Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 9, 1955

              ia oijauai. aaeet erämiehen rasittavat retketkäan.
l^sen osana läD oU " ^ ^ ^ hoitajana", kaverin k u l -
"^ä^öääria iessa riistapoluilla.
' v-aDauteen Toisinaan hän, Kaiho^ hiihtelr loitom-hanioin^
alla oIe\aIle kunnaa^e, jceta oH suu-enmoinen
näköala ^ laa^» laakso-
>l»m aikai^ luem etelään j a länteen jossa kohosi-ihemineA-
ali at Kalliovuoret. Erikoisemmin hänen
sitten. Va^ atseensa viihtyi KalUofVUorten etiiva..
JudtiUa enää usteflla, metsäisillä syvänicillä ja taa-vissa
etäa» ttfana kohoavilla ikuisesti lumipeit-tä
sekäfecJ iisillä huipuillay j p t o todon sään^^
mut "junij;, tessa näyttivät olevan &ääh kuin kä-armäainaan,
en ulottuvilla, vaikka maalaa, olikm
sanoi. sata mailia.
menöältä ^'^'äiHä hiihtomatkoillaan miehemme
äekäoikeut. tapasi vUkasliikkeisen peuran,
in metsisäl ömpelön muusin, väijyskelevän suden
i iaUituSäoJp r i i s t a n ^ r i a — : % e k s e n.
arkkaaivaisena liuomioitsijana «Kaiho,
jpj puista "lukemaan" «telan sekä poh-
(isen, myrskytuulien valtasuunnan,
ä moDta muuta seikkaa.
Kaiho oli opiskellut englanninkieltä
iko Canadassa oloatkansa noin vaan
•rastuksenaan j a 3mMnärtiidn sitä
auttavasti. Nyt hän painiskdi tuon
Tiros\M3J«i"kirfen^kanssa, joksi eräs
ialistipuolueen jpuhiija englannin-tdtä
nimitti, tositarmolla kaiket jou-ijat,
jotka ^^taloudenhoidolta'^ riitti,
aden ka^^riltaan japua ja ohjeita.
Talvi oli erikoisen lauha. Synokki-
[ulet puhalteli usein. Aelmikuussa
ai lumi miltei kaikki pois. Turkis-hxM
maailman fuikifcsisla on v a t m ^ lampaannahoisla
fj^^-^-^ 1"*^° täyttöaika, mut- tetävä.lämmin, fce«yt ja lajissaan bui-to
ehka sitttakin on mirienkiiiUirista jo nis.
S i ^ ^ t i f " * ? ^ ""'f- Suomessa on maatiiislampaia tahto
A'ä<,t,t,^,ih, -t lalon •vfllattomat jdat ja lyhyt
näkee, Bttä Pohjanmaalla ja Satakuniassa
^ o s a r ! ^ ^ ! » ! ^ ^ : ^'^^^^^^^i^i^i^
^ | » . k a n s s a . M a j a Ä n . ä ^ ^ ^
sa, kaikissa maissa on lammas anta«
nut ravintoa ja vaatteita meUle. VSdä
tänä päivänä valmistetaan yli puolet
maaihnan turkiksista lampaannabobta.
— Calilomiassa perittiin ennenai^
kaan rautatidipiin hinta siten, «ttä nuuU
isensarkäiBi
rata perimai
äluaajatlä*
kuin'keisari
in ja kysde.
et tänne t i i
ä tuikisdäi
ariR."frois^
. toisilla ate
ttavä 01
äjät käytta-j
älcseen,
"träppäriiiF'j
i t turkiseiäi»]
händlä
l " . .Keski
n hyvin hbÄimiensilkinhieno karva alkoi muut-isäksi.
sai]
levät käm^
joissa va
tehdessä,
»puun sä
L; Hänen
enmaalla,
taipumni
>veliiudellä
1 tarkan \*ai']
etämään
•Hän'tiesi
^at kuusikot,!
t. Tiesi
set -metsästi
kesäisen harmaaksi ja menettää
auneutensa ja arvonsa. Pyydystäjät
Ipettivat työnsä jo maaliskuun alussa.
I North Saskatchewanrjoen (Rpcky
|lt. Housen) länsipuolella oH useam-metsäkämppiä
sekä sahamyllyjä
iynnissä. Yhdellä rahamyllyistä,
aptise joen varrella, tarvittiin "insi-önä",
hö3rrykoneerikäyttäjää. K a i -
meni koneenkäyttjaksi.
