Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 26, 1941

              GUATEMALA ja ruoska
Kirf/ARVO LDCDEWALL
{Canadan suoTTialairten -vnkkoiektr)
I&e0sterej at the Post Office Depl,
OUa^cm. &s second class mattfr.
niaasldimst:
I vk. ....... f 2 i»
8 kk, LIO
3 kk. m
YhdysraltoOiin:
1 Tk. . . . . . . . . . . ...$250
^ « kk. 1.40
Suomeen j a muualle iiEcomaille:
- 1 vk- $3JOO
6 kk. . ........ VSä
Irt<83imierot 5
,Uji3s±i flv^ VvSfin»;:Jan':
ftntiftfrtft 12-siviiiseca. sisältäen parasta.
^taUimkif^Jlfeta luettaa i t a ä i a ] ^ i3oil-
Asiainieliille myönnetään 20 prcsen-ttn-
pafiäcio>
^^»TtSkää aäamlescälineitä jo t ä -
I^Qn.
• l l ä f Ö I t l T S H n i N A T : ' KirjeenValhto*
fimeitukset ^LOO kerta. Aviöliitoou
menneille onnentoivotukset 40c pa^ta-tomna.
IfimenmimttoStooifcukset cOs
keft» v ^ L O O kt^me'kettaa. Syntymä-
Jlmoifc"kset $1JOO kerta» $24)0 kolme ker­taa.
-B^«sj^^Miöta^uksetl_$2lÖlLke^
CGol^asxtksu kiitoslaaseelta tai muisto-värsyltä.
M a t a e n tietää- j a osciteil-in<>
itiikset -40c palstatauiba. —TOapöis-ilinaittajie<^
on Taadittaessa-lähetettävä
QmoitusmaTsu etukäteen.
Yleiset QmoittiäUnnat 40c palstattin-ioa-
Bmoitus, jaflcaistaan neljä-icertaa
samanlaisena ^ palstatcuma.
-Alin ihnoitusMnta «Qc palstatutima,
kerta ilnuättaessa.
Erikoisista ilmoitushinnoista voi tie-
4löste!la'tämän iehdeir kimtt<Hista.
r KnstoTrfaja: Vapaus Pimfehtng Co.
Xtd.
"Toimittaja A. Päiviö.
' l^cUinttdsneuvosto: J . Jarvisr Rau2ui
^ttSki, -ffilja Aho, E . Sukäi. Estei
B^ostinen, Aili JVIalm. Margit LaaksQ
"Yrjö salvo ja Jalmar Saari.
liekkiin atjötut ^ fclrjoitakset «sel­a
t t a v a :
UEKKl
Toimituksen kulmasta
Painovirhe — vaikka oikeastaan pai­no
on syytön, se vain painaa sen, min­kä
siliä painatamme — saattaa sotkea
ja vääntää sekä vakaisia että leikin
asioita. N iin kuin esim. viime nume­rossa
kirjoituksen "Kevät ja pääsiäi­nen"
loppupuolella sen viiden dolla­rin
talon myyjä muka sanoo: "Alutta
kun täällä ei ole muita miehiä . .
Eihän siihen oikeastaan nainen voi­nut
vastata sillä tavalla kuin hän teki
ja siinä tuli se tolkuttomuus, jossa
lukija täpistelee ja kirjoittaja kiroi­lee.
Mutta jos lauseeseen lisätään se
pieni sana "kuin", jonka painopaho­lainen
(syyttäkäämme nyt sitä, että
kaikissa tapauksissa itse säästyisim­me)
on pois tempaissut, niin siitä
tulee lause '*Mutta kun tässä kylässä
ei ole muita kuin miehiä . . .", johon
naisen sanat sitten sopivat^ Tuollaiset
"painovirheet'\ vaikkapa kuinka ke­vyessä
asiassjj, tuntuvat kirjoittajasta
kiusallisilta ja joskus, ellei niitä oi­kaista,
aivan anteeksiantamattomilta.
Sen tiedämme omasta kokemuksesta.
• • •
Port .'Irtburista saimme senil^vän
tiedon, eftä sikäläinen lehtemme asia­mies
iix avustaja Tyyne SOlman jou-tstu
St. Josephin sairaalaan, leikatta­vaksi
— mistä syystä, sitä ei mainit­tu.
Toivottavasti Tyyne.seiviytyy hy­vin
ja ystävät käyvät häntä siellä
usem katsomassa, ettei aika tule ko­vin
pitkäksi. Hänen sairautensa aika­na
asiamiestektäviä koitaa Martha
Koski, joten sc puoli pysyy edelleen­kin
Jtyvässä järjestyksessä.
