Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 4, 1949

              (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTi)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbuzy,. Ontarion. '
Registered at the Post Office D^artment, Ottawa, äs second
ciass matter. —
iiiekki ilinestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena. sisäl­täen
iiarasta I^imokirjallista luettavaa kaikiltaJra&>ilta.
TILAUSHINNAT: THOYSVALTOIHik:
1 vuosikerta .$3.00 1 vuosikerta ......•••..$3.75
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.00
SUOMEEN JA MUUAIXE VLKOlUJliU^
1 vuosikerta . . . . . . . .I.L. M.$O4.I5T0U SHI6N kNuAuTk:a utta . . . . . . . . .$2.50
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo­leman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2;00. Kirjeenvaihtoilmoitiikset $1.50. Eri­koishinnat
pysyvistä ilinoitiiksista. Tilapäisilmoittajien ön
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. -
Kustantaja ja painaja: Vai}aus Publishing Company Limited.
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 LI EK K I SUDBUBY, ONT.
5e, mitä nyt tapahtuu Kiinassa — maailman vanhimmas­sa
valtioissa, maailman suurimman kansan (joka viides ihmi­nen
on kiinalainen!) ja samalla vanhimman sivistyskansan
keskuudessa ja maassa, joka on suurempi kuin Canada ja suu­rempi
kuin koko Euroapa — se on jotakin sellaista, jota ei
uskottu vielä vuosi sitten tapahtuvaksi, vaikka ehkä jotkut
saattoivat sen aavistaa. Se hämmästyttää vanhoillista maail­maa
ja varmaan eritoten amerikkalaista rahamaailmaa, iyÖ-dfin.
monta mahtavaa päätä ällikällä. Nyt viimeksi sgn teki
Shanghain antautuminen, silla onhan se ykisi maäilmim suu­rimmista
kaupungeista ja Kiinan tärkein kaupunki, samalla
kun se on ollut. Kiinan ulkomaalaisten riistoisäntien lukko-paikka.
Ja sen antautuminen sillä tavalla^ kuiri se tapahtui
-—että kansanarmeija meni sinne kuin riemumarssissa, kansa
iloitsi sen tulosta ja otti heidät sillä taVaUa vastaan. Jopa
kaupungintalolla olleet Kuomintangin joukotkin tervehtivät
heitä kehottamalla tunnuslipun, johon oU kirjoitettu: "Terve­tuloa
kansan vapaiisarmeija." Ja tiedetäänpä riyt sekin, että
Kuomintangin valtiollisen poliisin (Kiinan ohranan) aiem­min
ympäri kaupunkia liimauttamat kiihoitusjulisteet, joissa
kehoitettiin väestöä "taistelemaan loppuun asti kommunisteja
vastaan", ihmiset olivat repineet alas jo ennen kansanarmeijan
paikalle tuloa.
Tämän kaiken joutuvat nyt kapitalistien suurlehdetkin
myöntämään, — lehdet, jotka vielä äskettäinkin levittivät
määrätyllä tarkoituksella uutisia Chiang Käi-shekin "voitois­ta'*.
Toronton Ölobe and Mail-lehtikin otsikoi kirjeenvaih­tajansa
uutisen lauseella: "Shanghai on iloinen nähdessään
kansalHsmielisten sdan." Jä sitten uutisessa sanottiin mm.:
"Kommunistien kurinalaisuus on luja. Ketään ei loukattu.
Kaikki tämä öU vastakohtana Shanghain piirityksen viimei­sille
päiville. Pöyhkeilevät kansallismieliset sotilaat pitivät
Roomatujulddpäiviä kaitpungin suurissa hotelleissa, kaupoissa,
kodeissa ja ravintoloissa, Kansallismie'isel Sfikoittivat tais-teltm
ryöstöön, Shanghain väestö pelkäsi pitkän saarron
mahdollisuutta. Huolimatta väestön mielipiteestä kommu­nismin
suhteen, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö se ollut
kyllästynyt kansaUismielisiin."
