaan kuohuntaa Skandinavian kirjailijamaailmassa. Yksilön ja SQnan vapaus'' on vaarassa, julistettiin äskettäin ja samaan aikaan suoritettiin Ruotsin Kirjailijaliiton johdosta sellainen puhdistus, että "vapauden" uhkana olevat vasemmistokirjailijat siirrettiin reserviin. Sama ilmiö on Xorjassa, Olisi enemmän kuin aiheellista — sanotaan kirjoituksessa — iloita siitä, että vapauden ajatus saa kirjailijat näin aktiivisina liikekannalle, cUei heidän asennoitumisessaan olisi samalla jotakin surullisen puolinaista ja väärin tajuttua, usein täysin harhaanjohdettua. Ruotsin ja kenties myös Xorjan kir-jailijoilie "'Pohjoismaisen vapauden" ajatus on muodostunut liian itsestään selväksi, traditionaaliseksi asiaksi, joka liittyy kuin päälleliisteröitynä täysin epähomegeenisecn yhteiskuntakuvaan. Heitä askarruttaa itse asiassa erittäin vähän kysymys, miliaiset yksilön edellytykset yhteiskunta tarjoaa eri kansalaisryhmille. He ovat tottuneet aina ja jatkuvasti tuntemaan "yksilön vapauden" sen porvarillisliberaalisessa muodossa kapitalistisissa oloissa. Sanan vapaus voidaan tosiaan toteuttaa näf^nnäisen laajalla pohjalla, kun ne elementit, jotka jokiavat yleistä mielipidettä ja sanan vapauden ilmaisumuotoja, ovat taitavasti näkymättömissä. Juuri tämä näennäinen *'yksilön vapauden" tottumus saa skandinaavisei kirjailijat kohottamaan "demokratian ja diktaJuuritt" rajan jonnekin Pohjanlahden seuduille 'ja taistelemaan *^kommunismin vaaraa" vastaan sokeasti kuin Don Quixote tuulimyllyjen parissa, samalla ihaillen vapaana demokratiana maata, jossa yksilön mielipiteen vapaus, sanan XHtpaus ja olemassaolon vapojts tällä hetkellä mitataan epäamerikkalaisen komitean noitavainoilla ja häikäilemättömällä rahan ylivallalla. Mihin ryhtyivät Skandinavian kirjailijat, kun Hitler karkoitti syntymämaastaan Euroopan parhaat kirjailijat/ Mitä he ovat tehneet Francon Espanjan tai Kreikan x^inottujen kirjailijavelijiensä puolesta, mitä Etelä-.tmerikan kuuluisimman runoilijan Pablo .\'erudan hyväksi, jonka Chilen diktaattori Videla on julistanut lainsuojattomaksi.* Ja mitä he ovat tehneet kaikkien niiden kanssaihmisien hyväksi. joiden "vapaus" olemassaolon taistelukentällä on vain sana paperUIat kysyy kirjoittaja ja jatkaa: Kirfaiiijan ja taiieilijan on taisteltava vapauden puolesta, mutta heidän on pelättävä ennen kaikkea suurinta kaikista diktahtureista: rakan diktatuuria. Rahan, joka jakaa maail- "En tunne Teitä", sanoi Kuulas, kun Jussi Roihu pyyksi lainaa. Vaan herra Roihu oli ylen suidas, jota rahan puute aina painaa. Niin kääntyi puoleen Kuulaan, ystävän, näin virkkoi: "Mulle kymppi lainaa, ah — sitä ilman, veli tiedäthän mä hitomenna jo olen vaijtt vainaa." "Ei", sanoi ystävä, "ma katthistun, jo liian hyvinkuoma tunnen sun." VEIKKO VIRMAJOKI. Tietoa tipottain PirKTVI ELI LIMSIÖ oli kivikaudella ylen tärkeä raaka-aine, siitä kun saatiin kaikkein pystyvtramät aseet ja työkalut. Siitä valmistettiin aseita, paleoliittisellä ajalla iskemällä ja neoliittisellä ajalla myöskin hiomalla, missä kehityttiin lopulta aivanthämmäs-tyttävän taitaviksi. Kivikauden piikivi-kaivoksia on tavattu Ranskassa, Belgiassa, Englannissa ja Ruotsissa. Mit^n tärkeää plikivi oli kivikauden kansoille, selviää siitä, että sitä on kauppatavarana silloin kuljetettu pitkiä matkoja. Suomesta, missä piikiveä ei luonnossa ole, on saatu talteen toista sataa erilaista piiasetta ja sitäpaitsi kivikautisilta asuinpaikoilta joukoittain aseiden valmistamisesta jääneitä piikiviliuskoja. Piikiveä on Suomeen tuotu sekä valmiina aseina että raaka-aineena sekä Ruotsista että Venäjältä, missä sen luonnollisen esiintymisen länsiraja on Leningradin ja Tverin keskivaiheilla lähellä Äänisjärven eteläpäätä. KO ESILAULAJ.