1942-06-06-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, KESÄKUra 6 PÄIVÄNÄ ShruS
NORJAIAINENSAI/^ELTAITE^^
.Edvard Gri€g'is5ä. sai Pobjola en- neet oUa vaikuttamatta kätten taitei-sintmäisensävdmestarmta:^
Hänsyn^ lijatuonteeseensa: Näille taiteUijato-fyi
Bergenissä v. 1843, Vanhemmista vereilleenjnsstg^
varsiiiBt äiti oU hymn^musika^men varsinkin vaimonsa esittäminä.
0anestä tulikin mestartn-enstmmät-
^ opet^aja^.Kimlun:-v^
Ole fl^^ajb^
£itä poika saat^-jo^s^^^l^^^e^
antautua taiteellensq, Hän-ei ainoastaan
tutustunut pojan säveUyshtO'
mhsHn vaan vieläpä, hankki pojalle
paikan Leipzigin konservatorioon. Ole
Bull oli vakuuttunut f ojan lahjoista,
iikanhan niissä pettynytkään, ieuten
jalf^aailma todistaa, ;
Nuori sävelniekka' opiskeli nelisen
-vuotta Leipzigin konservatoriossa.
Tosin ei aivan yhtäjaksoisesti, sUlä
häti oli sairautensa mkana hoidettava-
.m kodissaan. Konservatoriossa olonpa
aikana hän loi tulevan mestariuten-
. ia alkeet: vankan pianonsoitonteknii-kan
sekä omintakeisen ja yksilöllisen
säveltaidon hallinnan.
V. 1863 lähti Greig Kööpenhaminaan.
Täällä hän tutustui säveltäjä
Gadeen, josta sittemmin tuli hänen
opettajansa. Hänenr tulevalle uralleen
erittäin hedelmälliseksi muodostui
. hänen tutustumisensa säveltäjä R.
•"NtrdraakHin, joka antoi sysäyksen
sävelmestarille oman maansa kansan
musiikin perusteelliseen tutkimiseen.
"Mmulta putosi kuin suomiikset silmistäni",
kertoi Grieg jälkeenpäin,
"vasta hänen kuolemansa jälkeen opin
ymmärtämään norjalaisia kansanlauluja
ja oman maani luontoa".
Mestarin taitelijaveri ei sallinut
paikallaan pysymistä. Jonkin ajan
kuluttua jätti hän Kööpenhaminan
ja siirtyi Osloon. Sieltä jatkui hänen
matkansaEuroopan maasta toiseen.
Nämä hänen matkansa antoivat hänelle
tilaisuuden tutustua eri maiden
kuuluisiin säveltäjiin ja esittäviin
taiteilijoihin evätkä nämä seikat voi-
Mainittakoon mestarin tuotteista
kuuluisat laulukappaleensa, jotka o-vat
sangen tunnettuja, esim. Solgei-gin-
sekä Rakastan Sinua-laulunsa.
Ne olivat pikarin parhaimmat, varsinkin
mitä tulee omintakeisuuteen sekä
keksintäky kyyn. Mestarin mahtavat
sävelteokset Olaf Trygvason ja
Per Gynt4>vat sekä orkesteri että kuo-rokappaleina
ynestariluomuksia. Myös
kin hänen omaa nimeänsä kantavalla
albumilla on pysyvä asema musiikkia
harrastavissa piireissä Euroopan eri
kulmilla.
Jo eläessään Grieg nautti suurta
kunnioitusta sekä tunnustusta/ff an
oli Berlinin Akatemian jäsen sekä
Cambridgen Yliopiston kummtohto-ri.
Henkilökohtaisesti Grieg oli suu'^
ri persoonallisuus. Hänen luonteensa
rakastettavuus, vaatimaton käyttäytymisensä
sekä koruttomuutensa
hankki hänelle useita ystäviä sekä
taiteenharrastajien että maallikkojen
keskuudessa. Hän oli Norjan luonnonkauneuden
sekä karuuden tulkitsija,
jonka koko Norjan kansa on tunnustanut
omakseen.
Sävelmestarin elämä katkesi v.
