1952-10-04-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'•tm ml 01 m m 1 V MSI i 1 m (KAUNOKJRJALUNEN VIIKKOLEHTI) UEBKI, the only Finnish Uterary weekly tn Cafiada FuUiBhed and printed by the Vapaus PuMi^tog Company Uutted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered ät the Post Office Department, Ottawa, as iecond class matter. tJekki ilmestyy ioknlsen viikon lauantaina 12 siinUBena, •IsSltäen parasta kaunokirjalbsta ja tieteellistä luettavaa. OIIJlCrSEmfNAT: yHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$350 1 vuosikerta . . . . . . . . . . $4*50 4 kuukautta 2.00 6 kuukautta 2.65 Jkuukautta . . . . . . . . . . 1^ ' SUÖHEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta .. .^$5.op 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSiHINN^ ^ 75 senttiä palstatuumälta. Halvin kUtosamoitus $3.00. Kuo-iemaniimoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Ju»Sa3steva mujsto-vfirsy $1.00 ia kiitos $2.00. KirjeenvamtoUmoitukset. $1^0. SltoiSlrmat^y^tä Umoltuksista. Tilapäisihnoittajien <m lähetettävä mak^etukät^n. Aäanyehiile myönnetään 15 prosentin palkkio. Kalkki liekiHe tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Lömtea. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Ijlmi-ted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Ttoimittaja: J.W. Saari. f fifiiffcHrp n i n t u t kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P. O. BOX 69 8UDBURT. ONT. iiskettäin oli Washingtonissa koolla Kansainvälisen Maantieteellisen Seuran konferenssi, johon osallistui 1,100 maantieteilijää 36 eri maasta. Konferenssin pääpohdinnan sanotaan keskittyneen siihen, että pystyykö maapallo elättämään asukkaansa ja kuinka paljon maailmassa on vielä viljelemät-tpmiä alueita ja mitä niiden käytäntöön saamiseksi olisi teh- AIM TERÄVÄINEJS^: ; PÄÄ pienoinen ovesta pilkistää, mnä musta on, hymyää stiUy salaperäisnä hiipijd kiharapdä kohta syliini painautuu ja nyrkki likainen aukee: "Toin äidille kukkasia/" Sinisilmiin ma katson kirkkaisiin, lapsen sielua ne heijastaa, enkä ruusuihin vaihtaisi kalleimpiin, nyrkki pieni mitä tarjqaa: voikukkaset, varsia vailla, ovat äidille aarteita. Taasen rapuilla riemuisna kiikkuu pari pienoista leikkijää, siinä ritarina uljaana liikkuu kolmivuotias kibarap^, ^ ja pienellä, prinsessalla sylintäysi on kukkia. Voi kauhisttts, tyhjä on naapurin ntaa, mitä ihmeessä nyt minä teen! Joka ihanan dMio^n lahjoittaa fihtiritmjo neidolleen^ ja silntänsä loistaa onnesta *'MarianmUe kukkasia!*' Ovat kukkaset jääneet unholaan, jääkiekot ja mailat nyt paukkaa, pesäpallot ne lentävät ikkunaan, sisään syyllinen kiireisnä laukkaa: ''Voi, äiti — nyt koeta arvata, että särkyikö ikkuna?** Kokouksessa esitetyistä lausunnoista kävi selville, että i^aapallo, jolla nykyään asuu noin 2,400 miljoonaa asukasta, kykenee helposti elättämään 13,5^0 miljoonaa ihmistä, mutta suhen on vielä pitkä tie. Nykyinen elintarvikkeiden tuotanto niaailmassa tyydyttää tuskin välttämättömimmän tarpeen ja i^net kansat ovat aliravittuja. Uudisraivausten avulla voi;^ täisiin kuitenkin viljan ja vihannesten tuotanto kaksinker-taistuttaa, rasvan tuotanto kohottaa nelinkertaiseksi, ja sokerin tuotanto jopa viidenkertais^ksikin. Muuan edustaja väitti, etta käyttämällä äskettäin keksittyjä menetelmiä