^ eli edellävaisaaja oli soolo-osan laulaja israelilaisessa temppelilaulussa, samoin vanhassa kristillisessä kirkkolaulussa. Nimitys johtuu psalmien muinaisesta vuorottelevasta veisuutavasta. jossa seurakunta joko kertaa esilaulajan esittämän säkeen tahi liittää siihen erityisen, usein uudistuvan kertosäkeen: Jälkimmäisessä tapauksessa oli esilaulajalla hyvä tilaisuus käyttää laulutaitoansa yksinkertaisen psalmisävelmän taiteelliseen muuntelemiseen ja kehittämiseen. — Vuorolaulua tavataan mvös Kaleva-la- aiheisten runojen esityksessä, jolloin esilaulajan virittämään runosävelmään muut laulajat yhtyvät sen toisen säkeen keskessä ja sitten omin neuvoin kertaaN-at saman toisen säkeen, hiukan muunettuna. — Juutalaisten synagogissa suorittaa nykyään esilaulaja yksin suurimman osan jumalanpalvelusta: jonkun verran tilaa siinä on myös vuoro-veisuulle. — I. K. Pravda — Maailman suurin levikki on seuraavilla lehdillä: Lontoon Daily E.xpress 3,386,000: Lontoon Daily Mail 3.350,000; New Yorkin Daily News. 2,375,444 ja Moskovan Pravda, 2,200.- 000. Bingo — Battle Creekissa. Michiganissa, sai 74-v. James >L Pier avioeron valitettuaan tuomarille, että hänen vaimonsa oli väsyttänyt hänet vaatimalla seuraamaan häntä bingopeleihin. man kahtia, omistaviin ja omistamattomiin. Vapauden puolesta taistelijoita eivät tarx'itse ne, joilla on rahan ylivalta. H-eitä tarvitaan siellä, niissä omistamal-tomat luokat taistelevat olemassaolon puolesta. — Vapauden puolestapuhuja, joka samalla tunnustaa rahan diktatuurin kapitalistisessa yhteiskunnassa, on luonnoton ilmiö ja hänen työnsä raukenee omaan ristiriitaansa. Mutta sitä ennen hän saattaa verhota maailmansa ja toisten maailmn vaarallisen pimittävään XHilkekaapuun. SIVU 2 L.^UANTADCA. KESÄKUUN 5 PÄIVÄNÄ 1943 Toronto intiaanikylä, josta kasvoi miljoonakaupunki SATAMA Torontolla on erinomaisen edullinen asema Ontario-järven rannalla, johon on suoranainen vesitie St. Lavvrence-joelta. Talvella se jäätyy ainoastaan matalimniilta rannoiltaan, jotka jo aikaisin keväällä sulavat. Toronton lahti on järven puolelta suojattu niemellä ja saarilla, jotka muodostavat suojan myrskyä vastaan, 'fämän erinomaisen aseman huomasi kuvernööri Simcoe tullessaan ensi kerran Fort Rouil- Ien rannoille. Samalla hän tajusi, että linnoittamalla niemen kären on paikkana helppo puolustaa. Silloin ei tarvinnut pelätä hyökkäystä maar» puolelta, koska olisi ollut mahdoton kuljettaa sotajoukkoja tiettömien erämaiden halki satoja maileja. Bxit^nniaa hallitus oli ostanut intiaaneilta maata Fort RouiUen pohjoispuolelta jo v. 1787 ja-Credit Riveriltä tehdyssä liaupass^ Y. IS05 elokuussa ostettiin 250,808 eekkeriä lisää uutta kavipuiJtia varten. Nämä kai onkin ensimmäiset Toronton maakaupat. Nykyisen Bathurst-kadun alapäässä olevan puron Simcoe iximittiGarnson Creek ja sen rannalle hän rakennutti laiturin sotilast?