1907 Bergenissä.
ordce\jreeey - aikansa
' suuri rc
Horace Greeley oli aikanaan yksi
vaikuttavimmista henkilöistä maansa
asioihin, sivistyselämään ja kehitykseen
yleensä. New York Herald Tribu
nen satavauotista muistojuhlaa vietettäessä
kääntyi huomio myöskin häneen,
joka perusti mainitun lehden ja
oli sen sen ensimmäinen ja pitkäaikainen
toimittaja. Kolmenakymme-nenä
ensimmäisenä vuotena hallitsi
ja ohjasi lehteä Greeley, ja hänen toimittajana
ollen sen vaikutus ja arvo
yhtämittaisesti kasvoi. Greeleyn "kuollessa
oli lehti kehittynyt koko maan
vaikuttavimmaksi päivälehdeksi. Sen
nimen arvo arvioitiin miljoonaksi
dollariksi. Horace Greeleytä, jonka
nerous laski Tribunen lujalle perustukselle,
muistellaan tänäpäivänä erikoisesti
siitä, että hän pani alulle sanonnan—
mennä lännelle laajentamaan
tätä maata ja luomaan sen tulevaisuutta.
Greeley sanoi: "Mene lännelle,
nuori mies." Vuosikymmeniä
kulki se sananpartena .Amerikassa.
^^^*'*'™^^'^?'"^'!^*'"^'^'*"*''*^**^ Vähemmän tunnettua on, että hän oli
kaa ja aamusellakin kerkiää .eimen sosialinen uudistaja ja aikansa huo-
•"ylösnousua" tehtäviin. Joskus el oi- matuimpia taistelijoita demokraattis-kein
ulisi aikaa tuhlata nukkumalla, ten ihanteiden puolesta. Hän oli de-mutta
minä olen oppinut jäijeslämään mokraattisen puolueen ehdokkaana
aina hetken, myöskin lauantaina, kenraali Grantia vastaan. Greeley
vaikka vähän hävettaji. jos leipäajur . joutui häviölle, sen ajan suiurin sarin
tä>tyy odottaa. Mutta koetan
selittää hänelle, että emännän poissa
oUessa täytyy käyttää hitunen^ äi-
^ oniaksi hyväkseen. Ja hän"" on
samaa mieltä.
Tänä päivänä pahasti pelästyin.
nomalehtimies.
Samoin kuin aikansa monet muut
vat lehdelle mainetta ja auktoriteettia.
Greeley luotti oikeuteen ja avoimeen
keskusteluun kysymyksissä, että
jokaisella oli oikeus puhua ajatustensa
puolesU, mutta kunniallisella
tavalla. Hän ei peljännyt uusia aatteita,
vaikka ne olisivat olleet kuinka
radikaalisia, vaikka-hänen aikanaan
uudet aatteet herättivät aina vastarintaa.
Foumierismi oli silloin muodissa.
Se oli 1840 luvun kollektivismia.
Sitä ryhtyi Greeley kannattamaan.
Hän kirjoitti siitä tuhansia sanoja ja
tuki sitä rahoillaan, antaen rahallista
kannatusta kokeileville kollekti-vistisille
yrityksille, siirtoloille. Kun
yritykset raukesivat eivätkä enää herättäneet
huomiota, kääntyi hän muille
reformien aloille. Hän oli elinikäinen
orjuuden vastustaja, hän puolusti
raittiutta, hän oli kasviksien syöjä
koko miehuusikänsä, ja olipa hän spiritistikin
yhteen aikaan.
Greeley käsitti paremmin kuin kukaan
muu hänen aikanaan, että nouseva
industrialismi pian saattaisi varjoon
maanviljel\-ksen määräävänä
suuntana maan taloudellisissa kysymyksissä.
Nähden minkälaisen vallankumouksen
teollisuus aiheuttaisi,
koetti hän kehoittaa teollisuuden e-dustajia,
että ne viisaasti toimisivat
sillä tavalla, että teollinen elämä olisi
siunaukseksi sekä farmareille että
ICevaan viesti
Mec^mmchmUeet
jäiden murtuvan kohisten,.
il/c olemme nahtmet
auringon herättävän maan päällä
uuden elämän.
Me olemme nähneet kevään.
