1954-04-24-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' s^t^ictta joka muistuttaa näköra-
Tia on viritetty aivojen tutkimiseen,
•^j lehtavanä on löytää selitys unen
laiunnan alalla. Tällaisten koneel-
-n laineiden avulla trit Penfield ja
ovat kyenneet asteittain paljas-ihmisaivojen
salaisuuksia ja
,ka ne toimivat. \'iime vuonna tri
fieldille myönnettiin ansiomitali,
imonwealrhin korkein mitali sK-iili-kilöille.
anada voi oikeutetusti olla ylpeä
liopin tuntijoistaan, miehistä, joiden
^ v k s e n ä on ymmärtää tautien laa-tutkimalla
kehon kudoksia. 'Monet
^tä ovat avustaneet lääketieteellisten
mien ratkaisuissa, vaikkakin ovat
;kinkertaifelle kansalaiselle jääneet
iteniattomiksi. koska heidän työnsä
korkeasti tieteellistä, eikä saata hei-iuuri
yleisön kanssa kosketuksiin.
Montrealin yliopistossa on,esimerkik-r
; Pierre Masson, joka on kehittänyt
värjäysmenetelmän, saat-uiien
mahdolliseksi hermpkudos-i
hfiiHxiiman näkyväisyyden mikros-opin
avulla. Xämä Massonin värit
at tunnettuja ympäri maailman.
McGillin yliopiston lääkintäkoulun
itaja on tautiopin tohtori Lyman
iif. joka on useita vuosia työskennel-löytääkseen
syyt valtimoiden kovet-liseen.
Hänen työnsä on lisänä mei-n
niukkaan tietoisuuteemme siitä, mi-tapahtuu
valtimoiden seinämissä juu-ennen.
ennenkuin ne vioittuvat.
Tri \Villiam Boyd, British Columbian
opiston tautiopin professori, on kir-ttanut
yhden maailman suurimmista
iän alan käsikirjoista. Se on tänä
ivänä perusoppikirjana oppilaiden
skuudessa yli englannin kieltä puhu-maailman.
- •
Eivät kaikki meidän tutkimussaavu-ksemnie
juonna menneisyyteen. Huo-ttava
määrä nj^-kyisin suoritettavasta
östä voi tuottaa huomattavia tuloksia
uutamassa vuodessa. Lääkärit ovat
rovaista väkeä. He eivät hyväksy
itään ennenkuin ajan vaatimat tiukat
keet ovat todenneet heidän kokeilun-oikeiksi.
Tri Hans Selye. joka on Montrealin
iopiston kokeilevan lääketieteen ja
rurgisen osaston johtaja, on esittänyt
sitteen. jota on nimitetty "suurimaksi
yksityiseksi saavutukseksi elin-in
ja lääketieteen alalla Pasteurin jäl-
Lyh3esti sanottuna tri Selye väittää,
tä jokainen sairaus, tapaturma ja tun-häiriö,
mielenliikutus, aiheuttaa jän-itystilan
uhrissa. Keho kiihtyy tällaista
jännityksistä ja pyrkii puolustajaan
itseään kohottamalla verenpai-tta.
Jos jännitys jatkuu ja keho
i^ottuu jatkamaan verenpainetta puo-stuksekseen,
on lopullinen tulos valioiden
kovettuminen, munuaisten
aurioituminen, verenvuoto aivoihin tai
vdämeen. Tri Selye toivoo vielä koituvan
päivän, että }x>tilas voi saada jän-itysvastaisia
pillereitä. Esimerkiksi,
nkilö voi saada keuhkokuumeen il-
^n- että joutuu kärsimään niistä oireis-
• mitkä nykyään liittyvät siihen tau-
Jos jännitys poistetaan sairaudes-niin
kuka voi sanoa, miten vähän oi-
^'^a jää jäljelle.
^•uori torontolainen tutkija, tri W.
BiSe!ow. on ansioitunut kehrttämäl-
^ -jäädyietyn unen". Se on me-
^elmä. mikä sallii sydämen pysähdyt-n^^
sen kirurgisen leikkauksen ajaksi.