• • •• » *
UndextaUin "Suomesta ffau^aOj^'
on lähetetty maaUnudle ja joiltakin
paifckakunnSta kmdtm keti tulleen li»
sävaatimtts. Siitä päättäen painos me-
VVRl äipriiitapiiinen vehje, jolla
Ch3iTiperia>n -satamansa laskeu-
. dumme alas laivastamme aiempana
odottavaan piaaempään alukseen,
ikäänkuin pj-sähtvy hetkeksi ilmassa,
antaakseen meille ensiniäi^pn yleis-katssnksen
Guatemalasta.
Näemme lukemattomia uilivoiorea
huippuja kummastuvan ihmeellisen si­nistä
tai\-aankaart3 kohden: näemme
rannalle rakennettuja aaHori.murtajia:
jä m o n e i i l a i i t e n - p m < f e n m in
kauaksi- ieöisjVte^h;' kuin siiiiiänmfie
eroitta\=at- Pienestä aluksesta sa­manlaisen,
nöstokraanantapaisen veh­keen
koukkuun kiinnitetyt korissa
nostetaan-meidät-iaittirille, sitten ju­naan
ja soin kahdeksan tunnin kulut­tua
olemme tämän pienen- KeskRA-merikan
tasavallan - pääkaupungissa,.
Guatemala Cityssä.
Guatemala merkitsee ri>«iiien
maa" ja todellakin täällä 4}a puita jos
minkälaisia, trooppisessa s^:asotkus-sa.
Täällä kasvaa, mahonkia, nmsupuu-ta,
kovaa rautapiiuta ja Juseammanlai-sia
- puita, -joista tdidään värejä.
Rannikplla^viil^tyvät mainiosti koo-kospahkinäpmit^
palmut ^ja^ banaanit-.
Kun junamme on kivunnut iioin
5,000 jalkaa merenpinnan yläpuolella
olevaan kaupuakun, jäämääräämme:
näemme aivan samanlaisia tnäntyjä,
kuin Suomessakin. i^uat^nalassa
vuoristoineen. joka on sajnaa vuori-selännettä
Alaskasta -3klagellan-sal-melle
saakka, on edustettima kaikki
erilaiset ilmastosnhteet ja kasvaa
maassa mitä erilaiseuMnat puut j:i
kas\ilajit.
Puita on täällä ja intiaaneja. Gua­temala
on \-äkirikkain keski-.^eri-kan
tasavalloista ja yhdeksän k\Tn-mentä
osaa sen asukkaista on puh­dasrotuisia
intiaaneja. Heti kun ju­namme
on jättän\-t sataman ja alka­nut
tämän 5.000 jalkaa korkean "kii-^
peilemisen'', alkaa intiaaneja olla nä­köpiirissämme.
Jokaisen savesta tai
bamboo-niokoista tehd\-n asumuksen
ympärillä näemme heitä; pienemmil­lä
asemilla alastomia intiaanilapsia.
poikasia, joilla on lumis-alkoiset ham­paat
ja pitkä, suora mu-«ta tukka:
miehiä mochetinsa (kirvestä ja vei.-^tä
mui5tutta\-a intiaanien pääasiallisin
t\'ökalu) kanssa ja intiaaninaisia, pii­kissä,
kirjavissa koristetuissa hameis­saan.
Tämä kapearaiteinen rautatie ei
ole ainoastaan junia varten, vaan käy­tetään
sitä myöskin maantien ase­masta
ja tämän tästä näemme radan
varsilla lehmiä, sikoja, h e i s i ä , ilman
satulaa tai ratsastajan kanssa, iotka
olivat \ ^ t ä n e e t junaamme ja taasen
junan ment\-ä tulivat radalle ja jat­keA-
at matkaansa.
Guatemalassa on 28 tulivuorta,
kaikki muistuttaen sokeritoppaa ja
useampien huiput ON-at aina pilvien
peitossa, toisinaan eroltamme tuskin
nee kuin kuumille kiville, mikä on hy­vä
asia.