.iivan niin, se on Kiinan kansan historiallista voittokulu
kua sorrosta ja riistosta vapauteen, ja kansan ilon vasta­kohtana
täytyy olla viha kaikkia entisiä painajiaätt ja entisen
hallituksen auttajia kohtaan.
Tuo johtaa ajatuksen Kiinan historiaan. Mainitsimme
alussa Kiinan kansan vanhimpana sivistyskansana. Sitä se
on ollut, joskin toisaalta varsinainen kansa on ollut kaiken
aikaa sorretussa Ja; riistetyssä asemassa, osittain orjuutettu­nakin
(varsinaisesti orjuus poistettiin lailla vasta 1909).
Mutta muuten se an kulkenut aikoinaan, jo tuhansia vuosia
sitten sekä henkisessä että aineellisessa sivistyksessä paljon
edellä naapurikansojaan. Siellä keksittiin esim. maanvilje­lykseen
aura jo 2,700 vuotta e. Kr. Kirjainmerkit otettiiii
käytäntöön noin 3^00 vuotta e. Kr. Kompassi keksittiin
1,100 vuotta e. Kr. Siellä tunnettiin ruuti, kirjapainotaito,
posliininvalmistus ja paperiraha paljon ennen kuin Euroo­passa,
Kiinalaiset kuvaavat taiteetkin ovat ikivanhaa, esim.
mestarillisia maalauksia ajoilta jolloin muitalla-Vasta jotakin
havifcltiin. Kiinan kirjakieli, tuo omituinen kuvakirjoitus'*,
on, kuten jo mainittiin, ikivanhaa, mutta se on kehittynyt ai­kojen
kuluessa yhä täydellisemmäksi vastaamaan käsitteitä.
Jo 13:nnen vuosisadan alussa ilmestyneessä sanakirjassa oli
S3,S2J kirjoitusmerkkiä. Kirjapainotaito (ksylogfajia) on
ollut tunnettu jo 10:nneltä vuosisadalta sääkka. '
Kiinalainen kirjallisuus oh sekä ikäänsä että laajuuteensa
TAHDOMME VOITTAA . . .
(Jatkoa ensimmäiseltä sivulta)
rattomaksi. Paljastamme sotahysterian,
rotuvihan ja kansojen keskviäiseii viha­mielisyyden.
Tervehdimme sellaisen leh­distön^
kirjallisuuden ja efokuvatuotah-noh
sekä myöskin sellaisteri yksityisten
toimihenkilöiden ja järjestöjen päättä­vää
tuomitsemista jä böikbttia, jotka
hi-joittayat uutta sotaa lietsovaa pro;
pagandaa.
Kannatamme anaapallpn kansojen lä­heistä
yhteistoimintaar ja suuntaamme
yhteisellä innolla kaikki voirhanMlie rau­han
piioluistämiseen. Täyttääksemme
päätöksemme pysyä valppaina penis­tämme
rauhanpuolustajien maailmaTi-kohgressin
komiteaii. . Uskomme, että
kaikki ne, jotka pyrkivät uuteen sotaan,
tulevat salaliittonsa jokaisessa kääntees­sä
saamaan vastaansa mahtavat kansan­joukkojen
yoimat,_ jotka kykenevät tur­vaamaan
rauhan. Tietäkööt naiset, äi­dit,
jotka pitävät maailmassa yllä toi­voa,
että me pidämme pyhänä velvolli­suutenamme
suojella heidän lastensa elä­mää
ja heidän kotiensa turvallisuutta.
Kuulkoon niioriso meitä ja liittyköön
yhteen poliittisten ja uskörtnöllisten kat-söhiustehsä
erilaisuudesta -IIUÖ^ '
vapauttaakseen tulevaisuuden valoisan
tien joukkomurhista.
Rauhanpuolustajien maailmankong­ressi
julistaa,' että rauhan puolustaminen
on maailman kaikkien kansojen tehtävä.
Niiden 600 miljoonaa haista ja miestä *
yhdistävien yhteiskunnallisten järjestö-^
jen nimessä, jotka ovat edustettuina rau­hanpuolustajien
maailmankongressissa,
käännymme maapallon kaikkien kanso­jen
puoleen ja sanonune niille:
"Rohkeutta, ja vielä kerrän^ rohkeutta
taistelussa rauhan puolesta."