meriveden suolapitoisuuden poistamiseksi, sekä "kosmillisen energian saamiseksi auringon ^teilystä voitaisiin laajat erämaatkin tehdä hedelmällisiksi. Toiset taas olivat sitä mieltä, että viljelyskelpoinen maa on suurin piirtein käytössä jo kaikkialla maailmassa, joten pääpaino piisi pantava jo viljelyksessä olevan maan tuotannon parantamiseen. '"^ ^ ^ 'Merkillepantavin seikka tässä konferenssissa oli kuitenkki Maailnianeiinätys Se on se, että mikäli sen selostuksista käy selville, ei kukaan edus- vaiil sekill tajista puhunut ja selvittänyt asian todellista laitaa— tai jos selvlttrkin, ei sitä ole päästetty julkisuuteen. Näistä asioista Ja sitten taas kerran mä nähdä saan hetken kauniin ja ihmeellisen: ruusunnuppuset kuusitoistavuotiaan, ujonkutUlantakuUkauksent ''Ah, äiti, luuletko — vastaa — että hän pitää ruusuistaV* Vasta eilenhän pienoinen kikarapää oli pdikam — esikoinen — jä tiinään hän^m^ ennättää, ikään kahdenkymmenen. Ja voikukat kultaista viljaa ovat äidin muistojen. Kesän vUmeiset poimin ne tänään ja sisälle maljahan toin syysiltaa näin )ammittämään, siten yMkin kUu^ pienen äänen, mi hellästi kuiskaa: "Toin äidiiUe kukkasia!" voidaan pohtia ja tehdä suunnitelmia kuinka paljon' tahansa, mutta ensiksi on tehtävä muutos kaiken nyt tuotettavan tavaran ja tarvilikeiden tuotannossa ja jaossa. Nykyisen järjestelmän aikana kaikki tuotanto ja samoin jakokin, perustuu voittoon, eikä ihmisten tarpeisiin. Ellei jostakin tuotteesta saada määrättyä määrää voittoa, niin sitä lakataan tuottamasta, olipa se sitten kuinka tärkeää ihmisille tahansa. Voitto määrää tuotannossa kaiken. Maailmassa on vielä paljon alueita, jotka voitaisiin saattaa viljelys- ja tuotantokelpoisiksi, mjitta niiden kehittäminen vaatii rahaa. Rahamiehet laskevat, että jos he sijoittavat rahaa jonkin uuden alueen raivaukseen, kestää niin ja niin kauan aikaa, ennenkuin kiinnityksestä alkaa tulla rahaa takaisin. Kiinnitetyn rahan korko on niin ja niin suuri, vastaako uusi sijoitus tarkoitustaan rahallisesti. Ellei se vastaa, niin raha sijoitetaan muualle, missä^ hyvän koron saanti on taattu ilman mitään riskiä. Tällä tavalla on suuria, ihmiskunnalle hyödyllisiä uudistuksia jätetty tekemättä, kun ne er\ät tuota rahoittajille tarpeeksi suuria tai pikaisia voitto-osinkoja. Luimme äskettäin artikkelin (jonka julkaisemme lähitulevaisuudessa Liekissä), joka käsittelee soiden kuivausta ja viljelykselle saattamista Neuvosto-Virossa. Kolmen viisi- %'uotiskauden aikana kuivataan Virossa yli miljoona hehtaaria maata ja saatetaan se viljelykselle. Jokainen saattaa käsittää, kuinka paljon tämä työ tuo hyvinvointia maan asukkaille. Suoperäiset maat käsittävät lähes puolet koko Viron pinta-alasta. Kaikki nykyaikaisimmalJ koneet ja välineet tekevät työtä suomailla — eikä voitoksi vajn rahamiehille, vaan voitoksi koko kansakunnalle. Mutta siinähän se koko asian ydin onkin. Kapitalistisissa maissa tehdään kaikki — tuotanto ja tuotteiden jako • voi- ?7-vuotias "Old Vie" Reves Walsaus-ta, Keski-Englannista, väittää saavuttaneensa uuden maailinanennätyksen lipputangon huipussa istumisessa. Yli 10,- 000 henkilöä todisti tässä eräänä iltana, kuinka hän laskeutui maahan istuttuaan lipputangon huipussa 31 vuorokautta 7 tuntia. Hänen tietojensa mukaan entinen ennätys oli eräällä miamilaisella