^rpeiden kuljetuksen helpottamiseksi. Kun sitten asutus kasvoij, niin laivaliikenne Ontario-jäjvelläkin lisääntyi. Kaikki kauppatavara oli kuljetettava vesiteitse Montrealista Ontario-järven rannoille kasvaneille paikkakunnille. Torontoji lahti, jonka rannoilla York alkoi nousta, oli Don-joen suulta länteen päin matala ja karikkoinen ja sen rannat suurelta osalta suoperäisiä. Vaadittiin tarkkaa paikan tuntemusta luotsata laiva ohi karien ja matalikkojen onnellisesti rantaan, johon yksityisten toimesta oli rakennettu laitureita ja varastohuoneita. Monet, olivat ne haaksirikot jotka sattuivat Toronton rannoilla sen asutuksen alkuaikoina, kun ei ollut mitään me-renkulkumerkkejä sitä ohjaamassa. Siksi nähtiin tarpeelliseksi rakentaa majakka niemeen (nykyään saari), jonka kuvernööri Simcoe oli nimittänyt Gibraltar Pointiksi, ja se valmistui 1808 laivaliikenteen turvaksi. Kun Yotkia alettiin rakentaa, oli Ontario-järvellä oleva brittiläinen sotalaivasto. 4-. 3- ja 2-mastoisia purjelaivoja ja kuunareja, majoitettuna Kingstonin lähellä olevaan Fort Frontenacin laituriin. (Näiden laivojen kuvat on nähtävänä Public Libraryssa olevassa John Ross Robertsonin kokoelmassa.) '-Limerale" oli 220 tonnin kantoinen purjelaiva ia siinä oli 10 kanuunaa. -"Seneca" 130 tonnin. 8 kanuunaa ia ''Cald\veir' ainoastaan 37 tonnin. 2 kanuunaa. Lisäksi oli kaksi sadanjalan kuunaria rakenteilla Kingstonissa olevalla laivaveistämöUä. "Lady Rochester" oli ensimmäinen rahtilaiva Ontario-järvellä. "Mississauga" oli sen laivan nimi jolla kuvernööri Simcoe saapui Torontoon. Yksityisillä oli useampia pienempiä purjeveneitä. Ensimmäinen höyrylaiva "Frontenac" laskettiin vesille syyskuussa v. 1816. Se oli rakennettu Ernest To\vn-nimisessä paikassa. Sen kapteenina oli Mr. Sutherland, joka oli ollut ensimmäisessä Atlantin ylittäneessä höyrylaivassa "Unicon ensimmäisenä perämiehenä. Höyrylaivojen ilmestyttyä liikenteeseen tarvittiin parempia laitureja, siksi hallitus rakennutti laiturin, jota kutsuttiin 'Kuningattaren laituriksi'' ja johon saapuvilta laivoUta perittiin satamamaksu eli tulli ja sen länsipäähän rakennettiin v. 1861 majakka. Se on nytkin vielä nähtävänä Fleet-kadulla, Bathurst-kadun alapäässä. Nyt se siinä seisoo orpona, suurten tehdaslaitosten ympäröimänä, kaukana kuivalla maalla, kun rantaa täyttäessä vesiraja on siirtynyt aina edemmäksi. Laituri haudattiin myöskin v. 1917 täyttämisen yhteydessä ja sen vierellä virtaava Garrison Creek yhdistettiin kaupungin likaviemäriverkostoon. Toronton tultua kaupungiksi alkoi kaupungin hallitus kiinnittää huomiota myöskin satamaan. Yksityisten toimesta oli rantaan rakennettu laitureita ja omistajat perivät nn.^ta maksun mielensä mukaan. V. 1840 saatiin vTjimaan laki. jonka mukaan kaupunki oli oikeutettu perimään satamamaksun kaikilta sinne tulevilta aluksilta olivatpa ne hallituksen tai yksityisten laiturissa. Tästä ei kuitenkaan liikemiehet pitäneet, kun he joutuivat yksityisten laituria käyttäessään maksamaan kaksinkertaisesti. Tähän kuitenkin saatiin korjaus aikaan, kun kymmenen vuotta myöhemmin Harbour C om-mission perustettiin. Tämä komissioni sitten otti haltuu.">3 satnma-alueen järjestelyn ja sen lähellä olevat maa-nluoet V. 1874 pystytettiin myrskysingnaalimasto. joka on siiia a^ti ollut käytännössä. Tämä ensimmäinen komitea ei tehnyt paljonkaan satam-i-alueen parantamiseksi, eikä sitä seuraavatkaan. Nelisonkym-menlä vuotta oli .«matama huonossa hoidossa, siitä i>erittnn tullia vain senverran että saatiin majakoiden ja laiturin r^"""- no5sapitokustannuk-s«t. multa uudistuksia siinä ei sanottavasti tehty. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-06-05-02