S'Selow on yrittänyt jäljitellä tal-
'ötnaa elamtä. Hän jäädyttää tar-
•««ukselhsesli kehon ja 'käyttää kyl-
>^-tta hidastuttaakseen elimellisen toi-ja
vähentää siten hapen tarvetta
•^Qotsasa ja ^oluissa.
->7skuus^a V
Judith
1952 leikattiin II-vuotila
''^^"^•^t Clevelandissa juuri
maila "T"^'"'''" "menetelmää käyttä-tnlaitie,^''/'^'
12 tumia syväjäädy-hänen"'"
^''^^^''^ P^^y^"
ydaniensä toiminnan viidek-
Virkistävä musiiJikUuokio raskaan työn jälkeen, sopisi otsikoksi tälle kuvalla.
Eloralainen (Ont.) jarmari Alfred Leatkerbarroiv alkoi farmata rappiolle joutuneella
farmilla ja kovan uurastuksen sekä tieteellisten menetelmien mukaan sai
maan kasvamaan kyvin heinää, josta sitten tulikin vuosien kuluessa paras tulolähde.
Nyt mainittu farmi on mallitila koko alueella.
D. iM. NiEAMELL:
Väk eva Kuin karh u
K' UKA hyvänsä onkaan keksinyt
sananparren: "Väkevä kuin karhu",
hän on varmaankin tietänyt, mitä
^on puhunut. Mikään eläin ei ole kokoonsa
verraten niin voimakas kuin ta-si
minuutiksi, neuleessaan sydämessä
olleen ison reiän.
V. 1950 montrealilainen lääkäri ja
kirurgi. Arthur Vineberg otti sisäisen
rintavaltimon, joka sijaitsee rintalastan
alla ja kiinnitti sen potilaan sydänlihakseen,
kun potilas ei saanut tarpeeksi
verta sydämeensä. Sen jälkeen tri V i neberg
on suorittanut useita tällaisia
leikkauksia ja hänen menetelmäänsä pn
käytetty monissa Amerikan ja Canadan
sairaaloissa.
Lasten sairaalassa Montrealissa on tri
Laird \Vilson löytän>-t uuden keinon
pienten polio-potilaiden lyhyemmäksi
jääneen jalan kas\-amiseksi. Hän so\it-taa
kahdesta eri metallista valmistetun
langan lapsen lyhempään jalkaan. Naiden
kahden eri metallin sähköistetty toiminta
kiihottaa luun pään kas\-ua nopeammin
kuin normaalinen jalka kasvaa,
joten lyh>-emmäksi jäänyt saa\-ut-taa
pian kasvussa toisen.
vallinen amerikkalainen musta karhu.
Se voi murskata täysin kasvaneen sonnin
pääkallon yhdellä käpälänsä lyönnillä.
Olin kerran Floridassa sellaisen
kar'hun jäljillä, joka oli tappanut 150
paunaa painavan sian ja kantanut sitä
neljänneksen mailia etukäpälillään, sillä
maassa ei näkynyt merkkejä siitä, että
karhu olisi saalistaan raahannut.
Kerran seurasin rautoihin tarttuneen
karhun jälkiä. Eläin oli yksinkertaisesti
kävellyt matkoihinsa raahaten perässään
300 paunaa painavaa tukkia,
johon raudat oli kiinnitetty.
Karhu tarvitseekin hyvin voimansa,
sillä sen täytyy taistella olemassaolostaan
kaikenlaisissa olosuhteissa. Se on
kaikkiruokainen, syöden marjoja, juuria,
pähkinöitä, .hyönteisiä, kaloja ja
kaikkia eläimiä, mitä se suinkin saa
' kiinni, aina hiirestä hirveen saakka.
Avasin kerran ampumani karhun ma-
'han ja löysin sieltä suuren määrän ampiaisia,
jotka se oli niellyt kokonaisina.
kalanhajun repii koko kanootin rikki
löytääkseen kalaa.
-Karhut teke\'ät usein tekoja, jotka
o\'at monasti hy\>in kiusallisia. Eräs
ontariolainen metsästäjä kertoi minulle,
kuinka kiCrhu oli kerran tehnyt hänen
kiimpässään suurta tuhoa. Se oli särkenyt
jokaisen astian, jossa oli ruc^uui.