Meidän aatteemme, '
uskomme ihmisiin ja ihmisen
tulevaisuuteen
on myöskin tullut uudeksi.
- • 1
Kevään tttnoittamOta
uskallamme katsoa yli raskaan ajan,
voittojen, tappioiden.
Ja meidän kasvomme kirkastuvat,
mielemme rohkaistuvat.
Me näemtne uupumattomat
rakentajat
muovaamassa kansojen vastaisuutta^
Väkevin ottein
lyövät he merkkinsä ajan kylmiin
paasiin.
Tulevaisuususkon kirkastamina
laskevat he perustuksen,
kätkevät pelastuksen testamentin
ihmissuvun uuteen rakennukseen.
Me olemme kuulleet
jäiden murtuvan kohisten.
Me olemme nähneet
uuden tulevaisuuden uupumattomat
rakentajat.
Me uskomme kevääseen ja elämään.
RAKEL JYLHÄ.
POLTTOPIIRUSTUS
ja poUtomaalaus puulle y.m. toimitetaan
ontolla platinakynällä, jonka läpi
kumipallolla painetaan bentsiini-höyryä
ja jonka kuumuutta, poltto-kykyä,
voidaan tarpeen mukaan ohjata.
Polttokynällä koristetaan huonekaluja,
puurasioita, y.m.s. joko yk-sivärisesti
tai värityksen yhteydessä.
Helposti opittavana amatööritaitee-na
se oli yhteen aikaan muodissa.
Rikkauden, ollen yhteiskunnallinen
synnyltään, tulee olla sitä myös käytännöltään.
— (Sosialismin perusajatuksia
— Pierre Lajiette.)
huomatut miehet, kohosi Greeley työläisille, eikä päin vastom. Hän
huomattuun asemaan aivan vähän käsitti, että sellaisessa rikkauksien
tunnetusta miehestä. Hän syntyi Am- iiaassa kuin Amerika ei tarvitse olla
herstin pienessä kaupungissa New lainkaan köyhiä, ja hän käytti ky-
Hampshiressa helmikuun 3 p. 1811. näänsä vaikuttaakseen kaikin tavoin,
Neljäntoto vuotiaana pääsi hän la- että kaikille olisi runsaammin aineel-tojan
oppilaaksi. Kahdeksantoista lista hyvää. Hän käsitti, että maan-vuoden
ikäisenä oli hän täysoppinut viljelijän hyvinvointi riippui tehdas-latoja,
ja 20 vuoden ikäisenä lähti hän työläisten hyvinvoinnista, mutta
New Yorkiin, taskussaan 10 dollaria myöskin päin vastoin. Hän esitti
rahaa. New Yorkissa laittoi hän erään myöskin, että yhteisen hyvän vuoksi
t o v t f i kanssa oman kirjapainonsa. federaalinen hallitus kontroUoisi ja
Greeleyn koulunkäynti supistui vä- säännöstelisi liike-elämää. '
^ ^ ^ P M , ^ ^ hkn, mutta hän luki paljon ja kas- Hän ei miUomkaan unhoittanutsa-'
rÖTtin • lautete^ ^Sl^äti • ••••'vattixitseitseään.-. Hän alkoi julkaista „oa, että orjuus oli pakotusta, eika
j^BciäiBnsiä,-'pak-
.^J^ kiikutin rie lioiTifAsti.^Kn^n
-'Ulinan <;iinä eaii»A-iii-l-_'-i._'-_'^i:-'T.r.. •
tun luulin että emäntä tapaisi minut
tästä laiskottelusta. Asettelin pyy-
^ silitykset framille ja huomaamatta
Panm sähkön myöskin päälle ennen
kuin menin uinahtamaan.- Oneksi
iissalle tuli myÖs aikalisiä ja se alkoi
^istä. ja hyrrätä sekä naukua. Olin
^MTuusti pystyssä jä* huomaisinr että
^tysräuta paukkui ja ritisi ja pojan
petillä kissa naukui , a e l j^ - juiiri
^«^een-.pienok;
^»n- johdon
Yorker'', tehden siinä itse kaiken toi-
^5tin mirri-äidin ^BciÄnsa - aikakaualehteä, jonka nimi oli "New suinkaan vain ihmisten värikysymys.
nopeasti :MDU_
»1 ja.vaate toiivnca .;;inr^ouw.. r^zii:
Seuraten samaa mene-
Hän myöskin ankarasti moitti palk-kaorjuutta,
jota pohjoisten valtioiden
vaate toisensa jälkeen siliintyi,
" ^ t u s k an
^yksen
huokauksia -ja- väsy- •
tunnetta.- Hjrräneuvo - se
';ntin.kon5tr, kntos/sen: antdjaUe. :
kauslehtiä.