I Kämppä- sekä sahamyllyolot olivat
jkeeUiset, farmarien • työmaa, kuten
miehet nimittivät. Olot myistutti-jit
Quebecin tammityömaata. Miehet
Ilkkuivat kaikki samassa kämpässä,
joille muusit Jseytyivät ja kuivasivat vaatteensa sa-n.
Lihaa li-Boin. Ei ollut erikoista pesu- eikä
L vaan haliämeskeluhuonetta. Kuitenkaan työmie-turkistiahkojittt
eivät puhuneet mitään unioon jär-skuskämpällcBstymisestä,
mutta kylläkin sen sijaan
iaanit omassiBiUan huuhdonnasta. Baptisen joki—
autti ensinnHiulIa tiesivät olevan kultahiukkasia
1 rajattomas-Ben pohjasorassa. Jotkut arvelivat
neet kiireelll-fflipeavansa kesällä kultaa sorasta pese-taitten
pillien|
ihu, ei käs)ä-|
Kaihoa rasit-||K.ALLlOVUORTEN E T U V A R X J S -
TUKSIA' V A L L I T T A M A AN
Kaiho oli ''insinöörinä" sahauksen
[Ppuun, huhtikuun puoliväliin saakka,
laraiarit kiirehtivät kotiinsa toukotöi-
|än tekemään. "Insinööri" meni pikku-
[rmareille työhön; Remontteerasi hei-än
traktoreitaan ja teki farmarien i i i -
elHsiä kevät- sekä kesätöitä. Näin
"Jui kesä syksyyn 'Kaihon tehdessä
eamma]]akin farmilla mitä milloinkin
frvittiin. Syksy Albertan tässä osassa
useinkin ihanteellisen kaunis. Lun-voi
tulla jo syyskuun alussa, mutta
ei ole monipäiväinen. Sen jälkeen
^ee "intin kesä?^j$ykäwi kestää jöu-fn
lähelle saakka. Kysymyksessä ole-'
syksy oli juuri noita kauniita "intin
f-^ä" syksyjä.
Talviselta pyydystysmajalta ja var-
^km siltä korkeammalta -kunnaalta,
pe Kaiho tapasi hiihdellä oli juh­linen
näköala yli eteläisen laaksola-euden.
Saskatchevran-jokiluoma mut-
FeH kuin valtava käärme, häipyen
^oristoa kohden. Itäpuolella avonai-
- aukeita sekä metsä-saajcelmia muis-pttaen
shakkipelilautaä. Lännessä
ilko^uoriston rintavarusteet, kohoa-
Portaikkoa ja etäänpänä niitten ta-
^ « u i s e t lumipeitteiset huiput. Var-leudonmian
sään vallitessa vuo-
*^on rinne oli madauksellisen kaunis.
'?asiu5 toi monivaiheisen vuoristo-avariltaan
sinisenharmaaseen vivahtava.
Saukolla on jäljittelemätön kullansävy,
alkaen kirkkaanhohteisesta vivsditees-ita
nahkaa lähinnä vkhtuen tummem­maksi
karva karvaita kärkeä kohden.
Rämeemajavan karva on niin pehmeä,
että valmistajan täyttyy jättää joka
kymmenes päistäkarvä tueksi, nämä
päistäkaryat leikataan poikki karvapeit­teen
korkeudelta, mutta ne riittävät
kuitenkin näkymään vaaleampina kul-talätskinä
harmaanruskeata pohjakar*
vaa vasten. Rämemajavan .nahka on
myös liuomattavasti pienempi kuin ma­javan
tai saukon, nahka.
Kaikkialla muualla maapallolla paitsi
Australiassa on mahdollisuus nähdä
^salfkkoja pyrähtelemässä ympäri ve­sistöissä.
Majava on ryöstömetsästyk-seHä
hävitetty useimimsta maista, k u ­sijaan
rämemajajva, jonka kotiseutu on
L a Plata-virran kuumilla suoseuduilla,
on osoittanut voivansa viihtyä erinomai­sesti
pohjoisen kylmissä vesistöissä.
Näiden kolmen vesieläimien turkis­tuotteilla
on eräs yhteinen ominaisuus
— ne eivät pidä suuremmista vesimää­ristä.