Olemme kyenneet liittymään yh
Olemime kyennee ymmäitämääh toi-sianiime.
Ja me ilmaisemme olevamme
valmiit ja tahtovamme voittaa tämän
taist^d;uii;<;^ai^ puolesta -^-f taistelun
elämän ^olesta. -
Rosvo ~ Aseistettu rosvo tunkeutui
Tunturit tule\
äskettäin Chicagossa mrs. Josephine Hal-perin
asuntoon ja vaati rahoja. . Kun
Josephine väitti, että hänellä ei ole ra­haa
jä että hän tarvitsee Idp^/ antoi
rosvo hänelle dollarin. Kun Josephine
meni tällä ''onnen rahalla" pelaamaan
bingoa^ ei hän v<nttanut.
ja monipuolisuuteensa nähden maail­man
merkillisempiä ja tärkeimpiä. Sano­taan,
että nidosten luvussa se vienkin
voittaa kaikki. Sitä on omintakeisesti vil­jellyt
tuhansia vuosia maailman väki­rikkain
kansa. Tietosanakirjojakin oh
ilmestynyt jo aikoina jolloitt missään
muualla ei ottut niistä kysymystäkään;
jä ne ovat olleet aika tääj&jä. Suttrih
valmistui 15:nnetta vuös^^^ Sitä
kirjoitteli yli,2fiOO oppinutta ja valmis­tuttuaan
se olikin huima teos, 22,S70
nidosta. Suurten kustannustensa vuoksi
sita ei oltu voitu koskaan painattaa ja
sitten sattui sellainen onnettomuus, et­tä
tuo merkillinen teos paloi poroksi
boksdrien kapinan aikana.
Kiinalaisilta saivat japanilaisetkin si­vistyksensä,
mutta eivät, kuten kiina­laiset,
sulkeutuneet kuoreensa ja jääneet
polkemaan paikallaan, vaan etenivät
muun maailman kehityksen mitkana.
Näillä seikoilla on osaltaan vaikutuk­sensa
Kiinan nykyisessä mullistuksessa.
Kaikki ajattelevat ihmiset maailmas­sa
siis kiittävät tuon kansan vapautta­jaa,
kansanarmeijaa, eivätkä suinkaan
siunaa niitä tdkomaalaisia, etupäässä
amerikkalaisia, jotka_sinne veivät asei­ta
ja muuta vanhan tilanteen säilyttä­miseksi,
joskin ne "jumalien armosta"
joutuivat auttamaan vapauttajia. Kai­kesta
päättäen kansanarmeija suorittaa
hyvin läheisessä tulevaisuudessa lop­puun
työnsä,, vapauttaa koko. Kiinan.
Ja sitten nähdään, mikä kahnaus syntyy
"auttajien" kesken uuden Kiinan mark­kinoista.
— AP.
Terän lentävä reportteri E . S. kirjoitt:
retkeltääri viime kesänä:
'ielä hiukan rauhaton j a eteläh yaikutui
Hoväniemi samoin kuin niilä main ku
p i i r i k i n ovat olleet jo hyyäin aikaa selkäni
Iin sieltä Ylitornion p i t ä j ä n Raanujärven t
rajalle, Pelloon, köhdataJkseni edelliseltä v
ni tutun ystävän, Muonionjoen, jonka tyyr
sa uivat Suomen j a Ruotsin tukit hyvässä s
päin, lajittehipaikoille^
Pellon Iqrlälle, samoin kuin koko joki
leimaa-antavinta kuumeinen j ä i l e e nr
K a i k k i a l l a kohoavat uudet rakennukset na
mien tilalle ja t y ö n valtimo lyö kiihkeästi
käat. Läpin mies j a nainen eivät ole jäänee
maan tuskitteluun raunioiden äärelle. H€
paljon; mutta tekevät t y ö t ä sen verran ene
salaista Lapin mies vihaa j a jos Saksasta jc
h i t t y ä normaali, rauhaarakastava valtio, o
kunniavelka lunastettavana hänen silmii
nämä ihmiset t ä ä l l ä muistavat kauan niin
hyvätkin tyÖt.