. Ne ihanteet, joiden puolesta Greeley
taisteli New York Tribunen pals-toiUa,
käyttäen loistavaa kirjoitustapaa
toimituskirjoituksissaan, tuotti-
Kun sota oli sodittu ja etelän valtiot
hävinneet, oli hän ensimmäinen esittämään
armahdusta kaikille, vaikka
oli orjuuden vastustajana kiivaasti ollut
pohjoisvaltioiden puolella. Hän
meni niin pitkälle, että meni takaamaan
etelävaltioiden johtajaa, Jef-ferson
Davisia, joka teko tuotti hänelle
sataprosenttisten unionistien
kiukkuisen vihan, ja hänet eroitettiin
puoluekannatuksesta. Mutta hän
saavutti toiselta puolen demokraattien
ja liberaalien kannatuksen ja
ihailun. Niiden vaikutuksesta sai hän
niipityksen presidentinehdokkaaksi v.
1872, ollen kenraali Grant vastassaan,
mutta hän hävisi.
Väsyneenä vaalikamppailustaan
antaantui hän uudelleen sanomalehtityöhönsä,
mutta kerkesi toimittaa
vain neljä numeroa, kun sairastui.
Ennen kuin vaalikuukausi oli ohi,
kuoli hän Pleasantvillessa, N . Y.,
marraskuun 29 päivänä 1872. Suuri
reformaattori oli kuollut. .
John Banrymore
tunnettu näyttelijä, kuoli Hollywoo-dissa
viime viikon lopulla, pitkähkön
sairauden jälkeen 60 vuoden ikäisenä.
Hän oli ansaini^ut miljoonia, mutta
kuoli köyhänä, eikä yksikään hänen
neljästä entisestä vaimostaan, joista
hän Oli eronnut, ollut hänen luonaan
kuolinhetkdlä.
VL
j V 1,ttji,A, , J ? <!•!^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 6, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-06-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420606 |
Description
| Title | 1942-06-06-03 |
| OCR text | LAUANTAINA, KESÄKUra 6 PÄIVÄNÄ ShruS NORJAIAINENSAI/^ELTAITE^^ .Edvard Gri€g'is5ä. sai Pobjola en- neet oUa vaikuttamatta kätten taitei-sintmäisensävdmestarmta:^ Hänsyn^ lijatuonteeseensa: Näille taiteUijato-fyi Bergenissä v. 1843, Vanhemmista vereilleenjnsstg^ varsiiiBt äiti oU hymn^musika^men varsinkin vaimonsa esittäminä. 0anestä tulikin mestartn-enstmmät- ^ opet^aja^.Kimlun:-v^ Ole fl^^ajb^ £itä poika saat^-jo^s^^^l^^^e^ antautua taiteellensq, Hän-ei ainoastaan tutustunut pojan säveUyshtO' mhsHn vaan vieläpä, hankki pojalle paikan Leipzigin konservatorioon. Ole Bull oli vakuuttunut f ojan lahjoista, iikanhan niissä pettynytkään, ieuten jalf^aailma todistaa, ; Nuori sävelniekka' opiskeli nelisen -vuotta Leipzigin konservatoriossa. Tosin ei aivan yhtäjaksoisesti, sUlä häti oli sairautensa mkana hoidettava- .m kodissaan. Konservatoriossa olonpa aikana hän loi tulevan mestariuten- . ia alkeet: vankan pianonsoitonteknii-kan sekä omintakeisen ja yksilöllisen säveltaidon hallinnan. V. 1863 lähti Greig Kööpenhaminaan. Täällä hän tutustui säveltäjä Gadeen, josta sittemmin tuli hänen opettajansa. Hänenr tulevalle uralleen erittäin hedelmälliseksi muodostui . hänen tutustumisensa säveltäjä R. •"NtrdraakHin, joka antoi sysäyksen sävelmestarille oman maansa kansan musiikin perusteelliseen tutkimiseen. "Mmulta putosi kuin suomiikset silmistäni", kertoi Grieg jälkeenpäin, "vasta hänen kuolemansa jälkeen opin ymmärtämään norjalaisia