Liian monen j a pitkällisen kas­tumisen
jälkeen vanuttuvat lähinnä
nahkaa olevat hienot karvat yhteen, ja
tarvitaan turkkurin pehmeää kättä pa­lauttamaan
niiden alkuperäinen kau­neus.
Keski-Aasiasta tulevat rasvahäntä-lampaat.
Pitkine, harittavine, harmai-ne
takkuineen eivät näytä kaunottaril­ta,
(mutta nämä lampaat synt3^ät piki­mustina
j a niillä on kiharanalut. Muu­tamassa
päivässä kasvavat kiharat ja
ovat kirkkaan mustia, kutsumme nah­kaa
persiaaniksi ja se arvostetaan ar-vokkaimmaksi
lampaannahaksi.
Aina erehtymiseen asti muistuttaa
persiaania intialainen lammas, "henki­kirjoituspaikkana"
Delhi tai Multan.
Sen luonnollinen väri on kuitenkin l i ­kaisen
ruskeanharmaa, rriinkä tähden
se melkein aina valkaistaan ja myö­hemmin
. värjätään, useimmiten joko
harmaaksi tai ruskeaksi.
Ruotsissa on arvostettu korkealle
gotlantilainen lammas, jonka nahka on
rinteen "käden ulottuville", ikään kuin
olisi taiteilijan maisemaluomusta kat­sellut
jossain taidekalleriassa. Syvän
sinen peittämät metsäiset laaksot, tum­muuteen
katoavat rotkot, lumiset rin­teet
ja kesäisen pilven väriset lumiset
huiput loistelivat auringon valossa kuin
timantit ja safiirit intialaisen prinssin
kruunussa. Ihmissilmä ei väsy sellais­ta
suurenmoista luonnon panodraamaa
katselemaan.
Kaiho ei katsellut tätä jylhää vuo-
Kaikuna aikoina^ kaukissa maanosis-xusniaksA
J a ^ keri^ttiin t n a B ^
tuntta.-osoittavalU maHiluvuUa.. Asemil*
ia;oU>-tatkoitusta. .varten vaajat
ristomaisemaa yksinomaan sen suuren­moisuuden
tähden. Hänellä oli vais­tomainen
kutsu jolk)inkin mennä noita
kuiluja,, rotkoja, kunnaita ja laaksoja
valloittamaan. Lisäksi Tuohenmaa
tiesi kertoa samaa kuin myllymiehetkin,
että Baptiste- ja alempana olevien Bra-zu-
ja Nordegg-jökien suulta on löy­detty
kultaa. Sitä on jolloinkin koneit­ten
avullakin jokien pohjasorasta huuh­dottu.
Baptiste-, Brazu- ja Nordegg-joet
saavat alkunsa Kalliovuorten itäiseltä
rinteeltä, yhtyvät North Saskatchewan-jokeen
ja viimeksimainitun joen, Bap-tiste-
joen yläpuolelta ei ole kultaa löy­detty.
Siis näin ollen, kulta on täyty­nyt
vuoristosta kulkeutua veden mu­kana
jokien yhtymäkohtaan.