(Lattialla oli iso kasa jauhoja, malassia,
sokeria, riisiä, papuja ja kahvia. Vaate-riekaleita
ja rikottuja astioita oli hujan
hajan. Eläin oli vielä purrut reiät kym*
meniin säilykekannuihin, joissa oli he*,
ddmiä ja v&anneksia, ollakseen \'armay
että hä\atys oli täydellinen.
TuoHaiset tihutyöt ovat aivan tavallisia
karhuille. Minä uskon sellaisen
johtuvan karhujen pikaisesta luonteesta
kun joku on niiden tuumien tiellä. Jos
kämppä on lukittu ja sisällä oleva ruoka
kaikki astioissa, saa se karhun sisun
nousemaan ja se siia aikaan hävityksen.
iKarhu voi muuttua leikkisästä eläimestä
vihasta kiehuvaksi i>edoksi aivan
silmänräpäyksessä, ilman mitään varoitusta.
Tämän takia on lukuisia vakavia
onnettoTiiuuksia tapahtunut erikoisesti
kansallisissa puistoissa, joissa karhut
ovat koko kesviä. Kräs turisti halusi
kerran ottaa karhusta kuvia, yrittiien
saada sitä seisomaan takajaloillaan siten,
että piti kättään ylhäällä aivan-kuin
olisi antanut ruokapalaa eläimelle.
Mutta hänellä ei ollutkaan mitään tarjottavana
ja karhu suuttui niin. että oli
vähällä repiä mieheltä päänahkan yhdellä
huitaisulla.
Yleisesti luullaan, että karhu tappaa
uhrinsa puristamalla, mutta se on väärä
otaksuma. Se yksinkertaisesti pitää uhristaan
kiinni ja pureskelee sitä. Näin
'kerran karhun kaappaavan 60 paunan
sian ja pitäen uhriaan etukäpäliensä ja
vatsansa välissä se pureskeli sitä niskaan
ja kiskaisi sitten sian pään irti
ruumiista. Oppaani huomautti: "Jaai
tuon sian pää oli kiinni koko lujasti."
Vaikka karhu näyttää olevan kömpelö
ja hidas, liikkuu se tavattoman nopeasti.
Se voi juosta lähes 30 mailin
tuntinopeudella lyhyen matkan.
Kaikista pohjois-.Amerikan karhulajeista
musta karhu on kaikkein laajimmalle
levinnyt. Olen seurannut sen
jälkiä Alaskan lohivirroilta Arizonan
kanjoonien läpi aina Floridaan saakka.
Se näyttää omaksuvan mainiosti kaikki
ilmaston eri vaihtelut, maantieteelliset
Ja ravinnonvaihtelut, joita ilmenee sen
laajoilla oleskelumailla.
Iso uroskarhu painaa keskimiiiiriii ne-linsensataa
paunaa. Se voi oi "a lähes
kolme jalkaa korkea etulapojen kohdalta,
seisoessaan neljällä jalalla ja yli
kuusi jalkaa korkea seisoessaan takajaloillaan.
Se voi olla väriltään musta,
kaneelin-, suklaan- tai vaaleanruskea,
sen kuono on ruskahtava ja toisinaan
sen rinnassa on harmaa tai valkea läiskä.
Pohjoisilla aJueiHa musta karhu talvehtii
luolissa tai kaatuneiden puiden
juurakkojen alla. Se ei mene talvilevolle
siksi, että sen olisi kylmä, vaan
siksi, ettei talvella ole saatavissa tarpeeksi
ruokaa. Syksyn aikana se kerää'
paksun rasvakerroksen, joka pitää sitä
Karhut pitävät erikoisesti hunajasta ^^"^issä pitkän talviunen aikana. Talviuni
kestää tavallisesti marraskuusta
(Mläole\'an mielenkiintoisen artikkelin
on suomentanut VICTOR PELTO
eräästä laajemmasta artikkelista. Kuten
sanottu, tässä on vain osa. sillä Cana-dalla
on lukuisia muita huomattuja lääketieteen
uranuurtajia, kuten tri Ban-ting,
penisilliinin keksijä ja monia muita,
jotka kaikki on mainittu täydellisessä
artikkelissa, jota emme ole ikävä kyllä
saanut käytettäväksemme. Kiitos
lankeaa mr. Pellolle, joka on tehnyt
niin hyvän työn suomentaessaan ylläolevan
Liekin lukijoille. — Toimitus.)