kansanlauluja ja oman maani luontoa". Mestarin taitelijaveri ei sallinut paikallaan pysymistä. Jonkin ajan kuluttua jätti hän Kööpenhaminan ja siirtyi Osloon. Sieltä jatkui hänen matkansaEuroopan maasta toiseen. Nämä hänen matkansa antoivat hänelle tilaisuuden tutustua eri maiden kuuluisiin säveltäjiin ja esittäviin taiteilijoihin evätkä nämä seikat voi- Mainittakoon mestarin tuotteista kuuluisat laulukappaleensa, jotka o-vat sangen tunnettuja, esim. Solgei-gin- sekä Rakastan Sinua-laulunsa. Ne olivat pikarin parhaimmat, varsinkin mitä tulee omintakeisuuteen sekä keksintäky kyyn. Mestarin mahtavat sävelteokset Olaf Trygvason ja Per Gynt4>vat sekä orkesteri että kuo-rokappaleina ynestariluomuksia. Myös kin hänen omaa nimeänsä kantavalla albumilla on pysyvä asema musiikkia harrastavissa piireissä Euroopan eri kulmilla. Jo eläessään Grieg nautti suurta kunnioitusta sekä tunnustusta/ff an oli Berlinin Akatemian jäsen sekä Cambridgen Yliopiston kummtohto-ri. Henkilökohtaisesti Grieg oli suu'^ ri persoonallisuus. Hänen luonteensa rakastettavuus, vaatimaton käyttäytymisensä sekä koruttomuutensa hankki hänelle useita ystäviä sekä taiteenharrastajien että maallikkojen keskuudessa. Hän oli Norjan luonnonkauneuden sekä karuuden tulkitsija, jonka koko Norjan kansa on tunnustanut omakseen. Sävelmestarin elämä katkesi v. 1907 Bergenissä. ordce\jreeey - aikansa ' suuri rc Horace Greeley oli aikanaan yksi vaikuttavimmista henkilöistä maansa asioihin, sivistyselämään ja kehitykseen yleensä. New York Herald Tribu nen satavauotista muistojuhlaa vietettäessä kääntyi huomio myöskin häneen, joka perusti mainitun lehden ja oli sen sen ensimmäinen ja pitkäaikainen toimittaja. Kolmenakymme-nenä ensimmäisenä vuotena hallitsi ja ohjasi lehteä Greeley, ja hänen toimittajana ollen sen vaikutus ja arvo yhtämittaisesti kasvoi. Greeleyn "kuollessa oli lehti kehittynyt koko maan vaikuttavimmaksi päivälehdeksi. Sen nimen arvo arvioitiin miljoonaksi dollariksi. Horace Greeleytä, jonka nerous laski Tribunen lujalle perustukselle, muistellaan tänäpäivänä erikoisesti siitä, että hän pani alulle sanonnan— mennä lännelle laajentamaan tätä maata ja luomaan sen tulevaisuutta. Greeley sanoi: "Mene lännelle, nuori mies." Vuosikymmeniä kulki se sananpartena .Amerikassa. ^^^*'*'™^^'^?'"^'!^*'"^'^'*"*''*^**^ Vähemmän tunnettua on, että hän oli kaa ja aamusellakin kerkiää .eimen sosialinen uudistaja ja aikansa huo- •"ylösnousua" tehtäviin. Joskus el oi- matuimpia taistelijoita demokraattis-kein ulisi aikaa tuhlata nukkumalla, ten ihanteiden puolesta. Hän oli de-mutta minä olen oppinut jäijeslämään mokraattisen puolueen ehdokkaana aina hetken, myöskin lauantaina, kenraali Grantia vastaan. Greeley vaikka vähän hävettaji. jos leipäajur . joutui häviölle, sen ajan suiurin sarin tä>tyy odottaa. Mutta koetan selittää hänelle, että emännän poissa oUessa täytyy käyttää hitunen^ äi- ^ oniaksi hyväkseen. Ja hän"" on samaa mieltä. Tänä päivänä pahasti pelästyin. nomalehtimies. Samoin kuin