ja se oli 30 vuorokautta. ton takia, joka voitto menee muutamien yksityisten kassaan, kun taas kans^de^ mokratian maissa tuotannosta ja jaosta tuleva voitto koituu kansan hyväksi. Kurjuutta ja puutetta ei maailmasta poisteta niin kauan kuin yksityisvoit-toilu on määräävänä tekijänä. Vain silloin, kun tuotanto toimii kansojen etuja ja hy\'invointia silmälläpitäen, voidaan rohkeasti ajatella sitä, että maapallon asukaslukua voidaan huoletta lisätä moninkertaiseksi nykyisestä ilman, että tarvitsee järjestää aika- ajoittaisia "apuharvennuksia" ihmisten keskuudessa, nimittäin sotia. Mutta sitä ennen on maailman kansat saatava käsittämään se, että rauhanomainen työ tähtää varmimmin kaikk^bn ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen, jota ei suinkaan tee riitaisuus, viha ja sota. — JVVS. Lauantaina. lokakuun 4 päivänä. 1952 TJ^ffl^^BlA tn^ säilyneitä t^jbjaoa V veydeksi Itoisen aivastaessa. Tämä ' tus on ylemen monissa niaissa. Vanha tan peruisin ni^nne^ äjaltay joUoin aivastani^- kään pikku juttu, vaan vakava asia, kukaties " uhkaavan taudin oire. No, oli miten oli, aikoi*^ mihen on oppinut torjuntaan muitakin' tei ^ vaaroja toisen toisensa jälkeen. Lääketiede on kiihtyvällä nopeudella ja aivan viime «vuc on keksitty joukoitta^ui sellaisia i h i „ _ ^ ei osattu uneksiakaan. Oriko siis kumma, etta 2 ^ ikä esim. Anierijc^ssä pn SO vuodessa kasvanut 49J teen. Toisin satnoen, lääfce^ede on tuon ajanjakson/ pidentänyt jokaisen syntyneen ikää keskii^jj Niinpä lääketieteen edistysaskeleet eivät olevain] ^ ja hetkellisesti mielenkiintoisia, vaan niillä on ti elintärkeä merkitys jokaiselle ihmiselle. Muistamme vielä sen kovan kohun, jonka sulfa rättivät: keuhkokuumeen vaarallisuus väheni ^huomattavasti. Vielä suurempaa innostusta synnjtöi liinin keksiminen 1941 ja sen verrattomat läyttön det, jotka eiyät sentään olleet rajattomat, mysiini, josta tuberkyloottiset liiankin toiveikkainäi suurta apua tautiinsa. Lääketieteen viinieisimpiä ihmelääkkeitä on am Sen voima pystyy salaisiinkin tauteihin, joissa jnoi^ ^ keistä ei Qllut apua., Aureomysiini tehoaa päterasti^ ruskeuhkokuumeeseen, jortka aiheuttaja — virus~ol kertaa bakteerejakin pienempi, lavantautiin ja ns. 1 tauteihin, joista pilkkukuume on esiintynyt meilli vain hyvin harvoin. - Aureomysiini saavutti erikoista kuuluisuutta vuodeii teen maissa. Silloin oli Ruotsin 'Kustaa-kuningas a lustunut ja poti kurkkutulehdusta, joka 91-vuotiaan I sijan iällä olisi saattanut käydä vaaralliseksi. Aun hoito auttoi kuitenkin nopeasti, niin että kuningas i taas harkita jokakesäistä -Rivieran-mat Uusi ihmelääke, aureomysiini, on antibioottinen aini mä merkitsee, että sitä valmistetaan eräästä homeesta e mällä. ^iinä suhteessa se on samanlaista kuin ja streptomysiini. Ei taitanut olla kokonaan perätöntä vanha puhe i 'home kirkastaa 2^tä'^ joka tapauksessa hometta on i keskiajalta lähtien käytetty lääkeaineena. Lout paikan päälle sidottiin haude, joka oli valmistettu homehtuneesta lei^^tä. Epäilyttävää on, mahtoiko I hoitomenetelmä tuoda apua, joka tapauksessa home vähitellen lääketieteen harjoittajilta. Mutta kun penisilliiniä vuosikymmen sitten valmiä homeesta, homesienet nousivat ennenkuulumattomaan j niaan. Alkoi oikea homeiden ajojahti ja sitä jatkuu 1 vanakin. ' Tpivottayästi