ja useinkin ne tekevät reittauksia mehiläisten
kasvattajien mehiläispesiin. On
tapauksia, että karhut ovat kiiveiineet
puhelinpylväisiin ja repineet langat,
luullen lankojen aiheuttamaa huminaa
mehiläisten surinaksi-
On erittäin huvittavaa seurata kuinka
karhu pyydystää muurahaisia. Kun se
löytää muurahaispesän, pistää se käpälänsä
pesään ja odottaa, että kiukustuneet
muurahaiset täyttävät sen käpälän.
Sitten se nuolee käpälänsä suurella nautinnolla
ja syö muurahaiset.
Monet pohjoisen kalastajat ovat
pineet, ettet ole viisasta jättää kanoottia
kämpän ulkopuolelle kalamatkan jälkeen
varsinkin silloin, jos kalansuomuk-sia
ei ole pesty tarkoin kanootin pohjalta,
sillä nälkäinen karhu tuntiessaan
'huhtikuuhun. Lepoaikana karhun hengitys
ja sydämen toiminta on hyvin
heikko.
Musta karhu synnyttää talviunensa
aikana kaksi tai kohne pentua. Nämä
pennut ovat syntyessään sokeita ja melkein
karvaittomia ja painavat toisinaan
vain alle paunankin. Luonto näyttää
järjestäneen niin, että kaHhunpennut
ovat syntyessään mahdoUisinunan pieniä
etteivät ne vaatisi kovin paljon ravintoa,
sillä niiden emo on riippuvainen
imettämLsen arkana siitä rasvasta, minkä
se on hankkinut ennen 4aIvilevone
menoaan.
Pennut imevät ja nukkuvat ensimmäisen
kuukauden. Lähtiessään pesäs-tää
noin part»^ kuukauden ikäisinä, o-
Lauanlaina, hulxlikuun 24 päirixki. 1954 SlTu 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 24, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-04-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540424 |
Description
| Title | 1954-04-24-03 |
| OCR text | ' s^t^ictta joka muistuttaa näköra- Tia on viritetty aivojen tutkimiseen, •^j lehtavanä on löytää selitys unen laiunnan alalla. Tällaisten koneel- -n laineiden avulla trit Penfield ja ovat kyenneet asteittain paljas-ihmisaivojen salaisuuksia ja ,ka ne toimivat. \'iime vuonna tri fieldille myönnettiin ansiomitali, imonwealrhin korkein mitali sK-iili-kilöille. anada voi oikeutetusti olla ylpeä liopin tuntijoistaan, miehistä, joiden ^ v k s e n ä on ymmärtää tautien laa-tutkimalla kehon kudoksia. 'Monet ^tä ovat avustaneet lääketieteellisten mien ratkaisuissa, vaikkakin ovat ;kinkertaifelle kansalaiselle jääneet iteniattomiksi. koska heidän työnsä korkeasti tieteellistä, eikä saata hei-iuuri yleisön kanssa kosketuksiin. Montrealin yliopistossa on,esimerkik-r ; Pierre Masson, joka on kehittänyt värjäysmenetelmän, saat-uiien mahdolliseksi hermpkudos-i hfiiHxiiman näkyväisyyden mikros-opin avulla. Xämä Massonin värit at tunnettuja ympäri maailman. McGillin yliopiston lääkintäkoulun itaja on tautiopin tohtori Lyman iif. joka on useita vuosia työskennel-löytääkseen syyt valtimoiden kovet-liseen. Hänen työnsä on lisänä mei-n niukkaan tietoisuuteemme siitä, mi-tapahtuu valtimoiden seinämissä juu-ennen. ennenkuin ne vioittuvat. Tri \Villiam Boyd, British Columbian opiston tautiopin professori, on kir-ttanut yhden maailman suurimmista iän alan käsikirjoista. Se on tänä ivänä perusoppikirjana oppilaiden skuudessa yli