aikansa monet muut vat lehdelle mainetta ja auktoriteettia. Greeley luotti oikeuteen ja avoimeen keskusteluun kysymyksissä, että jokaisella oli oikeus puhua ajatustensa puolesU, mutta kunniallisella tavalla. Hän ei peljännyt uusia aatteita, vaikka ne olisivat olleet kuinka radikaalisia, vaikka-hänen aikanaan uudet aatteet herättivät aina vastarintaa. Foumierismi oli silloin muodissa. Se oli 1840 luvun kollektivismia. Sitä ryhtyi Greeley kannattamaan. Hän kirjoitti siitä tuhansia sanoja ja tuki sitä rahoillaan, antaen rahallista kannatusta kokeileville kollekti-vistisille yrityksille, siirtoloille. Kun yritykset raukesivat eivätkä enää herättäneet huomiota, kääntyi hän muille reformien aloille. Hän oli elinikäinen orjuuden vastustaja, hän puolusti raittiutta, hän oli kasviksien syöjä koko miehuusikänsä, ja olipa hän spiritistikin yhteen aikaan. Greeley käsitti paremmin kuin kukaan muu hänen aikanaan, että nouseva industrialismi pian saattaisi varjoon maanviljel\-ksen määräävänä suuntana maan taloudellisissa kysymyksissä. Nähden minkälaisen vallankumouksen teollisuus aiheuttaisi, koetti hän kehoittaa teollisuuden e-dustajia, että ne viisaasti toimisivat sillä tavalla, että teollinen elämä olisi siunaukseksi sekä farmareille että ICevaan viesti Mec^mmchmUeet jäiden murtuvan kohisten,. il/c olemme nahtmet auringon herättävän maan päällä uuden elämän. Me olemme nähneet kevään. Meidän aatteemme, ' uskomme ihmisiin ja ihmisen tulevaisuuteen on myöskin tullut uudeksi. - • 1 Kevään tttnoittamOta uskallamme katsoa yli raskaan ajan, voittojen, tappioiden. Ja meidän kasvomme kirkastuvat, mielemme rohkaistuvat. Me näemtne uupumattomat rakentajat muovaamassa kansojen vastaisuutta^ Väkevin ottein lyövät he merkkinsä ajan kylmiin paasiin. Tulevaisuususkon kirkastamina laskevat he perustuksen, kätkevät pelastuksen testamentin ihmissuvun uuteen rakennukseen. Me olemme kuulleet jäiden murtuvan kohisten. Me olemme nähneet uuden tulevaisuuden uupumattomat rakentajat. Me uskomme kevääseen ja elämään. RAKEL JYLHÄ. POLTTOPIIRUSTUS ja poUtomaalaus puulle y.m. toimitetaan ontolla platinakynällä, jonka läpi kumipallolla painetaan bentsiini-höyryä ja jonka kuumuutta, poltto-kykyä, voidaan tarpeen mukaan ohjata. Polttokynällä koristetaan huonekaluja, puurasioita, y.m.s. joko yk-sivärisesti tai värityksen yhteydessä. Helposti opittavana amatööritaitee-na se oli yhteen aikaan muodissa. Rikkauden, ollen yhteiskunnallinen synnyltään, tulee olla sitä myös käytännöltään. — (Sosialismin perusajatuksia — Pierre Lajiette.) huomatut miehet, kohosi Greeley työläisille, eikä päin vastom. Hän huomattuun asemaan aivan vähän käsitti, että sellaisessa rikkauksien tunnetusta miehestä. Hän syntyi Am- iiaassa kuin Amerika ei tarvitse olla herstin pienessä kaupungissa New lainkaan köyhiä, ja hän käytti ky- Hampshiressa helmikuun 3 p. 1811. näänsä vaikuttaakseen kaikin tavoin, Neljäntoto vuotiaana pääsi hän la- että kaikille olisi runsaammin aineel-tojan oppilaaksi. Kahdeksantoista lista