(Jatkuu)
VABASTOiBBBIE KKSITTI» K A K K I SVOSOVnmAT
OECCA^ J A l O f ^
O AUaoIevasta luettelosta I6y<)Stte suosittujen laulajien levytykset
SD 5137 Karjatyttö. valssi, Henry i:iieel
llSnä iltana, tsmgo» Henry
SD 5169 Mustalaistyttö/tango, l i f l^
Kaksi yksin&isttllmtelasta »tango, Martti^S^
SD 5171 (Minä soiton suUe illalla» taoeo,^
Lintu merellä, laulelma. Matti ZiOidiivu<»ri
SD 5181 Taivisa&im. fox-trot, Metroa
yalkea Joulu. 8lowfOiX,H^tty^^^^l^
SD 5183 . JAinkft vuoksir
>MttistoJ^ vals^
SD 5197 Ttdisuudeima,
Ennen iniolemaartaxigo, Olavi Virta
SD 5206 ViesU mereltä, tango, Olavi Virta
KUoruutenllUiV^unki, tango» Olavi^^^l^^
SD 5208 Unelma ozmesta, tsmgo. EridU Junkkarinen
Koditon rakkaus, tango, Erkki Junbltarinen
SD 5228 Tie. JOka luoksesi Johtaa, tango, Metro-tytGt
Kohtalon tango, Metro-tsrtdt
SD 5231 Kofane soiinusta. Jen^B, Matti Louhivuori
Vahl)^ :^täväni, valssi, Matti Louhivuori
SD 5233 JäähyvSistango, Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina, tango, Erkki JunUcarinin
SD 5240 Missä lienetkään. tango begulne. Oktvi Virta
Tyttöni, luokseni Jää, valssi, Olavi Virta
SD 5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi. MetnHtytöt
Sade kattoihin lyö, tango, Metro^tytöt
SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja Metro-iytöt
Tuntematon taival, beguine, Olavi Virta
SD 5264 fIV>ivetyttöni, foxtrot, Olavi Virta
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Virta
SD 5267 TäyUymätön toive, tango. Metro-tytöt
« Yksinäinen aseina, foxtrot, Metro-tsrtöt
SD 5268 Koivu Ja sydän, foxtrot. Juha Eirto
~^Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi. Juha Eirto
/SD 5275 Pariisin kaduilla, valssi, Olavi Virta
Kerran saavun satamaan, snerlmiesvalssi, Olavi Virta
® RYTMI-LEVYJÄ
R 6037 Siirtolaisen muistoja. Jenkka Jorma Ikävalko
Tukkilaisten tanssiaiset, polkka. Jorma Ikävalko
R 6095 On aivan samaa, leulelma, Kaidco Käyhkö
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi
R 6099 Imatran mscerl. valssi, tSrkki Junkkarinen
Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkarinen
R 6113 Sysmän Linda, valssi. Veikko Sato
TIUnän kylän Jenkka. Veikko Sato
R 6118 VaiUeJääneen valssi. Jorma Ikävalko
Surut säkkiin. Jenkka, Jorma Ikävalko
R 6119 Kulkurin iltatähti, valssi. Matti Louhivuori
Kievarin Kirsti, Jenkka, Matti Louhivuori
R 6126 Topparoikka tulee, foxtrot. Justeeri
Huoleton hununeripoika. Jenkka, Justeeri
R 6128 Tumma tie, valssi. Erkki Junkkarinen
Kevätunta, tango, Erkki Junkkarinen
R 6132 Sydämeni laulu, Jean Sibelius, mieskuoro
Finlandia-hymni, Jean Sibelius, mieskuoro
R 6162 Pihalaulaja, laulefana. Matti Louhivuori
Ohikulkija vain. Jeäkka, Matti Louhivuori *
R 6171 Taikayö, valssi. Metro-tytöt
Odotin pitkän illan, tango, Metro-tjrtöt
R 6175 LauttaralU, Jenkka, Matti Louhivuori
Pirssimiehen päivä, Jen^a, Matti Louhivuori
R 6193 Kulkijan valssi. Olavi Virta
Täysikuu, tähgo, Olavi Virta
R 6207 Sokeripala, fox-trot. Olavi Virta
Ajattelen sinua aina. fox-trot, Olavi Virta
R 6211 HUJainen tango, Kalevi Tauru
RakkaaUe äidUle, valssi, Kalevi Tauru
R 6213 Voi. kun oHs viulu. Jenkka, Juste^
Markkinapplkka. Justeeri
R 6215 Uutta Ja vanhaa No. 3, valsslsikermä. Tamara Ja Justeeri
Uutta Ja vanhaa No. 4. tangosikermä, Tamara Ja Justeeri
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt
Kohtinlon leikkiä, tango. Olavi Virta
R 6222 Terveiset vain, tango, Erkki Junkkarinen
Kaunis Ikadotettu, valssi. Exkki Junkkarinen
R 6225 Metsätorpan t y ^ , valssi. Juho Eirto
Kaksi nimeä kaidepuussa, tango, Juho Eirto
R 6232 Sinikaunokki, valssi, Eikki Junkkarinen
Mummon rantatie, valssi, Erkki Junkkarinen
LXBETXMICE LEVviA KAESKIAIJiB
' HINTA $1.35 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
Posti- Ja plkatavaratilausten tulee käsittää vähintäin kolme lev^
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
Leijona-, Beaver- ja Fennia4evyjen tukku- ja vähiUäismyyjät
Canadassa,
B O X 69 S U D B T I R Y , O N T A R IO
Lauantaina, helnalniiin: 9 päivänä^ 1955 SiTU 9