englannin kieltä puhu-maailman. - • Eivät kaikki meidän tutkimussaavu-ksemnie juonna menneisyyteen. Huo-ttava määrä nj^-kyisin suoritettavasta östä voi tuottaa huomattavia tuloksia uutamassa vuodessa. Lääkärit ovat rovaista väkeä. He eivät hyväksy itään ennenkuin ajan vaatimat tiukat keet ovat todenneet heidän kokeilun-oikeiksi. Tri Hans Selye. joka on Montrealin iopiston kokeilevan lääketieteen ja rurgisen osaston johtaja, on esittänyt sitteen. jota on nimitetty "suurimaksi yksityiseksi saavutukseksi elin-in ja lääketieteen alalla Pasteurin jäl- Lyh3esti sanottuna tri Selye väittää, tä jokainen sairaus, tapaturma ja tun-häiriö, mielenliikutus, aiheuttaa jän-itystilan uhrissa. Keho kiihtyy tällaista jännityksistä ja pyrkii puolustajaan itseään kohottamalla verenpai-tta. Jos jännitys jatkuu ja keho i^ottuu jatkamaan verenpainetta puo-stuksekseen, on lopullinen tulos valioiden kovettuminen, munuaisten aurioituminen, verenvuoto aivoihin tai vdämeen. Tri Selye toivoo vielä koituvan päivän, että }x>tilas voi saada jän-itysvastaisia pillereitä. Esimerkiksi, nkilö voi saada keuhkokuumeen il- ^n- että joutuu kärsimään niistä oireis- • mitkä nykyään liittyvät siihen tau- Jos jännitys poistetaan sairaudes-niin kuka voi sanoa, miten vähän oi- ^'^a jää jäljelle. ^•uori torontolainen tutkija, tri W. BiSe!ow. on ansioitunut kehrttämäl- ^ -jäädyietyn unen". Se on me- ^elmä. mikä sallii sydämen pysähdyt-n^^ sen kirurgisen leikkauksen ajaksi. S'Selow on yrittänyt jäljitellä tal- 'ötnaa elamtä. Hän jäädyttää tar- •««ukselhsesli kehon ja 'käyttää kyl- >^-tta hidastuttaakseen elimellisen toi-ja vähentää siten hapen tarvetta •^Qotsasa ja ^oluissa. ->7skuus^a V Judith 1952 leikattiin II-vuotila ''^^"^•^t Clevelandissa juuri maila "T"^'"'''" "menetelmää käyttä-tnlaitie,^''/'^' 12 tumia syväjäädy-hänen"'" ^''^^^''^ P^^y^" ydaniensä toiminnan viidek- Virkistävä musiiJikUuokio raskaan työn jälkeen, sopisi otsikoksi tälle kuvalla. Eloralainen (Ont.) jarmari Alfred Leatkerbarroiv alkoi farmata rappiolle joutuneella farmilla ja kovan uurastuksen sekä tieteellisten menetelmien mukaan sai maan kasvamaan kyvin heinää, josta sitten tulikin vuosien kuluessa paras tulolähde. Nyt mainittu farmi on mallitila koko alueella. D. iM. NiEAMELL: Väk eva Kuin karh u K' UKA hyvänsä onkaan keksinyt sananparren: "Väkevä kuin karhu", hän on varmaankin tietänyt, mitä ^on puhunut. Mikään eläin ei ole kokoonsa verraten niin voimakas kuin ta-si minuutiksi, neuleessaan sydämessä olleen ison reiän. V. 1950 montrealilainen lääkäri ja kirurgi. Arthur Vineberg otti sisäisen rintavaltimon, joka sijaitsee rintalastan alla ja kiinnitti sen potilaan sydänlihakseen, kun potilas ei saanut tarpeeksi verta sydämeensä. Sen jälkeen tri V i neberg on suorittanut useita tällaisia leikkauksia ja hänen menetelmäänsä pn käytetty monissa Amerikan ja Canadan sairaaloissa. Lasten sairaalassa Montrealissa on tri Laird \Vilson löytän>-t uuden keinon pienten polio-potilaiden lyhyemmäksi jääneen jalan kas\-amiseksi. Hän so\it-taa kahdesta