* • m
Aivan huomaamatta on Vappu tul­lut
niin lähelle, että juuri ehdimme
tervehdyksen lausua, mutta emme eh­di
kehoittaa ystäviämme tervehti­mään
toisiaan Liekin välityksellä, ku­ten
olisi pitänyt. Mutta kuitenkin
nyt: Tuokoon Vappu kevään iloa ja
eiämäntaistelun tarmoa, niinkuin en­nen
ja enemmänkin! — AP.
puoltakaan lulivijoresta. sillä, pilvet
laskeutövat ijiiii ^ias. (Ka^ tuKa
tänne GaKfomiaan, Uuden "Slexfcon
A-uoristossa kulki junamme toisiiöan
"pilvissä pilvet ulottuen vaunujen
kattoihin saakka.) Kaksi näistä tu-li\-
uori5ta, -Angua ja Puego — vesi ja
tyji ovat näköpiirissänune-pjtem-niän
aikaa ja näntää kuin kääntelei-sivät
majesteetillisesti samansuimtai-sesti
kuin junammekin. Kuvillakin
ön samäaiaiset ominaisuudet- Toisi-
~naaÄ'menet huoneessasi °'^^^'=
kaan tahansa, aina näyttää kuin hä­nen
katseensa seuraisi sinua!
Matka satamasta Guatemala C i ­tyyn
ei ole kaikki troopillisten met­sien
haiki, vaan tapaamme tämän
-tästä vuorten ruateiUä ja laaksoissa
erilaisia viljelyksiä. Purojen reunoil­la
näemme naisten pesevän \aattei-taaih.
ia savimökkiensä edustoilla
-miesten askartelevan erilaisissa tehtä­vissä.
Ktm noin kolme neljännestä
matkastanune ön selkämme takana,
tulee näk^iiriimme ihana Amatillan
järvd. Vesi näyttää ttunmanvihreäl-tä
ja peilikirkkautta häiritsevät a i ­noastaan
älloin tällöin pinnalle pulp­puavat
kuumat lähteet, joita järven
alueella pn sadottain.
Olemme edelleöikin vain menossa
ylös, ylös, troopillisessa salaperäisyv*-
dessa ja- mitä ylemmäksi pääsemme,
sitä viileämmäksi timtuu ilma kä\'-
vän. V'ihdoin vähän ennen iltaa o-lemme
fjääkaupimgissa, Guatemala
Cityssä.
Tämä kaupunki on perustettu v.
1776. Vuonna 1918 tapahtunut
maanjärist>-5 hajoitti sen maantasal-le.
\'oinime sanoa, että nykjdnen
metropolis on kokonaan rakennettu
\iimeisen kahdenkvTnmenen \^oden
ajalla. Kaupungissa on ensiluokkai­nen
hotelli, erilaisia kauppoja, joissa
saa ostaa Yhdysvalloista ja Euroo-pastakin
importeerattuja ta\-aroita.
Kirkkoja on useampia jä presidentin
uhkea paitsi vetää vertoja minkä
maan hallitsijan asumu"kselle tahan­sa.
Helsingin kauppatoria muistut-ta\-
a aukeama on varattu toripaikak­si
ja onkin se paikka, joka vetää jo­kaisen
turistin huomion. puoleensa.
Lihaa, kalaa, hedelmiä, käsinkudottu­ja
pellavakankaita: monenvärisillä
helmillä koristettuja vöitä ja - jalki­neita:
monenlaisia saviastioita, riip-puniattoja,
tehty lehdistä ja puiden
oksista, eläinten sarvista: taidokkaas­ti
tehtyjä monenlaisia koruja, koruja,
mattoja sikin sokm joka puolella lop­pumattomiin.
On mielenkiintoista tutustua oikein
perinpohjin, kuinka ja minkälaisissa
olosuhteissa näitä monenlaisia esinei­tä
on \-almistettu. Paras pumpuli-kangas
on esim. kudottu käyttämällä
pellavaloimia, eikä importeerattua
silkin tapaista, joka useinkin ensipe-sun
jälkeen luopuu. Kaikki nämä
moninaiset kankaat on värjätty gua­temalalaisella
kasvisvärUlä, jotka ve-tärät
vertoja parhaille tunnetuOle vä­reille.
^
Monet rohdoskaupoissamme olevat
yrtit ja juuret, joista lääkkeet valmis­tetaan,
o\^t lähtöisin juuri täUtä
Guatemalasta.