yhtä pätevin tuloksin kuin asti. • Muuan etevä ho^meiden tuntija tri Benjamin M. työskentelee Lederleh laboratorioissa Pearl Riverisä! Yorkin lähellä. Hän kohdisti tutkimuksensa erääseen! sukuun, hienolta nimeltään Actinomycetes. Eiköhän 1 mahtaisi. löytyä jotakin hyödyllistä, hän arveli ja ry-htjij paasti tutkimaan eri puolilta maailmaa haalittuja ji maanäytettä. Niistä hän apulaisineen alkoi etsiä sie" ja, jotka tehoaisivat sellaisiinkin bakteereihin, joihin] ni ja streptomysiini eivät pysty. Hyödyttömien sie jen kitkeminen .hyödyllisten joukosta oli suunnaton l sillä vaikka yli 3,400 kantaa osoittautuikin lupaavikäj saasti kymmenen kertaa niin monta kantaa tutkittiin ja^ tiin joko hyödyttöminä tai toisintoina. Näin alustavasti, hyväksytyt homelajit joutuivat si« kempiin kokeisiin. Ne pantiin laboratoriossa!: lyksiin ja tärkkaatiin, pystyivätkö ne estämään 0: kasvamista, jokainen homelaji, joka osoitti tällaisia» suuksia, pääsi yhä uusiin ja uusiin kokeisiin. Home N:o 377, jdis3^hytti kullanväristä ^^^^^^ lautui varmimmaksi ja tehokkaimmaksi. Se saininiff mysiini, mikä muodostettim latinan sanasta auK"^" _^ kreikan sanakamyce 'home'. Pian sen arvo taakin kalliimmaksi. HämmästyttäVimmät tulokset on aureomysi^» nut viruskeiihkoktiumeen lääkkeenä. Tämä S#Ö«^ kuUinen tauti saattaa alkaa vaatimattomalla J äkillisellä, korkealla kuumeella, se on vaatinut piti^J misajan eikä mikään tunnettu lääke ole täysm ben. Mutta sen jälkeen kun potilaalle annetaan in^^ aureomysiinitabletteja, korkeakin kuume h»^'^^...^^- dessa, parissa, tuskallmen yskä katoaa P°^^.?^^i leen viikossa. Muita vaivoja, joista ^"^^^^^^f^^^ meen pikaisen lopun ,ovat m.m. silmä-, iho-lehdukset sekä lavantauti, pilkkukuume, papukaij neekerisankkeri. , ^ ^ A^ureomysiinin suurimpia etuja on se, käyttää tablettema, joita nautitaan """"^'"^^jSeiti^ raanhoitökuntaa ei silloin tarvita antamaan ^ esim. penisilliiniä käytettäessä. Toinen etu ^° teerien ainakaan vielä ole todettu pystv^vän ke ]
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 4, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1952-10-04 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki521004 |
Description
Title | 1952-10-04-02 |
OCR text |
'•tm
ml
01
m
m
1 V
MSI
i 1
m
(KAUNOKJRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
UEBKI, the only Finnish Uterary weekly tn Cafiada
FuUiBhed and printed by the Vapaus PuMi^tog Company
Uutted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered ät the Post Office Department, Ottawa, as
iecond class matter.
tJekki ilmestyy ioknlsen viikon lauantaina 12 siinUBena,
•IsSltäen parasta kaunokirjalbsta ja tieteellistä luettavaa.
OIIJlCrSEmfNAT: yHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$350 1 vuosikerta . . . . . . . . . . $4*50
4 kuukautta 2.00 6 kuukautta 2.65
Jkuukautta . . . . . . . . . . 1^
' SUÖHEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .. .^$5.op 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSiHINN^ ^
75 senttiä palstatuumälta. Halvin kUtosamoitus $3.00. Kuo-iemaniimoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä Ju»Sa3steva mujsto-vfirsy
$1.00 ia kiitos $2.00. KirjeenvamtoUmoitukset. $1^0.
SltoiSlrmat^y^tä Umoltuksista. Tilapäisihnoittajien
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-10-04-02