eri metallista valmistetun langan lapsen lyhempään jalkaan. Naiden kahden eri metallin sähköistetty toiminta kiihottaa luun pään kas\-ua nopeammin kuin normaalinen jalka kasvaa, joten lyh>-emmäksi jäänyt saa\-ut-taa pian kasvussa toisen. vallinen amerikkalainen musta karhu. Se voi murskata täysin kasvaneen sonnin pääkallon yhdellä käpälänsä lyönnillä. Olin kerran Floridassa sellaisen kar'hun jäljillä, joka oli tappanut 150 paunaa painavan sian ja kantanut sitä neljänneksen mailia etukäpälillään, sillä maassa ei näkynyt merkkejä siitä, että karhu olisi saalistaan raahannut. Kerran seurasin rautoihin tarttuneen karhun jälkiä. Eläin oli yksinkertaisesti kävellyt matkoihinsa raahaten perässään 300 paunaa painavaa tukkia, johon raudat oli kiinnitetty. Karhu tarvitseekin hyvin voimansa, sillä sen täytyy taistella olemassaolostaan kaikenlaisissa olosuhteissa. Se on kaikkiruokainen, syöden marjoja, juuria, pähkinöitä, .hyönteisiä, kaloja ja kaikkia eläimiä, mitä se suinkin saa ' kiinni, aina hiirestä hirveen saakka. Avasin kerran ampumani karhun ma- 'han ja löysin sieltä suuren määrän ampiaisia, jotka se oli niellyt kokonaisina. kalanhajun repii koko kanootin rikki löytääkseen kalaa. -Karhut teke\'ät usein tekoja, jotka o\'at monasti hy\>in kiusallisia. Eräs ontariolainen metsästäjä kertoi minulle, kuinka kiCrhu oli kerran tehnyt hänen kiimpässään suurta tuhoa. Se oli särkenyt jokaisen astian, jossa oli ruc^uui. (Lattialla oli iso kasa jauhoja, malassia, sokeria, riisiä, papuja ja kahvia. Vaate-riekaleita ja rikottuja astioita oli hujan hajan. Eläin oli vielä purrut reiät kym* meniin säilykekannuihin, joissa oli he*, ddmiä ja v&anneksia, ollakseen \'armay että hä\atys oli täydellinen. TuoHaiset tihutyöt ovat aivan tavallisia karhuille. Minä uskon sellaisen johtuvan karhujen pikaisesta luonteesta kun joku on niiden tuumien tiellä. Jos kämppä on lukittu ja sisällä oleva ruoka kaikki astioissa, saa se karhun sisun nousemaan ja se siia aikaan hävityksen. iKarhu voi muuttua leikkisästä eläimestä vihasta kiehuvaksi i>edoksi aivan silmänräpäyksessä, ilman mitään varoitusta. Tämän takia on lukuisia vakavia onnettoTiiuuksia tapahtunut erikoisesti kansallisissa puistoissa, joissa karhut ovat koko kesviä. Kräs turisti halusi kerran ottaa karhusta kuvia, yrittiien saada sitä seisomaan takajaloillaan siten, että piti kättään ylhäällä aivan-kuin olisi antanut ruokapalaa eläimelle. Mutta hänellä ei ollutkaan mitään tarjottavana ja karhu suuttui niin. että oli vähällä repiä mieheltä päänahkan yhdellä huitaisulla. Yleisesti luullaan, että karhu tappaa uhrinsa puristamalla, mutta se on väärä otaksuma. Se yksinkertaisesti pitää uhristaan kiinni ja pureskelee sitä. Näin 'kerran karhun kaappaavan 60 paunan sian ja pitäen uhriaan etukäpäliensä ja vatsansa välissä se pureskeli sitä niskaan ja kiskaisi sitten sian pään irti ruumiista. Oppaani huomautti: "Jaai tuon sian pää oli kiinni koko lujasti." Vaikka karhu näyttää olevan kömpelö ja hidas, liikkuu se tavattoman nopeasti. Se voi juosta