Kävelemällä edestakaisin suoria
katuja, joiden kummallakin puolella
on matalia, yksikerroksisia rakennuk­sia,
joka talossa ollen noin J2 jalkaa
korkea ja kuusi tuumaa paksu ovi,
jonka sisään tehty pienempi, jota
^^^^yt on sanottavani niin vakasi^
: etten tiedä mäen alkaisin. Katsokaas,
kun kaupungissa käydessäni nabi
vanhuksen, fcuniaraisefi miehen. Bwt
lyykäsiij^p&;ärTuoin askelin^ tuki&i
kiUkiiäan.tanakan 'sataman a-sxdk
-Karelin Jiänen menoaan hiljaiselo
kunnioiiukselfa, mutia pian sai van­husta
esittävä taulu katkeran sivu.
kuvan parin pokkupojan muodossa.
Pojat juosten kiersivät ukkoa, nykien
ja tyrkkien, ollen joka hetki vaaras.
sa kaataa hänet-katuiin. Sitten nau­raen
ja ilvehtien — ''oletpa mies, kun
et pysy pystyssä kolmeliakcmn jald-
•la".^.,.:^--\,:.:,^y' ....
Toivoin, että vanhus antaisi sau­vastaan
ikmsesti mielessä pysyvän
läksyn kiusaajilleen, mutta ei. Bärr
pysäliiyi ja pyysi heitä kunntekmaim
hetkisen ja ihme kyllä, pojat vaikem-vat,
eJikä paremmin utcUaisuudcsti,
kuin tottelevaisuudesta. V an Jm $ ker­toi,
kuinka hän kerran, kauan sit­ten,
dli nuori ja voimakas, kuinkahan
kulki varmoin askelin suorana hm
korpikuusi. Mutta sitten tuli koette­lemukset,
:jotka täyttivät sydäm&i
tuskalla,ja vuosien varrella tekivät
hänet tällaiseksi, painoivat voimak­kaat
hartiat kumaraan, veivät ponte­vista
jaloista tarmon ja pakotHzal
turvautumaan sauvaan. Suru ja epä-toivolöi
leimansa kasvoihin. Nyt ei
ole enää elämää eikä voimaa, mutta
iloa olisi vielä, jos lapset vaan ym­märtäisivät
häntä eivätkä pahoittaa
hänen mieltään . . .
Vanhus pyyhkäisi silmämirkkm-ja
ja Jahti jatkamaan taivaltm.
Muttdi^itä.olikaan tapahiurmt.To-jai
^eivät lähteneet olkapäitään mi-telien
f ie^hensä, niinkuin olin odotta­nut^
heidän tekevän. Ei. ke kävdivit
vakavina vanhuksen rinualh,-puhuen
jo-edeten. EJI kuullut heidän sano­jaan,
mutta uskon midcn olleen vas­takkaisia
äskeiselle — jotakin hyväc,
kqska kaunis hymy kirkasti vanhuk­sen
kasvoja hänen käänty-rssa kadun
kulmassa, katsomaan / j d A - - S e di
, taaskin todistus kcmuJth >: sanojti
voimasta.
Kunpa me äidit jaJ:sc::F::i!>'^€.kJ''
vattaa lapsemme kuuli ij;aa}: sirxi
puhetta, emmekä hauteen äkäisiä
- heitä kolauttaisi sivuiu-miessämtr:,
miin ehkä lapsistamme kasvaisi a~u-
Haita ja ymmärtäväisiä iinrtisiä, jotki
nuorekkaalla ilollaan k^ventäisivöi
monen suruntäyttämän sydäiner. y
antaisivat varmuutta vanhusten cs-keliin.
Kaunis sana vaikuttaa Ukeirr.-
päänkin lapseen, kun taas lyönr^^
kasvattavat katkeruutta jo
Mikäpä toisikaan suuren-.man onnen
Middle, kuinJastensa hyvä käytös. ^•
on asia, jonka eteen kannattaa^
tää. E/tkäpä tarvitsemme siir.ä ds(-
kuriakin, ennenkuin lyöntiin vdmä
kätemme tavoittavat lempeästi
tellen lapsetnmc päätä ja pahat, ko^ci
sanat^ muuttuvat huuVdiavunc n'r
myksi ja neuvoksi. Vrittäkääjrn-^^^
ettei lastemme tähden kyyjcljääs^^
sumentamaan vanhan kulkijan
maa. SIRP.4-SERKKV.
pääasiaUisesti kä>tetään. ei pääse
viUe näiden ihmisten elämanta*^
kotioloissaan. Oppaamme
pistäydyimme useammassa en a-muksessa
ja kaikki olivat m e ^
prikuUeen samanlaisia. Pihan
lä oleva puutarha on perhe-dai^
keskus. Kaikkien rakennuk?€S.^
vien huoneiden ovet aukeavat tm^
(Jatkoa 7:nä aivall*)