hyvää. Hän käsitti, että maan-vuoden ikäisenä oli hän täysoppinut viljelijän hyvinvointi riippui tehdas-latoja, ja 20 vuoden ikäisenä lähti hän työläisten hyvinvoinnista, mutta New Yorkiin, taskussaan 10 dollaria myöskin päin vastoin. Hän esitti rahaa. New Yorkissa laittoi hän erään myöskin, että yhteisen hyvän vuoksi t o v t f i kanssa oman kirjapainonsa. federaalinen hallitus kontroUoisi ja Greeleyn koulunkäynti supistui vä- säännöstelisi liike-elämää. ' ^ ^ ^ P M , ^ ^ hkn, mutta hän luki paljon ja kas- Hän ei miUomkaan unhoittanutsa-' rÖTtin • lautete^ ^Sl^äti • ••••'vattixitseitseään.-. Hän alkoi julkaista „oa, että orjuus oli pakotusta, eika j^BciäiBnsiä,-'pak- .^J^ kiikutin rie lioiTifAsti.^Kn^n -'Ulinan <;iinä eaii»A-iii-l-_'-i._'-_'^i:-'T.r.. • tun luulin että emäntä tapaisi minut tästä laiskottelusta. Asettelin pyy- ^ silitykset framille ja huomaamatta Panm sähkön myöskin päälle ennen kuin menin uinahtamaan.- Oneksi iissalle tuli myÖs aikalisiä ja se alkoi ^istä. ja hyrrätä sekä naukua. Olin ^MTuusti pystyssä jä* huomaisinr että ^tysräuta paukkui ja ritisi ja pojan petillä kissa naukui , a e l j^ - juiiri ^«^een-.pienok; ^»n- johdon Yorker'', tehden siinä itse kaiken toi- ^5tin mirri-äidin ^BciÄnsa - aikakaualehteä, jonka nimi oli "New suinkaan vain ihmisten värikysymys. nopeasti :MDU_ »1 ja.vaate toiivnca .;;inr^ouw.. r^zii: Seuraten samaa mene- Hän myöskin ankarasti moitti palk-kaorjuutta, jota pohjoisten valtioiden vaate toisensa jälkeen siliintyi, " ^ t u s k an ^yksen huokauksia -ja- väsy- • tunnetta.- Hjrräneuvo - se ';ntin.kon5tr, kntos/sen: antdjaUe. : kauslehtiä. . Ne ihanteet, joiden puolesta Greeley taisteli New York Tribunen pals-toiUa, käyttäen loistavaa kirjoitustapaa toimituskirjoituksissaan, tuotti- Kun sota oli sodittu ja etelän valtiot hävinneet, oli hän ensimmäinen esittämään armahdusta kaikille, vaikka oli orjuuden vastustajana kiivaasti ollut pohjoisvaltioiden puolella. Hän meni niin pitkälle, että meni takaamaan etelävaltioiden johtajaa, Jef-ferson Davisia, joka teko tuotti hänelle sataprosenttisten unionistien kiukkuisen vihan, ja hänet eroitettiin puoluekannatuksesta. Mutta hän saavutti toiselta puolen demokraattien ja liberaalien kannatuksen ja ihailun. Niiden vaikutuksesta sai hän niipityksen presidentinehdokkaaksi v. 1872, ollen kenraali Grant vastassaan, mutta hän hävisi. Väsyneenä vaalikamppailustaan antaantui hän uudelleen sanomalehtityöhönsä, mutta kerkesi toimittaa vain neljä numeroa, kun sairastui. Ennen kuin vaalikuukausi oli ohi, kuoli hän Pleasantvillessa, N . Y., marraskuun 29 päivänä 1872. Suuri reformaattori oli kuollut. . John Banrymore tunnettu näyttelijä, kuoli Hollywoo-dissa viime viikon lopulla, pitkähkön sairauden jälkeen 60 vuoden ikäisenä. Hän oli ansaini^ut miljoonia, mutta kuoli köyhänä, eikä yksikään hänen neljästä entisestä vaimostaan, joista hän Oli eronnut, ollut hänen luonaan kuolinhetkdlä. VL j V 1,ttji,A, , J ? |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-06-06-03