lähes 30 mailin tuntinopeudella lyhyen matkan. Kaikista pohjois-.Amerikan karhulajeista musta karhu on kaikkein laajimmalle levinnyt. Olen seurannut sen jälkiä Alaskan lohivirroilta Arizonan kanjoonien läpi aina Floridaan saakka. Se näyttää omaksuvan mainiosti kaikki ilmaston eri vaihtelut, maantieteelliset Ja ravinnonvaihtelut, joita ilmenee sen laajoilla oleskelumailla. Iso uroskarhu painaa keskimiiiiriii ne-linsensataa paunaa. Se voi oi "a lähes kolme jalkaa korkea etulapojen kohdalta, seisoessaan neljällä jalalla ja yli kuusi jalkaa korkea seisoessaan takajaloillaan. Se voi olla väriltään musta, kaneelin-, suklaan- tai vaaleanruskea, sen kuono on ruskahtava ja toisinaan sen rinnassa on harmaa tai valkea läiskä. Pohjoisilla aJueiHa musta karhu talvehtii luolissa tai kaatuneiden puiden juurakkojen alla. Se ei mene talvilevolle siksi, että sen olisi kylmä, vaan siksi, ettei talvella ole saatavissa tarpeeksi ruokaa. Syksyn aikana se kerää' paksun rasvakerroksen, joka pitää sitä Karhut pitävät erikoisesti hunajasta ^^"^issä pitkän talviunen aikana. Talviuni kestää tavallisesti marraskuusta (Mläole\'an mielenkiintoisen artikkelin on suomentanut VICTOR PELTO eräästä laajemmasta artikkelista. Kuten sanottu, tässä on vain osa. sillä Cana-dalla on lukuisia muita huomattuja lääketieteen uranuurtajia, kuten tri Ban-ting, penisilliinin keksijä ja monia muita, jotka kaikki on mainittu täydellisessä artikkelissa, jota emme ole ikävä kyllä saanut käytettäväksemme. Kiitos lankeaa mr. Pellolle, joka on tehnyt niin hyvän työn suomentaessaan ylläolevan Liekin lukijoille. — Toimitus.) ja useinkin ne tekevät reittauksia mehiläisten kasvattajien mehiläispesiin. On tapauksia, että karhut ovat kiiveiineet puhelinpylväisiin ja repineet langat, luullen lankojen aiheuttamaa huminaa mehiläisten surinaksi- On erittäin huvittavaa seurata kuinka karhu pyydystää muurahaisia. Kun se löytää muurahaispesän, pistää se käpälänsä pesään ja odottaa, että kiukustuneet muurahaiset täyttävät sen käpälän. Sitten se nuolee käpälänsä suurella nautinnolla ja syö muurahaiset. Monet pohjoisen kalastajat ovat pineet, ettet ole viisasta jättää kanoottia kämpän ulkopuolelle kalamatkan jälkeen varsinkin silloin, jos kalansuomuk-sia ei ole pesty tarkoin kanootin pohjalta, sillä nälkäinen karhu tuntiessaan 'huhtikuuhun. Lepoaikana karhun hengitys ja sydämen toiminta on hyvin heikko. Musta karhu synnyttää talviunensa aikana kaksi tai kohne pentua. Nämä pennut ovat syntyessään sokeita ja melkein karvaittomia ja painavat toisinaan vain alle paunankin. Luonto näyttää järjestäneen niin, että kaHhunpennut ovat syntyessään mahdoUisinunan pieniä etteivät ne vaatisi kovin paljon ravintoa, sillä niiden emo on riippuvainen imettämLsen arkana siitä rasvasta, minkä se on hankkinut ennen 4aIvilevone menoaan. Pennut imevät ja nukkuvat ensimmäisen kuukauden. Lähtiessään pesäs-tää noin part»^ kuukauden ikäisinä, o- Lauanlaina, hulxlikuun 24 päirixki. 1954 SlTu 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-04-24-03