Vuorokauden "marssitauon" jälkeen j
kaani Sieppijärvelle,missä kohtasin tilaisi
t ä ä huviin myöä hyöty. Tapasin-erään r
jan, joka ilmoitti, e t t ä voisin liittyä mets
alaiseen metsänleimausjoukköon ylempär
t u r in liepeillä sijaitsevassa Malmivaarassa
tu ja y ^ minua siinä :
vielä samana päivänä jatkoiii Kolariin, vo
' muila Sitten lähtea kohti t y ö m a a t a p a eh
r i l l e illaksi.
Mutta Kolarissa Onnetar tuntui heittäy
aksi, sillä autoliikenne ylöspäin oli kertah
kannut. Se johttii kuulemma Muoniosi
suoritettavasta autojen katsastuksella.
Kauan- en viitsinyt odottaia, vaan läksin
vän aikaan kirkonkylästä apostolin kyy(
: matkalaukku olallani j a paikkakuntalaist
televat katseet selässäni. Tiesjin matkaa
senkymmentä Mlonietria, mu^^^
tynyt minua pidättämään. .
J a hiin alkoikin Sitten kävely, jossa,
heikko helsinkiläislceiloni-$iiOT
sen tulikokeensa. Kävelih n i ö u t t ä i n ^ o kc
sin v a l t a t i e t ä 15 kilometriä ylös, sitten pir
kea seuraavaa viheliäistä k ä r r y t i e t ä 23 k
samaahan päin. f
Ilman kirottua, hetki h e t k e l t ä yhä ener
vaa matkalaukkua, olisin tietenkin käveli;
mutta sen kanssa — olin tosiaankin- luj
olevani tuhatkertainen 1dick)tti, bikea "1
koska en ostanut reppua sielkääni Kolarista
se oU myöhäistä. Oli nieiitävä sisulla et<
pienin myös, hanipäitarii kiriistelleh. Si
näkyviin kohoavat Ylläs antoi myös lisä-
Myöhään i l l a l l a saavuin kohteeseeni, til
kämppään koskena kohisevan Äkäsjoen \
ristin heikosti t ö i t ä johtavan metsänhoita
hänen vielä jatkaessaan tervetttliaistoivo
Vin ruokaan käsiksi k u i n susi j a heittäydy
verille, vajotakseni hetkessä ij^anaan, syvi
" Metsänleimaus pn työtä sanan parhaass
sessä. Siinä joudutaan liikkumaan päivit
sä monia kilometrejä ja ihmiselle, joka r
villiä luontoa, on joka askel pieni elämj
minulle se on ollut sitä
On tuskin tarpeellista kuvata työtä ja s€
. "hienouksia", suurin osa lukijoista tietän<
koitetaan metsänleimauksella ja miten lei
tuu. Porukka etenee porrasmaisena ketjt
määrätyn levyisenä rintamana ja.leimaaja
mauskirveillään kruunuii niitten puiden k:
katsotaan soviliaiksi hakkauttaa pois seu
vena. Ylöspanijat taas merkitsevät "ylös"
puiden tarkan lukumäärän, käyttÖhimikl
vuudet. Se muodostui myös minun homi
men viikon ajaksi.
Luonnosta sensijaan orTsyytä puhua F
män. Sen kauneuden kuvaamiseksi eiv
haimmatkäan superlatiivit. Majapaikasi
senkilometrin päässä on Äkäslompolo, ei
idyllisimpiä t u n t u r i k y h ä , jonka vähäluku
jaitsevät molemmin puolin kaunista Loi
Kylän sijainti on ihanteellinen, se on kuin
matto, jolle on pystytetty pikkuisia nukke
kelty leikkipalikoilta, kun sitä oikealla k
läs-tunturin laelta katsoo.
Tätä kirjoittaessani istun Lompolojär^
puoleisella rannalla ja-annan katseeni viiv
tällöin vastakkaisessa suunnassa, kapeaJ
vyöhykkeen yllä kohoavissa tuntureissa,;
SIVU 2